Kirjoittaja Aihe: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla  (Luettu 14612 kertaa)

HJu

  • *
  • Viestejä: 7.934
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #15 : Marraskuu 02, 2019, 20:28 »
Ammattisotilas joka on käsketty virkatehtävään johonkin specops-ampumakisaan ulkomaille on tyypillisesti saanut vähintäänkin satoja ellei tuhansia tunteja aseenkäsittelykoulutusta. SRA:ta pääsee ampumaan yhden ampumakokeen jälkeen. Samoin IPSCiä. Tällöin aloittelevan SRA/IPSC-harrastajan varsinainen ampumatausta voi olla alle 10 tuntia pistooliammuntaa eikä mitään muuta.

Se väljä "kyllähän nyt kaikki tietää miten aseiden kanssa pelataan"-asenne mikä ehkä toimii ammattisotilailla ei välttämättä toimi siviileillä tai edes suurimmalla osalla ressuja. Tiukat säännöt suojelevat muita yksittäisen Uunon hölmöilyiltä. Käsittelysektorit ovat nimenomaan ja ainoastaan sivullisten suojaksi. Eihän käsittelysektori mitenkään estä ampujaa ampumasta itseään esim. jalkaan. Käsittelysektorien noudattaminen kuitenkin estää ampujaa ampumasta vahingossa muita radalla olijoita. Ja jos ei pysty noudattamaan käsittelyrajoja niin voi mennä jonnekin muualle heilumaan. Häyhässä etusektori on yleensä tyhjä maaleista 5500m saakka joten leveämpi käsittelysektori ei yleensä noilla taisteluampuma-alueilla toisi mitään lisäarvoa kenellekään.

IPSC/SRA/IDPA-ammunnoissa ase kilpailuhetkellä on lähtökohtaisesti ladattu ja kaveri ampuu/juoksee niin kovaa kuin uskaltaa ja pystyy. Oman suorituskyvyn rajaa haetaan joka suorituksessa ja kello painaa päälle. Joku vaikkapa Häyhän tyypillinen 6 minuutin "etsi ja tuhoa neljä maalia" -rasti on vähän erilainen liikkeen ja aseenkäsittelyn osalta. Erikoisjäkärien kisoissa taas lienee aika samanmoista paahtamista kuin IPSC:ssä mutta en ole sellaisia koskaan päässyt paikan päälle katsomaan.

Muita eroja: Taisteluammunnoissa paikalla on ambulanssi, taisteluensiapukoulutettua väkeä pilvin pimein ja aluehälytyskeskukseen on tehty ilmoitukset joten ambulanssihelikopterikin saadaan tarvittaessa nopeasti paikalle. Normi SRA-kisassa paikalla on EA-laukku jonkun toimitsijan autossa ja muutama joten kuten ensiaputaitoinen. Ambulanssia ei ole, taisteluensiapuvälineitä tai koulutusta ei ole (paitsi ehkä TST-luokan ampujilla satunnaisesti). lääkäriä ei ole jne. 112 ei tiedä ampumakilpailusta mitään koska niistä ei ole tapana ilmoittaa.

Iso ero on myös vakuutusturvassa. Jos varusmies tai sotilasvirkamies loukkaantuu/vammautuu palveluksessa niin eläkkeet juoksee ja fysikaalisia hoitoja jne. saa. Kannattaa lukea mitä reserviläisen tai SALin ampumavakuutus kattaa. Karkeasti voi sanoa että säälliset hautajaiset niillä korvauksilla pystyy maksamaan mutta eipä juuri muuta.

Olen sattumien summana koonnut ja suurelta osin kirjoittanut Resulin TA-säännöt. Nissä ei tähän turvapuoleen ole hirveästi panostettu. Jos joku joskus saa 338LM:n kuulan kehoonsa Häyhässä niin varomääräyksiä tulee sen seurauksena minimi 20 sivua lisää ellei koko lajia häädetä PVn alueilta saman tien. Näin se vaan nykyään menee jos jotain ikävää tapahtuu.

Selvyyden vuoksi: En ehdota että joka Häyhä-rastilla pitäisi olla erikseen käsittely- ja ampumasektori. Yleensä ampumasektori on niin laaja että se on samalla myös käsittelysektori. Silti aseturvallisuutta voi Häyhässäkin lasersääntöä noudattamalla parantaa ilman että kukaan menettää yhtään mitään.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 03, 2019, 10:26 kirjoittanut HJu »
Terveisin,


HJu

MMä

  • *
  • Viestejä: 790
  • Mielipiteeni eivät välttämättä edusta työantajaani
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #16 : Marraskuu 02, 2019, 20:40 »


Ammattisotilas joka on käsketty virkatehtävään johonkin specops-ampumakisaan ulkomaille on tyypillisesti saanut vähintäänkin satoja ellei tuhansia tunteja aseenkäsittelykoulutusta. SRA:ta pääsee ampumaan yhden ampumakokeen jälkeen. Samoin IPSCiä. Tällöin aloittelevan SRA/IPSC-harrastajan varsinainen ampumatausta voi olla alle 10 tuntia pistooliammuntaa eikä mitään muuta.

Se väljä "kyllähän nyt kaikki tietää miten aseiden kanssa pelataan"-asenne mikä ehkä toimii ammattisotilailla ei välttämättä toimi siviileillä tai edes suurimmalla osalla ressuja.
hömöilyltä. Käsittelysektorit ovat nimenomaan ja ainoastaan sivullisten suojaksi. Eihän käsittelysektori mitenkään estä ampujaa ampumasta itseään esim. jalkaan. Käsittelysektorien noudattaminen kuitenkin estää ampujaa ampumasta vahingossa muita radalla olijoita. Ja jos ei pysty noudattamaan käsittelyrajoja niin voi mennä jonnekin muualle heilumaan. Häyhässä etusektori on yleensä tyhjä maaleista 5500m saakka joten leveämpi käsittelysektori ei yleensä noilla taisteluampuma-alueilla toisi mitään lisäarvoa kenellekään.

IPSC/SRA/IDPA-ammunnoissa ase kilpailuhetkellä on lähtökohtaisesti ladattu ja kaveri ampuu/juoksee niin kovaa kuin uskaltaa ja pystyy. Oman suorituskyvyn rajaa haetaan joka suorituksessa ja kello painaa päälle. Joku vaikkapa Häyhän tyypillinen 6 minuutin "etsi ja tuhoa neljä maalia" -rasti on vähän erilainen liikkeen ja aseenkäsittelyn osalta. Erikoisjäkärien kisoissa taas lienee aika samanmoista paahtamista kuin IPSC:ssä mutta en ole sellaisia koskaan päässyt paikan päälle katsomaan.

Muita eroja: Taisteluammunnoissa paikalla on ambulanssi, taisteluensiapukoulutettua väkeä pilvin pimein ja aluehälytyskeskukseen on tehty ilmoitukset joten ambulanssihelikopterikin saadaan tarvittaessa nopeasti paikalle. Normi SRA-kisassa paikalla on EA-laukku jonkun toimitsijan autossa ja muutama joten kuten ensiaputaitoinen. Ambulanssia ei ole, taisteluensiapuvälineitä tai koulutusta ei ole (paitsi ehkä TST-luokan ampujilla satunnaisesti). lääkäriä ei ole jne. 112 ei tiedä ampumakilpailusta mitään koska niistä ei ole tapana ilmoittaa.

Iso ero on myös vakuutusturvassa. Jos varusmies tai sotilasvirkamies loukkaantuu/vammautuu palveluksessa niin eläkkeet juoksee ja fysikaalisia hoitoja jne. saa. Kannattaa lukea mitä reserviläisen tai SALin ampumavakuutus kattaa. Karkeasti voi sanoa että säälliset hautajaiset niillä korvauksilla pystyy maksamaan mutta eipä juuri muuta.

Olen sattumien summana koonnut ja suurelta osin kirjoittanut Resulin TA-säännöt. Nissä ei tähän turvapuoleen ole hirveästi panostettu. Jos joku joskus saa 338LM:n kuulan kehoonsa Häyhässä niin varomääräyksiä tulee sen seurauksena minimi 20 sivua lisää ellei koko lajia häädetä PVn alueilta saman tien. Näin se vaan nykyään menee jos jotain ikävää tapahtuu.

Selvyyden vuoksi: En ehdota että joka Häyhä-rastilla pitäisi olla erikseen käsittely- ja ampumasektori. Yleensä ampumasektori on niin laaja että se on samalla myös käsittelysektori. Silti aseturvallisuutta voi Häyhässäkin lasersääntöä noudattamalla parantaa ilman että kukaan menettää yhtään mitään.

Päätän omalta osaltani keskustelun tähän kun ei se mihinkään etene.

Haluan kuitenkin kiittää siitä, että jäsen HJu luokittelee suomalaisen panssariperuskoulutetun majurin specops tason kisoihin kutsuttavaksi henkilöksi joka on saanut tuhansia tunteja asekäsittelykoulutusta. Kunpa asia olisikin niin. Ikävä kyllä "ihan" tähän ei ole päästy vaikka parikin ulkomaista sotilaskisaa on kierretty.

Jaz

  • *
  • Viestejä: 54
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #17 : Marraskuu 02, 2019, 22:29 »
Tämä on tärkeä aihe. Viime Häyhässä rastikuvausta luettaessa usean kilpailijan ase osoitti rintaani pitempiäkin aikoja. "Lataamattomia", kai.

MMä

  • *
  • Viestejä: 790
  • Mielipiteeni eivät välttämättä edusta työantajaani
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #18 : Marraskuu 02, 2019, 22:39 »
Tämä on tärkeä aihe. Viime Häyhässä rastikuvausta luettaessa usean kilpailijan ase osoitti rintaani pitempiäkin aikoja. "Lataamattomia", kai.
Puutuit asiaan varmaankin kouluttavalla otteella ja kertasit asekäsittelyn 4 sääntöä heille?

Jaz

  • *
  • Viestejä: 54
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #19 : Marraskuu 03, 2019, 06:34 »
Keltanokkana en tohtinut.

SO

  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 3.140
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #20 : Marraskuu 03, 2019, 08:26 »
Monimuotoinen aihe ja ilmeisen tarpeellinen. Pitäisikö puhua enemmänkin vastuullisesta aseenkäsittelystä kuin turvallisesta aseenkäsittelystä? Jos on käynyt kurssin niin sen todistuksen perusteella on turvallinen aseenkäsittelijä kun on läpäissyt vaikkapa SRA-kokeen. Se ei tee kuitenkaan ihmisestä vastuullista aseenkäsittelijää, joka tuntee vastuunsa asiasta. Itse näen ehkä ongelmana sen, että toistetaan opittuja kaavoja ymmärtämättä mitä tapahtuu. Lipas irti, tyhjä laukaus ja varmista tms. fraasi jolloin suoritetaan käskettyä ja ei välttämättä tule sitten ymmärrettyä katsoa onko aseessa patruuna pesässä tai ei. Miten itse teet sen radalla, irroitat lippaan, tarkastat että ase on tyhjä, ammutko silti tyhjän laukauksen? Miksi? Suurimman osan aseista saa pois vireestä oikeaa tyhjää laukaustakin. Se, että onko käsittelijänä kokenut SRA-ampuja, metsästäjä tai valtiolle työkseen pyssyä käsittelevä huppumies, vahingonlaukaus tulee joskus joka tapauksessa. Milloin takavalliin, milloin tyhjennyspönttöön, joskus maahan, mutta harvemmin onneksi muita kohti. Johtuen sitten asehäiriöstä tai asetta käsittelevästä henkilöstä. Sen suhteen voidaan sanoa että aseenkäsittely on ollut lähtökohtaisesti vastuullista. Mitä TA-kisoihin tulee, se on ollut hyvä että asetta on saanut kuljettaa tyhjän lippaan kanssa vaikka tästä alkuun oli eriäviä mielipiteitä. Jokainen kilpailija on vastannut itse siitä että rastien välillä ase on tyhjä. Rastituomarit voivat joka kerta (ja pitäisikin) tarkastaa aseet rastille tultaessa ja lähdettäessä. Voi toki tuntua epämiellyttävältä jos tyhjän aseen piippu osoittaa kohti, mutta niin se väkisinkin tekee jos mukana on pistoolia, karbiinia ja tarkkuuskivääri. Itse en koe mitään pahaa kun ei tietoisesti tähtäillä tyhjällä pyssyllä ketään, piippu voi osoittaa rintaan tai munille mutta ase ei itsestään laukea ja kun näkee ettei käsi ole operoimassa kivääriä, se on turvallinen. Jos mennään lasersääntöihin ja sviippauksiin niin nykyissen kaltaisten rastien suorittamiset voi unohtaa ja siirtyä pulttilukko SRAhan eli PRS-kisoihin. Yksi asia mikä luo vielä haasteet reserviläistoimintaan on aseiden laukaisukoneistot mitkä on välillä millaisia on eikä niille ole välttämättä suoritettu vastaavia testejä kuin samaan toimintaympäristöön suunnitelluille ammattivehkeille joissa laukaisu harvoin on alle 1kg. Tällöin kyse on taas vastuullisesta aseenkäsittelystä. Olenko minä vastuullinen oman aseeni kanssa, jonka olen itse virittänyt tietämättä miten se ehkä käyttäytyy?
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 03, 2019, 08:30 kirjoittanut SO »

jthyttin

  • *
  • Viestejä: 1.203
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #21 : Marraskuu 03, 2019, 09:03 »
Toiminnallisessa ammunnassa annetaan sääntöjen puolelta ampujalle todella paljon vapauksia. Ja tuomarin pitäisi pystyä valvomaan ettei vaaratilanteita pääse syntymään, huomioiden edellämainittu "kerrostettu turvallisuus". Rajoittavia tekijöitä on lähinnä:

- aseita saa räplätä vain safetylla
- ja ampumatarvikkeita yhdessä aseiden kanssa vain tuomarin valvonnassa
- lähtökohtaisesti aseella osoitellaan vain "downrange"
- ja silloinkin sormi on liipaisinkaaren sisällä vain kun ammutaan

Vrt. Pena joka päättää kokeilla Kallen aseella kuivalaukauksia satasesta kun Erkki on ampumassa juoksevia 75 metristä. Propsit Jazille valvonnan ja puuttumisen henkisen kuluttavuuden esiintuonnista, kun rajanvedot eivät ole selkeitä ja enemmistö ei anna hyvää esimerkkiä.

Käytännössä kaikki käsittelysektorien tiukentaminen tai ampumasektorin mainittava poikkeaminen käsittelysektorista (vs. "laukaus yli takavallin johtaa hylkäämiseen") johtuu ratamääräyksistä eikä säännöistä. Räikeimpänä esimerkkinä PV:n varomääräykset.

Kipupisteenä taitaa nyt olla se että kotelosta vetämisen lisäksi ase ei saa koskaan osoittaa "uprange". Tai lisäksi ehkä "turvallinen sweeppaus" pitäisi sallia? Siitä lienee yksimielisyys että sormea ei pidetä liipaisimen läheisyydessä kuin ampuessa?

Toiminnallisessa ammunnassa siis tuomari kantaa vastuun siitä ettei vaaratilanteita pääse syntymään kunhan rasti on suunniteltu oikein ja kilpailija toimii sääntöjen mukaan. Sääntöjen puolelta tuomarille on tähän koitettu antaa eväät ja jättää jonkinlainen varmuusmarginaali. Tämäkin asia lienee kehittynyt nykyiseen muotoonsa ihan tosielämän tilanteiden kautta. Jos halutaan esim. sallia kaksi edellämainitsemaani toimintatapaa muutenkin kuin nykyisessä erikoistapauksessa (kotelosta veto) täytyy huomioida vastuun jakautuminen ja nyanssina esim. toimihenkilöstön ja yleisön sijoittumishalukkuus.

Ettei asia tunnu liian teoreettiselta, oma aseeni on lauennut SRA-kisassa ladatessa kesken kahden aseen rastin. Syynä laukaisukoneiston pettäminen ja kulunut iskupiikinvarmistin. Olin (ja olen) todella tyytyväinen että ase osoitti räkätessä kohti tauluja eikä esim. uprange omiin varpaisiin.

kema

  • *
  • Viestejä: 238
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #22 : Marraskuu 03, 2019, 10:56 »
SRA on nykyään pelkää Practicalia maastopuvuisaa. Tilanteenmukaisuus ja sotilaalliset tehtävät joita vielä 20v sitten oli ovat kadonneet lajista. Toivon, että SRA:n kohtalo ei ole TA-toiminnan kohtalo. Tänä vuonna mm. SM-kisoissa jo vittuiltiiin rastia vetäneiden SRA-aktiivien toimesta kisailijoille "että SRA:ssa olisitte kaikki lähteneet kotiin". Aivan... miksihän kaikki eivät ole kiinnostuneita SRA:sta?

Omasta mielestäni SRA on taas ainakin arvokisoissa eriytynyt IPSC:tä tiukkoine ampumasektoreineen ja kaikki luovuus rastin suorituksissa on tapettu tehokkaasti piirusäännöillä. Ei olla kaukana että rastit ammutaan punaisten keppien välistä. Maakunnissa löytyy vielä mukavia SRA kisoja vapailla sektoreilla, mutta jos oikeasti hakee haasteita pitää katsella IPSC kisoja.

HJu

  • *
  • Viestejä: 7.934
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #23 : Marraskuu 03, 2019, 11:37 »
Hätilässä PVn johtosääntö aiheuttaa enemmän dekkereitä SRAssa kuin mikään muu syy. Taulut on pakko ampua tietystä/nimetystä paikasta ja sektorit ovat välillä niin tiukat että vasenkätinen ampuu jo sektorista ulos siinä missä samalta paikalta oikeakätinen voi vielä suorittaa rastin turvamääräysten puitteissa. Kun asiasta on kysytty niin vastaus on "PVn johtosääntö vaatii".

Joillain SAL-radoilla käsittelysektori on leveämpi ja ampumasektorit kapeampia. Tähän on yleensä syynä se että käsittelysektorissa on esim kiekkotorni, hirviradan laitteita tms. jota voi osoitella vaan ei saa ampua/rikkoa. Jos mentäisiin ampumasektori=käsittelysektori niin dekkereitä tulisi lisää koska käsittelysektori olisi nykyistä käytäntöä kapeampi.
Terveisin,


HJu

LSa

  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 2.159
  • Edistän: 1 | +5 | 8 | 9 | 36 | 37 | 39 | 41 | 44
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #24 : Marraskuu 03, 2019, 20:46 »
Katos vaan, aiheesta on oikea äänestys. Noi foorumisoftan äänestykset ei näy tapatalkilla, joten niistä kannattaa aina huomauttaa.

JJRRGG

  • *
  • Viestejä: 20
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #25 : Marraskuu 04, 2019, 01:10 »
...rastikuvausta luettaessa usean kilpailijan ase osoitti rintaani pitempiäkin aikoja. "Lataamattomia", kai.

Tärkeä aihe, todellakin. Todellista vahinkoa aiheuttavat vahingonlaukaukset taitavat edelleen hyvin suurilta osin tapahtua juuri noilla "lataamattomilla" aseilla.

Ideaalitilanteessa jokainen jolla on pääsy, tai jopa omistusoikeus, aseeseen ymmärtäisi ja hallitsi aseenkäsittelyn neljä turvallisuussääntöä. Tämähän ei tietenkään reaalimaailmassa toteudu.

Se, halutaanko kilpailutilanne muuttaa koulutustilanteeksi on tietysti validi keskustelunaihe itsessään, mutta itse nyt lähtisin siitä, että kilpailu on väärä paikka henkilölle jolla nuo neljä turvallisuussääntöä eivät ole halussa. Sellainen vaarantaa etenkin muiden ja tietysti myös ampujan itsensä turvallisuuden. Yksinkertaisesti vastuutonta. Kilpailu kilpailuna ja kilpailutilanteen harjoittelu harjoitteluna, jotta ei tarvitse tulla vain pikaisesti kilpailussa pyörähtämään.

Turvallista sweeppausta ei mielestäni oikein ole olemassa. Aseet ovat koneita ja koneet kuluvat, eli ne osat - varmistimet mukaan lukien - pettävät, kun toistoja tulee riittävästi. Aina välillä ihan ilman kulumistakin. Jos henkilö ei ole tietoinen mihin kantamansa aseet osoittavat, ja siten ei turvallisuussääntöjä pysty noudattamaan, olisi hänen syytä vähentää aseiden määrää kunnes tietoisuus niistä on riittävällä tasolla - viitaten yllä olevaan kappaleeseen.

Turvasääntöjä rikkomalla kasvatetaan onnettomuusriskiä. Olisi varsin valitettavaa jos tämä tehdään tietoisesti, järjestävän tahon toimesta, kun kyseessä on harrastus, eikä sotatila (missä tapauksessa se olisi ajoittain perusteltua), vaikka jälkimmäisen kaltaisessa ympäristössä toimintaa siinä mallinnetaankin.

Olisi sääli muuttaa käytäntöjä vasta sen jälkeen kun turvasääntöjen noudattamattomuus on kostautunut. Eittämättä ainakin muutaman ihmisen elämät ovat jo siinä vaiheessa pilalla. Mielestäni tuollainen olisi yksinkertaisesti liian kallis hinta "kaikki pelaa" -käytännöstä.

Aseenkäsittelyn turvasäännöt eivät ole vaikeita ja niiden noudattaminen ei vaadi mahdottomia.

Radanomistaja/-haltija tietysti voi asettaa sääntöjä sen verran kuin sitä tahoa huvittaa, ja vastaavasti sitä rataa käyttävät voivat päättää käyttävätkö rataa sille asetetuin rajoittein vai eivät. Oikeastaan aika helppoa tämäkin, eikös vain? ^_^

Hietala

  • Yhdistyksen ystävät
  • ***
  • Viestejä: 217
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #26 : Marraskuu 04, 2019, 07:09 »
Turvallisuuden lisääminen säännöin, ihan missä tahansa asiassa, on tehtävä harkitusti. Esimerkiksi meillä on aselakia tiukennettu turvalliśuuden lisäämisen nimissä. Onko onnistunut? Tälläkin foorumilla taitaa olla muutama epäkohta keskustelun alla...

Perustelut "mitä sinulla on turvallisuuden lisääntymistä vastaan" on argumentti, jolla urpoinkin sääntö saadaan juntattua läpi sopivalla kauhuskenaariola ryyditettynä. Vastaavasti sääntöjen lieventäminen on täysin mahdotonta. Koskas on jotain turvallisuussääntöä lievennetty?

Malttia, malttia...

<t></t>

Huhtpa

  • *
  • Viestejä: 4
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #27 : Marraskuu 04, 2019, 10:09 »
Pakko kommentoida muutamaa kohtaa kun tuossa aiemmin verrattiin PV vs. SRA.
-sra-kisojen osallistujen ensiapu taidot huonommat kuin pv:llä? No Täällä ainakin osallistuu SRA-kisoihin anestesian ja tehohoidon erikoislääkäri. Ja mukana on Celoxia, CAT:ia ja Chest Seal:ia. Vrt. Rovajärven KRH turma missä ei PV:n lääkäri edes vaivautunut paikalle!
-ambulansssikopteri saadaan helpommin pv:n ammuntoihin paikalle? Höpö höpö. Pv:n ammunnoissa ilmatila on suljettu, SRA-kisoissa ei. Ja Erica hälyttää FH:n omien kriteeriensä mukaan.
-pv:llä on ambulansseja. Hyvä. Harrastajille sitä ei ole. Load and GO on vittumaista tavallisella pakulla. Sekin on tullut KH:sssa tehtyä kun komentaja oli päästänyt ambulanssi kuskin lomalle kesken harjoituksen!
-onnettomuuksien sattuminen? SRA kisoissa yksi (onko muita?) loukkaantuminen kun oli paska kotelo vs. PV jossa varusmiehille useita kuolemaan/vakavaan loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia! Ja laukaisu määrät SRA-harrastajalla tuhansia/kausi vs. Varusmies 90 vai 120 laukausta?

Olen itse ollut läsnä useissa vahinko laukauksissa. Itsekin olen sellaisen ampunut myös  . Niitä on tapahtunut pv:n tilaisuudessa ja metsästyksessä. Tiedättekö mikä on ollut pelastuksena näissä tapauksissa? Celox? FH? Ylimitoitetut varosektorit? Ei! Vaan aseen piippu on osoittanut turvalliseen suuntaan!!!

JHa

  • *
  • Viestejä: 638
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #28 : Marraskuu 04, 2019, 12:03 »
Jaan täysin MMä:n näkemyksen miten TA-kisoissa aseenkäsittelyssä tulisi mennä myös tulevaisuudessa.

Nuoremmat harrastajat eivät ole nähneet Häyhässä sitä, että esim. patruunoita ei saa kantaa mukanaan vaan toimitsijat vievät ne tuliasemaan. Tämä ohje tuli aikanaan PV:ltä. PV on viimekädessä se, joka päättää ampuma-alueillaan mikä on turvallista aseenkäsittelyä ja mikä ei.

PV varmistaa alueillaan tapahtuvissa kisoissa, että tuliasemat ja reitit niille ovat turvallisia. Normaalitilanne on, että TA-kisoissa aseet ladataan vasta aikaisintaan rastin lähtötasalla. Tällöin ase muttuu vasta vaaralliseksi. Sitä ennen sen kanssa on tetsattu haastavissakin maasto-olosuhteissa sekä tehdyissä esteradoissa.

Tottakai aseen kuljettamisessa on hyvä muistuttaa aina siitä, että mahdollisuuksien mukaan yritetään noudattaa lasersääntöä. Yhdessä Häyhässä siinä mentiin jo liian pitkälle ja DQ uhkailtiin jos sitä kuljettaessakin tyhjän aseen kanssa rikotaan. Panostaisin tulevissa kisoissa nykyistä enemmän ammunnanjälkeiseen aseen tarkastamiseen (ei pelkästään silmämääräinen) koska ase täytyy muuttaa luetettavasti takaisin vaarallisesta ei niin vaaralliseksi.



LSa

  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 2.159
  • Edistän: 1 | +5 | 8 | 9 | 36 | 37 | 39 | 41 | 44
Vs: Turvallinen asekäsittely kisoissa ja radalla
« Vastaus #29 : Marraskuu 04, 2019, 21:51 »
Poliisi tsekkasi viikonloppuna multa metsästyksen yhteydessä luvat. Mä tein silleesti, että laskin aseen maahan ja kaivoin taskusta paperit. Juttelu oli iloista puolin ja toisin. Myöhemmin pari kaveria valitti, että poliisin suhtautuminen heihin oli ollut yrmeää. Ilmankos - näillä kavereilla kun oli ollut ladatut aseet käsissä jutustelun ajan.

Mä en menisi tässä heikoimman mukaan. Jos joku on tottunut tiettyihin lajisääntöihin, niin sitten on. Pidetään aseet takuulla tyhjänä muun kuin ampumatoiminnan osalta, niin vahinkolaukauksia ei tapahdu rastien välillä. Ja rasteilla aseet turvalliseen suuntaan. Rastilla voisi olla hyvinkin matala kynnys huomauttaa laser-säännöstä, mutta keskeyttäminen voisi olla fiksua vasta suuremman huolimattomuuden ilmetessä. Taas siirtymisellä tms. ase on tyhjäksi tarkastettu, joten huuteluun ja huomautteluun ei juuri olisi tarvetta. Ihan pelkkä laser-kommentti voisi riittää. Ei noissa kisoissa täysiä toheloja (usein) ole.