Arskojen kenttäkelpoisuus

Aloittaja SO, huhtikuu 06, 2008, 20:28

« edellinen - seuraava »
Tulosta
Siirry alas Sivuja 1 2 3
Käyttäjän toimet

HKR

#30
huhtikuu 08, 2008, 18:24 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Lainaus käyttäjältä: SOEi siis hätää HKR, arska toimii ja on hyvä pyssy, käyttäjässä on vika. Samoin kuin toimi hj:n arska häyhässä, ja kuten PLn arskan ulosheittäjä ja usein näkee että Joulellakin on pyssy katki. Ei ole mitään noita vastaan, mutta luvattoman usein ne ei vaan toimi. En usko että neljällä eri arskalla on ammuttu niin ettei IKINÄ ole tullut yhtään häiriötä.


Edellinen Bushmaster 223 toimi LÄHES moitteettaa, satunnaisia aseen häiriöitä + lippaista johtuneita häiriöitä, mutta noin 99% ajasta se toimi hyvin.

Siksi tämä Armaliten pykiminenkin ihmetyttää. En vaan jaksa uskoa että nämä vehkeet ei toimi Lapua Trainerilla.



Käsi ylös kaikki AR-10 ja OA-10 omistajat (vakiokuntoisten) joilla vehkeet ei pelaa ko. patruunalla tai edes jollain muulla tehdaspaukulla?



Vahvasti epäilen että omassa yksilössäni on joko aseessa tai lippaissa jotain vikaa. Tai sitten se on tosiaan käyttäjässä vika. Pitää varmaan lähteä opiskelemaan ydinfysiikkaa jotta näitten kanssa löytää yhteisen sävelen :D

er

#31
huhtikuu 08, 2008, 21:11 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Oisko noin, että asetta ei ole suunniteltu ja säädetty 8g lussulatigille. Kaasua ei vaan ole tarpeeksi. Jos jokin paukku ei toimi, niin onko tuo nyt iso ongelma. Käyttää sitä mikä toimii. :shock:  :(  :lol:  :oops:  :evil:  :shock:  :o  :D  :D
Train hard--->Fight easy

JTa

#32
huhtikuu 08, 2008, 22:14 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Lainaus käyttäjältä: erOisko noin, että asetta ei ole suunniteltu ja säädetty 8g lussulatigille. Kaasua ei vaan ole tarpeeksi. Jos jokin paukku ei toimi, niin onko tuo nyt iso ongelma. Käyttää sitä mikä toimii. :shock:  :(  :lol:  :oops:  :evil:  :shock:  :o  :D  :D


AR-10 on reippaasti ylikaasutettu vehjes. Jos se EI pelaa trainerilla tai edes heikommallakaan patilla niin sitten on kyseisessä aseYKSILÖSSÄ  oikeasti jotain vikaa.



EDIT: Poistettu herne nenästä. :)

JL

#33
huhtikuu 09, 2008, 07:05 Viimeisin muokkaus: huhtikuu 09, 2008, 09:33 käyttäjältä JL
Lainaus käyttäjältä: HKR
Siksi tämä Armaliten pykiminenkin ihmetyttää. En vaan jaksa uskoa että nämä vehkeet ei toimi Lapua Trainerilla.



Käsi ylös kaikki AR-10 ja OA-10 omistajat (vakiokuntoisten) joilla vehkeet ei pelaa ko. patruunalla tai edes jollain muulla tehdaspaukulla?


http://tbn0.google.com/images?q=tbn:X6a09NKMc8FLHM:http://lmtsd.org/145420725212323940/lib/145420725212323940/answer-boy.gif">



OA10M2:lla (26") ampunut nyt jotain 40-50 traineria, toimii. Ei vaimenninta, ei jarrua.

Kesällä ammuttiin OA10 SASSilla (20" + suujarru) samoin traineria muutama kasa, toimi ainakin sen rupeaman moitteetta.

Olet tietysti kaasublokin linjan tarkistanut ensimmäisenä?



Muuten, viikko sitten kun purin oman busseni, oli sisällä hassu löytö:

Nallipiikin ympärille oli kietoutunut sillaa...siis pitkittäin piikin ympärille....

Ainoa teoria jonka itse keksin oli se että se on kulkeutunut aseen sisälle piipusta kaasuputken kautta  :shock:

Ase toimi silti.




Lainaus käyttäjältä: jthyttin
Alkaa tulla mieleen A-mersun ruotsalaiset kaatotestit, eli jospa mietittäis mitä muille markkinoilla oleville tuotteille kävis vastaavassa rääkissä...


Heh....niinpä.

SO

#34
huhtikuu 09, 2008, 08:48 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Lainaus käyttäjältä: JL
Lainaus käyttäjältä: SO
Siksi tämä Armaliten pykiminenkin ihmetyttää. En vaan jaksa uskoa että nämä vehkeet ei toimi Lapua Trainerilla.



Käsi ylös kaikki AR-10 ja OA-10 omistajat (vakiokuntoisten) joilla vehkeet ei pelaa ko. patruunalla tai edes jollain muulla tehdaspaukulla?

Heh....niinpä.




Lainaa oikein jos lainaat, ei ole mun kirjoittamaa tekstiä.

PL

#35
huhtikuu 09, 2008, 09:59 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Oma vakio AR-10 A4 jolla oli alussa jäätävät toimintavaikeudet (korjaantui takuuna ulosvetäjänkynnen vaihdolla, ol koneistettu väärin :shock: ) toimii nykyään nettikirjoitteluihin nähden hyvin. Ekat n.300 laakia (ei nyt muista tarkkaa lukua) oli hirveää pykimistä, mutta uudella kynnellä on tullut ammuttua ehkä 600 patruunaa ja yksi (1) ulosheittohäiriö on tullut RG Natopaukulla. Liikkuvissa on ollut öljyä enenmmän tai vähemmän. Välillä olen ampunut osat täysin kuivana testimielessä eikä asialla ole ollut toimintaan vaikutusta.

Voisin kyllä kuvitella ongelmia syntyvän käytettäessä öljyä joka ei kestä ruutikaasun painetta lukon ympäristössä ja yhdessä ruutijäämien kanssa muodostaa sitten sitkeän mämmin ja toiminta pysähtyy.



Ampumatarvikekirjo on ollut melkoinen mitä on tullut ammuttua koska hyvää käyntiä ei tunnu löytyvän (meikäläisen spekseihin sopivaa..). Itseladattua Scenaria 10g ja 10,9 g, lapuan Lockbasea 9,7g ja 11g, Sierran 10,9g Lapuan S374 8g vrt.trainer :!: Etelä-afrikkalaista ylijäämää, brittipaukkua... Tämä kaikki ruudeilla N135, N140, N150. Aseen käynti on 1,5-2,0 MOA. Natopatruunoilla ei viitsi edes mitata. Itseladatuilla paukuilla nykyään tyypillisesti 4 läpeä on alta MOA mutta yksi lennokki pilaa kasan. Syynä tähän pidän aseen todella ohutta piippuprofiilia joka tuntuu olevan herkkä kaikennäköisille biorytmin vaihteluille...

Mutta käynnin hakuhistoriasta hieman enemmän:

Alussa ase ampui melko pyöreää 1,5 MOA kasaa mutta kasa vaelsi johtuen ei vapaastivärähtelevästä kädensijasta. No, ei kun uusi freefloat kädensuojus kehiin (pirusti picatinnyä :D ) ja radalle. No eipä kasat enää vaeltaneet mutta käynti huononi 2 - 2,5 MOA pintaan.

Ihmettelyä, latauksen hakemista yms. pelaamista.



Ammon Jouni antoi hyvän neuvon että tarkasta ettei "gasblock" ole liian kireällä. Tuumasta toimeen ja irroitin kierteelläolevan A2 lieskarin ja löysäsin gasplokin ruuvit ja kiristin ne vain hieman sormitiukkuutta enemmän. Ja 100m radalle. Perhana, kasat tiukkenivat edellämainittuun "4 kpl alle MOA ja yksi lennokki" formaattiin. Innostus valtaisa ja lataamaan lisää amitsioonia ja seuraavana päivänä 300 m radalle.

Tässä välissä kiinnitin taas lieskarin piipun suulle...

300 metrin radalla seurasi karvas pettymys koska 300m kasat olivat luokkaa 2 - 3 MOA :o

No pienen mietinnän jälkeen irroitin lieskarin ja kuulaa tauluun. Käynti palautui 1,5 MOA:n pintaan. Hitto vie,lieskari paikoilleen ja taas iskemät levisivät kuin varpusparvi :!:

Syynä moiseen on ilmeisesti se ettei lielinsammuttajan ja piipussa olevan vastinpinnan väliin laiteta yhtään shimmilevyä tms. sovitusprikkaa vaan lieskari kierretään kiintoavaimella ohimosuoni pullistuen niin kireälle että lintuhäkki on vaakasuorassa. Tämä venyttää piipun suuosaa ja  muuttaa  sisämittoja. Lieskarihan jouduttiin irroittamaan kädensuojuksen vaihdon yhteydessä ja siitä seurasi käynnin huonontuminen koska lieskari kiinnittyi eri momenttiin kuin Armaliten tehtaalla.

Testailin vielä gasblockin (0,75") kireyden vaikutusta ja tulokset olivat samansuuntaisia: Jos kiristi kuusiokolo ruuvit kireä+1 momentilla käynti huonontui radikaalisti. Ammon Jouni on todennut tämän seikan ymmärtääkseni parin aseen kohdalla.



Eli liian ohut piippu, vääränlainen lieskarin kiinnitysmomentti, tässä syy huonoon käyntiin.



Ikäänkuin vastavetona Tigr-02 7,62x54R käy massiivisen luotivalikointiprosessin jälkeen jatkuvaa 1,3 MOA. 11g Lockbase tuntuu olevan jostain syystä 10,9g Scenarin ohella paras valinta. Epäsopivilla luodeilla (joita sitten ovatkin miltei kaikki muut maailman luodit) kasat ovat jotain 2 - 200 MOA . Yksi D166 latinki ei osunut talvikelissä intin lehmännahkaan 300m radalla. Lumi pöllyi välillä jossain 200 m tasalla,välillä takavallissa :( Syy loiva rihlannousu 12 1/2".

 8g kokovaippa (vrt.trainer) ei toimi tässäkään aseessa muuten kuin ylipitkäksi ladattuna. Syy ei ole paineissa vaan patruuna on liian lyhyt. Normimittaisena ei syöty, tökkää piipun persiiseen. Ylipitkäksi ladattuna käy kuitenkin 300m samanlaista 1,3MOA kasaa, mutta ei oikeen viitsi ampua sellaista patruunaa jossa luoti on hylsyssä vain karvan verran sisällä :) Olen tosin krimpannut luodin kiinni hylsyyn.

Tigrillä on tullut ammuttua yli 2000 laakia kaikennäköisillä ihme ylijäämilläkin ja ainoat häiriöt ovat tulleet 8g kokovaippaluodeilla.

Jaa, kerran sai tökätä luodin ylimenosta puikolla irti kun nalli oli toiminut mutta ruuti ei. Vika oli öljyyntyneessä patruunassa, ei aseessa

Tigriin ei saa viriosia (niitä ei kai tarvitse) mutta mistä varaosia jos vaikka iskupiikki katkeaa :(  AR vehkeet ovat kyllä tässä mielessä käyttäjä ystävällisiä.

Tigrin lippaissa ei tarvitse vihreää patruunannostinta :D



PS. Kerran AR-10 ampui ihmeellistä korkeaa kasaa 25 cm / 150 m ja syyksi paljastui Sakon Optilock renkaan kiinnitysruuvin reilu löystyminen. Siis se senkkikantainen ruuvi jolla rengas kiinnittyy picatinny alapalaan. Paskajuttu tämäkin...

PL

#36
huhtikuu 09, 2008, 12:19 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Näkyy FN Minimi tekevän enemmän jumia kuin M4...

http://video.aol.com/video-detail/fallujah-firefight/2085678061">http://video.aol.com/video-detail/fallu ... 2085678061">http://video.aol.com/video-detail/fallujah-firefight/2085678061

MSa

#37
huhtikuu 09, 2008, 12:56 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Lainaus käyttäjältä: PLOma vakio AR-10 A4 jolla oli alussa jäätävät toimintavaikeudet (korjaantui takuuna ulosvetäjänkynnen vaihdolla, ol koneistettu väärin :shock: ) toimii nykyään nettikirjoitteluihin nähden hyvin.


Jalosen lukko ei heittänyt 6,5x284 hylsyä kuin satunnaisesti ulos. Syy oli juurikin hieman teräväreunaisessa ulosvetäjän kynnessä, hylsy tarttui kynteen ja ulosheitto meni pieleen. Homma korjaantui kiillottamalla ulosvetäjän kynnen otepinta. Nyt heittää 100% ulos.



Pieniä ovat vioiksi, mutta tekevät eron toimivan ja toimimattoman välillä.



MSa
[url=https]

jthyttin

#38
huhtikuu 09, 2008, 14:14 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Lainaus käyttäjältä: PLLieskarihan jouduttiin irroittamaan kädensuojuksen vaihdon yhteydessä ja siitä seurasi käynnin huonontuminen koska lieskari kiinnittyi eri momenttiin kuin Armaliten tehtaalla.


Toinen juttu joka voi vaikuttaa, on ohuen piipun "vaatima" esijännitys. Eli samaan tapaan kuin monissa ohut- (ja huono)piippuisissa metsästyskivääreissä tehtaalta lähtiessä, etutukki painaa piippua ylöspäin (forearm pressure). Kai tuossa menetelmässä jotain perää on, koska sitä on kokeiltu ihan deterministisesti petaamalla... (pedataan ase niin että piippu jää vapaastivärähteleväksi, ja sitten pedataan etutukin etupäähän piipun alle klöntti joka antaa tietynsuuruisen ylöspäinsuuntautuvan jännityksen piipulle)

PL

#39
huhtikuu 09, 2008, 16:00 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Lainaus käyttäjältä: MSa
Jalosen lukko ei heittänyt 6,5x284 hylsyä kuin satunnaisesti ulos. Syy oli juurikin hieman teräväreunaisessa ulosvetäjän kynnessä, hylsy tarttui kynteen ja ulosheitto meni pieleen. Homma korjaantui kiillottamalla ulosvetäjän kynnen otepinta. Nyt heittää 100% ulos.



Pieniä ovat vioiksi, mutta tekevät eron toimivan ja toimimattoman välillä.



MSa


AR-10:n tapauksessa syyllinen oli ura, joka nappaa hylsyn kannan "laippaosasta" kiinni. Toimivassa kynnessä muistaakseni uran leveys on n.1,8mm kun taas häiriöitä generoivassa susikappaleessa uran leveys on 2,1mm luokkaa. Joka tapauksessa kolmen kympin ero on jäänyt mieleeni. Ura oli kuitenkin syvyyssuunnassa oikeassa paikassa joten alabamajoe oli ottanut hieman liian leveän kiekkoterän maanantaiaamuna käyttöön. Ostin vielä toisen kynnen varaosaksi ja tässäkin uran leveys on se toimiva n.1,8mm

Toimintahäiriöhän oli tarkalleen ottaen sellainen että kynsi veti hylsyn ulos pesästä mutta ote kirposi ennen ulosheittoa. Seurauksena oli tungosta patruunapesässä kun uusi patruuna ja vanha hylsy olivat menossa yhtäaikaa sisään. Viidellä laukauksella tuli 1-2 häiriötä. Hiukan v..ti  :lol:

hj

#40
huhtikuu 09, 2008, 16:10 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Moro.



Minun kiväärissä oli aluksi sellainen vika, että ulosvetovaiheessa hylsynkannat raiskaantuivat rikki. Syytä ihmeteltiin pitkään ja hartaasti. Lopulta syykin löytyi, kun älyttiin katsoa oikeasta paikasta: ulosvetäjän uran halkaisija oli aavistuksen liian kapea...vika korjaantui ulosvetäjää vaihtamalla. Eli alabamajoe oli ottanut  maanantaiaamuna puolestaan liian kapean terän käyttöön... :D



HJ

mika

#41
huhtikuu 09, 2008, 16:23 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
ehkä joe oli kustannustietoinen. Maanantaina ottanut liian leveän terän ja ajatellut "kyllä se siitä kuluu". Ja kuluihan se. Ollen loppuviikosta liian kapea ja kulunut.
CHAIRBORNE - USB Troop

PL

#42
huhtikuu 11, 2008, 08:31 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Niin ja onhan näiden kahden uran keskiarvo toleranssien sisällä... :D

SO

#43
huhtikuu 13, 2008, 21:27 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Ja kun otetaan huomioon tuumamitat ja "milspek" (=pyöristetään lähimpään tasalukuun) niin yllättävän tarkkoja mittoja noissa kuitenkin on pystytty valmistamaan.
Tulosta
Siirry ylös Sivuja 1 2 3
Käyttäjän toimet