Häyhä 2013

[Bolt-action]

Hyvä tarkennus, muistin väärin. Oikeissa vastauksissa käytettiin, erheellisesti, edellä mainittua korjausta. Tarkastin vielä kaikki vastaukset, eikä tällä kahden piirun heitolla ole vaikutusta loppusijoituksiin. Pahoittelen kämmiä.

[mika]

Mekin jätettiin koko korjaus pois. Lähinnä sekaannuksia välttääksemne

[Jerkko]

Maalien suunnat mitattiin käsisuuntakehällä (kolme mittausta, keskiarvo). Kokonaiskorjaus saadaan selville karttalehden lisätiedoista; vuonna 2009 laaditun kartan KOK oli +135 piirua ja vuosittainen muutos +2,1 piirua. Täten kokonaiskorjaus kilpailussa oli n. +143 piirua. Kun otetaan suunta maastosta, KOK lisätään saatuun tulokseen ja vastavuoroisesti kartalta suunnittaessa vähennetään.

En minä näköjään vieläkään ymmärrä...kumpi suunta se oli haluttu vastaus?



Eli kartalta suunta otettuna lukemasta vähennetään KOK ja sen jälkeen kompassi osoittaa kohteeseen = KOK korjattu suunta, esim 30-00 - 143 piirua = 28-57. Jos taas luonnosta otat suunnan kompassilla joka osoittaa kohteeseen niin eikös se jo sisällä KOK korjauksen, kompassin pitäisi osoittaa suoraan se 28-57? Jos luonnosta otetun suunnan haluaa ilmoittaa karttasuuntana niin silloin 28-57 + 143 = 30-00.



Olenko ihan pihalla kun minusta suunnan voi antaa kahdessa eri formaatissa, karttasuuntana jossa KOK ei ole mukana (tai on jos suunta on hankittu luonnosta suuntimalla ja laskemalla lisätty) ja KOK korjattuna kompassisuuntana? Koitin rastihepulta kysellä missä formaatissa vastaus tulee antaa (karttasuunta 30-00 vai kompassisuunta KOK mukaanlukien 28-57) mutta tehtäväkuvaus ilmoitti "KOK korjattu suunta" joka nyt minun logiikalla on se minkä kompassilla tai suuntakehällä saa suoraan ilman mitään korjauksia kun kohde on näkyvissä. 143 piirua on abt 8.5 astetta joka tuntuu aika isolta virheeltä tehdä jopa kompassin läpin tihrustaessa.



Toisaalta kun tehtäväkuvaus ei kertonut kumpi suunta pitää antaa niin eikäs tässä ole mahdollisuus saada kahdenlaisia vastauksia? Jos takana on joku tietty yleinen tapa että suunta annetaan karttasuuntana niin sittenhän tässä on meikällä tiedoissa/opeissa reikä... :oops:

Kun erikseen KOK korjausta korostettiin niin oletin että normaalisti suunta kartalta korjataan KOK arvolla kompassiin suuntaa asetettaessa = sama kuin luonnosta otettu kompassisuunta ilman korjausta. Mielenkiinnosta olisi kiva nähdä "oikeat vastaukset" ja "omat vastaukset", missä meni pieleen.



Nimim. Ei oppi ojaan kaada  :pray:

[Bolt-action]

T2-tehtävän suuntaosiossa haettiin nimenomaan karttasuuntaa eli luonnosta otettu suunta + kok. Nyt näyttää siltä, että tehtävänanto ei ollut  yksiselitteinen vaan sitä oli mahdollista tulkita kuten nimim. Jerkko on tehnyt. Virhe on yksinomaan minun, rastihenkilöstöä on tästä turha syyttää. Pyydän anteeksi mahdollisesti aiheuttamaani mielipahaa ja että asia tulee esille vasta tässä vaiheessa.

[Jerkko]

Juu ei tässä todellakaan syytellä ketään. Hyvä että taustat selvisi ja en sittenkään ollut ihan pihalla tuosta KOK teoriasta. Case closed.

[PL]

Finnsniperissä tuli vastaan juuri tuo suunnan määrittämisen herkkyys: tuliasemasta nähtynä suunnasssa xx-xx  piti olla upseeri, joka piti löytää ja tuhota muden maalien joukosta. No, aikaa paloi kun siinä suunnassa ei ollut ollenkaan maaleja , muutama kymmenen piirua sivuun kyllä oli pari maalia.

Missä vika ? Rastiväki oli mitannut suunnan pisteestä x ja me olimme pisteessä n joka oli sitten ehkä pari metriä sivussa. Ja virhettä syntyi roppakaupalla. Tällaisella rastilla tulisi olla ns. pultti kalliossa josta suunta sitten mitataan, mikäli ollaan lukuarvojen perässä.  Ehkä on parempi sisällyttää suunnanotto osaksi tehtävää, kuten FS keississä oli, jolloin päättelemällä teimme oikean suorituksen, vaikka mittaus kusikin urakalla.

Kokonaan toinen juttu on esim. käsisuuntakehän yksilöllinen tarkkuus. Onko käytettävälle käsikselle määritelty oma korjaus piiruina, joka sitten lisätään / vähennentään saadusta lukemasta. Virhe voi kuulemma olla satakin piirua.

Numeeriset arvot rastisuorituksen arvioinissa ovat hieman hankalia juttuja....



Vähän sama juttu koordinaattien määrittämistehtävissä. Mikä on riittävä tarkkuus että sotilas voi suorittaa tehtävän. Ei haittaa jos korponaatit ovat 20 m pielessä jos ammutaan vaiikka peeston isku tai ilmoitetaan että missä ollaan tai jokin muu sotilaalle tyypillinen juttu. Metsäinsseillä on ehkä eri juttu kun pitää olla tarkkana ettei naapurin metsää mene uupeeämmän sellutehtaalle kovin paljoa ylimääräistä

[MSa]

Haminan tulenjohtopuolen Hotelli-Hiltonin luokassa taottu päähän seuraavaa: (sikäli kun muistan sen enää oikein...)



NEK + NAK = KOK

KOK + OK = YK



neulaluvun korjaus + napaluvun korjaus = kokonaiskorjaus

kokonaiskorjaus + ominaiskorjaus = yhteiskorjaus



Tämä YK avulla, joka siis huomioi magneettisen mittalaitteen (käsisuuntakehä) ominaiskorjauksen, saadaan tulenjohdossa oikea karttasuunta ilmoitettua tuliyksikön laskimelle, kun maalin suunta mitatataan käsisuuntakehällä maastosta. Käsittääkseni karttasuunta on de facto miten suunnat ilmoitetaan, magneettisen mittalaitteen käyttäjä vastaa itse siitä että osaa muuttaa laitteensa ilmoittaman suunnan karttasuunnaksi.



Kompassilla em. tehtävä on vähintään haastava. Käsisuuntakehän OK:n määrittäminen kannattaa myös tehdä, sikäli jos kisailee vakavissaan. Helpohko homma tehdä esim PV:n alueella, jossa kiintopultteja on pitkin ja poikin ja yleensä jonkin kaukana olevan maston koordinaatit kanssa selvillä. => Mitataan mitä käsisuuntakehä näyttää suunnaksi KOK huomioiden.

- Esim käsis näyttää mastoon 30-00

- Lisätään tähän päälle kartalta määritetty KOK 145

- Pääädytään 31-45 suuntaan

- Kartalta mitattuna suunta on 31-00

- Voidaan päätellä että käytetyn laitteen OK = -45



Näin ollen YK = KOK + OK = 145 -45 = 100 piirua

[mpikkara]

https://www.dropbox.com/sh/7723p7h8k3727qw/XKTsCoSoAC">https://www.dropbox.com/sh/7723p7h8k3727qw/XKTsCoSoAC#/



ja jos jollain kuvista "tarpeita / kysyttävää", niin yv:llä tavoittaa

[Kosanderi]

Ei tarpeita/kysyttävää, mutta kommentoin: Hienoja kuvia...  :clap:

[Bolt-action]

Laitanpa tähän vielä yhteenvetoa projektin vaiheista.





Kun otin tehtävän vastaan viime syksynä, aavistin sen sisältämän stressin ja työmäärän. Kovin kauaksi en arviossani erehtynyt; etenkin pari viimeistä viikkoa ennen kisaa olivat ikimuistoiset  :think:.

Onneksi sain edeltäjiltäni hyviä vinkkejä tehtävän läpivientiin ettei ihan kaikkea tarvinnut itse keksiä. Siitä huolimatta uusi kilpailunjohtaja joutuu aina maksamaan oppirahansa; omakohtaisesti työtaakkaa olisi kannattanut jakaa enemmän pitkin vuotta sekä useammalle henkilölle. Ensi vuoden johtaja onkin tämän jo kokenut ja ilmeisesti konseptissa on mukana erillinen ratamestari. Suosittelen.



Projektin haastavimpana asiana pidin tehtäväsuunnittelua: kuinka luoda kokonaisuus joka on samalla kiinnostava, tarkka-ammunnan keskeisiä aihealueita testaava ja mahdollisimman tasapuolinen kaikille? Tähän soppaan kun lisättiin vielä Puolustusvoimien varomääräykset ja ResUL:n lajisäännöt, niin olihan siinä hetkittäin sormi suussa. Oma näkemykseni perustuu enemmän kilpailukokemukseen kuin toimitsija/kouluttajataustaan. Lähdin työstämään rasteja tältä pohjalta eli kilpailijan näkökulmasta. Tehtävänannon pitää olla riittävän yksityiskohtainen, jotta siitä selviää olennainen mutta toisaalta taas lyhyt ja ytimekäs jotta idea ei huku liirumlaarumien sekaan. Tehtävän aikana parilla pitää olla mahdollisuus käyttää kalustoaan oman harkinnan mukaan eli esim. pelkästään toinen ampuu ja toinen tähystää. Viimevuotisesta kisapalautteesta otin myös käyttöön kohdan "ole valmis kun tulet rastille" ts. varustevälppäys tehdään jossain muualla kuin rastituomarin odottavien silmien edessä.



Aiemmissa kisoissa on ollut monia hyviä rasteja, mutta niitäkään voinut ihan suorina kopioina ottaa mukaan. Eikä etenkään viime vuoden kisatehtäviä, kun paikka oli sama. Jotain uutta piti Pahkajärveltä saada esiin. Useana vuonna mukana ollut yösuunnistus oli mielestäni jo nähty riittävän monta kertaa, joten jätin sen tarkoituksella pois ja palasin takaisin "alkuaikojen" la-su -kisamoodiin. Monta tehtäväaihiota jouduin hylkäämään joko varomääräysten tai liiallisen aselajispefisisyyden takia. Ammunnat olivat suunnittelussa etusijalla, mutta tehtävärasteistakin piti saada riittävän laadukkaita etteivät jää jalkoihin marginaalisina sivunumeroina. Maastontiedustelut ovat kriittinen osa suunnittelua; kaikki kolme käyntiä Pahkajärvellä jalostivat suunnitelmaa valmiimpaan muotoon ja etenkin viimeisellä reissulla mukana olleet harvat ja valitut rastipäälliköt auttoivat paljon kisaperjantain valmistelujen aloittamista ja läpivientiä. Kokonaisuuden lopullinen toimivuus nähtäisiin vasta kilpailussa.



Viimeinen arvoitus olivat toimitsijat, joista en tuntenut etukäteen kuin n. 10%. Henkilöiden sijoittelu tehtävärasteille oli osittaista lottoamista, mutta onneksi homma lähti sujumaan alusta asti hyvin. Perjantain valmistelut saatiin käyntiin alun pienen härdellin jälkeen ja rastit valmisteltua ennen pimeän tuloa lähestulkoon valmiiksi. Myös toimitsijakisa ehdittiin ampumaan illan kähmyssä. PV:n tulitoiminnan valvojat olivat suurena apuna ammuntojen valmisteluissa, varsin yksityiskohtainen tehtäväsuunnitelma nopeutti myös rakentamista. Toimitsijoita oli tänä vuonna mukana 26 kpl, joista varsinaista kuraporrasta eli rastihenkilöstöä 17 kpl. Muut sijoittuivat huoltoon, tulospalveluun tai valvontatehtäviin. Henkilöstö riitti kisan sujuvaan läpivientiin, mutta siinä rajoilla kuljettiin etenkin lauantaina.



Kaikki kilpailuun hyväksytyt parit saapuivat paikalle, mikä on aina hatunnoston paikka. Lauantain ruljanssi lähti käyntiin hieman yskällehden, perinteisen aamusumun tervehtiessä ampujia. Reilun tunnin odottelun jälkeen rastikierto lähti käyntiin ja saatiin vedettyä iltapäivään mennessä läpi ilman mainittavia ongelmia. Suunnistustehtävä venähti hieman yliajalle, mutta lauantai-illan päätteeksi suunniteltu Lapua Special -yhteisammunta ehdittiin ampua ennen pimeää. Viimeisiä pareja metsästä odotellessa oltiin jännän äärellä.  :pray:



Sunnuntai oli kaikin puolin hieno päivä; kisa oli sujunut siihen asti odotuksia paremmin ja alkoi näyttämään myös siltä, että päästäisiin maaliin asti suunnitellusti. Oli hyvin palkitsevaa käydä rasteilla seuraamassa parien toimintaa ja huomata kisapaineen vaikutus sekä toisaalta todeta reilu reserviläismeininki odotusalueella. PV:n valvojatkin olivat täysillä mukana, mikä tietysti imarteli parhaalla tavalla.





LOPUKSI



Projekti oli vaativa ja ihan aina ei ollut mukavaa. Nyt kun työ on tehty ja siitä on selvitty ilman totaalista nöyryytystä, voi tuntea taas kipinän syttyvän reserviläistoimintaan. Parasta koko hommassa oli se, että pääsi seuraamaan lajin parhaimpien toimintaa aitiopaikalta ja huomata miten paljon toimitsipuolellakin voi oppia lajista. Pitää käydä molemmilla puolilla ennenkuin tajuaa kokonaisuuden. Kilpailunjohtajan pesti oli tietysti myös mainio johtamisharjoitus kaikkine "keisseineen".



Häyhä 2013 oli palautteen perusteella mielekäs ja hyvä kokonaisuus. Sekaan mahtui muutamia bugeja, kuten suunnistuksen "puomiongelmat" sekä suunnanmäärityksen tekniset epäselvyydet. Jokainen virhe tietysti harmittaa tällaista perfektionistia, mutta kaipa sellaisiakin on opittava kestämään. Hyvä etukäteissuunnittelu vähentää virheiden todennäköisyyttä.



Suuret kiitokset kaikille toimitsijoille, jotka hoiditte pestinne tyylikkäästi ja nurisematta. Ilman teitä ei tätäkään kisaa olisi pystytty järjestämään. Samoin erityiskiitokset tulostoimiston väelle, joka helpotti työtaakkaani kisaviikonloppuna ja huollolle, joka hoiti logistiset asiat pois päiväjärjestyksestä ilman viivytyksiä.



Karjalan Prikaati ja Kymenlaakson MPK tukivat tapahtumaa ylitsevuotavasti, resursseja oli vaikka muille jakaa. Mukana ollut henkilökunta oli myös erittäin hyvin hengessä mukana ja toimi tehtävissään ammattilaisen mittapuun mukaisesti. Kiitos teille!



Eikä unohdeta sponsoreita, jotka vuorasivat palkintopöydän tuotteillaan kodikkaan näköiseksi. Kiitos!



Ja kiitos tietysti kilpailijoille, jotka kilpailivat rehdisti ja hyvällä asenteella. Tarkka-ammunnan taso on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana melkoisesti. Samoin Häyhä-kilpailuiden rima...







Jospa tämä oli nyt tässä...  :whistle:





- JH -

[JHa]

Kiitos kilpailunjohtajalle ja toimitsijoille yhdestä Häyhän historian parhaiten järjestetystä kisasta :clap:  :clap:   Kisassa näkyi vahvasti se miltä kisa saisi näyttää kilpailijan kannalta katsottuna eli oli keskitytty olennaisimpiin seikkoihin ja kuvattu ne KISS- periaatteella. Kilpailija on koko kisan ajan jatkuvan suorituspaineen alaisena ja vaikka kisa ei olisi fyysinenkään joudutaan  keskittymään huipputulokseen pääsemiseksi, joka rasittaa. Tällöin ei kannata laittaa yhtään muistia sotkevaa täytettä ohjeistukseen ja se menee parhaiten kilpailijalle halutussa muodossa perille kun sen saa useampaan kertaa itse lukea ja ennen tehtävää. Minusta oli hyvää myös se, että ylimääräiset yösuunnistukset oli laitettu roskikseen ja itse tehtäviin oli leivottu riitävästi fyysistä ohjelmaa. Aina kuitenkin voi vielä tehtäviä suunnitellessa huomioida muiden kokemuksia, joten avaan muutaman tehtävän osalta omia kokemuksiani.



Aikaisemmin porua herättäneen T2 suunnanotto tehtävän toimeksi anto on minusta täysin selvä kun lukee sen ajatuksella.



Toiminta: Suunnissa on otettava huomioon kokonaiskorjaus. Jne... Ei kokonaiskorjausta voi ottaa mielestäni huomioon, jos ei anna sitä karttasuuntana koska se on kartan virheen korjaus! Jostopäätös oli parillamme antaa kaikki suunnat karttasuuntina ja ymmärtääkseni parimme onnistui myös tässä.  Tehtävässä oli erinomaisesti merkitty mitattavat suunnat ja tämä mahdollisti tarkan suunnanmittauksen.

Tehtävän aikaikkuna oli kuitenkin huolelliseen työskentelyyn turhan lyhyt, joten kaikkia etäisyyksiä ei keritty antamaan. Ehkä vain parin hitautta...



A2 tehtässä ammuttin pitkälle ja LEM:n käyttö oli sallittu. Siviili vehkeillä mittaus jasterista +900 m on usein haastavaa joten lainaksi saatavan LEM:n olisin itse valinnut käytössä olevan killan laitteen sijaan Simradin, joka oli A1:ssä käytössä ja aivan tarpeeton! Osalla pareista on itsellään kannossa paremmat pelit, joten em. toimenpiteellä voidaan tasapäistää välineurheilun väline-eroja. Jos Simradin puuttuminen oli suunniteltu asia niin silloin ymmärrän valinnan.



A1 oli tehtävänä hyvä mutta pisteytykseen kannattaa tulevaisuudessa miettiä seuraavia asioita. Useamman kisan vastaTA tehtävässä on ollut sama ongelma eli se, että tehtävän kokonaispisteytyksessä on ammutulla yksittäisellä laukauksella on turhan suuri pistemerkitys. Äkillinen tuulen puuska esim. 2013 Finnsniperissa heitti n. 460 m päässä olevan jasterin peruskorjausta (2 m/s) hetkessä 4 MILRAD sivulle. Koska olosuhteet niin maalin näkyvyyden = löytymisen kuin myös tuulen osalta vaihtelevat päivän aikana melkoisesti ei yksittäisen laukauksen merkitys pitäisi olla kuin luokkaa 10-20 % tehtävän kokonaispisteytyksestä.



A3 eli saapuminen ajoneuvolla komeasti ja jääminen väijytykseen alkoi tehtävänä hienosti. Nopeasti ylläköivä  

vihollinen nurin. Kaikki meni alussa hienosti ja lähes kaikki maalit löytyi kohtuuajassa mutta yksi naamioitu pirulainen...  Itse kuvittelin tehtävän idean olevan ylläköivän ja näkyvän vihollisen mahdollisimman nopea eliminointi aikaa vastaan (tehtävästä ei ollut paljon ennakkotietoa kuten yleensä ylläkkötilanteissa ei voi ollakkaan). Tehtävänä oli kuitenkin useamman hyvin laajalla sektorilla olevan selvästi erottuvan vihollisen eliminointi ja yhden ainakin sillä sateisella ajanjaksolla erittäin huonosti erottuvan naamioidun maalin löytyminen ja kaataminen. Tehtävän komean alusta siirryttiin metsästämään koko annetulta alueelta kohti ampuvaa mutta hyvin piilossa olevaa maalia. Tilanne johon oli päädytty muutti parin toimintatavat enemmän luontomatkailun suuntaan :lol: Katsoimme lopuksi oppimismielessä 25x suurenteisella tähtäimellä rastihenkilöiden osoittamaa aluetta mistä naamioitu maali pitäisi löytyä. Ilmeisesti täytyy molempien suunnata optikolle jatkotutkimuksiin kun maalia ei tällöinkään erottanut.  Itse näkisin, että aina kun joku ampuu niin sen sijainti on riittävän tarkkaan saatavissa eli viimeisen maalin osalta olisi voinut laitaa sen kaikissa olosuhteissa näkyvämpään paikkaan ja antaa kaikkien kaadettujen maalien  kokonaisajan määrittää pisteet. Tehtävän perään oli hyvin lisätty EA tehtävä, joka sopii tälläisen ylläkkötilanteen jälkeiseen toimintaan. Itselläni jäi EA- tehtävän annosta ammunnan päätyttyä sellainen fiilis, että toiminta on ohi eli vihollinen on tuhottu. Tämä ei kuitenkaan ilmeisesti ollut aivan näin koska suoja-asemaa olisi hätäisemmin tarvinnut etsiä. Tässä olisi kaivannut kirjallista tehtävänkuvausta missä kerrotaan yleistilanne eli onko pari yksin ja vihollistilanne sekä mihinkä tilaan haavoittunut tulisi saada jatkotoimenpiteitä varten. Näillä on vaikutusta toimenpiteiden laajuuteen...





Häyhän kehittymisestä keskustelua...





Yleisesti kun suunnitellaan vuoden 2014 Häyhää niin nyt olisi samalla hyvä miettiä olisiko tarvetta tarkistaa samalla ResuL:n sääntöjen ammunnan ja tehtävien pisteytyssuhdetta. Kun nykyistä painoa aikanaan mietittiin oli pelkona, että alkujaan kisan henkenä olleesta koulutustarkastuksesta vähitellen luovuttaisiin ja kisasta muodostuisi puhdas ampumakilpailu. Näin ei ole tapahtunut ja ollaan menty liikaa maastotaitokilpailun suuntaan. Nyt kun uusilla säännöillä on jo vuosia takana ja kokemusta löytyy on mielestäni ammunnan määrän lisääminen otettava nykyistä enemmän etusijalla ja säilytettävä muiden sotilaallisten taitojen mittaaminen osana niitä kuten Häyhä 2013 A3:ssa oli hyvin huomioitu. Ehdotan, että ammunnan määrä nostetaan nykyisestä maksimista 66 % --> vähintää 80 % ja enintään 85 % jo vuoden 2014 kisassa. Tämä vaatii sääntöjen päivittämisen. Ehdottamani muutos  antaa mielestäni riittävän painon myös muille tehtäville, jotta niiden vaikutus kilpailun tuloksiin säilyy niin isona että niihin on panostettava myös harjoittelussa.



Samalla jos sääntöjä päivitetään on hyvä lisätä sääntöihin myös muita opittuja asioita kuten aikaisemmissa kommenteissa jo toin esille. Avataan keskustelu!

[Jerkko]

Aikaisemmin porua herättäneen T2 suunnanotto tehtävän toimeksi anto on minusta täysin selvä kun lukee sen ajatuksella.



Toiminta: Suunnissa on otettava huomioon kokonaiskorjaus. Jne... Ei kokonaiskorjausta voi ottaa mielestäni huomioon, jos ei anna sitä karttasuuntana koska se on kartan virheen korjaus! Jostopäätös oli parillamme antaa kaikki suunnat karttasuuntina ja ymmärtääkseni parimme onnistui myös tässä.  Tehtävässä oli erinomaisesti merkitty mitattavat suunnat ja tämä mahdollisti tarkan suunnanmittauksen.

!

Ei porua vaan tarkennusta. Ehkä minulla on hieman erilainen ajatusmaailma mutta minusta asian voi tulkita niin että kun karttasuunta ei pidä sisällään kok arvoa niin sitä suuntaa ei kysytty. Hieman pilkun viilausta mutta suunnan olisi teoriassa voinut ottaa myös kartalta ja se suuntahan ei siis sisällä kok arvoa joten jäljelle jäi maastosta otettu suunta jossa kok on mukana. Se että jälkimmäisellä tavalla ei tarvitse erikseen kok virhettä laskea voi myös olla järjestäjän kompa.

Itse rastihan oli erittäin näppärä, pientä kiireen alla työskentelyä ja huomiota yksityiskohtiin.

[Bolt-action]

Lyhyet kommentit JHa:n palautteeseen:



Simradin puuttuminen A2:lta johtui ensisijaisesti siitä, että kolmesta tilatusta laitteesta kaksi näytti nollaa vaikka kuinka akkuja ja miestä vaihdettiin. A2:lla käytössä olleen killan laitteen olisi näin jälkiviisaasti ajatellen voinut vaihtaa päikseen A1:n ainoaan toimivaan Simiin.



A3:n tuliasema siirtyi alkuperäisestä paikasta varomääräysten takia rakennusvaiheessa 50 metriä eteenpäin, eli hyvinkin avonaisesta kohdasta osittain puuston peittämään rakoseen. Myös maalien paikkoja piti hieman siirrellä, käytännössä ampumamatkat lyhenivät. Tämä oli yksi syy miksi joukkoon otettiin paremmin naamioitu pelti, joka toimi testauksen aikana aivan hyvin. Mutta ei taida olla ensimmäinen kerta, kun muuttuvat valaistusolosuhteet ym. tekevät asioista erinäköisiä.



Mitä tulee kilpailusääntöjen muokkaukseen, niin se lienee eri keskustelusäikeen asioita. En kuitenkaan vastusta ammunnan prosenttiosuuden nostoa kovinkaan voimakkaasti.