Akkavalta ELR kisassa

Aloittaja Long Range, lokakuu 02, 2021, 09:25

« edellinen - seuraava »

HJu

.50 BMG on siksi monen armeijan ta-käytössä koska a-tarviketta on jo logistiikkaketjussa saatavissa ja teho maalissa on useimmiten tarkoitukseensa riittävä. Epätarkkaa kk-patruunaa joo mutta niilläkin aseet toimii ja erikoishommin voi sitten hankkia erikoisluodilla ladattua tarkkuuspatruunaa. Jos kaliperi on uusi niin logistiikkaketjussa ei ole varastossa mitään, ei edes hyväksyntää sotatarvikkeeksi joka meillä vie vuosikaudet ja jossain US Armyssä vielä pidempään.

Ilmeisesti valmiin tehdasladatun laatupatruunan puute kuristaa noiden kaikkien järeämpien (375Ct, 408Ct, 416 Barrett, 460 Steyr jne.) kaliperien haluttavuutta hinnan lisäksi.
Terveisin,


HJu

kema

Kyllä siellä Lapualla vedetään tälläiset harvinaiset calit ihan käsin Dillonilla. Ei tämä nyt niin ihmeellistä ole rauhan aikana.

MOj

Lainaus käyttäjältä: SO - lokakuu 05, 2021, 14:29
Oman käsitykseni mukaan nuo 300NM ja 338NM ovat sotateollisuuteen tulleet juuri yksityisen konsultin mukana.

Kun asia uudelleen avattiin ja nimettiin ASR-projektiksi (Advanced Sniper Rifle) oli tiettävästi sekaantunut muuan Todd Hodnett. https://www.google.com/amp/s/www.recoilweb.com/todd-hodnett-the-long-range-cowboy-108460.html Hodnettilla ei ole armeijatausta. Pitkällä omistautumisella alalle hänellä on tietty status ja pitkä historia kauas ampumisessa.

Hodnett on erittäin korkealla, myös mun mittaasteikolla, kun puhutaan pitkälle ampumisesta.
Oma mieilpide on, että jos Lapua alkaisi valmistaa .375CT komponentteja jälleenlatauksen tai valmiiden a-tarvikkeen muodossa, kysyntää piisaisi aivan varmasti maailmanlaajuisesti. Kaliiperi on ylipitkillä matkoilla ehkä tämän hetken ykkönen ja harrastajaa meren takana piisaa.

HJu

Onko niitä 375 CT -aseita siviileillä USAssa sata vai peräti tuhat ? Veikkaan sataa. Ja jos piippu on morjens 1000 laukauksella (voi toki kestää enemmän, en tunne tilannetta tässä kaliperissa tarkemmin) niin hylsyjä tarvitaan worst case skenariossakin 200kpl per piippu (eli 5 jälleenlatauskertaa per hylsy). Tällöin  20000kpl menisi tarpeeseen ja toki varastoon toinen mokoma. 50-60000 hylsyä voisi saada myytyä aika helposti. Sen jälkeen tarvitaan viranomaisostoksia tai kauppa hyytyy.

Jos joku tukkuri tilaa 100000 kpl hylsyjä niin eiköhän Lapua sellaiset valmista.
Terveisin,


HJu

MOj

Jaa'a, vaikea veikkailla. Kaipa noita kuitenkin jonkinmoinen määrä on, siviileillä ja eri maiden sotilasorganisaatioilla. Kuitenkin useampi asevalmistajakin tuohon kaliiperiin pesittää. En oikein jaksa uskoa näin tapahtuvan, jos niitä on käytössä vain vähäinen määrä, eikä kysyntää ole.

HJu

A-tarvikehuolto noissa isoissa kalipereissa tökkii. No solidiluoteja teoriassa voi sorvata "kuka vaan" mutta laadukkaiden  hylsyjen saatavuus on ymmärtääkseni vähän haasteellista ainakin siviileille jos tarve on vain 50 tai 100kpl.

Eihän patruunoiden valmistus ole rakettitiedettä mutta jonkun pitää se 50000 patruunan tai hylsyn batchi tehdä omalla riskillä ja katsoa miten käy. Ei se mahdoton investointi ole mutta  sen verran sitoo rahaa että jos on varmempia sijoituskohteita niin firmat laittaa yleensä rahat vähäriskisiin projekteihin joille on jo valmis maksaja olemassa.

Omaa henkilökohtaista rahaa en kovin hirveästi 375 CT -patruunaprojektiin laittaisi ennen kuin olisi yksi isompi tilaus jo sisällä. Perinteinen muna-kana-ongelma.

6.5 mm Grendel kärsi hylsyjen saatavuusongelmasta  pitkään kunnes patruunan kehittäjä tilasi omalla rahalla Lapualta oman speksin mukaisia hylsyjä jotain 50k tai 100k kpl. Myöhemmin on sitten muutama muukin valmistaja ottanut 6.5 mm Grendelin valmistukseen mutta meni tuossa jotain toistakymmentä vuotta ennen kuin valmiita laatuhylsyjä alkoi saada rahalla tavallisesta kaupasta edes tilaamalla.
Terveisin,


HJu

HJu

Peterson USAssa näyttäisi valmistavan .375 Cheytacin hylsyjä. Steeet price 129 USD/50kpl. Ei kuulosta edes pahalta mutta out of stock näytti olevan monessa paikassa.
Terveisin,


HJu

MOj

A-tarvikehuolto tuppaa tökkivän jenkeissä joka kaliiperissa ja ylipäätään vähän kaikessa, mikä alaan liittyy. Korona-aikana aseharrastus on monen muun tavoin noussut USA: ssa uusiin svääreihin ja kaikki on loppu.

Itsellä oli vähän yli vuosi sitten suunnattomia vaikeuksia löytää 6.5 PRC hylsyjä yhtään mistään. Nyt homma on onneksi helpottunut, kun Lapua otti nuo tuotantoon. Vähän yli vuosi on odotettu nyt paria Bartleinin piippuaihiota, kalvaimia, ym. aiheeseen liittyvää sälää, eikä vieläkään tietoa koska saapuvat.

Long Range

#53
Cheytacista lisää luettavaa:

http://bulletin.accurateshooter.com/?s=cheytac&submit=Search

Tuossa tarinoita / videoita myös 408 Cheytacista.Vanhan traktorin moottorikin saa osansa....

https://cheytac.com/media/

Timppa

Ps. Tuo pisti silmään:

Big 350gr Bullets with a Wicked BC
The 3600-yard hit was made with CheyTac factory ammo using 350gr CNC-turned bullets. Spinella was impressed: "The ammo chronographed out at 3080 fps with velocity differences at no more the 7 fps, which was outstanding. We found the true BC over 3600 yards to average 0.810 (G1)".

2,1 m/s erot nopeushajonnassa on hemmetin pientä...Voiko laadukkailta sorviluodeilta odottaa pienempää lähtönopeushajontaa???
Ainakaan tässä tapauksessa ne eivät ole sitä kasvattaneet...

Timppa

metsienmies

Itse ajattelen sen niin, että sorviluodit ovat keskenään todennäköisesti enemmän yhtäläisiä vs laadukkaat vaippaluodit, jolloin istutussyvyyshajonta on pienempää, ja periaatteessa miksei piippukitkakin ole yhtäläisempi joten miksipä ei voisi vaikuttaa myös lähtönopeushajontaan?

SO

Mitä noihin 375CT komponentteihin tulee, Horneber tekee 375CT hylsyä http://www.huelsen-horneber.de/ ja vastaus siihen miksi juuri 375 eikä 408 on että Sierra tekee 350gr 375 Matchkingluotia jolloin ei välttämättä tarvitse ampua kuparisolideja. Harrastajat pärjäävät hyvin pienten tehtaiden komponenteilla ja sitten kun joku valtio tuollaisia kivääreitä tilaa, patruunamäärät ovat 100.000 kpl ja siitä ylöspäin. Silloin myös hinnat on täysin erilaisia.

Woodsman

Lainaus käyttäjältä: metsienmies - lokakuu 06, 2021, 08:26
Itse ajattelen sen niin, että sorviluodit ovat keskenään todennäköisesti enemmän yhtäläisiä vs laadukkaat vaippaluodit, jolloin istutussyvyyshajonta on pienempää, ja periaatteessa miksei piippukitkakin ole yhtäläisempi joten miksipä ei voisi vaikuttaa myös lähtönopeushajontaan?
Saman materiaalierän luodit ovat yhtäläisiä. Käytännössä luotien valmistus sorvaamalla edellyttää aina tehdaserää jonka materiaali ja lämpökäsittelyspeksi on räätälöity. Tiedän että jotkut sankarit ajaa normi bulkkimatskusta noita, mutta ne nyt sitten on mitä on.
Toki sorvattu luotikin olisi parasta painaa kalibrointiholkin läpi valmistuksessa koska tollasen pitkäsorvausautomaatin (swiss type lathe) toistotarkkuus holkin läpi tankoa työnnettäessä ei ole ihan sitä, mitä taas tavallisessa cnc-sorvissa.

MOj

Muutoinkin sorviluodit ovat vaippaluoteja krantumpia mitoituksen suhteen, jos haetaan parasta tarkkuutta. Näin ollen luotierä pitäisi vielä mitoittaa asekohtaisesti piipun sisämittojen mukaan.

jli

Muualla kuin kilpailuissa kyse ei ole siitä, mikä laite on paras. Kyse on siitä, mitä laitetta käyttämällä saa eniten puolustuskykyä suhteessa sijoitettuun rahamäärään. Sellainen laite jolla on varaa harjoitella kunnolla, on hyvä.

LSa

Lainaus käyttäjältä: jli - lokakuu 06, 2021, 11:07
Muualla kuin kilpailuissa kyse ei ole siitä, mikä laite on paras. Kyse on siitä, mitä laitetta käyttämällä saa eniten puolustuskykyä suhteessa sijoitettuun rahamäärään. Sellainen laite jolla on varaa harjoitella kunnolla, on hyvä.
Sodassa häviää silti oikeasti, jos häviää. Laitteen paremmuuden sijaan nostaisin eteen esim. harjoittelutavat. Esim. PV piekkarihankinnat on mun mielestä timantti juttu.

Vaan hankala sitä on laitteita ohittaa, puolustuskyky kun on aika pitkälle mielikuvaa. Esimerkiksi tarkka-ampujan tiedotettu välineellinen kyky ampua kohteita hyvin kaukaa, luo jo tietona vastapuolelle epämukavuutta, joka nostaa halua ajaa luukut kiinni ja toimia suojattuna. Ja kun näitä pelotteita on joka alalla riittävästi, niin eipä tänne kukaan halua edes tulla.

Tuo harjoittelu on suhteellista. Me tarvitaan käytännössä enemmän toimivaa harjoittelutapaa, kuin harjoittelua pääaseella. Esimerkiksi hävittäjien taistelukäyttöä treenataan pääasiassa muilla tavoilla, kuin aidosti lentäen ja ampuen.

Kieltämättä jos joku nyt kysyisi multa vinkkiä ensimmäisen tarkka-ammuntakiväärin ostoon harrastusmielessä, niin neuvoisin hommaamaan piekkarin.