338 lm aliääni lataukset

[mysteryman]

1. Aliäänisiä ladattaessa piippukitkan osuus on merkittävä ja paineet kohtuullisen alhaisia, siksi quickloadin laskentamalli ei toimi niillä tarkasti. HUOM HUOM quickload ennnustaa ruutiannoksen aliäänisille käytännössä aina alakanttiin ---> VAARA.



2. Useissa tapauksissa reikäpääluotia voi ampua myös väärinpäin sillä paine vaikuttaa onton vaipan molemmille puolille. Pieni reikä + suuri ontto osa + ohut vaippa saattaa olla poikkeus jossa reikäpääluodin kärki saattaa hiukan luhistua ammuttaessa väärinpäin. Hyvin epätodennäköistä että tämä olisi mitenkään vaarallista mutta kuitenkin tarkkuuden kannalta kohtalokasta.



3. Väärinpäin ammuttu luoti on yleensä BC:ltään huonompi kuin oikeinpäin ammuttu. Myös aliäänisenä kärkiosan ilmanvastus on merkittävämpi kuin peräosan. Joidenkin lähteiden mukaan väärinpäin ammuttu luoti olisi lentoääneltään hiljaisempi kuin oikeinpäin ammuttu.  Pääsääntönä kuitenkin se että lentoäänellä ja ilmanvastuskertoimella on yhteys. Eli bc:n kannalta paras muoto on yleensä myös hiljainen.



4. Riippuu luodin geometriasta kummin päin se vakautuu helpommin.

[torrehaa]

Kiitos taas kerran valaisevista tiedoista Mysteerimies ja Mamannon...

katson tekemieni kokeiden vaippaluodilla(scenar) riittävän omiin tarkoituksiini sekä yleiseen jakeluun.

Mikäli pitää tehdä samankaltainen kahlaaminen ja arvojen metsästys samoilla projektiileilla mutta väärinpäin asetettuna menee ainakin allekirjoittaneelta homma överiksi.

Ajatus kuitenkin "sillai" hyvä ? ,olen aikoinaan kokeillu vain vanhan väitteen perse edellä ammutun luodin vaikutuksesta teräslevyyn..melkoinen nuija oli.



                     TeeHoo

[mysteryman]

Terminaaliballistisesti väärinpäin ladattu luoti on ylivoimainen. Suora tasainen kärkiosa on itseasiassa tehokkain tunnettu muoto (tasaperäluoti). Vain laajenevat luodit voittavat haavakanavan halkaisijassa tasapäisen luodin mutta ainoastaan kasvaneen poikkipinnan halkaisijan ansiosta, eikä suinkaan muodon. Yleensä laajentuneen luodin kärki muistuttaa enemmän tai vähemmän puolipalloa joka on itseasiassa terminaaliballistisesti melko huono muoto. Yksi vaihtoehto on vielä joko geometrialtaan tai lujuudeltaan epäsymmetrinen kärki joka aiheuttaa luodin kääntymisen. Tämä on kuitenkin massan epäsymmetrian johdosta tarkkuutta heikentävä ominaisuus. Tasapäisen luodin eduksi on pysyvän haavakanavan halkaisijan lisäksi laskettava suora ja erittäin syvä uppouma.

[awi]

Terminaaliballistisesti väärinpäin ladattu luoti on ylivoimainen. Suora tasainen kärkiosa on itseasiassa tehokkain tunnettu muoto (tasaperäluoti). Vain laajenevat luodit voittavat haavakanavan halkaisijassa tasapäisen luodin mutta ainoastaan kasvaneen poikkipinnan halkaisijan ansiosta, eikä suinkaan muodon. Yleensä laajentuneen luodin kärki muistuttaa enemmän tai vähemmän puolipalloa joka on itseasiassa terminaaliballistisesti melko huono muoto. Yksi vaihtoehto on vielä joko geometrialtaan tai lujuudeltaan epäsymmetrinen kärki joka aiheuttaa luodin kääntymisen. Tämä on kuitenkin massan epäsymmetrian johdosta tarkkuutta heikentävä ominaisuus. Tasapäisen luodin eduksi on pysyvän haavakanavan halkaisijan lisäksi laskettava suora ja erittäin syvä uppouma.

Tähän heitettävä että +1.



Itsellä ei muuta kokemusta kuin omien kokeilujen perusteella hankittua pulttilukko,300whisperin kanssa. Lyhyesti, pitkähkö ja teräväkärkinen luoti, tässä tapauksessa 13g D166, alkaa pyörimään n. 5cm uppouman jälkeen ja pysähtyy noin 30cm päähän (märässä sanomalehdessä).Kun taas lyhyt tylppä hammerhead 13g menee aukeamatta noin 50cm sanomalehti nipun läpi ja suoraan.Lähtönopeus n.316ms,+20cels.

[jkorpi]

1. Aliäänisiä ladattaessa piippukitkan osuus on merkittävä ja paineet kohtuullisen alhaisia, siksi quickloadin laskentamalli ei toimi niillä tarkasti. HUOM HUOM quickload ennnustaa ruutiannoksen aliäänisille käytännössä aina alakanttiin ---> VAARA.

Totta. Niihän tuossa aijemmin laskeskeltiin, että todellinen lähtönopeus heittää sen 52%, mutta tätä prosentuaalista eroa, lähtönopeudessa, ei kuitenkaan saa sekoittaa ruudin määrään. 300gr scenari 17gr ruuti ---> 1939bar maximum chamber pressure -->  52% ruutia lisää --> terävänä piikkinä välittömästi 3257bar maximum chamber pressure --->  VAARA

2. Useissa tapauksissa reikäpääluotia voi ampua myös väärinpäin sillä paine vaikuttaa onton vaipan molemmille puolille. Pieni reikä + suuri ontto osa + ohut vaippa saattaa olla poikkeus jossa reikäpääluodin kärki saattaa hiukan luhistua ammuttaessa väärinpäin. Hyvin epätodennäköistä että tämä olisi mitenkään vaarallista mutta kuitenkin tarkkuuden kannalta kohtalokasta.

Totta, tämä täytyy kokeilla. Veikkaan ettei tässä tapahtu scenarilla mitään luhistumisia... Reikäpäätä käytettäessä saattaa myös saada pienen edun reikään varastoituneesta paineesta, joka purkautuu reijästä heti piipusta ulostulemisen jälkeen. Saattaisi auttaa jättöpään ensimmäisiin painevaihteluihin ja lento siksi vakautua nopeammin(Transition ballistics). Voi myös toimia päinvastoin



"Internal ballistics, (sometimes called interior ballistics) the study of the processes originally accelerating the projectile, for example the passage of a bullet through the barrel of a rifle;

Transition ballistics, (sometimes called intermediate ballistics) the study of the projectile's behavior when it leaves the barrel and the pressure behind the projectile is equalized.

External ballistics, (sometimes called exterior ballistics) the study of the passage of the projectile through space or the air; and

Terminal ballistics, the study of the interaction of a projectile with its target, whether that be flesh (for a hunting bullet), steel (for an anti-tank round), or even furnace slag (for an industrial slag disruptor)."

Lähde:

http://en.wikipedia.org/wiki/Ballistics">http://en.wikipedia.org/wiki/Ballistics

3. Väärinpäin ammuttu luoti on yleensä BC:ltään huonompi kuin oikeinpäin ammuttu. Myös aliäänisenä kärkiosan ilmanvastus on merkittävämpi kuin peräosan. Joidenkin lähteiden mukaan väärinpäin ammuttu luoti olisi lentoääneltään hiljaisempi kuin oikeinpäin ammuttu.  Pääsääntönä kuitenkin se että lentoäänellä ja ilmanvastuskertoimella on yhteys. Eli bc:n kannalta paras muoto on yleensä myös hiljainen.

Ehkä sellaisenaan ammuttuna täystehoisen, koska nämä luodit mitä kokeillaan on tarkoitettu ammuttavaksi yliäänisinä, aliääni alueen aerodynamiikka ja logiigga on täysin toinen. Väärin päin ammuttu luoti on vähän, kuin putoava vesipisara. Oikeinpäin aliäänisenä ammuttu luoti on vähän, kuin varsiedellä ammuttu vasara. Jos paras mahdollinen on hakusessa(niinkuin aina pitäisi) niin väärinpäin ammuttuja luoteja ei sovi sivuttaa. Esimerkiksi Reikäpää scenariluodin lockbasea parempi BC saattaa johtua paljon myös luodin keulan pienestä reijästä, joka saattaa myös muokata yliäänialueelle (ja transooniselle alueelle) aerodynaamisen kärjen edullisemmaksi. Aliäänialueelle tuo reikä on todennäköisesti liian pieni, massa liian takana, painekeskipiste suhteessa massankeskipisteeseen liian edessä

4. Riippuu luodin geometriasta kummin päin se vakautuu helpommin.

..eipäs, kun se riippuu massakeskipisteen ja painekeskipisteen suhteellisesta sijainnista sekä voimasta. Massa voi olla geometriaan nähden väärin keskittynyt, samoin kuin painekeskipiste massaan nähden. nääs



toinen esimerkki -->



"lateral throw-off (dispersion that is caused by mass imbalance in the applied projectile)

Lateral throw-off is caused by mass imbalance in applied spin stabilized projectiles or pressure imbalances during the transitorily flight phase when a projectile leaves a gun barrel. If present it causes dispersion."

Lainattu:

http://en.wikipedia.org/wiki/External_ballistics">http://en.wikipedia.org/wiki/External_ballistics





Toissapäivänä kävin hakemassa citymarketista läpikuultavia muovisia muuttolaatikoita ja valmistin ballistisia kokeita varten gelatiinijauheesta sellaisen jymäkän seoksen. Jos haluaa mahdollisimman läpinäkyvää, paljon, nopeasti, niin joutuu kiehuvassa vedessä liottamaan gelatiini rakeet...Kokeilin erilaisia seosuhteita esim. Gelatiinin ja muiden sidosaineiden välillä esim. perunatärkkelys, mutta eivät sekoittuneet gelatiini/vesiseoksen kanssa. (9purkkia -> 80L) Yrjöttävää hommaa gelatiininen vesihöyry haisi hammslääkärille ja sianaivoille, tulipahan sekin tehtyä. Muuten tässä nyt voisin jo esitellä, kuinka tehokas väärinpäin ammuttu scenari on ja kuinka hyvin tai huonosti scenarin kärki kestää vääripäin ladattua täysiteholaukausta(luhistumatta/luhistuen), mutta eilen Sipoon SSG:n ratavalvoja ei antanut lupaa ampua gelatiiniin  :naughty:

http://www.kovaa.com/temp/ampumiset/23102010020.jpg">http://www.kovaa.com/temp/ampumiset/23102010020.jpg

http://www.kovaa.com/temp/ampumiset/23102010021.jpg">http://www.kovaa.com/temp/ampumiset/23102010021.jpg

http://www.kovaa.com/temp/ampumiset/23102010022.jpg">http://www.kovaa.com/temp/ampumiset/23102010022.jpg



Valmistusvaiheen mielenkiintoinen yksityiskohta olis se, että kuinka pitkään 80litraa Gelatiini/vesiseosta varastoi lämpöä. Ulkona oli -2 pakkasta ja 6 tunnin jälkeenkin seos pöntön kylki tuntui haalealta. Nyt raskas gelatiini kuutio odottaa auton takakontissa seuraavaa mahdollisuutta

[mysteryman]

4. Riippuu luodin geometriasta kummin päin se vakautuu helpommin.

..eipäs, kun se riippuu massakeskipisteen ja painekeskipisteen suhteellisesta sijainnista sekä voimasta. Massa voi olla geometriaan nähden väärin keskittynyt, samoin kuin painekeskipiste massaan nähden. nääs

Tietenkin myös materiaalin tiheys vaikuttaa mutta jos ammutaan lyijy-ydin kuparivaippaisia luoteja niin tuo on pitkälle vakio molemmille materiaaleille. Lähinnä vaipan ja ytimen geometria yhdessä määrää massan jakauman. Käytännössä luodin ampuminen väärinpäin usein lisää kokonaisilmanvastusta ja siirtää painekeskipistettä eteenpäin. Vaikka luodin pyöräytyksellä saataisiinkiin massaa eteenpäin niin siitä ei läheskään aina edellämainitusta syystä ole apua vakautta tavoiteltaessa. Siinä olet oikeassa että massakeskipistettä voitaisiin siirtää eteenpäin ja luodin hitausmomenttia kasvattaa geometriaa ja painekeskipisteen sijaintia muuttamatta. Tuo johtaisi kikkailuun materiaalivalinnoilla luodin eri osissa.



Mikä oli toisen esimerkin pointtina? Siinä puhutaan hiukan eri asiasta...

[jkorpi]

4. Riippuu luodin geometriasta kummin päin se vakautuu helpommin.

..eipäs, kun se riippuu massakeskipisteen ja painekeskipisteen suhteellisesta sijainnista sekä voimasta. Massa voi olla geometriaan nähden väärin keskittynyt, samoin kuin painekeskipiste massaan nähden. nääs

Tietenkin myös materiaalin tiheys vaikuttaa mutta jos ammutaan lyijy-ydin kuparivaippaisia luoteja niin tuo on pitkälle vakio molemmille materiaaleille. Lähinnä vaipan ja ytimen geometria yhdessä määrää massan jakauman. Käytännössä luodin ampuminen väärinpäin usein lisää kokonaisilmanvastusta ja siirtää painekeskipistettä eteenpäin. Vaikka luodin pyöräytyksellä saataisiinkiin massaa eteenpäin niin siitä ei läheskään aina edellämainitusta syystä ole apua vakautta tavoiteltaessa. Siinä olet oikeassa että massakeskipistettä voitaisiin siirtää eteenpäin ja luodin hitausmomenttia kasvattaa geometriaa ja painekeskipisteen sijaintia muuttamatta. Tuo johtaisi kikkailuun materiaalivalinnoilla luodin eri osissa.

No etkös tuossa aiemmin tarkoittanut ainoastaan vaipan geometriaa yksikössä? Geometria ei silloin määrää absoluuttisesti mitään, jos luoti on esimerkiksi reikäpäinen/ontto joltain matkalta vaipan sisältä (esim scenar suhteessa lockbase). No tämä uusi tilanne on aavistuksen toinen, jos ytimen geometria ilmestyy mukaan.



Ei todellakaan johda mihinkään kikkailuihin materiaalivalintojen kanssa, eli väärinpäin ammutunluodin painekeskipisteen etupuolen epävakaavan vaikutuksen voi teoriassa lähes eliminoida kokonaan väärinpäinluodin keulan(perän) muotoilulla. Tämän kaltaisella muotoilulla voisi saada massakeskipisteen ohi virtaavan ilman mahdollisimaan laminaariseksi, saaden painekeskipisteen jakaantumaan pitkin luodin kokomassaa. Väärinpäin ammutun luodin suippo takaosa edistää ja kiihdyttää luodin pinnan laminaari virtausta. Tässä on muutamia viritelmiä  -->



http://www.hn-sport.de/en/products/air-rifle-pellets/hunting/baracuda-hunter.html">http://www.hn-sport.de/en/products/air- ... unter.html">http://www.hn-sport.de/en/products/air-rifle-pellets/hunting/baracuda-hunter.html

http://www.hn-sport.de/fileadmin/user_upload/pdf/luftgewehrkugeln/produktdatenblaetter/baracuda-hunter-.177_data-sheet_eng.pdf">http://www.hn-sport.de/fileadmin/user_u ... et_eng.pdf">http://www.hn-sport.de/fileadmin/user_upload/pdf/luftgewehrkugeln/produktdatenblaetter/baracuda-hunter-.177_data-sheet_eng.pdf

http://www.seat61.com/images/Norway-oresund-train.jpg">http://www.seat61.com/images/Norway-oresund-train.jpg (tämä on C3 on hiukan oftopik, mutta senverran ruma että olkoon)



Toisekseen väärinpäin ammutun aliäänisen luodin tasaista perää ei edes tarvitse muotoilla. Aliäänialueella massan sijainti heikon aliäänisen painekeskipisteen puolella on paljon vaikuttavampi parempaan vakauteen. Newtonin lain mukaan ilmanvastus kasvaa nopeuden neliössä. Vastuksen voimistuessa voimistuun myös painekeskipisteen vaikuttava voima. Jos luodin massakeskipisteen voima kumoaa painekeskipisteen(ja massa on edessä) voiman ei epävakauttavaa tekijää ole.

 

Täysin tasapäinen on todennäköisesti huonompi, kuin tarkoitukseen muotoiltu reikäpää, mutta oleellisesti parempi kuin oikeinpäin ammuttu aliääninen luoti.

Mikä oli toisen esimerkin pointtina? Siinä puhutaan hiukan eri asiasta...

Ihan samasta asiasta puhutaan, eli jos kuvittelet väärinpäin ammutun luodin poistumaan piipusta. Luoti on irtomaisillaan rihloista, mutta yksi kulma luodista on takertuneena viimeisenä rihloihin. Normaalisti aliääninen etuperin ammuttu luoti saattaisi lähteä voblaamaan, koska yliäänialueen painekeskipisteen vakauttavaa voimaa ei ole. Nyt jos luoti ammutaa väärinpäin on massa aliäänisesti edullisemmassa asemassa --> edessä. Kuvittele vaikka heittäväsi tikkaa ja tikan pyrstö osuu käteen kun olet päästänyt heittäessäsi tikasta irti. Tikka lentää kärkiedellä vakautuen, koska massa on tikan pyrstön edessä -> ei haittaa vaikka painekeskipiste on myös massakeskipisteen edessä

[torrehaa]

..kiitos kommenteista sekä tieteellisen tuntuisesta otteesta asiaan.Vaikutti just sen verran minuun että asiaa täytyy kokeilla käytännössä..siis periaatteideni vastaisesti alkaa ammuskelemaan luoteja myöskin väärinpäin..

Kertoilen saavutetusta osunnasta kunhan ehdin..siis ampumaan-



                                TeeHoo

[jthyttin]

H&N lutkunluodissa on reikäpää ihan muusta syystä. Ks. firman materiaali jos tuntuu vaikealta uskoa.



Mysteerimiestä ei kannata tulkita/siteerata siten kuin itselle sattuu parhaiten sopimaan, vaan siten kuin hän on kirjoittanut.



Ja pidetään ne vaimentimet irti jos ammutaan luoteja takaperin(kin). Omallekin kohdalle on sattunut useammin kuin kerran että etuperin vakaa luoti tumblaa jo ilmassa takaperin ammuttuna.

[mysteryman]

Mysteerimiestä ei kannata tulkita/siteerata siten kuin itselle sattuu parhaiten sopimaan, vaan siten kuin hän on kirjoittanut.

No etkös tuossa aiemmin tarkoittanut ainoastaan vaipan geometriaa yksikössä? Geometria ei silloin määrää absoluuttisesti mitään, jos luoti on esimerkiksi reikäpäinen/ontto joltain matkalta vaipan sisältä (esim scenar suhteessa lockbase). No tämä uusi tilanne on aavistuksen toinen, jos ytimen geometria ilmestyy mukaan.



Ei todellakaan johda mihinkään kikkailuihin materiaalivalintojen kanssa, eli väärinpäin ammutunluodin painekeskipisteen etupuolen epävakaavan vaikutuksen voi teoriassa lähes eliminoida kokonaan väärinpäinluodin keulan(perän) muotoilulla.  Tämän kaltaisella muotoilulla voisi saada massakeskipisteen ohi virtaavan ilman mahdollisimaan laminaariseksi, saaden painekeskipisteen jakaantumaan pitkin luodin kokomassaa. Väärinpäin ammutun luodin suippo takaosa edistää ja kiihdyttää luodin pinnan laminaari virtausta. Tässä on muutamia viritelmiä  -->

Aikasemmasta muotoilustani sai ilmeisti väärän käsityksen tai se oli vajaa, oli miten oli, mutta kysymys on kuitenkin nimenomaan siitä mitä materiaalia luodissa käytetään ja miten se on muotoiltu ja sijoitettu. Mitään muita keinoja ei ole, myös luodin kääntäminen sisältyy tähän. Ei siitä sen enempää.



Painekeskipistettä ei voi mitenkään jakaa luodin alueelle. Se on yksittäinen piste joka on laskettavissa luodin eri osiin vaikuttavan vastusvoiman summana. Olet aivan oikeassa siinä että perän vastusta saadaan yleensä pienennettyä veneperäluodin ampumisella väärinpäin. Vastaavasti keulan vastus yleensä kasvaa joka johtaa kahteen asiaan. Painekeskipisteen siirtymiseen eteenpäin ja kokonaisilmanvastuksen kasvamiseen. Nämä vaikutukset ovat haitallisia luodin vakaudelle yhtäaikaa kun massakeskipisteen siirtyminen eteenpäin on edullinen ilmiö. En sinänsä ole kiinnostunut keskustelemaan mistään pikkujutuista vaan ainoastaan syistä miksi luoti ei ole aliäänisenä aina vakaampi ammuttuna väärinpäin. Siitähän tässä kai oli kysymys ja se on vähemmän OT kuin muut jutut... Ainakin itse saan tekstistäsi käsityksen että luodin ampuminen väärinpäin olisi aina edullista vakaudelle mutta myös käynnön kokeet osoittavat päinvastaista. On tapauskohtaista kummin päin luoti on vakaampi aliäänialueella.

Ihan samasta asiasta puhutaan, eli jos kuvittelet väärinpäin ammutun luodin poistumaan piipusta. Luoti on irtomaisillaan rihloista, mutta yksi kulma luodista on takertuneena viimeisenä rihloihin. Normaalisti aliääninen etuperin ammuttu luoti saattaisi lähteä voblaamaan, koska yliäänialueen painekeskipisteen vakauttavaa voimaa ei ole. Nyt jos luoti ammutaa väärinpäin on massa aliäänisesti edullisemmassa asemassa --> edessä. Kuvittele vaikka heittäväsi tikkaa ja tikan pyrstö osuu käteen kun olet päästänyt heittäessäsi tikasta irti. Tikka lentää kärkiedellä vakautuen, koska massa on tikan pyrstön edessä -> ei haittaa vaikka painekeskipiste on myös massakeskipisteen edessä

Niissä lainauksissa joista kysyin ei ole puhe tästä asiasta. Niissä on kysymys projektiilin massan epäkeskeisyyden aiheuttamasta heitosta piipun suulla. Syy heittoon on siinä että rihloissa luoti pyörii pintakeskiöakselinsa suhteen kun ilmassa luoti taas lentää ns. massakeskipisteellään. Vastaavalla tavalla käy jos luoti lähtee kierossa rihloihin. Jos ja kun massakeskipiste ei ole pyörimisakselilla tapahtuu edellisessä lainauksessa mainittu heittoilmiö joka näkyy taululla kasvaneena kasan kokona. Tällä on hyvin vähän tekemistä luodin vakauden kanssa.