Kirjoittaja Aihe: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla  (Luettu 2181 kertaa)

JKu

  • *
  • Viestejä: 167
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #30 : Marraskuu 06, 2019, 00:41 »
Joka väittää että metsämiesten aseenkäsittely on dynaamisessa tilanteessa parempaa kuin pelkän pahvinpuhkojan, ei ole riittävän tarkasti seurannut mitä passeissa tapahtuu todellisuudessa tai on aivan liian vähän kuluttanut aikaansa ampumaradoilla. Eri asia on jos henkilö on lähes kokematon metsästystoiminnasta ja tilanne saattaa olla vähän jännä ensikertalaiselle. Mitä enemmän tulee välineellä muutakin toimintaa sitä paremmin siitä tulee käden ja mielen jatke eikä ole pelkkä työkalu.

Mitä tulee turvallisuuteen tarkka-ammunnassa, itse poltin täysin päreeni 2012 vuoden Häyhässä levottomaan ja täysin piittaamattomaan aseenkäsittelyyn monen kilpailijan kohdalta. Tällöin vannoin että en enää ikinä lähde toimitsemaan kisoihin jos aseenkäsittely jatkuu tällä linjalla. Ei ollut kovin mielekästä tuijottaa monta kertaa päivässä toimitsijana ollessa väliin ladatun ja lataamattoman aseen piippuun. Kyseisen kilpailun johto oli ilmeisesti antanut ohjeen että toimitsijoiden tai kenen vaan sweeppaminen tms. toiminta oli sallittua koska tilanteenmukainen toiminta. Saa korjata jos olen väärässä.
Onneksi 2016 ilokseni huomasin että kulttuuriin oli tullut hieman muutosta.

Onko reisikotelossa oleva ladattu pistooli vaarallinen kantajan istuessa tuolilla piippulinjan osoittaessa eteen päin?
Onko ladatun varmistetun kiväärin kantaminen sylissä poikittain vaarallista aseenkäsittelyä?

Molemmissa tapauksissa riippuu kontekstistä. Luotettava pistooli (lue: ei herkistelty laukaisukoneisto) kotelossa ollessaan varmistettuna ei ole vaaraa aiheuttava koska ase on suojattu kotelossa ulkoisilta tahattomilta vaikutteilta.
Kivääri poikittain sylissä vaatii kantajalta jatkuvaa ympäristön tarkkailua mitä piipun edessä on. IMHO jos piipun edessä on jotain alle 500m etäisyydellä niin se jokin on potentiaalisessa vaarassa, koska käsissä oleva tuliase ei ole immuuni tahattomille ulkoisille vaikutteille.

Aseiden kanssa ei voi olla ylivarovainen. En väitä olevani mikään asiantuntija enkä ammattilainen, mutta 25v metsästystä ja kilpa-ammuntaa harrastaneena sekä sivusta seuranneena väitän että enemmän turvallisuuttaa aseenkäsittelyssä on parempi kuin vähemmän. Aina.
Tilanteenmukainen käsittely ei kärsi siitä että aseita käsitellään ajatuksella olivat ne ladattuja tai lataamattomia. Yksi huonoimpia argumentteja aseenkäsittelyn perusteiden laiminlyömisessä on: "ei sitä oikeassakaan tilanteessa niin varovainen voi olla että ketään ei koskaan sweeppaisi". Tottakai jälkimmäinen lause pitää paikkansa mutta se helposti johtaa ei-tositilanteessa laiminlyönteihin, ja tällä tarkoitan harjoittelua sekä kilpailuja.

Kilpailuissa pidä hyvänä sääntönä sitä, että rastilla ollessa noudatetaan normaaleja käytöstapoja aseen kanssa toimiessa riippumatta onko ase ladattu vai ei. Kun ase on todettu suorituksen jälkeen tyhjäksi käsittely järjen rajoissa hieman vapaampaa. Vahingonlaukaus, selkeästi ohi sektorista ampuminen (vallin yli, ohi ampumasektorista, vaaralliseen suuntaan ampuminen) aiheuttaisi rastin nollaamisen. Toisen kerran samasta virheestä, tietysti eri rastilla silloin, sulkeminen kilpailusta. Vaaralliseen aseenkäsittelyyn tulee puuttua heti jos sellaista havaitsee.
Häyhä on oppimistapahtuma mutta ei muiden hengen uhalla.
Homo Sapiens Non Urinat In Ventum

Markus

  • *
  • Viestejä: 28
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #31 : Marraskuu 06, 2019, 08:12 »
Pari selkeää sääntöä itselleni on aina ollut ensinnäkin ettei piippu missään tilanteessa osoita sellaiseen asiaan mitä en halua tuhota, ja piipussa ei koskaan ole patruunaa jos ei tarvitse olla esim. Kävellen kivääri selällä lintumetsällä siellä ei tarvitse olla, koska latausliike on niin pieni asia tehdä ennen ammuntaa ettei ole perusteltua ladata asetta valmiiksi. Ja radalla lukko auki jos ei tähdätä pahvia.

Zero The Hero

  • Hallitus
  • *****
  • Viestejä: 32
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #32 : Marraskuu 06, 2019, 14:25 »
Oma kantani perustuu neljään kultaiseen sääntöön joita soveltaisin oheisella tavalla kisoissa:

1) Käsittele kaikkia aseita kuin ne olisivat ladattuja.
Rastien välillä kilpailijoille huomautetaan rakentavasti tyhjilläkin aseilla sweeppailusta tyyliin "piippu, sormi". Ei aiheuta DQta.

2) Älä osoita aseella mitään, mitä et aio ampua.
Rastilla on ampumasektorit joiden väliin saa ampua. Siirtymisissä ladattu ja varmistettu ase saa osoittaa ylös, alas tai 90° ampumasektoreista vasemmalle tai oikealle. Sweepata ei varmistetullakaan aseella saa ja 1. varoituksen jälkeen DQ.

3) Pidä sormi pois liipaisimelta kunnes ole tehnyt ampumapäätöksen.
TTV:lle/toimitsijalle on kyllä selvää milloin ampuja on valmis ampumaan ja milloin kyse on huolimattomuudesta. Eli sormi menee liipaisimelle vain aseen osoittaessa ampumasektoriin. Varoituksen jälkeen DQ.

4) Tunnista maali, tarkasta tausta.
Ei varsinaista sääntösovellusta.

DQ:t antaisin kuitenkin rastikohtaisesti, eli rastilta 0 pistettä huolimattomasta ja vaarallisesta aseenkäsittelystä.

Mielestäni asiat on Häyhässä ja FSssa hoidettu varsin mallikkaasti ja hyvässä hengessä ilman että tilanteenmukaisuus olisi syönyt turvallisuutta tai päinvastoin. Asetarkastukset hoidetaan rastien jälkeen jämptisti ja lataamisluvatkin muistetaan pääsääntöisesti antaa.

 

JHa

  • *
  • Viestejä: 514
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #33 : Marraskuu 06, 2019, 16:11 »
Oma kantani perustuu neljään kultaiseen sääntöön joita soveltaisin oheisella tavalla kisoissa:

1) Käsittele kaikkia aseita kuin ne olisivat ladattuja.
Rastien välillä kilpailijoille huomautetaan rakentavasti tyhjilläkin aseilla sweeppailusta tyyliin "piippu, sormi". Ei aiheuta DQta.

2) Älä osoita aseella mitään, mitä et aio ampua.
Rastilla on ampumasektorit joiden väliin saa ampua. Siirtymisissä ladattu ja varmistettu ase saa osoittaa ylös, alas tai 90° ampumasektoreista vasemmalle tai oikealle. Sweepata ei varmistetullakaan aseella saa ja 1. varoituksen jälkeen DQ.

3) Pidä sormi pois liipaisimelta kunnes ole tehnyt ampumapäätöksen.
TTV:lle/toimitsijalle on kyllä selvää milloin ampuja on valmis ampumaan ja milloin kyse on huolimattomuudesta. Eli sormi menee liipaisimelle vain aseen osoittaessa ampumasektoriin. Varoituksen jälkeen DQ.

4) Tunnista maali, tarkasta tausta.
Ei varsinaista sääntösovellusta.

DQ:t antaisin kuitenkin rastikohtaisesti, eli rastilta 0 pistettä huolimattomasta ja vaarallisesta aseenkäsittelystä.

Mielestäni asiat on Häyhässä ja FSssa hoidettu varsin mallikkaasti ja hyvässä hengessä ilman että tilanteenmukaisuus olisi syönyt turvallisuutta tai päinvastoin. Asetarkastukset hoidetaan rastien jälkeen jämptisti ja lataamisluvatkin muistetaan pääsääntöisesti antaa.

Hyviä näkemyksiä mutta mitä niiden saaminen käytäntöön, nykyistä vahvemmin, vaatii käytännöntoimenpiteitä?

2 ja 3) On välttämätöntä kertoa ennen kilpailun alkua kaikille kilpailijoille ne periaatteet miten kilpailunjohto käsittelee aseenkäsittelyvirheet ja mitä yleensäkin katsotaan virheeksi. Aiheuttaako rastin alettua tyhjä ase samoista virheistä DQ kuin ladattu? Rastin alkamisen ja päättymisen välinen aika on aikaa tuomaroida DQ ja se päättyy kun rasti ilmoitetaan päättyneeksi ja aseiden tarkistus alkaa. Käsketty tyhjä laukaus lipas irrotettuna turvalliseen ampumasuuntaan on hyvä aina tehdä. Rastien tuomarit antavat DQ tai ovat antamatta eikä kilpailunjohto muuta näitä päätöksiä tai keksi uusia sääntöjä jälkikäteen. Mitään 1/2 + 1/2 DQ =DQ eli ei voi yhdistellä eri rastien käsittelyvirheitä. 2-3 kilpailijan hanskasormikurin seuraaminen voi olla työlästä. Oleellisinta on piippujen turvallinen suunta.

1) Hyvä periaate mutta pakottaa käytäntöön vietynä suunnittelemaan rastit ja niille siirtymiset niin, että ei ole olosuhteiden tuomasta tahattomasta sweeppailusta pelkoa tyhjällä aseellakaan. Aseiden käsittely ajoneuvokuljetuksissa? Miten ryömitään partiona peräkkäin naruesteen ali?. Laitetaanko pakolliseksi, että toimitsijat kulkevat kokoajan takana myös tehtävärasteilla niin eivät ole sweeppailusta vaarallisella alueella, pistoolit on repuissa ja pitkät aseet (kivääri voi olla n. 130 cm pitkä) on käsien päällä poikittain ryömittäessä? Mukana on yleensä muitakin käsiä vaativia varusteita kuten reppu yms. Kielletäänkö tehtävät, joissa aseiden optiikoita voidaan käyttää maalialueella liikkuvan maalihenkilöstön tähystämiseen? Näitä on hyvä miettiä toimitsijoiden jo suunnitteluvaiheessa ja viimeistään ennen kun väsyneet kilpailijat tulevat rastille tai kulkevat rastien väliä niin ei tule tarvetta ainakaan tahattomasta sweeppailusta vittuilemiseen.

Toimitsijoille joille erityisesti kilpailijoiden tahaton sweeppailu = tiedostamaton tyhjillä aseilla heiluminen rastien välillä, aiheuttaa ahdistusta, niin suosittelen osallistumaan kilpailijana kilpailuun niin voi jatkossa olla enemmän ymmärrystä kun antaa siitä palautetta.


JKu

  • *
  • Viestejä: 167
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #34 : Marraskuu 06, 2019, 19:03 »


Toimitsijat joita erityisesti kilpailijoiden tahaton sweeppailu = tiedostomaton ladatuilla aseilla heiluminen rastin aikana aiheuttaa ahdistusta, ovat mielestäni oikeutettuja kertomaan mielipiteensä siitä mikä meni pieleen. Samoten jos piippu huilaa tähystäessä taisteluparin ohimolla kummankaan sitä huomaamatta vaikka miten olisi todettu ase rastin alussa todettu lataamattomaksi, saattaa aiheuttaa kummastusta aseenkäsittelytaidoista sekä ymmärryksestä.
Minulle ainakin on aivan sama mikäli siirtymillä kilpailijat haluavat liikkua piippu taisteluparin hanurissa, mutta se että toimitsijalta tullaan kyselemään: "Hei oliks tää rasti Y?" samalla osoittaen häntä parin metrin  päästä kiväärillä rintaan saattaa olla hyvä jäänrikkoja keskustelulle aseenkäsittelystä.

En kannata huutelua aiheilla: "lajin x kilpailuissa teidät kaikki olisi hylätty" koska kyseessä ei ole lajin x kilpailu vaan tarkka-ammunnan kilpailu. Silti lajista riippumatta fiksu aseenkäsittely kuuluu asiaan eikä hälläväliä- asenne koska tilanteenmukaisuus.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 06, 2019, 19:07 kirjoittanut JKu »
Homo Sapiens Non Urinat In Ventum

metsienmies

  • *
  • Viestejä: 104
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #35 : Marraskuu 08, 2019, 10:32 »
Pari selkeää sääntöä itselleni on aina ollut ensinnäkin ettei piippu missään tilanteessa osoita sellaiseen asiaan mitä en halua tuhota, ja piipussa ei koskaan ole patruunaa jos ei tarvitse olla esim. Kävellen kivääri selällä lintumetsällä siellä ei tarvitse olla, koska latausliike on niin pieni asia tehdä ennen ammuntaa ettei ole perusteltua ladata asetta valmiiksi. Ja radalla lukko auki jos ei tähdätä pahvia.

Jos haluaa kävellä ase tyhjänä niin ilman muuta, mutta jos haluaa kävellä ase ladattuna ja varmistettuna ei siinäkään ole mitään väärää. Moni elukka on lähtenyt lipettiin, kun lukon käyttäminen on verrannollisesti niin paljon äänekkäämpää kuin varmistimen pois ottaminen, että etenkin arempi eläin latauksen kyllä kuulee.

Hyvä olisi ase tyhjänä ja viritettynä, varmistin päällä sekä pois hakata aseen perää vaikka avokämmenellä ja testata, että kaikki pelittää ennen kuin metsälle lähtee.

Decies

  • *
  • Viestejä: 367
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #36 : Marraskuu 14, 2019, 01:02 »
Käsittely-:ja ampumasektorit tulevat yleensä rataolosuhteista ja monesti PVn johtosäännöstä jos ollaan PVn ampumaradlla. Taisteluampuma-alueilta me 5500m pituiset varoalueet umpimetsään helposti löytyvät. Ampumaradoilta harvemmin.

IPSC-kiväärikisassa viime viikonloppuna ammuttiin PVn radoilla kahta stagea vierekkäin (toki suoritus kerrallaan) samalla radalla samalta tasalta. Tätä tehtiin itse asiassa kolmella eri kivääri radalla eli rasteja oli tungettu 6kpl kolmelle radalle. Käsittelysektorit olivat tiukat jotta ladatuilla aseilla ei osoitella toisen rastin toimitsijoita. Jos tällaisen määräyksen järkevyyden ymmärtäminen on jotenkin vaikeaa niin sille ei sitten voi mitään.

Sadan piirun säännöillä on pärjätty varsin hyvin arjessa PV:n radoilla ilman yhtään erillisen käsittelysektorin määrittämistä. Riittää, että kerrotaan ampumasektorin vasen ja oikea raja.

Ammattisotilaiden kansainvälisessä ampumakilpailussa ainoat rajat mitä käskettiin oli ampumasektorit rastilla. Eipä siellä ollut kyllä kukaan kiinnostunut siitäkään oliko ase ladattu vai ei kun toimittiin tilanteen mukaan. Kukaan ei ollut nähnyt mitään tarvetta määritellä mitään käsittelysektoreita - edes helikopterista ammuttaessa. Ja hyvin meni.

Vaarathan pitää laskea siviilien lentoratojen mukaan - ne ovat eri kuin JVAt. Tästä aiheutuu alueiden pituuden loppumista kesken esimerkiksi Hätilässä.

Jos IPSC kisa järjestettäisi pvn alueilla, aseen käsittelysektori olisi sama kuin SRAssa käytetty ampumasektori. Tässä siis SRA antaa käsittelylle paljon enemmän tilaa - yksinkertaisesti
koska se on säännöissä olemassa. Mitä tulee "tilanteenmukaiseen käsittelyyn", jos harjaantunut ampuja ei pärjää sektorien kanssa niin oletettavaa on että henkilön tajuntaan on
iskostunut työn tuoma tapa käsitellä asetta työkaluna ja omituisuus korostuu kun pitäisi hallita käsittely ampumakilpailuissa. Oletus siis on, että henkilö tiedostaa missä se piippu
tosiasiassa pyörii. Mun on vaikea ymmärtää mikä siinä on niin hankalaa.

Käsittelyssä on korjattavaa TA-kisoissa, sen olen itsekin huomannut. Jos ajattelee vaikkapa Santiksen häyhän rastia viranomaisrata kakkosella.
Ei tämä niin vakavaa ole...

Decies

  • *
  • Viestejä: 367
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #37 : Marraskuu 14, 2019, 01:09 »
Pari selkeää sääntöä itselleni on aina ollut ensinnäkin ettei piippu missään tilanteessa osoita sellaiseen asiaan mitä en halua tuhota, ja piipussa ei koskaan ole patruunaa jos ei tarvitse olla esim. Kävellen kivääri selällä lintumetsällä siellä ei tarvitse olla, koska latausliike on niin pieni asia tehdä ennen ammuntaa ettei ole perusteltua ladata asetta valmiiksi. Ja radalla lukko auki jos ei tähdätä pahvia.


Hyvä olisi ase tyhjänä ja viritettynä, varmistin päällä sekä pois hakata aseen perää vaikka avokämmenellä ja testata, että kaikki pelittää ennen kuin metsälle lähtee.

Tämä on juurikin sitä mitä pitäisi olla testattuna. Sama pätee KAIKKIA välineitä, esimerkiksi uuden kotelon hankkimista pistoolille: testataan ettei varmistin
tipu pois koteloitaessa tai iskuri napsahda kun kotelon kanssa hyppää tai sen tiputtaa. Tämä testi olisi voinut estää SRA SM kisoissa tapahtuneen tapaturman.
Lisäksi, jos tälläisiä koteloita tai muita vastaavia turvallisuusriskejä tulee esiin, niistä jaettaisi infoa muillekin harrastajille tapaturmien ehkäisemiseksi.

Korostuu tarve järjestää asetarkastuksia kun näyttää siltä että ampujilta itseltään se testaaminen kovin helposti unohtuu.
Ei tämä niin vakavaa ole...

kema

  • *
  • Viestejä: 174
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #38 : Marraskuu 14, 2019, 13:04 »
SRA:ssa on nyt vallalla näennäisen kenttäkelpoisuuden kausi, jossa välitetään enemmän miltä varusteet näyttävät, eikä varusteiden turvallisuudesta tai sopivuudesta urheiluammuntaan. SRA ei ole taisteluammuntaa.

HJu

  • *
  • Viestejä: 5.969
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #39 : Marraskuu 14, 2019, 13:27 »
SRA-kotelosääntömuokkaukset tulivat nimenomaan turvallisuuden ehdoilla. Kotelot jotka laukaisevat itsestään aseita kiellettiin suoraan ja liipasinsormilukituksella käytettävät kiellettiin 1.1.2020 alkaen. Tätä on paljon vastustettu "koska sotilaatklin käyttää Serpa-koteloita". Argumentti ei ole SRA-toimikunnalle kelvannut ja hyvä niin.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 14, 2019, 14:41 kirjoittanut HJu »
Terveisin,


HJu

MMä

  • *
  • Viestejä: 527
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #40 : Marraskuu 14, 2019, 16:39 »


SRA:ssa on nyt vallalla näennäisen kenttäkelpoisuuden kausi, jossa välitetään enemmän miltä varusteet näyttävät, eikä varusteiden turvallisuudesta tai sopivuudesta urheiluammuntaan. SRA ei ole taisteluammuntaa.

Ehkä meilöä pitäisi olla joku laji joka mittaa sotilaallista osaamista eikä ole "urheiluammuntaa". Sellaista miksi SRA syntyi. Vaikka SRA ei ole taisteluammuntaa voisi olla hyvä että se simuloisi sellaista. Taisteluammunnan määritelmässä se on aina joukon (pari - pataljoonan koko) ammunta. Entä jos SRA olisi "yksittäisen taistelijan taisteluammuntaa" joka mittaisia yksittäisen taistelijan tilanteen mukaista asekäsittelyä ja toimintaa taistelukentällä. Tämä hyödyttäisi maanpuolustakin nykyistä enemmän.

En edelleenkään osta että ei pärjättäisi 4:llä asekäsittelyn säännöillä, maalialueen rajoilla ja 100 piirun säännöillä - intti pärjää näillä niin eikö sen meidän kouluttaman reserviläisenkin pitäisi? Kaikki muu säätämistä ja kikkailua joka pahimmillaan (kuten SRA:sa on käynyt) syö tilanteenmukaisuuden, sitten tätä "reserviläislajia" lajia voi siirtyä ampumaan suunnistuspiikkareissa ja trikoissa. Jos tämä kehitys jatkuu, niin on vaikea nähdä että intti antaa enää pitkään alueitaan reseviläisammunta käyttöön mm. ympäristösäännösten paineessa.

HJu

  • *
  • Viestejä: 5.969
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #41 : Marraskuu 14, 2019, 16:48 »
Eivät kaikki SRA-ampujat ole reserviläisiä tai edes varusmiespalvelusta suorittaneita.

Uudet toiminnalliset lajit ovat kyllä tervetulleita jos joku sellaisia alkaa puuhaamaan.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 14, 2019, 16:50 kirjoittanut HJu »
Terveisin,


HJu

MMä

  • *
  • Viestejä: 527
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #42 : Marraskuu 14, 2019, 16:56 »
Eivät kaikki SRA-ampujat ole reserviläisiä tai edes varusmiespalvelusta suorittaneita.

Uudet toiminnalliset lajit ovat kyllä tervetulleita jos joku sellaisia alkaa puuhaamaan.
Ei tietenkään. Mutta entäs jo olisi? Mä vision tässä SRA'sta lajia jolla omasta työni tuomasta näkökulmasta katsottuna olisi eniten hyötyä maanpuolustukselle.

jthyttin

  • *
  • Viestejä: 684
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #43 : Marraskuu 14, 2019, 17:07 »
Koska porkkana on parempi kuin keppi, kannattaisi mielestäni (ja HJu:n ehdotuksen mukaisesti) tuoda rinnalle toinen laji.

Tyhjältä pöydältä aloitettaessa välttää kaikki kitinät "miten ennen oli paremmin" ja evoluutio kyllä hoitaa eli mielekkääseen lajiin riittää osallistujia ja tukijoita.

Homer

  • *
  • Viestejä: 632
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #44 : Marraskuu 15, 2019, 09:48 »
Eivät kaikki SRA-ampujat ole reserviläisiä tai edes varusmiespalvelusta suorittaneita.

Uudet toiminnalliset lajit ovat kyllä tervetulleita jos joku sellaisia alkaa puuhaamaan.
Ei tietenkään. Mutta entäs jo olisi? Mä vision tässä SRA'sta lajia jolla omasta työni tuomasta näkökulmasta katsottuna olisi eniten hyötyä maanpuolustukselle.
SRA:sta on aina välillä muutkin visioineet sellaista "enemmän maanpuolustusta hyödyntävää" lajia. Esimerkiksi Hyvinkään suunnalta tällaista pohdintaa on tullut ihan pitkälle viedyssä muodossa ts. lajikuvaus, säännöt etc. Muutoksessa on yleensä se puoli, että osa tykkää ja osa ei. Se osa joka ei tykkää, poistuu lajin piiristä. Väen poistuminen ei ole kiva juttu, joten uuden lajin synnyttäminen voisi olla ihan hyvä. Parempi harrastajakunnan jakautuminen kuin totaalinen katoaminen. Useat varmaan jatkaisivat molemmissa? Olisiko sille sitten kuinka paljon kannatusta, on eri asia. Olemassa olevat lajit ovat kuitenkin joskus syntyneet saman suuntaisella pohdinnalla, eikä missään ole sanottu että lajimäärä tietyn tyylisessä ammunnassa olisi täynnä.
Samalla tavalla tarkka-ammunta voisi tarvita sisarlajin sinne kevyemmälle puolelle. Olisi sen nimi sitten vaikka pitkän matkan taktinen ammunta, tai joku muu yhtä typerä nimi, mutta kuitenkin vähemmän sitä oikean tarkka-ampujan oheistoimintaa sisältävä laji. Kaikki eivät halua/voi ryynätä niin fyysisesti raskaissa kuvioissa, kuin ta-toiminta edellyttää, mutta pitkän matkan ammunta kiinnostaa monia wannabe-tarkka-ampujia. Se voisi toimia myös kynnyksenä varsinaiseen lajiin ja toisinpäin jäähdyttelylajina, höntsätarkka-ammuntana. Useimmat kuitenkin harrastavat siksi, että se on mukavaa, ja on ikävää, jos siihen on mahdollisuuksia vain rajoitetusti.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 15, 2019, 09:50 kirjoittanut Homer »