SIS-hyväksytty asekaappi, kokemuksia

[JHa]

Onko kokemuksia uudet kotimaiset tiukat normit täyttävistä asekaapeista. En siis tarkoita alle 4mm peltikaappeja. Miten sopivat kiikaritähtäinaseet, miten lukitus toimii, eri lukitustavat ( kampa/tappi), sisätilan mitat (mahtuuko 125 cm luikut) yms.



Malleja on markkinoilla monia ja hinnat liikuvat +500 € yli 10 asetta vetäville kaapeille. Missä hinta vastaa laatua ja käyttö on helppoa.



Kokemuksia ei uskomuksia kiitos!

[Koheltaja]

Varma 12 on mitoiltaan 400x400x1500 ja sinne mahtuu suosiolla 5-7 pitkää asetta niin ettei niitä tarvitse sinne änkeä, haulikot taakse ja kikkaripelit eteen. Lokeroita ja hyllyjä on riittävästi, myös puhdistuspuikoille on oma paikkansa. Aseiden "nojausteline" ei ollut mieleinen ja sitä hiukan modattiin, samaten lattian vaahtomuovi sai muuta käyttöä ja tilalle laitettiin kumimatto. Kaappia pystyy jonkin verran muuntelemaan mutta ei mahdottomasti, hyllyjä kun poistaa niin silloin sinne saa ne 12 asetta sopimaan yhtä hyvin kuin 12 keskenkasvusta aikuista sopii kuplavolkkariin...



Avain on Varmassa pitkä "turvalukkoavain" ja se oli hankala pitää mukana joten se sai rautasahakäsittelyn ja siihen ruuvasin Sakon rosterisen hihnalenkin kiinnikkeen, nyt avain kulkee huomaamattomasti mukana avainnipussa.



Mielestäni valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota kaapin syvyyteen, syvään kaappiin saa aseet laitettua kuten aiemmin jo mainitsin eli vähemmän käytössä olevat taakse häpeämään ja käyttötorrakot eteen helposti saataville.



Ovessa on kampalukitus ja kokonaisuudessaan rakenne on mielestäni riittävä mutrosuojaukseltaan, kuten kaikissa SIS-hyväksytyissä kaapeissa. Aikoinaan tuli valtamerkkejä katsastettua enkä todennut niiden kovin paljoa poikkeavan toisistaan rakenteen osalta joten kaappi kannattaa valita sen perusteella mikä eniten itseä miellyttää. Omat kaapit ovat Harwallin tuotteita ja olen ollut niihin tyytyväisiä. Corrosafe olisi ollut toinen vaihtoehto mutta Harwallin kaapit oli "hakumatkan" päässä joten rahtimaksun poisjääminen ratkaisi valinnan.



Vinkiksi sellainen että kun sitä kaappia aletaan siirtämään tai kantamaan niin ovi kannattaa nostaa pois saranoilta sillä ovi painaa lähes puolet koko kaapin painosta ja kaapin kuskaaminen on helpompaa kahdessa kappaleessa.

[SisuSusi]

Kannattaa keskittyä kaapin käyttömukavuuteen. Niissä ominaisuuksissa on paljon eroja.



Murtosuojausta saa lisää, kun laittaa asuntoon hälytyslaitteiston. Ne eivät ole nykyään enää hirveissä hinnoissa. Pelkän kaapin antamaa murtosuojausta tavoitteleva saavuttaa vain valheellisen turvallisuuden tunteen. Käytännössä kaikki asekaappityyppiset kaapit ovat avattavissa todella nopeasti. Olen nähnyt miten asekaappityyppisistä huomattavasti raskaampiin kaappeihin mennään sisään.



Mikäli lattia kestää, niin vanha kassakaappi on yksi vaihtoehto. Kannattaa vain varmistaa vakuutusyhtiöltä sen "murtoluokitus" ettei tule yllätyksiä. Vanhoja kassakaappeja saa välillä yllättävän halvalla.



Kassakaappien kanssa kannattaa muistaa, että räjähteet säilötään kevytrakenteiseen kaappiin ja patruunat raskaampaan. Jälleenlataajan ruutivarastot voivat aiheuttaa mahtavan räjähdyksen, mikäli ne räjähtävät tiiviin metallimanttelin sisällä. Valmiissa patruunoissa ongelmana on luotien lentely mahdollisessa palotilanteessa.



Yksi vaihtoehto on säilöä aseet paloturvakaapissa. Silloin ne voivat säilyä ehjänä tulipalostakin. Luokitus kannattaa taas kysyä vakuutusyhtiöltä.

[JHa]

Kiitos Koheltajalle tiedoista. Valintaan vaikuttaa ensisijaisesti käyttömukavuus. Käytännössä nykymalleista ensisijaiset tyypit on corronsafe 16 K ja HartSafe 1500. Soittelin valmistajat läpi näyttää olevan jälkimmäinen Puolalaista työtä ja ensimmäinen kotimaista rautaa ja työtä. Onko tappilukituksen ja kampalukituksen kesken eroja? Hyvin tehtynä kampalukitus antaa tukevan lukituksen, mutta on raskaampi käyttää. Tappilukitus on tässä mielessä kätevämpi. Coronsafessa nojaustelineen takimmaisen voi säätää alemmaksi kuin etummaisen joten lyhyet aseet voi laittaa taakse. Molemmissa on fostatointi ja polttomaalaus pintakäsittelynä.  Hyllyt saa molemissa irti, tosin Hartsafessa on niitä enemmän. Pieniä eroja on kasapäin lisää kun mennään rakenteeseen, mutta niillä ei paljon ole väliä.



Onko kellään kokemuksia em malleista?



Ps.Valmiit patruunat eivät lennättele luoteja tulipalossa vaan yleensä hylsy pettää ja halkeaa. Näin ovat viisaammat valistaneet.

[HJu]

Itsellä on Hartsafe 1500 ollut jo vuosia ja ei ole kaduttanut vielä hetkeäkään. Kannattaa muuten muistaa että jos kaapin oma massa tyhjänä on 150 kg tai enemmän niin sitä ei tarvitse pultata seinään tai lattiaan että viranomaisnormit täyttyvät. Hartsafe 1500 painaa muistaakseni 165 kiloa.



Hartsafen maahantuoja löytyy Kehä3:n itäpään läheltä joten jos itse voi hoitaa kuljetuksen niin säästää helposti tukun rahaa kun hakee kaapin paikan päältä itse.



: Onko tappilukituksen ja kampalukituksen kesken eroja? Hyvin tehtynä kampalukitus antaa tukevan lukituksen, mutta on raskaampi käyttää. Tappilukitus on tässä mielessä kätevämpi.



Itsellä on tappilukitus ja 6 kpl n. 22mm halkaisijalta olevaa tappia pitää oven kiinni aika hyvin. Aukaisu ja sulkeminen on aika sujuvaa eikä meteliä tule älyttömästi.



: Onko kellään kokemuksia em malleista?



Jos haluat tulla katsomaan niin piipahda vaikka viikonloppuna pällistelemään Hartsafe 1500:sta. Soita nyt kuitenkin ensin että tiedän olla kotosalla.



SIS-turvakaappinormin kaapit ylittävät kevyesti meillä yleisten ns. paloturvakaappien murtonormit. Siinä missä paloturvakaappi aukeaa kiinalaisella kirveellä muutamassa minuutissa niin nämä varsinaiset turvakaapit ei ole moksiskaan edes lekasta ja rautakangesta. Se missä nämä aseturvakaapit eroaa oikeista kassakaapeista on ensisijaisesti palosuojaus jota näissä asekaapeissa ei ole. Toki kalleimmat Kason kaapit ei aukea sitten melkein millään mutta kyllä ne painaa ja maksaakin sitten henkilöauton verran. Niihin on aika turha käyttöaseita säilöä. Kaso ottaa 600 kilon kaapin tuomisesta jo minimi 200 euroa korvausta. Tuntihinta on jotain 100 Euroa tunti koska auto+2 ukkoa + erikoiskalusto alkaa maksamaan. Tästä syystä ison kassakaapin ottaminen edes ilmaiseksi ei välttämättä ole fiksua. Kaikkien talojen lattiat ei myöskään kestä näitä möhkäleitä.



Ruutia ei kannata asekaapissa säilöä pommiefektin minimoiseksi. Patruunoista lähtee tulipalossa lähinnä hylsyn sirpaleita ja toki luoditkin lentelee mutta ei nyt sentään mitään 900 m/s.

[Koheltaja]

HJu vastasikin jo kampa- ja tappilikituksen eroista, kampalukitus pitää varovastikin avattuna jonkin verran ääntä. Toinen miinus kampalukituksessa on se että jos kaappi on "romua" täynnä niin täytyy pitää huolta että sinne kamman lähelle ei pääse mitään ylimääräistä, jos näin käy niin silloin kampa ei loksahda alas. Muuta riesaa siitä ei ole kuin joutuu kaapin avaamaan ja hiukan järjestelemään...



Kuten aiemmin jo mainitsin niin Varman nojausteline on syvältä, se on yksiosainen ja siinä ei ole sen kummempia säätöjäkään joten lyhyttä piekkaria tai reserviläisammuntaan soveltuvaa itselataavaa kertatuliasetta ("rynkky"  :wink: ) ei saa siihen nojaamaan ilman nojaustelieen modaamista.



Itse en ole kaappeja seinään pulttaillut mutta jos haluaa hiukan paremman suojauksen niin silloin kaappi kannattaa pultata seinään tai lattiaan siitä syystä että monessa kaapissa takaseinä on se "heikoin lenkki" siksi että se on joissain kaapeissa tehty ohuemmasta plootusta kuin kyljet tai kansi.



Mielestäni nämä SIS hyväksytyt kaapit antavat riittävän turvan aseiden säilytykseen siitä syystä että harvemmin murtovarkaiden kohteena on ensisijaisesti aseet, aseet ovat pelkkä bonus muiden hilppeiden lisänä.



Itsellä oli pääsyynä kaapin hankintaan kasvavat ja uteliaat mukulat, lapsien aivoitukset ovat aika arvaamattomia varsinkin silloin kun kukaan ei ole heitä "vahtimassa".

[espo]

Älä osta liian pientä kaappia! Kaappien kapasiteettilupaukset koskevat tilannetta jossa aseet on pakattu kuin sardiinit purkkiin, ja jos joukossa on kiikarillisia tai puolimoottoreita (hankalan muotoisia aseita), kapasiteetti laskee. Noin 16 aseen kaappiin saa mahtumaan änkeämällä 16 asetta, mutta sitten niitä ei sieltä pois saakaan ilman tunnin keplottelua, jos esim. takimmaista rautaa haluaa lähteä ulkoiluttamaan. Kunnon asekaappien oven lukitusmekanismit syövät kaapin sisätilavuutta syvyyssuunnassa, joten kunnon kaappi vie tilaa. Kaapin ei tarvitse olla asekaapeille tarkoitettujen normien mukaan hyväksyttyjä jos niissä ei säilytetä aselain 'kaappipakon' ylittävää rajaa 'pakkopykälässä' tarkoitettuja aseita (käytännössä itselataavia). Toisaalta kaapin ei tarvitse olla kaappeja koskevan suomalaisen tai ruotsalaisen standardin mukaan hyväksytty vaikka säilytettävänä olisikin tuon kaappipakon alarajan ylittävä määrä niitä 'lähinnä puolimoottoreita', jos poliisi hyväksyy säilytystilan sen perusteella että tila/kaappi poliisin mielestä täyttää em. kaappinormin tarkoittaman turvatason.  Eli ennen normien keksimistä hankittu tai tyyppihyväksymätönkin kaappi voi tulla kyseeseen kunhan vain varmistaa että poliisi sen hyväksyy. Käytettynä saattaa olla liikkeellä esim Nokian NPT-konepajan valmistamia kotimaisia asekaappeja, jotka varmasti täyttävät normit, vaikka niitä ei olekaan tyyppihyväksytetty.

[MSa]

Onko kenelläkään antaa linkkiä voimassa oleviin määräyksiin aseiden säilyttämisestä? Onko pohjalla laki + asetus, vai mihin määräykset perustuvat?



Olen lueskellut tulkintoja matkan varrella eri julkaisuista, mutta välillä niissä on ollut eroja. Nyt kiinnostaa selvittää miten asiat oikeasti ovat.



MSa

[JHa]

Asetus löytyy http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020163">http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020163



SFS 5870 :ään rinnastetaan SIS 3492 joka on Ruotsalainen hyväksyntä. Tästä en ole löytänyt mitään kirjallisena.

[MSa]

Kiitti JHa,



Pengoin asiaa lisää lähinnä selvitääkseni itselleni miten, millaisia ja millaista määrää aseita tulee säilyttää.



Lainoppineet / asian paremmin ymmärtävät korjannevat tai täsmentävät tarvitessa.



Käsittääkseni kaiken pohjalla on uusi Ampuma-aselaki 9.1.1998/1

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980001">http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980001



Sen 106 § pykälässä säädetään aseiden säilyttämisestä seuraavaa:



106 §

Säilyttäminen, kantaminen ja kuljettaminen



Ampuma-asetta tulee säilyttää lukitussa paikassa tai muuten lukittuna taikka siten, että ampuma-aseeseen kuuluvaa aseen osaa säilytetään erillään. Ampuma-asetta ja aseen osia ei näinkään säilytettyinä saa pitää paikassa, josta ne ovat helposti anastettavissa.



Jos säilytettävänä on erityisen vaarallinen ampuma-ase taikka yhteensä yli viisi pistoolia, revolveria, itselataavalla kertatulella toimivaa kivääriä tai itselataavalla kertatulella toimivaa 6 §:n 2 momentin 12 kohdassa tarkoitettua muuta ampuma-asetta, on aseet säilytettävä sisäasiainministeriön asetuksen mukaisessa lukitussa turvakaapissa. Turvakaappia ei kuitenkaan edellytetä, jos aseiden säilytystilojen sijaintipaikan poliisilaitos on hyväksynyt säilytystilat. (29.6.2001/601)

...clip...



1. maaliskuuta vuonna 2002 on tullut voimaan seuraava laki

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980001#a29.6.2001-601">http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1 ... 6.2001-601">http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980001#a29.6.2001-601



29.6.2001/601:

1. Voimaantulo. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2002.

---clip---

4. Ampuma-aseiden säilyttäminen turvakaapissa. Edellä 106 §:n 2 momentissa tarkoitetut ampuma-aseet on säilytettävä mainitussa momentissa säädetyssä turvakaapissa tai poliisilaitoksen hyväksymässä säilytystilassa kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

---clip---





Ok, nyt lienee selvillä lainsäädännön puitteet. Oleellista näyttää olevan 106§ 2 momentissa mainitut ampuma-aseet ja kuinka monta niitä on hallussa. 106§ 2 momentti sanoo asiasta seuraavaa:



Jos säilytettävänä on erityisen vaarallinen ampuma-ase taikka yhteensä yli viisi pistoolia, revolveria, itselataavalla kertatulella toimivaa kivääriä tai itselataavalla kertatulella toimivaa 6 §:n 2 momentin 12 kohdassa tarkoitettua muuta ampuma-asetta, on aseet säilytettävä sisäasiainministeriön asetuksen mukaisessa lukitussa turvakaapissa. Turvakaappia ei kuitenkaan edellytetä, jos aseiden säilytystilojen sijaintipaikan poliisilaitos on hyväksynyt säilytystilat.



Eli yllä oleva tulkittaneen siten, että yllä lihavoitujen aseiden yhteismäärä määrittää sen, että pitääkö säilytystä varten olla turvakaappi vai ei? (Tai jos hallussa on yksikin erityisen vaarallinen ampuma-ase (automaattiase tms.), joita aika harvalla taitaa olla ja siksi sitä on epäoleellistä tassä yhteydessä pohtia.)







Tämän perusteella ymmärrän lain seuraavasti:



Otetaan esimerkki: Jos henkilö omistaa kaksi pistoolia, revolverin ja kaksi itselatavaa reserviläisekivääriä (yhteensä viisi kappaletta) ja näiden lisäksi kaksi pulttilukkoista kivääriä ja haulikon, ei tämän arsenaalin säilyttämistä varten tarvitse hankkia turvakaappia.



Tämän arsenaalin säilyttämiselle riittää siis 106§ ensimmäisen momentin määräysten täyttäminen.



Ampuma-asetta tulee säilyttää lukitussa paikassa tai muuten lukittuna taikka siten, että ampuma-aseeseen kuuluvaa aseen osaa säilytetään erillään. Ampuma-asetta ja aseen osia ei näinkään säilytettyinä saa pitää paikassa, josta ne ovat helposti anastettavissa.



Jatketaan esimerkkiä: Jos samaisen arsenaalin omistaja hankkii vielä yhden pistoolin, revolverin tai itselataavan, jolloin niiden määrä on YLI viisi kappaletta, niin tällöin kaappi on hankittava näiden kuuden aseen säilyttämistä varten.



Eli onko näin, että laki edellyttää nämä pistooli / revolverit ja puoliautomaatit säilytettäväksi kaapissa jos niitä on yli viisi kappaletta - muita aseita voi säilyttää kaapissa tai lukitussa paikassa tai muuten lukittuna taikka siten, että ampuma-aseeseen kuuluvaa aseen osaa säilytetään erillään.



Kommentteja?



MSa

[SO]

On vähän hassua kun noissa monissa suomalaisissa lehdissä mainostetaan juuri SIS-hyväksyntää (SIS Standardiseringskomissionens normer) ja suomessa on tosiaan tuo SFS 5870. Eikös laki sano juuri että pitää olla SFS 5870 tai sitä vastaavaan EU-tason vaatimukset täyttävä, joka on sitten ilmeisesti SS 3492 (Svensk Standard).

[H&K]

Eli onko näin, että laki edellyttää nämä pistooli / revolverit ja puoliautomaatit säilytettäväksi kaapissa jos niitä on yli viisi kappaletta - muita aseita voi säilyttää kaapissa tai lukitussa paikassa tai muuten lukittuna taikka siten, että ampuma-aseeseen kuuluvaa aseen osaa säilytetään erillään.



Kommentteja?



MSa

Itse kysyin juuri tätä asiaa oman paikkakuntani nimismieheltä ja pohdinnan jälkeen Hän otti asiaan selvän kannan lukien minulle juuri tuon lakipykälän:



;Jos säilytettävänä on erityisen vaarallinen ampuma-ase taikka yhteensä yli viisi pistoolia, revolveria, itselataavalla kertatulella toimivaa kivääriä tai itselataavalla kertatulella toimivaa 6 §:n 2 momentin 12 kohdassa tarkoitettua muuta ampuma-asetta, on aseet säilytettävä sisäasiainministeriön asetuksen mukaisessa lukitussa turvakaapissa.





Eli tässä kohdin sanamuotona on aseet , ei esim.  edellämainitut aseet. Eli Hänen tulkinnan mukaan kaikki aseet on säilytettävä säännösten mukaisessa turvakaapissa.

[HJu]

On vähän hassua kun noissa monissa suomalaisissa lehdissä mainostetaan juuri SIS-hyväksyntää (SIS Standardiseringskomissionens normer) ja suomessa on tosiaan tuo SFS 5870. Eikös laki sano juuri että pitää olla SFS 5870 tai sitä vastaavaan EU-tason vaatimukset täyttävä, joka on sitten ilmeisesti SS 3492 (Svensk Standard).

Alunperin asekaappiasetuksessa viitattiin (ja viitataan edelleen) nimenomaan SS 3492 ja johonkin brittistandardiin jotka ovat hyväksyttäviä asekaappistandardeja sekä tulevaan kotimaiseen standardiin jota ei asetuksen kirjoittamishetkellä ollut edes olemassa. Alkuperäisen asetustekstin tekemisen aikaan SFS 5870-standardia ei siis ollut olemassakaan. Se on tehty vasta jälkikäteen. Siksi sitä ei voida maintia aselaissa numerolta. Seuraavan aselain päivityksen yhteydessä asia voitaisiin korjata mutta ei siinä ole mitään kovin suurta etua koska käsittääkseni SFS 5870 on lähinnä mukailtu SS 3492.



Tuosta "mitkä aseet pitää säilyttää kaapissa" sanoisin että aselaki puhuu niistä ervoista (1 kpl tai enemmän) ja muista "tulivoimaisemmista" laitteista joiden lukumäärä (yli 5 kpl) edellyttää asekaappia. Tuosta on aika vaikea lähteä loogisesti johtamaan että KAIKKI aseet pitäisi sitten yhtäkkiä säilyttää asekaapissa kun naapurin Jaskan 37 Mosin-Nagantin kokoelma ei edelleenkään vaadi minkään valtakunnan asekaappisäilytystä.



Viime kädessä oikeuslaitos päättää kumpi tulkinta on oikein. Uskoisin järjen voittavan ja tulkinnan olevan että vain niitä erikseen mainittuja asetyyppejä tarvitsee säilyttää asekaapissa ja muita voi säilyttää edelleen esim. purettuna. Toisaalta oikeuslaitoksen järki ei aina ole sama kuin ns. maalaisjärki.

[HJu]

Semmoinen huomio vielä että PIENOISpistooli tai PIENOISrevolveri tai itselataava PIENOISkivääri ovat kaikki aseita joita ei lasketa siihen "yli 5 kpl"-säännön piiriin.



Kysymys: Tietääkö kukaan kuk valmistaa SFS 5870-standardin mukaan hyävksyttyä asekaappia ? Itse en tiedä. Koska SS3492 riittää niin niiden valmistajat ei todennäköisesti vaivaudu sertifioimaan kaappejaan uudestaan koska sertifiointi maksaa mansikoita. Mutta jos joku niitä tekee niin kuulisin mieluusti.

[john]

Semmoinen huomio vielä että PIENOISpistooli tai PIENOISrevolveri tai itselataava PIENOISkivääri ovat kaikki aseita joita ei lasketa siihen "yli 5 kpl"-säännön piiriin.

Ei kannata unohtaa myöskään itselataavia haulikoita tuolta "vaarattomien" listalta. Olisi kyllä kiva saada varma tieto siitä pitääkö vain nuo "kohtuullisen vaaralliset" säilyttää standardin mukaisessa kaapissa.