Kirjoittaja Aihe: Petaus kuvina  (Luettu 143257 kertaa)

JRu

  • *
  • Viestejä: 1.076
Petaus kuvina
« : Maaliskuu 19, 2012, 19:12 »
McMillan keskustelu poiki jonkun verran sähköpostiyhteydenottoja. Koska kuva = 1000 sanaa, lisäsin blogiin vaihe vaiheelta kunnollisen petauksen sellaisena kuin sen itse teen. Tässä karkeasti suomenkieliset versiot kuvateksteistä.



Olen nähnyt kaikenlaisia vinka- ja kuminauhavirityksiä tai ympäripyöreitä "ruuvit kiristetään hellästi" kuvauksia mitkä lähinnä esittelee erilaisia tapoja tuoda jännityksiä siihen petaukseen. Omaan käyttöön jalostuneessa petaustekniikassa fokuksena on että kehykseen ei koske mikään siinä vaiheessa kun lukkopiippu on tukissa ja kurat välissä. Jos löydän paremman menetelmän, vaihdan siihen heti. Mihinkään yhteen totuuteen ei tässä lajissa kannata lukittua vaan edetä tulosten perusteella. Eikä niiden tulosten tarvi olla omia, tai no toki jos haluaa keksiä pyörän aina itse uudestaan...



Kuvat klikkaamalla roimasti isommaksi.



http://1.bp.blogspot.com/-zAcvNhE090I/T2V7ywwbu3I/AAAAAAAAAJA/x5mupy4S5zQ/s320/IMAG0246.jpg" alt="" class="bbc_img" />



Petipilarit teräksestä. Tarkoitukseen tehdyt ruuvit toimivat ohjureina tukin ylikokoon poratuissa rei'issä.



http://1.bp.blogspot.com/-F2kOzQ4OTzA/T2OUzBDbMYI/AAAAAAAAAHY/eUDXvkQawwY/s320/IMAG0204.jpg" alt="" class="bbc_img" />



Päivän uhri, oma Sako AV 6.5x55 joka ampuu semmoista ruokalautasen kokoista kasaa 150 metriin. Tukki on nätti ja sellaisena pyrin sen pitämäänkin. Työtila on vähän vaiheessa kun pitäisi saada 2x1500L öljypöntöt ulos autotallista (tuli maalämpö) ja tilalle ehkä rautavahvikkeinen valu jotain isojen poikien (1500kg+) sorvia varten? Tein pikaisesti yhden tason työkalujen laskemista varten ja yllättäen käyttöaste onkin 100%+.



http://4.bp.blogspot.com/-bDa_b2vStBs/T2OU277LZjI/AAAAAAAAAHg/rXQNEgUPNZA/s320/IMAG0206.jpg" alt="" class="bbc_img" />



Tukin keulalla on pari painepistettä, joten ohuen piipun lämmetessä osumat alkavat vaeltamaan. Lisäksi patruunapesän kohdalla on harjanne josta hankkiudutaan samalla eroon. Aina kun mahdollista, piippu pedataan koko pituudeltaan vapaastivärähteleväksi.



http://4.bp.blogspot.com/-t6Flh1NRAEY/T2OU5mj5AcI/AAAAAAAAAHo/frZsD6sCRQ0/s320/IMAG0207.jpg" alt="" class="bbc_img" />



Piippukouru avarrettu.



http://1.bp.blogspot.com/-7_BCZQR3A98/T2OU8H1oESI/AAAAAAAAAHw/VOppF7FH464/s320/IMAG0210.jpg" alt="" class="bbc_img" />



Pikaepoksi on avain onneen. Tästä pari nylppyä piippukouruun ja rautojen kiristys paikalleen siinä vaiheessa kun kehyksen sovituksiin ei ole vielä koskettu. (edit: Piippu toki kannattaa käsitellä irroitusaineella ennenkuin sen painaa pikaepoksiin kiinni).



http://2.bp.blogspot.com/-j7ZTC1k7HW4/T2OVBlWNtfI/AAAAAAAAAIA/8NWkkccC2Ow/s320/IMAG0212.jpg" alt="" class="bbc_img" />



Kovetuttuaan nämä takaavat rautojen asettumisen oikeaan korkoon sen jälkeenkin kun kehyksen sovituksiin on jyrsitty tilaa petausmassalle. Petauksen jälkeen epoksipalat on helppo taltata irti ja hioa jäljet.



http://4.bp.blogspot.com/-FTYT4CVrn14/T2OU-ZslohI/AAAAAAAAAH4/Z0dOyphT_xo/s320/IMAG0211.jpg" alt="" class="bbc_img" />



Lukkopiippu ja tukki kiristetään toisiinsa petausmassan kuivumisen ajaksi näistä pisteistä. Voimaa saa käyttää käytännössä niin paljon kuin haluaa, kehys lilluu petausmassan seassa täysin jännityksettömässä tilassa.



http://4.bp.blogspot.com/-puUpaL2ojXw/T2OVMNXWNmI/AAAAAAAAAIY/iuA44ncFqfc/s320/IMAG0221.jpg" alt="" class="bbc_img" />



Pilareille pitää tehdä ylikokoon poratut reiät tukkiin, jotta pilarien ympärillä oleva petausmassalle jää tilaa.



http://2.bp.blogspot.com/-sBoupWqBZdw/T2OVPh7B82I/AAAAAAAAAIg/8HB81rsRxoI/s320/IMAG0223.jpg" alt="" class="bbc_img" />



Tukki porattu, seuraavaksi jyrsitään kehyksen tarkat sovitukset väljemmiksi.



http://4.bp.blogspot.com/-ukbkajGAKtc/T2V7pA9NxQI/AAAAAAAAAIo/Clmfpw1VTig/s320/IMAG0225.jpg" alt="" class="bbc_img" />



http://3.bp.blogspot.com/-IldYRHnTMUc/T2V7ruqqb7I/AAAAAAAAAIw/ah6oVXN7BU8/s320/IMAG0229.jpg" alt="" class="bbc_img" />



Dremelillä vähän "karhennusta" tukkiin petausmassaa varten. Tämä tosin omasta mielestä täysin kosmeettinen työvaihe. Ei se epoksi sieltä irtoa vaikka yrittäisi, saati että vahingossa.



http://3.bp.blogspot.com/-RKziDBu_Hlk/T2V7vAnXjdI/AAAAAAAAAI4/wloCPcM-h20/s320/IMAG0231.jpg" alt="" class="bbc_img" />



Savella urat ja kolot tukkoon, ettei petausmassaa ole ihan joka välissä. Sopivasti kuivunut petausmassa vielä lukitsee koko pirulaisen yhdeksi paketiksi ja sitten se kehys ei enää irtoakaan ilman väkivaltaa.



http://2.bp.blogspot.com/-6Ga_xdgf9gA/T2dJJxRmwgI/AAAAAAAAAJg/w032nkQXOSk/s320/IMAG0250.jpg" alt="" class="bbc_img" />



...ja sehän ei mennyt kuin Strömsössä, kun savi oli vääränlaista. No ei mene kuin loput, vähän vaille 10kg, lapsille muovailusaveksi. Tilalle sitten jotain muuta otsikon "mallisavi" alta. Kuivuessaan kutistuva savi jätti rakoja joten piti tehdä pikasiirto ja siirtyä teipin käyttöön. Pienimmät raot savella sentään pysyi hyvin ummessa.



http://3.bp.blogspot.com/-qpUHZB_7Dzo/T2dJM7PwFyI/AAAAAAAAAJo/F_erH23rD_0/s320/IMAG0255.jpg" alt="" class="bbc_img" />



Irroitusaine (Kiwi shoe polish) pintaan ja pari kerrosta teippiä kehyksen peräpäähän, ettei synny toista kilpailevaa rekyyliolaketta.



http://4.bp.blogspot.com/-YlIWLslH86A/T2dJQ5Y3SvI/AAAAAAAAAJw/QIO1i2dDPZE/s320/IMAG0258.jpg" alt="" class="bbc_img" />



Devconin sekoitussuhde on 9:1 painosuhteena (2.5:1 tilavuutena, mutta kuka niitä mittaa muuten kuin silmämunalla) ja keittiövaa'an 2g tarkkuus riittää siihen just eikä melkein. Sekoitus suoritetaan puulastoilla taittelemalla massaa edestakaisin jännetupintulehdukseen asti -- jos massan sekoittaa vispaamalla niin ei tarvi sitten ihmetellä miksi lopputulos on täynnä ilmakuplia!



Lopuksi massa levitetään ja jätetään lämppärin armoille 5-10 minuutiksi, tämä nostaa ne muutamat mahdollisesti sekoittaessa syntyneet ilmataskut pintaan.



http://4.bp.blogspot.com/-k5rM2jCi1WM/T2dJToEXIbI/AAAAAAAAAJ4/5ThcYRzl5ow/s320/IMAG0259.jpg" alt="" class="bbc_img" />



Massan levitys pilareihin.



http://3.bp.blogspot.com/-qcGS7Y1uMj4/T2dJW9WOZ4I/AAAAAAAAAKA/VapUToEnx8g/s320/IMAG0262.jpg" alt="" class="bbc_img" />



Massan levitys tukkiin. Savesta pieni pato estämään petausmassan pääsy patruunapesän alle.



http://2.bp.blogspot.com/-mbtIZFrBDNA/T2dJakTHFVI/AAAAAAAAAKI/CylCkkcJ5us/s320/IMAG0265.jpg" alt="" class="bbc_img" />



Odottelua. Nippusiteiden paikat (epoksipalat piippukourussa) olin merkannut etukäteen maskiteippiin. Nippusiteet niin tiukalla kuin menee.



http://2.bp.blogspot.com/-XS9QRjvFRhc/T2dCZpYwH5I/AAAAAAAAAJQ/5nq0KFgdJB0/s320/IMG_9871.JPG" alt="" class="bbc_img" />



Viimeistelyä jyrsimellä ja viiloilla oman maun mukaan. Kelpaa allekirjoittaneelle.



http://2.bp.blogspot.com/-UtEnZUBA4Hg/T2dCrz8sAjI/AAAAAAAAAJY/9r2pGn-JBZA/s320/IMG_9872.JPG" alt="" class="bbc_img" />





Jotkut sepät tekee petauksen "seittemällä kympillä". Siinä on joko sepän tuntipalkka poljettu tonttiin tai jossain on oikaistu raskaasti. Oma mielipide on että petaus on kuin kiikarinjalat -- investoimalla kerralla laatuun poistaa yhden muuttujan "miksi se ei käy" yhtälöstä.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 19, 2012, 21:04 kirjoittanut JRu »

J-MK

  • *
  • Viestejä: 148
Re: Petaus kuvina
« Vastaus #1 : Maaliskuu 19, 2012, 20:07 »
Hyvä postaus!  :clap:
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut Guest »

Maantiekiitäjä

  • *
  • Viestejä: 503
Re: Petaus kuvina
« Vastaus #2 : Maaliskuu 19, 2012, 20:16 »
Laitatko raskas piippuisiin aseisiin massaa piipun tyveen? Itse olen laittanut n. tuuman matkalle. Sillä utelen, että kannattaisiko tuosta tavasta luopua?
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut Guest »

JRu

  • *
  • Viestejä: 1.076
Re: Petaus kuvina
« Vastaus #3 : Maaliskuu 19, 2012, 21:11 »
Olen itse sitä mielipuolta että kenttäaseissa ei niin raskaita piippuja tule vastaan että tarvisi pedata patruunapesän alta. Mutta ihan puhtaasti makuasia, taitaa aika harvassa aseessa olla mahdollista näyttää eroa osunnassa. Pitkän matkan metsästys- ja TA- aseissa eivät maailmalla nykyään juuri pesän alta petaa joten jätän itsekin väliin. Oma päättelyketju on että jos on metrinen kanki niin se roikkuu joka tapauksessa oli siellä 2-5 cm tuki toisessa päässä tai ei. Omasta mielestä siis varminta on käynnin toistuvuuden kannalta antaa piipun värähdellä vapaasti koko pituudeltaan. Kaikissa asioissa kasa-ampujia ei kannata apinoida mutta tässä asiassa aseen kenttäkelpoisuus ei siitä kärsi.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut Guest »

Maantiekiitäjä

  • *
  • Viestejä: 503
Re: Petaus kuvina
« Vastaus #4 : Maaliskuu 19, 2012, 21:15 »
Pitääpä seuraavan projektin kohdalla tehdä muutos "opittuun".

Mites rekyylivastimen teippaus?
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut Guest »

MSa

  • *
  • Viestejä: 1.240
Re: Petaus kuvina
« Vastaus #5 : Maaliskuu 19, 2012, 21:38 »
10+ JRu:lle ansiokkaasta kuvasarjasta. Periaate ja menetelmät lähes yhteneväiset omien petausten kanssa. Pari kommenttia:



- Pikaepoksiknöölit voi korvata tiukalla kiepillä maalarinteippiä piipun ympärille. Helpompi säätää / korjailla kun kuitenkin kaikki ei kaikilla mee ku Strömssöössä ekalla kertaa. Pariin kohtaan hyvät tuet ja lopuksi nippusiteellä tms tiukasti kiinni piipusta että raudat "kelluu".

- Saven sijasta ois kannattanu skideiltä pummaa muovailuvahaa. Toimii, mutta on väliin vähän veemäistä kaivella puhtaaksi aseen koloista. Paine-ilma auttaa.

- Mä annan nipussa olevan laitoksen kuivua oman painonsa varassa tai pystyssä => ei ole mikään paikka pingollaan kun kuivuu.



MSa
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut Guest »

Maantiekiitäjä

  • *
  • Viestejä: 503
Re: Petaus kuvina
« Vastaus #6 : Maaliskuu 19, 2012, 22:12 »
Ite tulee käytettyä tuota muovailuvahaa myös, löpö/hammasharja/paineilma ja raudat on ku uudet.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut Guest »

mika

  • *
  • Viestejä: 1.874
Re: Petaus kuvina
« Vastaus #7 : Maaliskuu 20, 2012, 07:41 »
tyhmä kysymys. Miten noi pilarit pysyy paikallaan? Näyttäis olevan melko silonen pinta. Mitä hyötyä tai haittaa olisi jos pilareihin sorvaa samalla vähän syvemmät urat tartuntapinnoiksi massalle?
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut Guest »
CHAIRBORNE - USB Troop

JRu

  • *
  • Viestejä: 1.076
Re: Petaus kuvina
« Vastaus #8 : Maaliskuu 20, 2012, 08:17 »
Tarkennan hieman ettei jää käsitys notta olisi missään kohtaa menty mistä aita on matalin ;):




Lainaus käyttäjältä: "MSa"
- Pikaepoksiknöölit voi korvata tiukalla kiepillä maalarinteippiä piipun ympärille. Helpompi säätää / korjailla kun kuitenkin kaikki ei kaikilla mee ku Strömssöössä ekalla kertaa.


Ei kun maalarinteipin voi korvata pikaepoksilla. Oikeesti. Kokeile kerran niin paluuta ei ole. Ei tarvi mitata, säätää, eikä korjailla, ja menee väkisinkin eka kerralla oikein. Kunhan epoksia on sen verran että se litistyy piipun ja piippukourun väliin niin ei tarvi muuta kuin pistää knöölit paikalleen ja painaa raudat kiinni & kiristää ruuvit. Kun epoksi on kovettunnut, niin sen jälkeen raudat menee joka kerta samaan asentoon ja korkoon. Ei tarvi miettiä montako kierrosta teippiä ja onko raudat suorassa ja missä kohtaa kierrosta teipin päät on jne. Tää onkin ehkä ainoa työvaihe missä mä säästän aikaa... :D



Toki sitten jos alkuperäiset rautojen sovitukset heittää/klappaa sen verran että pitää shimmailla rautojen korkoa tai asentoa, niin teipin käyttöä ei voi oikein välttää. Mutta muuten ei mulla ole paluuta teippiin niin kauan kun parilla eurolla saa pötkön pikaepoksia joka rautakaupasta/Motonetistä/vast.


Lainaus
- Saven sijasta ois kannattanu skideiltä pummaa muovailuvahaa. Toimii, mutta on väliin vähän veemäistä kaivella puhtaaksi aseen koloista. Paine-ilma auttaa.


Avainsana on "mallisavi" joka käyttäytyy rehdisti ja lähtee huuhtomalla kiehuvalla vedellä. Sen kiehuvan veden jälkeen raudat on niin kuumat että jäljellejäänyt kosteus haihtuu rautojen pinnasta sukkelaan = ei ruostu. Toki kevyt käsittely raudoille on aina paikallaan. Ainoa moka tässä oli askarteluliikkeen myyjällä joka paukautti mulle jotain sen verta luomua että tää pirulainen kuivuessaan kovettuu ja samalla menee myös kasaan. Lipasaukon reikä on sen verran iso että kutistumisen voi mitata millimetreissä, pienemmät raot pysyi ummessa. No rahallinen tappio jäi suht pieneksi.


Lainaus
- Mä annan nipussa olevan laitoksen kuivua oman painonsa varassa tai pystyssä => ei ole mikään paikka pingollaan kun kuivuu.


Korostetaan nyt vielä että esitetyssä tavassa ei ole mahdollista että mikään paikka olisi jännityksessä. Päinvastoin, koska kehystä ei tueta suoraan kiinni mihinkään, ne pikaepoksinöölit etutukissa kohdistaa lukkopiipun haluttuun paikkaan ja asentoon, ja sitten kehys vain kelluu siellä petausmassan seassa kuivumisen ajan. On ihan makuasia miten paketin tukee niin ettei tukkiin tai rautoihin kohdistu mitään ylimääräisiä ulkopuolisia voimia. Omasta mielestä helpoin on jättää se piipusta puristimeen missä se oli rautoja ja tukkia yhteen sovitettaessakin.


Lainaus käyttäjältä: "mika"
tyhmä kysymys. Miten noi pilarit pysyy paikallaan? Näyttäis olevan melko silonen pinta. Mitä hyötyä tai haittaa olisi jos pilareihin sorvaa samalla vähän syvemmät urat tartuntapinnoiksi massalle?


http://www.uni-magdeburg.de/iwf/labore/wt/13/images/fraerem4.jpg" alt="" class="bbc_img" />



Kun terästä katsoo tarpeeksi läheltä niin se on loppujen lopuksi aika karkea pinnaltaan. Eli tuommoiset teräspilarit pysyy kyllä ilman mitään uritustakin, hiki tulee jos irroitusaine unohtuu jostain mitä ei halua pysyvästi kiinni siihen petausmassaan. Mutta jos katot tota pilarien kuvaa isompana niin tulihan noihin pilareihin ajettua sorvissa muutaman kympin syvyinen uritus ja viilalla rikottua sitä pintaa ihan makrotasolla. Enemmästä ei olisi haittaa muttei mitään ylimääräistä hyötyäkään.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut Guest »

MVe

  • *
  • Viestejä: 173
Re: Petaus kuvina
« Vastaus #9 : Maaliskuu 20, 2012, 12:30 »
Muutama huomio petauksesta.



Pääsääntöisesti olen hoitanut pilaripetauksen hyvin samalla tapaa.

Lisäksi poraan pilarille laajennetun reiän viereen vielä 4mm reiän, joka on suoraan samaa tilaa. Tästä painan vielä injektio ruiskulla massaa pilarin ympärille, koska joskus ilman tätä toimenpidettä jää tyhjiä onkaloita pilarin ympärille. Onko siihen tarvetta on toinen asia, mutta ei jää ainakaan vaivaamaan, tuliko holkki kunnolla kiinni massaan.

Kehyksen takaosaan laitan normaalisti 2-3 teippikerrosta, jotta rautojen takaosan ja tukin väliin jää 0,5-1mm rako estämään tukin halkeamista rekyylistä.

Monissa aseissa alapuolen raudat (liipasinkaari jne.) eivät vastaa suorassa kulmassa petauspilariin, joten olen muotoillut myös pilarin alapäästään vastaamaan samassa kulmassa rautoihin.

Hifistelyä ehkä, mutta taaskaan ei jää vaivaamaan.

Patruunapesän alle laitan yleensä massaa 2-3cm jos kyseessä on hento kehys ja paksu piippu. (esim. -91 pohjaiset kiväärit)
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut Guest »

jaktmatch

  • *
  • Viestejä: 43
Re: Petaus kuvina
« Vastaus #10 : Maaliskuu 22, 2012, 22:41 »
Muutama kysymys:



Miksi petaus koko kehyksen matkalta? Kasa-ampujat ei kai tuota suosi. Jos puu elää, niin luulisi vääntävän rautoja helpommin, etenkin lipasaukon kohdalta.



Pilaripetausta ei ole tullut koetettua. mutta jos massa kutistuu vähänkään, niin raudat keikkuu pilarien nokassa? Toki moni kehys etenkin peräpäästään on petauspinnaltaan niin pieni, että pilari on näissä tapauksissa ehkä varmin vaihtoehto. Toisaalta etupäässä ei moista ongelmaa yleensä ole, joten tarvinneeko sinne pilariakaan välttämättä?



Ja sitten fakta:

Piipun alle petaaminen voi tuhota käynnin, vaikka piippu olisi pitkä ja raskas, ja kehys hento.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut Guest »

HJu

  • *
  • Viestejä: 6.652
Re: Petaus kuvina
« Vastaus #11 : Maaliskuu 22, 2012, 23:21 »
Eikös pilarien tehtävä ole kahdenlainen:

- estää puutukin puristuminen kasaan kun rautoja vedetään kakolan momentteihin (urpona aivan turhan tiukalle)

- eristää raudat liian löysästä tukista (jäylissä kuitutukeissa ei välttämättä tarpeen)
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut Guest »
Terveisin,


HJu

JRu

  • *
  • Viestejä: 1.076
Re: Petaus kuvina
« Vastaus #12 : Maaliskuu 23, 2012, 08:05 »
Lainaus käyttäjältä: "jaktmatch"
Muutama kysymys:



Miksi petaus koko kehyksen matkalta? Kasa-ampujat ei kai tuota suosi. Jos puu elää, niin luulisi vääntävän rautoja helpommin, etenkin lipasaukon kohdalta.


Kasa-ampujat käsittääkseni liimaa kehyksen tukkiin koko kehyksen matkalta (tai piippublokin, jos kehys on vapaasti kelluva).



Oma mielipide on että jos olisi kaksi irrallista petauspistettä ja vain puuta välissä niin sehän se vasta vääntyileekin kun puun lisäksi mikään ei pidä niitä petauspisteitä ruodussa. Tässä mun menetelmässä on yksi yhtenäinen metallivahvisteinen epoksipuskuri ottamassa vastaan puun muodonmuutosten aiheuttamat voimat.



Käytännössä omaa valintaa tukee eniten ehkä se, että maailman parhaina pitämäni asesepät tekee petauksen samalla tavalla. Se on just sitä pyörän uudestaan keksimisen välttämistä kun katsoo mikä kentällä jo toimii.


Lainaus

Pilaripetausta ei ole tullut koetettua. mutta jos massa kutistuu vähänkään, niin raudat keikkuu pilarien nokassa? Toki moni kehys etenkin peräpäästään on petauspinnaltaan niin pieni, että pilari on näissä tapauksissa ehkä varmin vaihtoehto. Toisaalta etupäässä ei moista ongelmaa yleensä ole, joten tarvinneeko sinne pilariakaan välttämättä?


Pilarit on nimenomaan se minkä varassa halutaan kehyksen olevan, koska selkeästi suurin ongelma puutukissa on kuitujen kompressoituminen kehyksen kiinnitysruuvien ympäristöstä. Aseen voi pedata ihan hyvin siten että kehys on teipattu kauttaaltaan, tukin sovitukset on avarrettu reilummin ja petauksen kuivuttua kehyksen ympärillä on ilmarako kaikkialla muualla paitsi pilarien kohdalla. Toiset tekee näin eikä ole sanottua etteikö niin voisi tehdä tarvittaessa itsekin.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut Guest »

Maantiekiitäjä

  • *
  • Viestejä: 503
Re: Petaus kuvina
« Vastaus #13 : Maaliskuu 23, 2012, 08:45 »
Saavutetaanko alaraudan petauksella jotain hyötyä?
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut Guest »

JRu

  • *
  • Viestejä: 1.076
Re: Petaus kuvina
« Vastaus #14 : Maaliskuu 23, 2012, 09:22 »
Ainakin se mitä MVe mainitsi, jos kehyksen ja alaraudan välillä on kulma, niin pilarien päät eivät kanna tasaisesti alarautaan. Alaraudan voi tällöin pedata, pilarien alapäistä jää tällöin näkymään paljasta metallia vain siivu, mutta sillä ei ole kuin kosmeettinen merkitys jos sitäkään. Devcon kestää kompressiota kuitenkin mainiosti joten rakenteellisesti tämmöinenkin variaatio toteuttaa halutun lopputuloksen. Petauksen onnistumisen voi päätellä siitä että ruuvien kiristysvara tuntuu loppuvan "kuin seinään" , eikä kierroksen-parin matkalla kuten pelkkään puuhun ruuveja kiristäessä.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut Guest »