Luodinnopeus mittaus...

pyrjovuo · helmikuu 23, 2016, 11:08

Mulla on CHRONY luodin nopeusmittari.

Onko jollain kokemusta, onko ko laite kuinka tarkka ja luotettava, siis jos on muuten käyttänyt sitä oikein.

Mulla lähtönopeudet on ollu sillä mitatessa 790-805m/s. Onko hajonta paha?

Olen itse ladannut patruunani, ja yrittäny olla siinä puuhassa mahdollisimman tarkka.

Ruuti: N150, luoti Scenar 10g. .308Win, ase Tikka T3 Tactical.

JNiemelä · helmikuu 23, 2016, 13:42

~~Lainaus käyttäjältä: pyrjovuo~~Mulla lähtönopeudet on ollu sillä mitatessa 790-805m/s. Onko hajonta paha?

Riippuu siitä onko eri kerralla ja kelillä verrattu?

Samalla kelillä hyvin kehitetty lataus alle 5m/s vaihtelulla on OK pitkän matkan hommiin.

Itellä ainakin chrony pelaa hyvin.

Jonkun verran merkitystä myös sillä että onko mittari linjassa lentoradan suhteen.

pyrjovuo · helmikuu 23, 2016, 13:50

Ok,

eli mulla on siis n 7,5m heittoa yli tai ali keskiarvon... (Samalla kelillä ammuttuna)

vai tarkoititko että ääriarvojen välinen ero pitäisi olla 5m/s?

Mikähän parantaisi tuota latausta?

Onko vika ruudin määrässä?

En oikein muuta keksi syyksi.

Eli millähän tavalla olisi hyvä annostella, kun mulla on sellainenannostelija suppilo.

LEE merkkinen oisko Perfect poeder measure.

M31 · helmikuu 23, 2016, 16:21

Mikäli ne kuulat menee sinne mihin tarkoitettu niin älä tuijota lukemia. Virheet tulee muustakin, jotka lienee helppo laittaa ainakin n. 0,5% eroihin lähtönopeuksissa. Menee enempi kasa-ammunnan puolelle kun aletaan hiuksia halkomaan, mitataan/punnitaan trimmatut ja kaulasorvatut hylsyt, ladataan patruunat punnittujen annosten mukaan, ammutaan mittarin läpi kaikki ja valikoidaan isosta satsista hylsyjä vain ne jotka sattuu antamaan mieleisen vaihteluvälin yms....

Perkeleen_Luoma · helmikuu 23, 2016, 17:29

Punnitsetko ruudit vai suoraan annosteliasta.

Ainakin karkeat 150, 550, 160 ja 560 tulee välillä vähän miten sattuu.

JNiemelä · helmikuu 23, 2016, 20:30

Aika paljon lisäinformaatiota saa kun ampuu kaikki latauskokeilut lähtönopeusmittarin läpi.

Voi olla isojakin eroja lähtönopeusvaihtelussa eri ruutiannoksilla.

Se tarkin lataus ei välttämättä ole paras lataus kun puhutaan yli 500m matkoista pienen lähtönopeusvaihtelun omaava latauksen vähäisen pystyhajonnan ansiosta.

pyrjovuo · helmikuu 24, 2016, 09:16

Latasu resepti on haettu mökillä ikkunasta ampuen tutkan läpi. Ampumaetäisyys oli silloin 300m.

Näin haettiin sopiva resepti.

Aseelle on tehty kaikennäköstä, piippua lyhennetty pari mm perästä ja patruuna pesä vedetty hiukan ahtaammalla kalvaimella. Aseeseen ei esim mahdu toisella aseella ammutut kokosupistamattomat hylsyt lainkaan.

Piipun lyhennyksessä lyheni ylimenokaula siten että Scenar 10g luoti on olkakosketuksessa rihloihin tiettyyn mittaan ladattaessa.

Aseen tukki on niin avara jotta piippu on täysin vapaasti värähtelevä.

Laukasukoneisto on herkistetty.

kaikki mahdollinen on siis tehty jotta luodin lähtö olisi identtinen.

Ruuti on N150,, eli pitäs varmaan sitte jaksaa punnita joka ruuti annos erikseen tarkalla kalibroidulla vaa-alla.

Olen siis suoraan annosteijasta ruudin pudottanut, ja odottanut jotta ruuti ehtii valua samallalailla joka kerta. (Holvautumisen muodostumisen estämisen olen varmistanut)

Uudelleen ladatessa hylsyjä, olen käyttänyt vain yhtden valmistajan (SAKO) samanlaisia hylsyjä.

Hylsyn kaulan olen kartioterällä sisäpuolelta kevyesti viistänyt ja sen jälkeen messinki harjalla "hionut".

Optiikka pitäs olla riittävä, NF 5.5-22*56, ja kiikarin jalka SPUHR SP3001. (mutta nää nyt ei siihen lähtönopeuteen vaikuta)

Itse en keksi syiksi muuta kuin ruuti määrän vaihtelut.

Toki aseen takaa voi aina löytyä syitä, muttei nopeuden vaihteluun.

VilleV · helmikuu 24, 2016, 10:09

En sinänsä tiedä lähtönopeushajonnan vähentämisestä mitään, mutta ainakin pari harkittavaa asiaa. Olen sen koulukunnan ihminen, että hakisin vertailkohtaa käytännöstä enkä tuijottaisi pelkästään lukemia.

Kannattaa hahmottaa minkäkokoista maalia haluaa ampua ja millekkin etäisyydelle. Tästä saa realistisen lähtökohdan lähtönopeushajonnan tarkasteluun. Monesti kuultu "tosiasia": jos lähtönopeushajonta on suuri niin ensimmäinen on keskellä ja toinen meneekin sitten ylitse tai alitse. Ei muutekseen kovin pienillä lähtönopeuseroilla tai lyhyillä matkoilla pidä paikkaansa tavanomaisilla tämän piirin kaliipereilla ja latauksilla. Jos esimerkiksi tarkastelukohdaksi otetaan 800 metrin ampumaetäisyys ja maalin kooksi jaster pelti, niin esimerkiksi kaliiperilla 308win matkaan syljetty 11g lockbase v0 820 m/s lähtönopeuserolla +- 15 m/s ollaan vielä pellissä. Valitsin tarkoituksella kaliiperille pitkähkön matkan, jotta tarkastelu olisi mahdollisimman kuvaava. Luonnollisesti 400 metrissä ko. tilannetta tarkastellessa olisi vieläkin anteeksiantavaisempi.

Tulokset laskettu ballistic AE ohjelmalla, käyttäen 11g lockbase g7 lukuarvoa.

805m/s 661.37 cm

820m/s 632.47 cm

835m/s 605.33 cm

Jos itse tähystäisin laadukkaalla kaukoputkella ko ampumaetäisyydellä juuri tuolla lentoradalla kulkeneita luoteja, niin en todennäköisesti pystyisi edes sanomaan, muuta kuin että osuvat maaliin.

Terveisin,

Ville

veeteetee · helmikuu 24, 2016, 11:45

Valmistaja ilmoittaa Chronyn tarkkuudeksi - ja takuulla optimaalisissa olosuhteissa "better than 99.5% accuracy", mikä voitaneen TULKITA (?) niin, että 1000 m/s lentävälle luodille mittaustulos voi olla 995-1005 m/s.

Itsellänikin on Chrony, enkä juurikaan kiinnitä huomiota maksimihajontaan, enemmän kiinnostaa riittävän suuren (5x5 ls tai enemmän) laukausmäärän keskiarvo ja keskihajonta.

Jos keskihajonta on hallinnassa (mahdollisimman paljon alle 5 m/s tms.) ja osumakuviot pieniä, olen tyytyväinen.

Mikäli latausprosessin virheitä halutaan alkaa selvittää lähtönopeusmittauksilla, tarvitaan hiukan eri luokan kalusto, esim. Weibel MVRS-700 on hyvä, eikä maksa kuin reilut 100 kEUR.

Perkeleen_Luoma · helmikuu 24, 2016, 12:42

Nopeusmitarillahan ei voida kuin todentaa ongelma.

Ratkaisut löytyy sytytyksen tasaisuudesta, ruudin palamisen nopeudesta, hylsytilavuudesta, kaulanpaksuudesta, kaulanjännityksestä, luodin muoto ja painoeroista ja piippukitkasta.

Ja ties mitä vielä. Näistäkin vain muutama voidaan luotettavasti mitata.

espo · helmikuu 25, 2016, 01:11

Chronyn kaltaiset laitteet vaativat todella huolellisen asemoinnin jos niistä haluaa ottaa kaiken irti. Ja silloinkin jää usein kyseenalaiseksi se, voiko mittaustulosta oikeasti pitää hyvin tarkkana laukaus laukaukselta. Mutta jos noi asemoi kunnolla, niin normaalilatauksilla tapauksessasi odottaisin seuravanlaista keskihajontaa ja sen tulkintaa, jos ammut vähintään 10 ls, mutta mieluummin 20 ls settiä. Ja oikeasti pitäisi ampua noin nelisenkymmentä laukausta jos haluaisi tappaa sattuman merkityksen tarpeeksi vähiin tulosten tarkkaan tulkintaan muutamien metrien eroja etsittäessä.

Omasta mielestäni valikoimatomilla kotimaisilla komponenteilla jos keskihajonta on luokkaa yli 5m/s, olen tehnyt jotain niin huonosti, että pitkänmatkan ammuntaan asialle pitää tehdä jotain. Kuitenkin useinkin saan aikaan varsinkin vanhoilla hylsyerillä isompaakin keskihajontaa, ja varsinkin korkeaenergisillä ruudeilla. Normaalina laatulatauksen keskihajontana (S.D., Standard Deviation) pidän noin 3,5-5 m/s arvoa.

Mikäli mennään tuosta alle, ja sitäkin sattuu kun alkaa oikein nykertämään, ollaan jo keskihajonnan suhteen 1,5-2 m/s luokassa, mistä ei oikein tahdo omien kokemusten mukaan enää pystyä latausten tasalaatuisuutta nopeuksien suhteen parantamaan teki sitten mitä vain.

Käytännössä olen tyytyväinen jos nopeusvaihtelu on juurikin suurinpiirtein havaitsemissasi rajoissa, mutta isolla laukausmäärällä. 10m/s kokonaishajonta ikkuna on jo sitten niin hyvä, että pitkänmatkan ammunnassa ei ta-hommissa kannata satsata sitä parempaan laatuun, mielestäni.

Ja kannattaa muistaa, että lähtönopeushajonta saattaa olla suurtakin vaikka lataus toimii tarkasti keskimatkoille asti, syynä esim ehkäpä sopivasti sattunut piipun värähtely, tästä syystä on hyvä hakea lähtönopeusvaihteluita (joiden syynä esim. ruudin annosteluvaihtelut) sietävää latausikkunaa esim. ns. tikapuutestillä.

Poikma · helmikuu 25, 2016, 10:44

Itselläni 6,5-284:ssa äärihajonta ollut luokkaa 15 m/s per 20 laukausta. Silti aseella saa aikaiseksi toisinaan hämmästyttävän pieniä kasoja pitemmillekin matkoille.....esim. 5 laukausta kuta kuinkin tupakka-askin kokoiseen nippuun 1200m:n matkalta. Tuohan ei teoriassa pitäisi olla mahdollista, mutta kai ne piippuajan, värähtelujen yms. kombinaatiot sitten jollain tavalla tuon kumminkin mahdollistaa......

pyrjovuo · helmikuu 25, 2016, 10:48

Tarkentakaas mulle, tarkoitatteko äärihajonnalla erotusta nopeimman ja hitaimman nopeuden välillä?

Vaiko esim suurimman nopeuden ja keskiarvon eroa?

Poikma · helmikuu 25, 2016, 10:51

Äärihajonnalla tarkoitan nopeimman ja hitaimman lähtönopeuden erotusta..........

JNiemelä · helmikuu 25, 2016, 11:54

~~Lainaus käyttäjältä: Poikma~~Itselläni 6,5-284:ssa äärihajonta ollut luokkaa 15 m/s per 20 laukausta. Silti aseella saa aikaiseksi toisinaan hämmästyttävän pieniä kasoja pitemmillekin matkoille.....esim. 5 laukausta kuta kuinkin tupakka-askin kokoiseen nippuun 1200m:n matkalta. Tuohan ei teoriassa pitäisi olla mahdollista, mutta kai ne piippuajan, värähtelujen yms. kombinaatiot sitten jollain tavalla tuon kumminkin mahdollistaa......

Itse luottaisin poikman tapauksessa enemmän käytäntöön, kuin mittariin.

Väitän että lähtönopeusvaihtelu on melko olematonta, jos nuin takoo tuolle matkalle. Värähtelyillä ei voi kompensoida kun tietylle matkalle ja tiettyyn rajaan saakka.