Häyhäkisan luonne kisana ja oppimisen mittarina

[espo]

Suurinpiirtein joka vuosi on käyty samantyyppistä keskustelua siitä millainen Häyhä-kisana tunnettu tarkka-ampujakillan järjestämä vuosittainen ta-kisa pitäisi sisällöltään olla. Joka kerta on päädytty samantapaiseen tulokseen: Niin kauan kuin kisa pyöritetään vapaaehtoistyövoimalla ei kaupallisessa mielessä (tähän ei ole tulossa muutosta), ei kisan nykymuotoista toteutusta voida paljoa muuttaa. Pientä vuosittaista säätöä tapahtuu aina, mutta reunaehdot toeteuttamiselle eivät ole muuttuneet:



 Parikymmentä vapaaehtoista reserviläistoimitsijaa toteuttaa PV:n tukemana  (tuen määrä vaihtelee vuosittain) pääasiassa reserviläisten tarkka-ammuntataitoja (nimenomaan tarkka-ammunnassa tarvittavia erityistaitoja koska muita sotilastaitoja voidaan mitata muissakin tapahtumissa) mittaavan kaksipäiväisen kilpailun, johon olisi oltava mahdollista osallistua ja jossa menestyä ilman kohtuuttomia rahallisia  uhrauksia sellaisella välineistöllä joka on normaalia käytettävissä olevaa varustusta. Kisan pääasiallinen tarkoitus on mitata reserviläisten tarkka-ammuntataitoja ja saada tietoa osaamistasosta sekä toimivista välineistä/toimitatavoista. Mielestäni sopiva muotti kisalle on löytynyt ja käytössä. Liiallinen rasittavuus ei edistä kisan yhteydessä tapahtuvaa oppimista ja lisää tapaturmariskiä. Ampumatehtävien ja fyysisen kuormittavuuden liiallinen helppous antaa kilpailijoille erheellisen kuvan omista taidoista.  Ns. harrastajasarjan, jossa ei edellytetä niin paljoa liikkumista ja niin täydellistä välineistöä kuin nykymuotoisessa kisassa, tarpeellisuus  tiedostetaan killan hallituksessa, mutta käytettävissä olevat radat, aika ja toimitsijat eivät mahdollista sellaisen ottamista SM-kisa-tasoisen kisan ohjelmistoon, kun samalla on huolehdittava nykymuotoisen kisan järjestämisestä.  Mikään ei estä seuroja järjestämästä ResUl:n tarkka-ammuntasääntöjen mukaisia kilpailuja tällaisessa, esimerkiksi  SM-tasoa vaatimattomammassa, muodossa, olisi erittäin tervetullutta mikäli jokin taho tällaisia kisoja julkisesti järjestäisi.  Häyhä-kisan yhteyteen 'harrastajasarjaa' ei ole em. syiden takia toistaiseksi suunniteltu otettavaksi, vaikka asiaa onkin pohdittu moneen otteeseen ja sen tarpeellisuus tiedostetaan killan piirissä.

T: pj

[Chillie]

Samoilla linjoilla Espon kanssa...

Kilpailuja tulisi saada lisää ja eripuolille suomea, jotta harrastusmahdollisuuksia tulisi lisää. Yhden pienen joukon resurssien jakaminen liian suureen kokonaisuuteen pilaisi pikkuhiljaa koko SM tapahtuman.

En tarkoita että kisa olisi valmis ja paketissa...

 Aina on voinut mielenkiinnolla seurata kisojen kehittymistä, ja myös mielenkiinnolla sinne osallistua, tietäen että taas on mukavaa uutta luvassa...



S

[KSa]

Häyhä-kisa on muuttunut vuosi vuodelta. Kisan kehittäneet tekivät paljon töitä suunnitellessaan kisan. Jokainen asia oli mietitty huolella moneen kertaan ja monesta eri näkökulmasta.



Jos olisi riittävästi aikaa, rahaa ja paikka niin edellytykset kisalle olisivat aivan toisenlaiset.



Kisa järjestetetään talkoilla. Pienellä ja tiukalla budjetilla. PV:n ampuma-alueilla, silloin kun ne saadaan käyttöön.



Nämä rajoittavat kisan toteutusta enemmän kuin useimmat näyttävät ymmärtävän. Silti nämä eivät ole ainoat rajoitukset.



Oudoimpia kommentteja ovat puheet kisan kaupallisuudesta ja/tai ammattimaisuudesta. Ainoat jotka pelkät kisaan liittyvät kulut huomioiden jäävät plussan puolelle rahallisesti ovat parhaat palkinnot voittavat kilpailijat ja hekin ovat sijoittaneet huomattavasti enemmän aikaa ja rahaa niiden taitojen hankkimiseen millä palkintosijoille pääsee.



Näiden kommenttien lisäksi on jonkin verran näkynyt/kuulunut asennevammaisuuden puolelle meneviä kommentteja, mutta ainahan koirat haukkuvat (vai mitä se K.Gibran kirjoittikaan).



Muutokset kisassa viimeisen kolmen vuoden aikana ovat olleet merkittäviä. Niitä ei ole tehty kokeilun vuoksi tai kevyin perustein.



Kisalla on sille määritellyt neljä tavoitetta. Kisat suunnitellaan näiden tavoitteiden toteuttamiseksi, niillä resursseilla jotka arvellaan saatavan kasaan.



Viime kisan merkittävin muutos oli kisan muuttaminen yhdeksi yhtäjaksoiseksi suoritukseksi (joka sisälsi 8 h levon yöllä) kahden erillisen kilpailupäivän sijaan. Tähän oli monta syytä, mutta yksi sen tuomista eduista oli kisan päättyminen riittävän ajoissa sunnuntaina.



Pitäisikö aloittaa keskustelu TA-kilpailujen järjestämiseen liittyvistä asioista ja siitä mikä on oleellisinta kilpailutehtävien suunnittelussa ja suoritusten arvioinnissa?

[HJu]

Aito ta+spotteri -kisa olisi kyllä hyvä jos saadaan tarpeeksi kisaajia. Lähinnä mietityttää hyvien spotterien saatavuus. Eli mistä löytyy ne TA-toiminnasta kiinnostuneet henkilöt jotka haluaa ryynätä sen mitä ta mutta jotka EI itse halua ampua kauas ?



Eli idea on hyvä mutta arveluttaa löytyykö jostain hyviä ta-miehiä jotka kuitenkin haluaakin ampua rk:lla TA SM-kisoissa ? Puolustusvoimissahan ei tarvitse kysyä kiinnostaako varusmiesspotteria spottaaminen mutta ressukisoissa spotterien saatavuus ei välttämättä ole erityisen helppoa. Tai sitten olen vaan pessimisti :-)

[SO]

Olisihan tuollainen vielä enemmän todenmukainen kilpailu erittäin kiinnostava, mikäli sellainen resurssien suhteen on mahdollista järjestää.  Kuitenkin käytössä olevat resurssit ilmeisesti määräävät paljolti mitä on mahdollista tehdä. Kuten aiemmin kirjoitettiin, sallittaisiin panostaa erilaisiin varusteisiin joka antaisi enemmän mahdollisuuksia. Parin/partion, ehkä 3 hlö?, kokonaissuoritus olisi se mikä arvostellaan. Arvosteluun en ota kantaa, onko se helpompaa vai vaikeampaa. Uskon että muitakin AK-miehiä löytyy, joista pystyy kouluttamaan spotterin, tarvittaessa pystyy myös ampumaan lähietäisyyksille ja suojaamaan ampujaa. Luulen ettei 1000m matka ole kuitenkaan se ainoa porkkana joka saa ihmiset osallistumaan. En tiedä onko kukaan osallistunut koskaan mpkryn sissitaitokilpailuun? Omasta mielestäni se on aika mielenkiintoinen kokonaisuus tehtävärasteineen sekä tiedustelutehtävineen ja ammuntoineen. Omasta mielestäni spottaaminen yhtä kiinnostavaa ta-puuhastelua kuin itse ampuminenkin.

 :wink:

[Timo McKeown]

Moi,



Pareja varmasti löytyy. Miksi ei voi tehdä niin, että molemmat käyttävät samaa aseistusta ristiin ? eli toinen ampuu toisella rastilla TA:na ja toisella rastilla toinen ? Näin molemmat joutuisivat sekä TA:n että tähystäjän-rooliin.



Ihannetilanne olisi se, että samalla rastilla olisi tauluja molemmille, tähystäjälle esim 50 - 400m ja TA:lle  500m - tai jotain sinnepäin.



Timo Mc

[SisuSusi]

Harrastus harrastuksena, mutta kisan avulla voisi myös lobata/kehittää puolustusvoimien rakenteeseenkin hyvin sopivaa ampujan ja tähystäjän toimintaa. Lähitulivoimaa antava ase (esim. rk) tähystäjälle ja pitkälle yltävä ase (ta-kivääri) ampujalle. Tällä hetkellähän asiaa koulutetaan miten lystää.



Timon ehdotus vuoron perään suoritettavista tehtävistä tuo ihan riittävän ratkaisun. Kilpailun voi tietenkin jakaa myös kahtia, puolessa välissä miehet vaihtavat tehtävää ja HALUTESSAAN ottavat omat henkilökohtaiset aseensa käyttöön. Tositilanteessa on hyvä, että pari osaa käyttää toistensa välineitä ristiin. Olen sen verran mustasukkaista touhua nähnyt radoilla, että vaatimus samalla aseella ampumisesta voisi kuitenkin aiheuttaa ongelmia. Mikäli aseiden vaihtaminen toisiin onnistuisi molemmat saisivat kokemusta oman aseensa käytöstä paineen alla. Tämä edistäisi terveellä tavalla ta-harrastustoimintaa.



Tai sitten etukäteen jaettavilla (ei kuitenkaan kaikkea paljastavilla) tehtäväkuvauksilla muodostetaan kilpailusta sellainen, että siinä pärjätäkseen toisella tulee käytännössä olla nopeaan ammuntaan ja lähisuojaukseen kykenevä puoliautomaatti ja toisella ase jolla yltää kauas. Aseiden käsittelijästä ja ampujasta tuskin kannattaa säätää mitään. Eipä siihen tositilanteessakaan pystyttäisi mitään sanomaan. Miehet ovat metsässä omillaan.

[Janne]

minun mielestä tuo nimenomainen näkökohta TA parin ristiinkouluttamisesta olis hieno homma , toisella automaatti ja toisella TA kivääri silloin se pistooli jäis pois niinkun tositilanteessakin kun pv nyt sattu jakamaan kaikki pistoolit div komentajille, pataljoonan komentajille,komppanian päälliköille ,joukkueen johtajille, vartiokomppanian ukoille  ja spolleille ,silloin se hätäisesti palvelukseen kutsuttu TA pari saa just tasan kaks asetta 1kpl RK 62 ja 1kpl TAK 85 tai jos oot suosiossa niin jopa KIV 2000 Tai RSTKIV 2000 .









parempi kakskakkonen taulussa kun viiskymppinen vieressä

[HJu]

: Ihannetilanne olisi se, että samalla rastilla olisi tauluja molemmille, tähystäjälle esim 50 - 400m ja TA:lle  500m - tai jotain sinnepäin.



Tuo olisi kyllä ihanne. Toisaalta: Kuinka monta SRA-rastia on Suomessa pidetty joissa ampuu yhtä aikaa kaksi henkilöä ? Eli tuo turvapuoli tulee helposti ongelmalliseksi.



Taulujen pistelaskenta siten että kisan yksi rasti ei vie koko päivää on toinen ongelma. Yhdelle rastille ei kuitenkaan saada 10 jantteria käyttöön.



Koitetaan kehitellä ideaa. Helpointa ja kustannustehokkainta olisi jos jollain rastilla olisi se kaikkien vihaama kolhoosi-Norinco jolla sitten joko osuu tai ei osu. Ei sitä "tilanteessakaan" usein pääse sitä jakotavaraa hirveästi kohdistelemaan. Tässä ongelmaksi tulee jälkipeli: Tähtäimet oli pielessä, ei sillä osu, huono ase jne.



Koulutuksellisesti yhteinen tulitoiminta on aika vähäistä koska yleensä ta ampuu ja tulituki tarjoaa lähisuojaa. Jos lähisuojaa tarvitaan niin ta-pari lähtee karkuun suuntaan x aika vauhdilla tai jää jalkoihin.

[MJ]

Moi,



JHa, Espo, HJu ja KSa lienevät jo sanoneet kaiken oleellisen. Aina tietysti uusia ideoita otetaan vastaan ja niitä on luonnollisesti tarkasteltava hyvin perinpohjaisesti.



TA-kivääri plus TA-spotterikivääri (ja ammunnat) ovat niitä kuumia keskustelunaiheita, joita on jo viisi vuotta (2000, 2001, 2002, 2003 ja 2004) mietitty ja käyty, joten mistään uudesta asiasta ei ole kyse. Tietysti ideaalia olisi, että Häyhässä kaikki tilanteet olisivat mahdollisimman realistisia - käytännössä mitään kilpailua, sotaharjoitusta tai tilannetta ei koskaan saa täysin realistikseksi; näin se vaan on, mutta melko realistiseksi toki.



Häyhässä on yhtenä perusvaatimuksena ollut juuri nimenomaan pv:n oma vaatimus TA:tten ristiinkoulutuksesta eli siis TA-parilla molemmilla on tarkka-ampujakoulutus ja tähystäjäkoulutus. Tästä johtuu se, että kilpailussa molemmilla TA-parin henkilöillä on TA-kiväärit, jotta molemmat joutuvat toimimaan sekä ampujana, että tähystäjänä - ristiinkoulutusperiaate. Samoin kilpailu toimii koulutustarkastuksena, jossa mitataan TA-parien operatiivista toiminnallisuutta.



Erityisesti on huomioitava se tosiasia, että TA-kiväärillä ampuminen ja etenkin osuminen on huomattavasti vaikeampaa kuin lyhyen kantaman itselaatavilla kivääreillä tai rk:lla etäisyyksille 0-300 metriä. TA-kivääreillä ammutaan jopa 1200 metrin etäisyyksille, joten jokainen varmasti ymmärtää jo sanomattakin, että kyseessä on täysin erilainen ammuntaelementti- ja suoritus.



Ei pidä väkisin yrittää sekoittaa Practical- ja SRA-ammuntoja TA-ammuntoihin. Jos haluaa ampua Practical- ja SRA-ammuntoja rk:lla tai itselataavalla kiväärillä, niin niihin on omat ammuntansa ja kilpailut. Häyhässä pääpaino on ja pysyy nimenomaan TA-kivääreissä oli ne pulttilukkoisia tai itselaativia, joilla pystytään ampumaan tarkasti ainakin 1000 metriin ja tarvittaessa jopa 1200 metriin.



Näiden seikkojen lisäksi on syytä muistaa fakta siitä, että kuinka esim. Practical-ammunnat ovat jo kauan sitten eritytyneet hyvin kauas todellisista tst-ammunnoista. Muistaakseni Practical-ammuntojen ns. perustajaisä Jeff Cooper totesi jo vuosina 1984/85, että Practical-ammunnat ovat tehneet tehtävänsä. Näin on ainakin tst-ammuntojen osalta, mutta toki ampumaurheilun vinkkelistä katsoen Practicalilla on sijansa. Ei kuitenkaan enää sekoiteta Practical-ammuntoja tst-ammuntoihin, joita mm. Häyhä-kisa simuloi. Jos joku ei tiedä tai muista, niin Jeff Cooperin orginaali ajatus Practicalista oli nimenomaan tst-ammuntojen realistipohjainen kehitys; no tilanne muuttuu 20-vuodessa.



SRA-ammunnat ovat myös omalta osaltaan ainakin vaarassa mennä ja kulkea samaa polkua Practicalin jalanjäljissä, toivottavasti näin ei käy, mutta se riski on aina olemassa. Yksi syy tähän lienee sääntöjen monimutkaistaminen ja lisääminen. Oli miten oli, niin Häyhä-kisojen osalta ei tule missään vaiheessa, eikä myöskään TA-koulutuksenkaan osalta, sortua liialliseen kikkailuun, liiallisiin sääntöhin. eikä missään nimessä erota todellisesta tst-ammuntojen viitoittamalta tieltä.



Häyhä-kisoja täytyy aina rakentavan kriittisesti miettiä, pohtia, kehittää ja tarvittaessa uudistaa, mutta se ei saa tapahtua pv:n määrittämän tarkka-ampujatoiminnan vastaisesti.



Tässä yhteydessä lienee syytä muistuttaa se fakta, mikä ja kuka tarkka-ampuja on pv:n oman määrityksen mukaan:

Tarkka-ampuja on valiosotilas, jolla on erikoiskoulutus ja erikoiskalusto. Hänet on valittu hänen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ansiosta. Hänen on kyettävä havaitsemaan ja tuhoamaan maaleja, joihin normaali taistelija ei kykene vaikuttamaan maalin koon, sijainnin tai etäisyyden vuoksi. Tarkka-ampuja toimii yksin tai taistelijaparinsa kanssa.

Tarkka-ampuja ei siis ole Practical-urheiluampuja, eikä SRA-urheiluampuja. Toki tarkka-ampujan vaatimukset täyttävä ja tarkka-ampujakoulutuksen saanut Practical- ja SRA-urheiluampuja voi olla ja on tarkka-ampuja. Oleellinen asia on kuitenkin tunnistaa erot ja roolit Practical-, SRA-urheiluampujan ja tarkka-ampujan välillä. Jos näitä eroja ja rooleja ei syystä tai toisesta kykene tunnistamaan ja erottelemaan, niin tokkopa silloin on edes kykenevä toimimaan tarkka-ampujan tehtävässä.



Aiheellinen pohdinnan aihe puolestaan on ollut se, että luodaanko ns. pehmeämpi sarja - harrastajasarja - takaisin Häyhä-kisoihin. Tämä harrastajasarja painottuisi erityisesti ammuntoihin, jotka olisivat identtiset sotilassarjan kanssa. Ainoastaan muu tarkka-ampujan ja ta-parin toiminta jäisi pois. Syytä lienee siis pohtia, onko harrastajasarja mahdollista totetuttaa tämän vuoden 2005 Häyhä-kisassa rajattujen resurssien puitteissa sotilassarjan rinnalla.



Carpe Diem,



MJ



PS: TA-tiimi JHa ja allekirjoittanut järjestivät muuten vuoden 1999 Sissitaitokilpailut (väitettiin muuten aivan liian rankaksi tuolloin), Pahkiksia yms... jotoksia on käyty läpi enemmän kuin tarpeeksi tässä vuosien varrella, joten eiköhän niistä kaikista myöskin löydy riittävästi kokemusta.

[KSa]

Häyhä-kisan tehtävä ja ristiinkoulutus periaate huomioon ottaen kisassa on molempien parista toimittava TA:na vuorollaan. Lähiammunnan liittäminen kisaan on käytännössä vaikeaa ja se veisi resursseja tärkeämmiltä ammunnoilta. Viime kisan viisi ampumatehtävää mittasivat TA:n keskeisimmät aseenkäytön osa-alueet. Pisteytys määräytyi osa-alueiden keskinäinen painoarvon mukaan.



TA ja spotteri kisoja olisi hyvä järjestää useita vuodessa. Se palvelisi reservin TA- ja muuta ampumatoimintaa erittäin hyvin. Niissä voitaisiin toteuttaa monia sellaisia tehtäviä, joita SM-kilpailuun ei voida ottaa (monista eri syistä).



Varsinaisen TA-toiminnan suhteen pitää muistaa, että jos spotteri joutuu käyttämään asettaan, niin pari on todella pahassa tilanteessa ja todennäköisemmin tuhoutuu kuin selviää oman joukkonsa yhteyteen määräaikaan mennessä (jos ollenkaan). Jos tämä tapahtuu ennen varsinaisen tehtävän toteuttamista, niin luultavammin tehtävä jää suorittamatta.



Tottakai spotterin pitää osata käyttää asettaan, mutta ei pidä unohtaa että oleellisempaa on parin toimiminen siten, etteivät he paljastu. TA-parin toiminnan tuloksellisuus määräytyy tarkka-ampujan ampumien laukausten ja suoritettujen tehtävien lukumäärän mukaan, ei sen perusteella montako rivijääkäriä spotteri rk:lla kaatoi.



Spotterin aseenkäyttöä ja parin irtautumista yms, pitää tietysti myös harjoitella. Jokaisen kannatta pitää "tehtävä kirkkaana mielessä" ja arvioida miten harjoitteluun käytettävissä olevan ajan jakaa.