TARKKA-AMPUJAKILTA

Itse ajattelen niin, että tuo tutkadata vähän on kuin DOPE, data on previous engagements.
Sillä erolla, että se on mitattu eikä havainnoitu muuten.
Se data pitää sisällään olosuhteet, aseen, patruunan jne.

Kuvitellaan että aseessa on Doppler tutka aina kiinni ja kaikki laukaukset tallennetaan ballistiikka ohjelmaan. Tästä muodostuu DOPE kirjasto josta ballistiikka ohjelma voi tarjota "parasta" aikaisempaa tietoa kyseiselle aseelle.
Käytännössä jopa niin että edeltävä/ensimmäinen laukaus "päivittää" parhaimmat mahdolliset tiedot seuraavalle laukauksella.

Odotellaan muutamia vuosia niin tähtäimissä on integroituna LEM, Doppler, ballistiikka laskuri ja piste joka kertoo tähtäyspisteen. Näitä on yhdistelmiä on jo, mutta ei kaikkea yhdessä.

(Ps. Sotilas tarkka-ammunnassa jatkuvasti päällä oleva Doppler tutka ei ole hyvä ajatus)

Tuolta kannalta kieltämättä tuo etua. Mutta edelleen puuttuu se olennaisin, eli miten luoti käyttäytyy 500m tai 1000m jälkeen.
Silloin vasta nuo pienehköt erot mitä ei valmistajan ilmoittamista saa, alkaa olla merkitseviä. Jos silloinkaan.
Mutta sitä ei mikään siviilimarkkinoilla oleva tutka kerro.

Lainaus käyttäjältä: Ippe69 - elokuu 10, 2024, 11:56

Lainaus käyttäjältä: Repe2 - elokuu 09, 2024, 17:49Kun noita BC:n laskentaan kykeneviä vehkeitä nyt kuitenkin on jo käytössä, niin joku omistaja voisi ehkä perustaa yleisen aiheen kenen tahansa omista mittauksista, mitä BC-arvoja laite tarjoili missäkin olosuhteissa... tällä tavalla niitä voisi kuka vaan arvioida ja vertailla omissa ammunnoissaan valmistajien ilmoittamiin arvoihin.

Tätä olisi mielenkiintoista lukea.
Itse olen hieman ihmetellyt mitä ks. ominaisuudella tekee kun parhaimmillaankin se laskee BC:n vain juuri niillä olosuhteilla ja suppealla nopeusalueella.
Toisaalta isolle osalle luodeista on laajempaa dataa saatavilla valmistajalta tai ohjelmista.
Mikä siis on tuon pointti?
Saako sillä tarkempaa dataa vai eikö luodille löydy muuten arvoja?

FX laskee sen mitatun BC: n mukaiset lentorataulukot saman tien. Ei tarvitsee käyttää mitään korjauskertoimia niihin kotona laskettuihin kortteihin.

Ja eihän sitä tarvitse hyödyntää jos ei halua.

Dopplertutka tosiaan lähettää suunta-antennilla sähkömagneettista säteilyä jollain taajuudella, Labradar muistaakseni noin 12 kHz:llä 24 GHz:llä, ja aalto heijastuu luodista takaisin hieman matalammalla taajuudella doppler-ilmiön takia. Tutka vastaanottaa tuon aallon ja tietää taajuuden muutoksesta suoraan nopeuden. Tutka siis mittaa suoraan nopeutta, kun taas esimerkiksi valoporttimittari arvioi luodin nopeuden etäisyyden ja ajan perusteella.

Varoitus, tästä eteenpäin teksti sisältää lähinnä mutuilua 

Labradarin tallentaman csv-tiedoston perusteella näyttäisi siltä, että Labradar lähettää noin 12 kHz 24 GHz pulsseja tasan 1 ms välein ja nopeuden lisäksi saa lähetyksen ja vastaanoton välillä kuluneesta ajasta laskettua luodin etäisyyden kyseisellä ajanhetkellä. Taustalla toki tapahtuu jotain signaalinkäsittelyä, jolla erotellaan doppler-siirtynyt heijastus (liikkuva kohde) kaikista heijastuksista, jotka tulevat takaisin lähetystaajuudella (paikallaan oleva kohde).

Labradar tallentaa csv-tiedoston, jossa on neljä saraketta. Aika, nopeus, etäisyys ja signaalikohinasuhde (SNR). Omien kokemusten mukaan EU-malli sai mitattua luodin nopeuden noin 50 m päähän, mutta 20-30 m päässä nopeusmittauksessa alkoi jo olla reilusti virhettä. Edit: virhettä on siis yksittäisissä mittauspisteissä kumpaankin suuntaan satunnaisesti, eli suodattamalla saa tuon "kohinan" pois.

Mittausvirheestä huolimatta sain laskettua luodin BC:n sovittamalla mittaukseen toisen asteen polynomin, jonka jälkeen valitsin tuolta käyrältä kaksi pistettä (etäisyys,nopeus), jotka syötin netistä löytyvään JBM:n BC-laskuriin. Testasin tätä muutamalla eri kaliiperilla ja luodilla ja tulokset olivat hyvin lähellä luotivalmistajien ilmoittamia lukemia.

Liitteenä kuva nopeusdatasta plotattuna nopeasti Google Sheetsillä ja kuvakaappaus siitä, miltä csv-tiedoston alku näyttää. Tässä tiedostossa dataa oli 57 riviä plus ensimmäinen rivi, jolla on estimoitu nopeus mittarin tasalla.

Itse luotan näiden harjoitusten perusteella luotivalmistajan ilmoittamaan ballistiseen kertoimeen enemmän kuin harrastelijavehkeillä mitattuun lukemaan, ainakin jos toimitaan lähellä luodin oletettua suunniteltua nopeusaluetta. Ehkä joku muu tutka on parempi kuin Labradar, mutta kaikkia laitteita koskevat samankaltaiset rajoitukset hinnan, koon ja lähetystehon suhteen.

Myin Labradarin ja siirryin Garminiin, koska se toimii luotettavasti ja lähtönopeustieto riittää minulle erinomaisesti. Todennäköisesti Garminissa on huomattavasti leveämpi tutkakeila, jolloin se poimii luodin luotettavammin, mutta lyhyemmältä matkalta. Näin laitteesta on voitu tehdä lisäksi pieni, koska antennin ei tarvitse olla niin suuntaava.

Hienoa. Eli nämä ovat siis pulssidoppler tutkia kuitenkin. Tuo luodita tulevan paluupulssin ja aaltovälkkeen eli muista kohteista tulevien heijastusten välinen suhde on se ongelmien lähde. Tosin tuo kyllä viittaa ongelmiin enemmän antennissa, sen lähetystehon puutteessa ja vastaanottoherkkyydessä, koska periaatteessa maastosta tulevan välkkeen erottaa hyötypulssista tuolla dopplersiirtymällä. Ja eri pulssit erottaa toisistaan niiden koodaus eli pulssissa on koodattuna sen lähetyshetki joka säilyy kyllä heijastuneessakin pulssissa. Se miten hyvä se koodaus on, riippuu tietysti laskentatehosta ja pulssigeneraattorin/lähettimen kyvyistä. Ja sitten vastaanottavan antennin ja vastaanottimen herkkyydestä miten heikosta paluupulssista sen koodauksen vielä erottaa.

Lainaus käyttäjältä: Tuomo - elokuu 10, 2024, 11:36Onko tässä tutkassa joku luotikirjasto tms? Miten erottelee samanpainoiset veneperäluodit esim vld luodeista? Esim .338 Lapua 250gr g7=0.332 ja Berger 250gr g7=0.349.

Mittaa luodin nopeutta eri etäisyyksillä. Eli laite vaan mittaa tapahtumia. BC-laskentaan voi valita G1, G7 tai ilmankonluodeille räätälöidyn mittaustavan. Luotia ei siten tarvitse/voi erikseen valita etukäteen.

Lainaus käyttäjältä: Ippe69 - elokuu 10, 2024, 13:16Tuolta kannalta kieltämättä tuo etua. Mutta edelleen puuttuu se olennaisin, eli miten luoti käyttäytyy 500m tai 1000m jälkeen.
Silloin vasta nuo pienehköt erot mitä ei valmistajan ilmoittamista saa, alkaa olla merkitseviä. Jos silloinkaan.
Mutta sitä ei mikään siviilimarkkinoilla oleva tutka kerro.

Jos haluaa täydellistä tutkadataa niin varustaa  radan asianmukaisilla laitteilla. Hinta-arvio +0,5 miljoonaa euroa.

Pitkille matkoille on pakko ampua ja katsoa mitä tapahtuu. ELR-ampujat saavat silti osumia isohkoon maaliin yli kahteen kilsaan mutta harvemmin 1. laukauksella. Sivutuuli alkaa kiusaamaan.

Lainaus käyttäjältä: HJu - elokuu 11, 2024, 22:34

Lainaus käyttäjältä: Ippe69 - elokuu 10, 2024, 13:16Tuolta kannalta kieltämättä tuo etua. Mutta edelleen puuttuu se olennaisin, eli miten luoti käyttäytyy 500m tai 1000m jälkeen.
Silloin vasta nuo pienehköt erot mitä ei valmistajan ilmoittamista saa, alkaa olla merkitseviä. Jos silloinkaan.
Mutta sitä ei mikään siviilimarkkinoilla oleva tutka kerro.

Jos haluaa täydellistä tutkadataa niin varustaa  radan asianmukaisilla laitteilla. Hinta-arvio +0,5 miljoonaa euroa.

Pitkille matkoille on pakko ampua ja katsoa mitä tapahtuu. ELR-ampujat saavat silti osumia isohkoon maaliin yli kahteen kilsaan mutta harvemmin 1. laukauksella. Sivutuuli alkaa kiusaamaan.

Tätäpä juuri tarkoitin. Esim Lapualla on käytössä ilmeisen arvokas tutkajärjestelmä ja jakaa sen datan kuluttajien käyttöön.
Siksi ihmettelin mitä parempaa se halvalla kuluttajalaitteella ja lyhyellä matkalla, eli suppealla nopeusalueella laskettu data tarjoaa?
Kaikki luotivalmistajat ei tosin taida tietoa jakaa niin paljoa mutta useat kuitenkin.

Lainaus käyttäjältä: Ippe69 - elokuu 11, 2024, 23:29

Lainaus käyttäjältä: HJu - elokuu 11, 2024, 22:34

Lainaus käyttäjältä: Ippe69 - elokuu 10, 2024, 13:16Tuolta kannalta kieltämättä tuo etua. Mutta edelleen puuttuu se olennaisin, eli miten luoti käyttäytyy 500m tai 1000m jälkeen.
Silloin vasta nuo pienehköt erot mitä ei valmistajan ilmoittamista saa, alkaa olla merkitseviä. Jos silloinkaan.
Mutta sitä ei mikään siviilimarkkinoilla oleva tutka kerro.

Jos haluaa täydellistä tutkadataa niin varustaa  radan asianmukaisilla laitteilla. Hinta-arvio +0,5 miljoonaa euroa.

Pitkille matkoille on pakko ampua ja katsoa mitä tapahtuu. ELR-ampujat saavat silti osumia isohkoon maaliin yli kahteen kilsaan mutta harvemmin 1. laukauksella. Sivutuuli alkaa kiusaamaan.

Tätäpä juuri tarkoitin. Esim Lapualla on käytössä ilmeisen arvokas tutkajärjestelmä ja jakaa sen datan kuluttajien käyttöön.
Siksi ihmettelin mitä parempaa se halvalla kuluttajalaitteella ja lyhyellä matkalla, eli suppealla nopeusalueella laskettu data tarjoaa?
Kaikki luotivalmistajat ei tosin taida tietoa jakaa niin paljoa mutta useat kuitenkin.

Luodin todellinen BC riippuu mm. käytettävästä aseesta ja luodin nopeudesta. Jotkut valmistajat ilmoittavat BC:n eri nopeuksilla, mutta silti asekohtaista vaihtelua on mahdotonta tietää. Lisäksi saman luotimallin eri yksilöiden BC voi vaihdella, jos luodit eivät ole täsmälleen samanlaisia tai lähde piipusta täsmälleen samalla tavalla. Esimerkiksi jos luoti lähtee välillä enemmän ja välillä vähemmän suorassa piipun suulta, BC vaihtelee. Näitä ilmiöitä voisi teoriassa tutkia tutkadatan avulla.

Onko nuo BC:n heitot niin suuria, että kannattaa käyttää aikaa selvittelyyn, ja riittääkö harrastelijavehkeiden tarkkuus tuohon ylipäätään? En tiedä.

Lapua on ymmärtääkseni ainoa joka julkaisee tutkadataa luodeilleen. Jos ampuu Hornadya, Sierraa tai Bergereitä niin tutkadataa ei yleensä ole saatavissa. Sitten joudutaan tukeutumaan firman markkinointiosaston valitsemiin G1- tai G7-arvoihin jotka harvemmin pitää paikkaansa.

Keskustelu on ajautunut hieman lillukanvarsiin. Tutkien paras etu on niiden helppokäyttöiisyys erityisesti pimeällä. Jos on joskus valokennotutkalla koittanut mitata pienoiskiväärin tai .223:n lähtönopeuksia talvella pimeässä tai hämärässä niin tietää että eihän se nyt vaan onnistu. Itsellä on pääsy radalla jossa katoksessa on valaistus ja tauluilla joten siellä voi tammikuussa ampua hyvin klo 20:30 mutta nopeuksien mittaamiseen tarvitsee tutkan tai homman voi unohtaa. Tutkalaitteiden ampuminen vahingossa rikki on myös harvinaista koska tutkaa ei tarvitse sijoittaa aseen etupuolelle. Valokennolaitteet on pakko sijoittaa muutaman sentin päähän luodin lentoradasta.

Lainaus käyttäjältä: HxM - elokuu 11, 2024, 20:28Dopplertutka tosiaan lähettää suunta-antennilla sähkömagneettista säteilyä jollain taajuudella, Labradar muistaakseni noin 12 kHz:llä

Nyt kyllä menee taajuusalue-terminä pahasti metsään, joskin näin aamulla en ota muuhun tekstiin kantaa.

Tarkastin Labradarin valikosta, ja lähetystaajuudet EU-versiolla alkavat 24.080 GHz jatkuen 24.168 GHz:iin asti. Eli ollaan tuolla SHF-mikroaaltotaajudella.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Radiotaajuusalueet#/media/Tiedosto:Higher_frequency_ITU_radio_bands.png

Tutkamiehet käyttävät tästä alueesta nimitystä K-alue.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tutka

Pulssi(ntoisto)taajuus sen sijaan voisi olla hyvinkin tuo 12 kHz, eli mittaussignaalia lähetettäisiin sen 12000 kpl sekunnissa.

Lainaus käyttäjältä: samim - elokuu 12, 2024, 08:01

Lainaus käyttäjältä: HxM - elokuu 11, 2024, 20:28Dopplertutka tosiaan lähettää suunta-antennilla sähkömagneettista säteilyä jollain taajuudella, Labradar muistaakseni noin 12 kHz:llä

Nyt kyllä menee taajuusalue-terminä pahasti metsään, joskin näin aamulla en ota muuhun tekstiin kantaa.

Tarkastin Labradarin valikosta, ja lähetystaajuudet EU-versiolla alkavat 24.080 GHz jatkuen 24.168 GHz:iin asti. Eli ollaan tuolla SHF-mikroaaltotaajudella.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Radiotaajuusalueet#/media/Tiedosto:Higher_frequency_ITU_radio_bands.png

Tutkamiehet käyttävät tästä alueesta nimitystä K-alue.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tutka

Pulssi(ntoisto)taajuus sen sijaan voisi olla hyvinkin tuo 12 kHz, eli mittaussignaalia lähetettäisiin sen 12000 kpl sekunnissa.

Hups, oli tarkoitus kirjoittaa 12 GHz, kun muistelin nähneeni sellaisen lukeman valikossa, mutta sekin olisi ollut väärin. Korjaan tuonne ylläolevaan nämä. Kiitos huomautuksesta!

Lainaus käyttäjältä: HJu - elokuu 11, 2024, 22:28

Lainaus käyttäjältä: Tuomo - elokuu 10, 2024, 11:36Onko tässä tutkassa joku luotikirjasto tms? Miten erottelee samanpainoiset veneperäluodit esim vld luodeista? Esim .338 Lapua 250gr g7=0.332 ja Berger 250gr g7=0.349.

Mittaa luodin nopeutta eri etäisyyksillä. Eli laite vaan mittaa tapahtumia. BC-laskentaan voi valita G1, G7 tai ilmankonluodeille räätälöidyn mittaustavan. Luotia ei siten tarvitse/voi erikseen valita etukäteen.

Eli luodin muodolla ei ole merkitystä? Onko joku kokeillut eri luoteja samalla painolla tän kanssa?

Lainaus käyttäjältä: Tuomo - elokuu 12, 2024, 11:33

Lainaus käyttäjältä: HJu - elokuu 11, 2024, 22:28

Lainaus käyttäjältä: Tuomo - elokuu 10, 2024, 11:36Onko tässä tutkassa joku luotikirjasto tms? Miten erottelee samanpainoiset veneperäluodit esim vld luodeista? Esim .338 Lapua 250gr g7=0.332 ja Berger 250gr g7=0.349.

Mittaa luodin nopeutta eri etäisyyksillä. Eli laite vaan mittaa tapahtumia. BC-laskentaan voi valita G1, G7 tai ilmankonluodeille räätälöidyn mittaustavan. Luotia ei siten tarvitse/voi erikseen valita etukäteen.

Eli luodin muodolla ei ole merkitystä? Onko joku kokeillut eri luoteja samalla painolla tän kanssa?

Luodin muodolla ON merkitystä koska se vaikuttaa luodin hidastumiseen. Sitä ei kuitenkaan tarvitse tutkalle erikseen kertoa.

Vähän sama juttu kuin miten ylinopeuskamera osaa mitata tien poskessa niin Porschen kuin Ladankin ylinopeudet.

Lainaus käyttäjältä: Ippe69 - elokuu 11, 2024, 23:29Tätäpä juuri tarkoitin. Esim Lapualla on käytössä ilmeisen arvokas tutkajärjestelmä ja jakaa sen datan kuluttajien käyttöön.
.....
Kaikki luotivalmistajat ei tosin taida tietoa jakaa niin paljoa mutta useat kuitenkin.

Nimeä nyt Lapuan lisäksi edes yksi valmistaja joka jakaa tuotteidensa tutkadataa ilmaiseksi netissä. Itselle ei ole tullut vielä vastaan. Hotnady kyllä kertoo joillekin luodeille omat G7 BC:t eri rihlannousuille joihin taas Lapuan data ei ota kantaa.

Jos kuluttajatutka tuntuu liian voodoolta niin Chrony M1 mittaa edelleen lähtönopeudet ihan ok auringonpaisteessa kunhan siitä ei ammu näytön kohdalta läpi.