338 lm aliääni lataukset

Aloittaja torrehaa, tammikuu 06, 2010, 11:41

« edellinen - seuraava »

mysteryman

#45
Tuota himpun yliäänistä lähtönopeutta kannattaa välttää. Vaikka luodin joutuminen transsooniselle alueelle ei aiheuttaisikaan epävakautta niin seurauksena on vähintään kasvanut tuulenvienti hiukan aliääniseen (0.85 - 0.99 mach) lataukseen nähden.



Lisäksi lentoradasta tulee vaikeasti ennustettava ja se on voimakkaasti riippuvainen lämpötilasta.

torrehaa

#46
Oikeassa olet..henkilökohtainen tarpeeni kyseisenkaltaiselle lataukselle on lähinnä akateeminen joten omalta kohdaltani voin vaikkapa räätälöidä jokakelille oman latauksensa vaikka 5 asteen välein. :violin:

Suppean kokeen osoitus 300gr luodeilla näytti sen toteen että ensimmäinen ? nopeusalue jolla luoti toimi oli transsooninen..

Alunperin oli idea saada aikaan ns.puolinopeuspaukku joka olisi turvallinen ja tarkka lämpötiloista riippumatta ja niin turvallinen ettei piippuun juuttumisia tahi muitakaan alilataushäröjä sattuisi vähemmän kotilatauksen salaisuuksiin perehtyneille.

Koska kuitenkaan tarkkuuden saavuttaminen ei onnistunut tod. aliäänisenä on laukausmelu kuitenkin vaimennettava jollain muulla tavalla eli mekaanisella vaimentimella on kohtuullista hakea seuraava ylisooninen taso jolla saavutettaisiin kohtuullisena pidettävä tarkkuus kulloisellekkin matkalle tai jokaiselle matkalle,oman aseeni kohdalla tämä tavoite tarkoittaa mainitun puolinopeuspaukun räätälöimistä sekä vaimentajan tai vaimenninpiipun valmistamista mainittuun käyttötarkoitukseen.

Siihenasti spray and :pray:





                   TeeHoo

jkorpi

#47
Lainaus käyttäjältä: torrehaa..ja asiaa..karua kerrontaa tämän päivän  suppeasta koeammunnasta;Yllämainitut lataukset antoivat nopeuksia seuraavasti:



20 gr VV N 310 ruutia 300 gr scenarin takana 5 laukausta  välillä 367-359 m/s ja nopeasti laskettuna tehoa 1270 J/3m jes..



seuraava lataus samaa ajoainetta (310)21gr  300 scenun takana 5 laukausta välillä379-382 ja tehova vastaavasti rippusen yli 1400 J/3m


Katsoin Quick Loadilla tuota sinun latausta ja vaikkuttaa siltä, että kaikki ajoaine on palanut hylsyssä siihen mennessä, kun luoti on liikahtanut 4,4mm(eli tämän jälkeen piipussa ei ole mitään mikä detonoisi). Toinen joka ihmetyttää noita nopeuksia en saanut täsmäämään. Quick Load ilmoittaa nopeudeksi  466,2m/s kun luoti jättää piipun, omat mittauksesi 100m/s alhaisemmat. Mistähän nämä laskelmani nyt hammastavat (minkä pituinen piippu sulla on?)



Cartridge          : .338 Lapua Mag.

Bullet             : .338, 300, Sierra HPBT LR MatchK 9300

Cartridge O.A.L. L6: 3.681 inch or 93.50 mm

Barrel Length      : 27.2 inch or 690.0 mm

Powder             : Vihtavuori N310

Charge             : 21.0 grains or 1.36 grams



Estimates of the progress of combustion:

   NR.:   x(mm)      Z(%)    v(m/s)   p(bar)    t (ms)



     0      0,000    9,47      0,0     250,0    0,0000

     1      0,000   10,02      0,3     264,5    0,0005

     5      0,011   11,94      1,4     315,1    0,0150

     6      0,020   12,76      1,8     336,8    0,0203

     7      0,032   13,86      2,4     365,7    0,0263

     8      0,051   15,09      3,1     398,2    0,0328

    14      0,360   29,37     10,7     771,5    0,0804

    15      0,462   33,28     12,7     873,0    0,0891

    16      0,585   37,88     15,0     992,0    0,0980

    17      0,731   43,23     17,7    1130,1    0,1069

    18      0,902   49,54     20,8    1292,3    0,1158

    19      1,052   55,00     23,4    1431,8    0,1226

    20      1,084   55,89     23,8    1454,6    0,1240

    28      1,332   62,73     27,2    1627,6    0,1337

    29      1,363   63,54     27,6    1648,1    0,1348

    30      1,394   64,35     28,0    1668,3    0,1359

    31      1,424   65,15     28,5    1688,3    0,1370

    32      1,455   65,93     28,9    1708,1    0,1381

    33      1,485   66,71     29,3    1727,6    0,1391

    34      1,516   67,48     29,7    1746,9    0,1402

    35      1,546   68,24     30,2    1765,9    0,1412

    36      1,576   68,99     30,6    1784,6    0,1422

    37      1,607   69,74     31,0    1803,2    0,1432

    38      1,637   70,47     31,4    1821,4    0,1442

    49      1,972   77,95     36,1    2006,2    0,1541

    50      2,003   78,57     36,5    2021,5    0,1549

    51      2,033   79,19     36,9    2036,6    0,1558

    52      2,064   79,79     37,4    2051,4    0,1566

    57      2,219   82,70     39,5    2121,8    0,1606

    58      2,250   83,25     39,9    2135,2    0,1614

    59      2,281   83,80     40,3    2148,3    0,1622

    71      2,661   89,63     45,4    2286,7    0,1710

    72      2,693   90,05     45,9    2296,7    0,1717

    73      2,726   90,47     46,3    2306,4    0,1725

    77      2,856   92,06     48,0    2342,9    0,1752

    78      2,889   92,43     48,4    2351,4    0,1759

    79      2,922   92,80     48,8    2359,6    0,1766

    80      2,956   93,15     49,3    2367,7    0,1773

    81      2,989   93,50     49,7    2375,5    0,1779

    82      3,022   93,83     50,1    2383,0    0,1786

    83      3,056   94,16     50,5    2390,3    0,1793

    84      3,090   94,48     51,0    2397,4    0,1799

    93      3,399   96,95     54,8    2450,2    0,1858

    94      3,435   97,18     55,2    2454,9    0,1864

    95      3,470   97,40     55,6    2459,3    0,1871

    96      3,505   97,61     56,1    2463,5    0,1877

   102      3,722   98,69     58,6    2483,8    0,1915

   103      3,758   98,84     59,0    2486,3    0,1921

   104      3,795   98,98     59,5    2488,6    0,1927

   105      3,832   99,11     59,9    2490,7    0,1934

   106      3,870   99,23     60,3    2492,5    0,1940

   107      3,907   99,35     60,7    2494,1    0,1946

   108      3,945   99,45     61,2    2495,5    0,1952

   109      3,983   99,55     61,6    2496,6    0,1958

   110      4,021   99,63     62,0    2497,5    0,1964

   117      4,150   99,85     63,4    2498,8    0,1985

   118      4,189   99,90     63,9    2498,6    0,1991

   119      4,229   99,94     64,3    2498,3    0,1997

   120      4,268   99,96     64,7    2497,7    0,2003

   121      4,308   99,98     65,1    2496,8    0,2010

   122      4,347   99,99     65,6    2495,8    0,2016

   123      4,372  100,00     65,8    2495,0    0,2019  

   124     17,184  100,00    144,7    2126,2    0,3236

   125     29,996  100,00    187,7    1845,6    0,4007

   126     42,808  100,00    218,5    1625,6    0,4638

   127     55,620  100,00    242,5    1448,8    0,5194

   128     68,431  100,00    262,1    1304,1    0,5702

   129     81,243  100,00    278,7    1183,5    0,6175

   130     94,055  100,00    293,0    1081,8    0,6624

   131    106,867  100,00    305,5     994,8    0,7052

   132    119,679  100,00    316,6     919,8    0,7464

   143    260,608  100,00    390,8     485,8    1,1405

   144    273,420  100,00    395,2     464,6    1,1731

   145    286,232  100,00    399,3     445,1    1,2053

   146    299,044  100,00    403,2     427,0    1,2372

   147    311,856  100,00    407,0     410,2    1,2689

   160    478,409  100,00    443,3     267,1    1,6594

   161    491,221  100,00    445,4     259,8    1,6883

   162    504,033  100,00    447,5     252,9    1,7170

   163    516,844  100,00    449,5     246,3    1,7455

   169    593,715  100,00    460,4     212,5    1,9144

   170    606,527  100,00    462,1     207,7    1,9422

   171    619,339  100,00    463,7     203,1    1,9699

   172    632,151  100,00    465,2     198,6    1,9975

   173    640,590  100,00   466,2m/s     195,8    2,0156





...sitten tuohon aikaisempaan kokeiluusi samaisella N310 ruudilla 10grainin ruutimäärällä:


Lainaus käyttäjältä: torrehaahieman rasvaa hylsynsuuhun luodin juureen..10gr ajoainetta vv N 310 ja kokeeksi..nopeusmittari jäi kiireessä kotiin mutta ei ollut.."


Laskin paineiden putoavan alle 300barin juurikin tuossa piipun puolivälin jälkeen, mikä saattaa aiheuttaa sen luodin jymähtämisen keskelle piippua. 600mm yli menevä piippumatka taitetaan alle sadan baarin (kun taas tuossa sinun toimivassa 21ruutigrainin latauksessa paine on yli 200 baaria loppuun saakka).. Ymmärrykseni mukaan sulla oli ihan hyvä ruuti käytössä, mutta sitä oli tässä toimimattomasssa tapauksessa annosteltu aivan liian vähän


Lainaus käyttäjältä: torrehaapaukku..sano pyssy että piuks...eikä muuta..kymmenen sekkaa odotusta ja kampi ylös..luoti oli lähtenyt hylsystä mutta juuttunut putkeen..


..mun mielestä alilatausdetonaatio on kaikkia fysiikan lakeja vastaan sotivaa huuhaata, siinä muodossa, kuin siitä varoitellaan. Voisiko sinun tapauksessa olla kyseessä sellainen tilanne, että vallitseva paine ei pystynyt pitämään hylsyä tiiviinä patruunapesään nähden ja siksi se päästi paineet vuotamaan helpointa reittiä ulos: hylsyn kautta? Suhteessa siihen, että luodilla ei ollut vielä tarpeeksi vauhtia. Sen takia nämä nopeammat ruudit ovat parempia subulatauksissa, koska lähettävät luodin liikkeelle purkamatta paineita hylsyn taakse. Näissä on tärkeää, ettei annostele ruutia liian vähän. Tarkoitan, että varsinaista alilatausdetonaatiota ei tule, koska kaikki ruuti on jo palanut, mutta paineet voivat silti poistua hylsyn puolelta ulos.



Eri asia olisi jos subu latauksessa käytettäisiin hitaita ruuteja pyrittäessä täyttämään hylsyä. Luodin jymähdettyä paikoilleen(puoleenväliin piippua) luodin ohittavan paineen kitka, sekä hylsyn ohittavan paineen kitka, saisi jäljellä olevan palamattoman ruutikaasun syttymään jymähtäneenluodin, sekä hylsyn päästä saman aikaisesti. Sitten voisi muodostua kaksi vastakkaisensuuntaista ruudinpalamisrintamaa joiden teho olisi vähintään tuplat verrattuna normaaliin hallittuun palamisprosessiin suhteessa luodin liikkumaan matkaan. Todennäköisesti tässä palaisi 100% jäljellä olevasta palamattomasta ruudista tuplanopeudella, vaikka mitoituksen/laskelmien -mukaan jotain jäisi piippumatkalla palamattakin. Tähän päästäkseen on tosin täytynyt olla huomiomatta ruutikohtaisia paloaikoja ja paineita. Eli tällaiseen tilanteeseen voisi päästä, jos olisi mitoittanut Subulataukselle ruudin paloajan liaan pitkälle piipumatkalle, jolloin hylsyn puolen paine ei riittäisi pitämään hylsyä tiiviinä, eikä anna luodille tarvittavaa alkuvautia, vaan alkaa vuotamaan pysäyttäen luodin, vuotaen paineet molemmista päistä(hylsyn ja luodin välistä)...Määräänsä enempää mikään ruuti ei kuitenkaan paineita muodosta ellei käytä liian hitaasti palavaa ruutia liikaa väärässä paikassa (subulatauksissa)



Subulatauksissa ei ole mitään merkitystä hylsyn koolla tai muodolla ellei hylsyä pyritä täyttämään jollain mahdollisimman hitaalla paloaineella mahdollisimman täyteen sillä tavoitteella "ettei hölskyisi". .338 Lapua Magnumin orginaali vakio hylsyt sopivat Subulatauksien tekemiseen siinä missä kaikkien muidenkin. Riittävän nopea ruuti ja sen oikea annostelu täytyy vain löytää  



Esimerkiksi autoissa alilatausdetonaatiota vastaava tilanne on kaiken rikkova nakutus, joka johtuu usein liian laihasta seoksesta, liian kovasta sytytysennakosta tai palotilaan päässeen öljykarstan hehkumisesta. Nakutuksessa paineelle muodostuu useampia eri lähteitä. Sylinterissä oleva ilman ja polttoaineen seos palaa nopeammin, kuin mitä pitäisi. Nakutuksen saa aikaan kaikenkokoisien sylinteritilavuuksien autoissa

 

Alilatausdetonaatio voisi johtua kitkan aiheuttamasta kuumuudesta + ruudin palokaasujen mukana olevien oksidien sytyttämäista kahdesta eri palorintamasta, johtuen ainoastaan liian hitaasta ruudista.



...nyt sitten odottelen korvat punaisena kommentteja  :shifty:

torrehaa

#48
Menee vissiin vähän sekaisin nämä vastaukset..edellistä kun kirjoitin niin en huomannut että J Korpi oli vastannut/kysynyt myöskin johonkin kohtaan ja tehnyt laskelman ruutimäärän palamisesta.

Alilatausdetonaation suuri mysteeri on selitetty seikkaperäisesti mm.valitettavasti edesmenneen PT Kekkosen kysymys ja vastauspalstalla..lopputuloksena lyhyesti..liian hidas ruuti(esim N 120 pakkasella)liian painava luoti,väärä tai vaihteleva luodin pinnoite,liian vähäinen ruutimäärä ja heikko sytytys sekä itseaiheutettuna esim valmistelematon hylsy(liekkireikä avartamatta,purse poistamatta ym..)ja tostavaanhälläväliä meininki kaikissa työvaiheissa sekä piipun valmistelemattomuus aliäänilatausten käyttöön(yleensäkin puhdistus ennen ammuntaa ja vaippaaineen poisto mahdollisimman hyvin,jopa kokonaan)

Erillisenä mainitsen vielä luodinreiän halkaisijan sekä ruutitilavuuden sekä todennäköisesti vielä olkapään muodon(jyrkkyyden) vaikutuksen mahdollisena osa aiheuttajana,kaikkiin patruunoihin,varsinkaan luodinreikään verrattuna suhteettoman suuriin tölkkeihin ei liene turvallista alkaa räätälöimään supulatinkeja varsinkaan mustatuntuu pohjalta,turmelus saattaa jo kolkutella ovella eikä ampujan varaosapankissa välttämättä ole hakkelukseksi menneitä osia saatavilla siihen hätään.

DEtonaatioksi häätyneessä hallituksi tarkoitetussa palotapahtumassa on kysymys liian vähäisen tai väärän ajoaineen räjähdyksenkaltaiseksi eskaloituvasta, ensin kaasuuntumisesta ja kaasuuntuneeseen muotoon muuttuneen ajoaineen detonoimisesta suljetussa(hylsy) astiassa.

Aikoinaan on väitetty ettei supulatinkeja käsittelevää tietoa anneta julkisuuteen koska ruutitehtailijat pelkäävät katteittensa romahtavan kun kotilaturit ostelevat vain nopeita ruuteja joita tarvitaan vain muutama jyvä kerrallaan ja ammuskelevat koko kauden yhdellä purkillisella a´1/2 kiloa kerrallan..

totta varmaankin sekin ettei myömämies ja kauppiasrosmo ole innoissaan siitä mutta totta on sekin että patruunat on tarkoitettu toimimaan suht täysillä ruutimäärillä ja niillä nopeuksilla mitä taulukoissa annetaan..

supulataustieto on spesiaalitietoutta ja osaamista ja vaatii kotilaturilta paljon enemmän perehtymistä  kuin perinteisten täystehomällien lataaminen..verrattavissa lähinnä samaan hienovaraiseen osatekijöiden hiomiseen jota kasa-ammunnan harrastajat tai perhokalastajat harjoittavat.



Kaikki nämä joko yhdessä tai huonolla tuurilla yksikin osa alue saattaa tuottaa turmeluksen ja hirmuisen alilatausdetonaation.





                                      TeeHoo

torrehaa

#49
hukkaan varmaankin on joutunut yksi kirjoitus iltapäivän koeammunnasta..

laitetaan uudelleen suppeasti:

hyväksi osoittautunut 17gr VV N310+250 scenar näyttää pidemmältäkin matkalta..tällä kertaa 200m..osoittavan loogista tarkkuutta..kasan koko n.50mm symmetrisessä nipussa.

Sitävastoin toinen hyvä 100 metrin lataus 20gr VV N310 ruutia+300gr scenar ei pelaa enää ainakaan tällä ruutimäärällä.Läjän koko n. 120mm+yksi kumma roiskaisu 100mm päässä siitäkin läjästä sekä epävakaudesta kertova häntiminen lisäksi..ei hjuva.

Ensinmainittu lataus kyllä osoittaisi olevan kehityskelpoinen johonkin?



                      HooVee

jkorpi

#50
Lainaus käyttäjältä: torrehaaSitävastoin toinen hyvä 100 metrin lataus 20gr VV N310 ruutia+300gr scenar ei pelaa enää ainakaan tällä ruutimäärällä.Läjän koko n. 120mm+yksi kumma roiskaisu 100mm päässä siitäkin läjästä sekä epävakaudesta kertova häntiminen lisäksi..ei hjuva.


Kokeilitko ampua 300 grainin scenari luotia väärin päin? Pitäisi vakautua paremmin kanta ylöspäin

sama kannattaa kokeilla tuolla 250 grainin scenarilla



Katsoin quickloadista tuolle toimivammalle 250 scenarille + 17grainia ruutia arvoja ja ainakin näyttää siltä, että luoti on liikahtanut 6.5 milliä ennen kuin kaikki ruuti on palanut 100%.sti verrattuna tuohon 300grainin scenarin ~5mm sekä 250grainin scenarilla on 17m/s vauhtia enemmän. Jos ruuti määrää lisää painavammalle luodille, vauhtia tulee liikaa. Pitäisi ehkä miettiä 300 grainin scenarille seuraavaksi hitaampaa ruutiluokkaa  



Cartridge          : .338 Lapua Mag. 250grain scenar

Cartridge O.A.L. L6: 3.681 inch or 93.50 mm

Barrel Length      : 27.2 inch or 690.0 mm

Powder             : Vihtavuori N310

Charge             : 17.0 grains or 1.10 grams



Estimates of the progress of combustion:

   NR.:   x(mm)      Z(%)    v(m/s)   p(bar)    t (ms)



     0      0.000   12.09      0.0     250.0    0.000

     1      0.000   12.63      0.4     261.1    0.0009

    61      6.294   99.95     75.7    1912.3    0.2356

    62      6.447   99.99     77.0    1909.5    0.2377

    63      6.485  100.00     77.3    1908.6    0.2382

    64     19.289  100.00    145.9    1639.4    0.3528

 112      633.842  100.00    455.9     161.0    2.0594

   113    640.160  100.00    456.7     159.3    2.0733





Etsin Quick loadilla ruuteja jotka työntäisivät muutaman millin pidemmälle 300grainin kuulaan ennen 100% palamista ja muutamia hyviä vaihtoehtoja löytyi. Eli ruutia saman verran -->



300Grainin kuula 7.6mm ennen, kuin 100%

Powder             : Norma R1

Charge             : 17.0 grains or 1.10 grams

   57      7.377   99.96     68.0    1712.9    0.3241

   58      7.573  100.00     69.4    1709.4    0.3270

   107    634.916  100.00    401.0     151.9    2.4039

   108    640.146  100.00    401.6     150.5    2.4170



300Grainin kuula 9mm ennen, kuin 100%

Powder             : Alliant RED DOT

Charge             : 17.0 grains or 1.10 grams

    56      9.018   99.99     81.0    1863.4    0.3505

    57      9.136  100.00     81.8    1860.9    0.3519

   106    636.479  100.00    423.0     169.4    2.3100

   107    640.146  100.00    423.4     168.4    2.3187



300Grainin kuula 11mm ennen, kuin 100%

Powder             : Hodgdon TiteGroup

Charge             : 17.0 grains or 1.10 grams

     55     10.927   99.99     86.7    1670.7    0.3827

     56     11.009  100.00     87.1    1669.2    0.3836

   105    638.351  100.00    403.3     152.5    2.4208

   106    640.146  100.00    403.5     152.1    2.4252

   103    640.146  100.00    421.6     172.2    2.5326



300Grainin kuula 11mm ennen, kuin 100%

Powder             : Vihtavuori N320

Charge             : 17.0 grains or 1.10 grams

   62     11.237   99.99     91.5    1770.8    0.3467

   63     11.257  100.00     91.6    1770.4    0.3469

  112    638.599  100.00    413.1     157.8    2.3279

  113    640.146  100.00    413.2     157.3    2.3316



300Grainin kuula 17mm ennen, kuin 100%

Powder             : Vihtavuori N330

Charge             : 17.0 grains or 1.10 grams

 65     16.617   99.99    108.9    1638.9    0.4204

 66     16.805  100.00    109.6    1635.5    0.4222

114    631.345  100.00    408.2     158.8    2.3640

115    640.146  100.00    409.2     156.5    2.3855



300Grainin kuula 17mm ennen, kuin 100%

Powder             : PB Clermont PCL 509

Charge             : 17.0 grains or 1.10 grams

    58     16.855   99.99    106.5    1559.7    0.4515

    59     17.072  100.00    107.3    1556.0    0.4535

   107    631.611  100.00    400.7     154.6    2.4356

   108    640.146  100.00    401.6     152.4    2.4568



300Grainin kuula 17,5mm ennen, kuin 100%

Powder             : Winchester 231

Charge             : 17.0 grains or 1.10 grams

56     17.343   99.99    107.8    1551.8    0.4782

57     17.498  100.00    108.4    1549.2    0.4797

105    632.037  100.00    400.6     154.5    2.4605

106    640.146  100.00    401.5     152.4    2.4808



300Grainin kuula 20mm ennen, kuin 100%

Powder             : Alliant BULLSEYE

Charge             : 17.0 grains or 1.10 grams

    54     23.151   99.99    135.2    1742.0    0.5328

    55     23.549  100.00    136.7    1735.0    0.5357

   103    638.089  100.00    439.9     188.3    2.3225

   104    640.146  100.00    440.2     187.7    2.3272



300Grainin kuula 28mm ennen, kuin 100%

Powder             : Alliant UNIQUE

Charge             : 17.0 grains or 1.10 grams

    54     27.888   99.99    137.6    1559.3    0.6842

    55     28.083  100.00    138.2    1556.3    0.6856

   102    629.820  100.00    420.4     175.2    2.5080



300Grainin kuula 77mm ennen, kuin 100%

Powder             : Lovex D036

Charge             : 17.0 grains or 1.10 grams

 57     75.269   99.98    209.1    1045.7    0.9992

 58     77.213  100.00    211.9    1031.4    1.0084

 101    627.739  100.00    410.2     178.3    2.6289

 102    640.146  100.00    411.8     174.6    2.6591

mamannon

#51
Joo, toi 300 graininen luoti on vähän kuin limppua heittäisi: itse ammuin kokeeksi 30 metrin etäisyydelle, ja siitä huolimatta tauluun tuli osumat täysin vinossa, niin että luodin sivusiluetti oli reikänä, ja näin siis sekä vaimentimella että ilman. Muutenkin kyse oli enemmän klimppien syljeskelystä kuin luotien ampumisesta. Hitaasti lentävää pyörivää luotia on kyllä helppoahkoa seurata...



En usko, että ruutityypin muuttaminen auttaisi asiaa, vaan kyse on varmaan pitkästä piippuajasta, jolloin rekyylin vuoksi piippu on sivuttaisliikkeessä luodin poistuessa siitä, ja siten se poikkeuttaa luodin vinoon...



T: mamannon

Poikma

#52
Lainaus käyttäjältä: mamannon
En usko, että ruutityypin muuttaminen auttaisi asiaa, vaan kyse on varmaan pitkästä piippuajasta, jolloin rekyylin vuoksi piippu on sivuttaisliikkeessä luodin poistuessa siitä, ja siten se poikkeuttaa luodin vinoon...

 :think: ....... :? .......... :o

torrehaa

#53
Latauskokeilu yllämainituilla  A tarvikkeilla ovat mielestäni niin onnistuneet että seuraavaksi valmistan  ÄV piipun vaimentamaan yli 360/s lähtevän luodin suupamausta ja luotina käytän 250gr scenaria sekä valmistuvia lyijyluoteja joille sitten haetaan omat latausarvot,tiedotan kyllä asioiden etenemisestä.

Se että muiden pyssyköissä annetut ohjearvot aiheuttavat vain kylkimyyryä lentäviä esineitä ja avaimenreikiä tauluissa kertoo sen että kaikki on yksilöllistä eikä suoraan voine soveltaa toiseen mikä yhdessä on toiminut..jes.

Oman kokeeni tulos 5 ls 40mm/200 metriä on kohtuullinen saavutus..putoamaa 800mm versus 100m vaatii vain ennakointia käyttötarkoituksessa ja paikassaan?

Hienoa ja hämmästyttävää minulle on esitetty tutkielma luodin liikkeestä ennen ruutimäärän palamista..hienoja nuo ohjelmat..vaikkakin meni ihan poskelleen tuo taannoinen ennuste esim. 310 ruudin määrästä ja saavutettavasta nopeudesta..oikea määrä olikin sitten 2.5 kertainen..

ruutiannosta voin huoletta lisätä ja vaihtaa vaikka muuhunkin laatuun kunhan toinen piippa valmistuu,niin että esim matkalle 300-500m luodinnopeus säilyy yliäänisenä.

Nopeuden putoaminen esim nopeudesta 363m/s aliääniseksi saattaa hyvinkin aiheuttaa sellaisen huojahduksen tai jo saavutetun vakauden menetyksen että tarkkuus häviää ja syntyy avaimenreikiä tauluun





                           HooVee

HJu

#54
Täysteholatingeilla 250 Scenareilla on havaittu että transsooniselle alueelle ja sittensubsooniselle alueelle tulo ei vaikuta luodin lentoon mitenkään häiritsevästi. Siksipä sillä on ammuttu kahteen kilsaankin vielä ihan ennustetuilla lentoradoilla.



Jos sama luoti ammutaan vain karvan päälle yliäänisenä niin se ei välttämättä ehdi kunnolla vakautua ennen aliääniseksi menoaa  ja voi sen vuoksi joutuessaan transsooniselle vyöhykkeellä epästabiloitua pahasti. Täysteholatingeilla luoti ehtii 1400m matkalla jo rauhoittua täysin ja lentää silloin ok myös aliäänisenä mutta lähellä luoti ei välttämättä ole vielä täysin stabiloitunut.
Terveisin,


HJu

torrehaa

#55
oikeilla jäljillä ollaan..

jos tehdään hitaita niin käyttöetäisyys on sen mukainen eikä tavoitella hirveitä etäisyyksiä..

kohtuuttomille etäisyyksille valitaa sellainen lataus jolla nopeus säilyy kohteeseen  asti halutulla alueelle ja mikäli lähtönopeus on sellainen että ukkosputken suulla pamahtaa  kovasti niin laitetaan mekaaninen sordiino putken nokkaan nielaisemaan ääntä..

palaan takaisin OMAAN ideaani valmistaa ns. puolinopeuslatinki nopeusalueella 400-500 m/s ja tötterö tai vaippavaimennin putken suulle(päälle)



                                    TeeHoo

jkorpi

#56
Lainaa
Hienoa ja hämmästyttävää minulle on esitetty tutkielma luodin liikkeestä ennen ruutimäärän palamista..hienoja nuo ohjelmat..vaikkakin meni ihan poskelleen tuo taannoinen ennuste esim. 310 ruudin määrästä ja saavutettavasta nopeudesta..oikea määrä olikin sitten 2.5 kertainen..


Missä tuollainen 2.5 kertainen ero on ollut?



Ohjelmat pitää toki kalibroida saavutettujen lähtönopeuksien mukaan kyseiseen tapaukseen eli juuri sinun aseeseen (mitä ei ole tietenkään tehty). Näistä ylläolevista tiedoista pystyy suhteuttamaan muut ruudit yhden oman todelliseen mittaustuloksen kanssa. Eli jos se heittä 100m/s johonkin suuntaan niin nuo kaikki muut tekevät todennäköisesti samoin. Jos tekisit laskelmat omalla ohjelmalla ja omalle aselle niin lähtonopeusdatan pystyy fiilaamaan painoarvoilla kohdilleen... Senpä jälkeen ei ole mitää syytä miksei ohjelman antamiin millintarkkoihin tietoihin pystyisi luottamaan, ellei kuljettaisi alilausalueella :)

torrehaa

#57
Sori J Korpi..tuli näppivirhe..1.5 olis oikeempi eikä sekään tarkka?





               TeeHoo :oops:

jkorpi

#58
pelottavan tarkaltahan tuo nyt alkoi vaikuttaa  

456/(((332.5+319.7+322.7+324.4+324.6)/5)*17/18.4) = ~1.519653123 ~ 52% heitto


Lainaa
Quickload laskee suht luotettavasti sisäballistisia asioita. Aliäänipatruunat on järkevää ladata siten, että lähtönopeus on luokkaa 300-310m/s. Aliäänipatruunoiden pitää olla kunnolla aliäänisiä, mutta kymmenenkin metrin pudotus sekunnissa lähtönopeudessa vaikuttaa helposti osumapisteeseen luokkaa yli kymmen senttiä/150m..30kaliipeerissa rihlannousulla 11 tuumaa ei kannata kokeilla yli 10g luoteja, 10 tuuman nousu vakavoi raskaammatkin luodit sangen pitkälle aliääninopeuksilla. Luodin vakauden menetys saattaa muuttaa tarkan patruunan poikittain lentäväksi osuma-arvaksi muutaman kymmenen metrin matkalla

Lainattu

Tarkka-ammuntapatruunoiden itselataaminen - TARKKA-AMPUJAKILTA ry:n materiaali

JE/30.09.02, JPu/02.03.03


LainaaTo ensure terminal performance at subsonic velocities, heavy bullets for the caliber (250-300 grains) (16.20-19.44g) are desirable.Subsonic loads are often designed to avoid the turbulent transonic zone entirely. Of course the silent, subsonic loads should be loaded below the speed of sound with preferably the heaviest & longest bullet the .338 calibre has to offer.

Lainattu

http://en.wikipedia.org/wiki/.338_Whisper">http://en.wikipedia.org/wiki/.338_Whisper



Aika paljon pitäisi ampua per lataus luotettavan tuloksen aikaansaamiseksi
Lainaa
Sample groups of less than 24 shots do not obtain statistically dependable data.

Lainattu

http://en.wikipedia.org/wiki/External_ballistics">http://en.wikipedia.org/wiki/External_ballistics



Mitä kasoille tapahtuu raskaalla 300 grainin luodilla jos sen ampuisi väärinpäin?? voisi hyvin toimia subsonikkina paljon paremmin. Johtuen siitä, että ainakin teoriassa paine saattaisi kiilata luodin suipon kärjen ansiosta hylsynpuolen tiiviimmäksi, täyttäisi hylsyä ja eniten siksi, että luodin lentäessä painekeskus on paremmin muodostunut. Luodin Suippossa "perässä" on vähemmän dräggiä, kuin tasaisessa perässä, jonka senkin pitäisi vaikuttaa painekeskuksen asemaan, vieden painekeskusta taaemmaksi, koska peräpää imisi siten ilman paremmin massakekuksen ympäriltä siksi luodin ympärillä turbuloivat vorteksit tulisivat ohuemman kiilamaisesti taakse  -->


Lainaa
The Magnus effect has a significant role in bullet stability because the Magnus force does not act upon the bullet's center of gravity, but the center of pressure affecting the yaw of the bullet. The Magnus effect will act as a destabilizing force on any bullet with a center of pressure located ahead of the center of gravity, while conversely acting as a stabilizing force on any bullet with the center of pressure located behind  the center of gravity. The location of the center of pressure depends on the flow field structure, in other words, depending on whether the bullet is in supersonic, transonic or subsonic flight. What this means in practice depends on the shape and other attributes of the bullet, in any case the Magnus force greatly affects stability because it tries to "twist" the bullet along its flight path



Some of the Lapua-provided drag coefficient data shows drastic increases in the measured drag around or below the Mach 1 flight velocity region. This behaviour was observed for most of the measured small calibre bullets, and not so much for the larger calibre bullets. This implies some (mostly smaller calibre) rifle bullets exhibited coning and/or tumbling in the transonic/subsonic flight velocity regime. The information regarding unfavourable transonic/subsonic flight behaviour for some of the tested projectiles is important. This is a limiting factor for extended range shooting use, because the effects of coning and tumbling are not easily predictable and potentially catastrophic for the best ballistic prediction models and software.

Lainattu

http://en.wikipedia.org/wiki/External_ballistics">http://en.wikipedia.org/wiki/External_ballistics

Mikäli tuollainen vääripäin luoti toimisi hyvin, painekeskuksen sijaintia suhteessa massakeskuksen sijaintiin, voisi säätää tekemällä luodin kanasta kuperan("lyijjypisaralla") tai  toiseen suuntaan tehostamalla koveran kolon. Esimerkiksi käyttämällä suoraan jotain D46 mallista luotia väärinpäin, jossa sellainen kärkenä mahdollisesti käytettävä koveruus olisi jo on valmiina.

http://www.lapua.com/fileadmin/user_upload/_temp_/kuvituskuvat/fmjbt_D46_cut.jpg">

Koveruudella pienempi alle äänennopeuden ilmavirta mahdollisesti muodostaisi luodille aerodynaamisesti "parhaan mahdollisen"(ehkä helpoimman mahdollisen), painekeskusta ohjaavan kärjen, itsestään (kovera keula saattaisi kestää transsoonisen alueen kuperaa paremmin, koska kärjen aerodynaaminenilmapatja muotoutuu vaihtelevien paineiden tahdissa, mahdollisesti edullisemmin)



Käytännön vene-esimerkki subsonic tasaperää vastaan, ajettaessa isohkolla tasaperäisellä moottoriveneellä jossa painopiste keskellä hyvin hitaasti, vedenvirtauksen paineenkeksipisteen siirtyessä veneen painopisteen eteen, (hidasta uisteluvauhtia) alkaa vene tekemään jatkuvaa puolelta toiselle kääntymisliikettä. Mikäli vene olisi parempi jättöpään muodoltaan, olisi painekeskipisteen suhteellinen paine suhteessa tasaperäisen veneen painekeskipisteen paineeseen pienempi. Ammuttaessa luotia oikeinpäin alle äänennopeuden, siirtyy painekeskuksen keskipiste luodinpainopistettä edemmäksi tehden luodista myöskin hyvin epävakaan



Vaikka "väärin päin" ammutun subsonic luodin painekeskuksen suhdetta massakeskukseen ei saisikaan stabiloivaksi (painekeskuksen keskipistettä massakeskipisteen taakse), niin paremmalla aerodynamiikalla luodin painekeskuksen voimakkuutta suhtessa massakeskuksen massaan saa vähintään pienemmäksi --> paremmaksi (se on faktaa, teoriassakin)



..niin eipä noista oikeastaan muuta, kuin että tarkimmat tulokset saa vain ampumalla. Yksittäisillä latausohjelmilla esitetetyt tulokset ovat vain parhaita mahdollisia arvauksia ja kaikki muut vain arvauksia.. Eli uusia testejäsi odotellessa :)

mamannon

#59
LainaaMitä kasoille tapahtuu raskaalla 300 grainin luodilla jos sen ampuisi väärinpäin??


Tuota ei kannata ainakaan skenarilla tehdä, sillä luotihan on etupäästään ontto. Jos se ontto pää laitetaan ruutia vasten, saattaa paine aiheuttaa vaarallisia muodonmuutoksia luotiin sen ollessa vielä piipussa.



T: mamannon