TARKKA-AMPUJAKILTA

Avoin Keskustelu => Aseet => Aiheen aloitti: JRu - Maaliskuu 19, 2012, 19:12

Otsikko: Petaus kuvina
Kirjoitti: JRu - Maaliskuu 19, 2012, 19:12
McMillan keskustelu poiki jonkun verran sähköpostiyhteydenottoja. Koska kuva = 1000 sanaa, lisäsin blogiin vaihe vaiheelta kunnollisen petauksen sellaisena kuin sen itse teen. Tässä karkeasti suomenkieliset versiot kuvateksteistä.



Olen nähnyt kaikenlaisia vinka- ja kuminauhavirityksiä tai ympäripyöreitä "ruuvit kiristetään hellästi" kuvauksia mitkä lähinnä esittelee erilaisia tapoja tuoda jännityksiä siihen petaukseen. Omaan käyttöön jalostuneessa petaustekniikassa fokuksena on että kehykseen ei koske mikään siinä vaiheessa kun lukkopiippu on tukissa ja kurat välissä. Jos löydän paremman menetelmän, vaihdan siihen heti. Mihinkään yhteen totuuteen ei tässä lajissa kannata lukittua vaan edetä tulosten perusteella. Eikä niiden tulosten tarvi olla omia, tai no toki jos haluaa keksiä pyörän aina itse uudestaan...



Kuvat klikkaamalla roimasti isommaksi.



(http://http://1.bp.blogspot.com/-zAcvNhE090I/T2V7ywwbu3I/AAAAAAAAAJA/x5mupy4S5zQ/s320/IMAG0246.jpg) (http://http)



Petipilarit teräksestä. Tarkoitukseen tehdyt ruuvit toimivat ohjureina tukin ylikokoon poratuissa rei'issä.



(http://http://1.bp.blogspot.com/-F2kOzQ4OTzA/T2OUzBDbMYI/AAAAAAAAAHY/eUDXvkQawwY/s320/IMAG0204.jpg) (http://http)



Päivän uhri, oma Sako AV 6.5x55 joka ampuu semmoista ruokalautasen kokoista kasaa 150 metriin. Tukki on nätti ja sellaisena pyrin sen pitämäänkin. Työtila on vähän vaiheessa kun pitäisi saada 2x1500L öljypöntöt ulos autotallista (tuli maalämpö) ja tilalle ehkä rautavahvikkeinen valu jotain isojen poikien (1500kg+) sorvia varten? Tein pikaisesti yhden tason työkalujen laskemista varten ja yllättäen käyttöaste onkin 100%+.



(http://http://4.bp.blogspot.com/-bDa_b2vStBs/T2OU277LZjI/AAAAAAAAAHg/rXQNEgUPNZA/s320/IMAG0206.jpg) (http://http)



Tukin keulalla on pari painepistettä, joten ohuen piipun lämmetessä osumat alkavat vaeltamaan. Lisäksi patruunapesän kohdalla on harjanne josta hankkiudutaan samalla eroon. Aina kun mahdollista, piippu pedataan koko pituudeltaan vapaastivärähteleväksi.



(http://http://4.bp.blogspot.com/-t6Flh1NRAEY/T2OU5mj5AcI/AAAAAAAAAHo/frZsD6sCRQ0/s320/IMAG0207.jpg) (http://http)



Piippukouru avarrettu.



(http://http://1.bp.blogspot.com/-7_BCZQR3A98/T2OU8H1oESI/AAAAAAAAAHw/VOppF7FH464/s320/IMAG0210.jpg) (http://http)



Pikaepoksi on avain onneen. Tästä pari nylppyä piippukouruun ja rautojen kiristys paikalleen siinä vaiheessa kun kehyksen sovituksiin ei ole vielä koskettu. (edit: Piippu toki kannattaa käsitellä irroitusaineella ennenkuin sen painaa pikaepoksiin kiinni).



(http://http://2.bp.blogspot.com/-j7ZTC1k7HW4/T2OVBlWNtfI/AAAAAAAAAIA/8NWkkccC2Ow/s320/IMAG0212.jpg) (http://http)



Kovetuttuaan nämä takaavat rautojen asettumisen oikeaan korkoon sen jälkeenkin kun kehyksen sovituksiin on jyrsitty tilaa petausmassalle. Petauksen jälkeen epoksipalat on helppo taltata irti ja hioa jäljet.



(http://http://4.bp.blogspot.com/-FTYT4CVrn14/T2OU-ZslohI/AAAAAAAAAH4/Z0dOyphT_xo/s320/IMAG0211.jpg) (http://http)



Lukkopiippu ja tukki kiristetään toisiinsa petausmassan kuivumisen ajaksi näistä pisteistä. Voimaa saa käyttää käytännössä niin paljon kuin haluaa, kehys lilluu petausmassan seassa täysin jännityksettömässä tilassa.



(http://http://4.bp.blogspot.com/-puUpaL2ojXw/T2OVMNXWNmI/AAAAAAAAAIY/iuA44ncFqfc/s320/IMAG0221.jpg) (http://http)



Pilareille pitää tehdä ylikokoon poratut reiät tukkiin, jotta pilarien ympärillä oleva petausmassalle jää tilaa.



(http://http://2.bp.blogspot.com/-sBoupWqBZdw/T2OVPh7B82I/AAAAAAAAAIg/8HB81rsRxoI/s320/IMAG0223.jpg) (http://http)



Tukki porattu, seuraavaksi jyrsitään kehyksen tarkat sovitukset väljemmiksi.



(http://http://4.bp.blogspot.com/-ukbkajGAKtc/T2V7pA9NxQI/AAAAAAAAAIo/Clmfpw1VTig/s320/IMAG0225.jpg) (http://http)



(http://http://3.bp.blogspot.com/-IldYRHnTMUc/T2V7ruqqb7I/AAAAAAAAAIw/ah6oVXN7BU8/s320/IMAG0229.jpg) (http://http)



Dremelillä vähän "karhennusta" tukkiin petausmassaa varten. Tämä tosin omasta mielestä täysin kosmeettinen työvaihe. Ei se epoksi sieltä irtoa vaikka yrittäisi, saati että vahingossa.



(http://http://3.bp.blogspot.com/-RKziDBu_Hlk/T2V7vAnXjdI/AAAAAAAAAI4/wloCPcM-h20/s320/IMAG0231.jpg) (http://http)



Savella urat ja kolot tukkoon, ettei petausmassaa ole ihan joka välissä. Sopivasti kuivunut petausmassa vielä lukitsee koko pirulaisen yhdeksi paketiksi ja sitten se kehys ei enää irtoakaan ilman väkivaltaa.



(http://http://2.bp.blogspot.com/-6Ga_xdgf9gA/T2dJJxRmwgI/AAAAAAAAAJg/w032nkQXOSk/s320/IMAG0250.jpg) (http://http)



...ja sehän ei mennyt kuin Strömsössä, kun savi oli vääränlaista. No ei mene kuin loput, vähän vaille 10kg, lapsille muovailusaveksi. Tilalle sitten jotain muuta otsikon "mallisavi" alta. Kuivuessaan kutistuva savi jätti rakoja joten piti tehdä pikasiirto ja siirtyä teipin käyttöön. Pienimmät raot savella sentään pysyi hyvin ummessa.



(http://http://3.bp.blogspot.com/-qpUHZB_7Dzo/T2dJM7PwFyI/AAAAAAAAAJo/F_erH23rD_0/s320/IMAG0255.jpg) (http://http)



Irroitusaine (Kiwi shoe polish) pintaan ja pari kerrosta teippiä kehyksen peräpäähän, ettei synny toista kilpailevaa rekyyliolaketta.



(http://http://4.bp.blogspot.com/-YlIWLslH86A/T2dJQ5Y3SvI/AAAAAAAAAJw/QIO1i2dDPZE/s320/IMAG0258.jpg) (http://http)



Devconin sekoitussuhde on 9:1 painosuhteena (2.5:1 tilavuutena, mutta kuka niitä mittaa muuten kuin silmämunalla) ja keittiövaa'an 2g tarkkuus riittää siihen just eikä melkein. Sekoitus suoritetaan puulastoilla taittelemalla massaa edestakaisin jännetupintulehdukseen asti -- jos massan sekoittaa vispaamalla niin ei tarvi sitten ihmetellä miksi lopputulos on täynnä ilmakuplia!



Lopuksi massa levitetään ja jätetään lämppärin armoille 5-10 minuutiksi, tämä nostaa ne muutamat mahdollisesti sekoittaessa syntyneet ilmataskut pintaan.



(http://http://4.bp.blogspot.com/-k5rM2jCi1WM/T2dJToEXIbI/AAAAAAAAAJ4/5ThcYRzl5ow/s320/IMAG0259.jpg) (http://http)



Massan levitys pilareihin.



(http://http://3.bp.blogspot.com/-qcGS7Y1uMj4/T2dJW9WOZ4I/AAAAAAAAAKA/VapUToEnx8g/s320/IMAG0262.jpg) (http://http)



Massan levitys tukkiin. Savesta pieni pato estämään petausmassan pääsy patruunapesän alle.



(http://http://2.bp.blogspot.com/-mbtIZFrBDNA/T2dJakTHFVI/AAAAAAAAAKI/CylCkkcJ5us/s320/IMAG0265.jpg) (http://http)



Odottelua. Nippusiteiden paikat (epoksipalat piippukourussa) olin merkannut etukäteen maskiteippiin. Nippusiteet niin tiukalla kuin menee.



(http://http://2.bp.blogspot.com/-XS9QRjvFRhc/T2dCZpYwH5I/AAAAAAAAAJQ/5nq0KFgdJB0/s320/IMG_9871.JPG) (http://http)



Viimeistelyä jyrsimellä ja viiloilla oman maun mukaan. Kelpaa allekirjoittaneelle.



(http://http://2.bp.blogspot.com/-UtEnZUBA4Hg/T2dCrz8sAjI/AAAAAAAAAJY/9r2pGn-JBZA/s320/IMG_9872.JPG) (http://http)





Jotkut sepät tekee petauksen "seittemällä kympillä". Siinä on joko sepän tuntipalkka poljettu tonttiin tai jossain on oikaistu raskaasti. Oma mielipide on että petaus on kuin kiikarinjalat -- investoimalla kerralla laatuun poistaa yhden muuttujan "miksi se ei käy" yhtälöstä.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: J-MK - Maaliskuu 19, 2012, 20:07
Hyvä postaus!  :clap:
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Maantiekiitäjä - Maaliskuu 19, 2012, 20:16
Laitatko raskas piippuisiin aseisiin massaa piipun tyveen? Itse olen laittanut n. tuuman matkalle. Sillä utelen, että kannattaisiko tuosta tavasta luopua?
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: JRu - Maaliskuu 19, 2012, 21:11
Olen itse sitä mielipuolta että kenttäaseissa ei niin raskaita piippuja tule vastaan että tarvisi pedata patruunapesän alta. Mutta ihan puhtaasti makuasia, taitaa aika harvassa aseessa olla mahdollista näyttää eroa osunnassa. Pitkän matkan metsästys- ja TA- aseissa eivät maailmalla nykyään juuri pesän alta petaa joten jätän itsekin väliin. Oma päättelyketju on että jos on metrinen kanki niin se roikkuu joka tapauksessa oli siellä 2-5 cm tuki toisessa päässä tai ei. Omasta mielestä siis varminta on käynnin toistuvuuden kannalta antaa piipun värähdellä vapaasti koko pituudeltaan. Kaikissa asioissa kasa-ampujia ei kannata apinoida mutta tässä asiassa aseen kenttäkelpoisuus ei siitä kärsi.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Maantiekiitäjä - Maaliskuu 19, 2012, 21:15
Pitääpä seuraavan projektin kohdalla tehdä muutos "opittuun".

Mites rekyylivastimen teippaus?
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: MSa - Maaliskuu 19, 2012, 21:38
10+ JRu:lle ansiokkaasta kuvasarjasta. Periaate ja menetelmät lähes yhteneväiset omien petausten kanssa. Pari kommenttia:



- Pikaepoksiknöölit voi korvata tiukalla kiepillä maalarinteippiä piipun ympärille. Helpompi säätää / korjailla kun kuitenkin kaikki ei kaikilla mee ku Strömssöössä ekalla kertaa. Pariin kohtaan hyvät tuet ja lopuksi nippusiteellä tms tiukasti kiinni piipusta että raudat "kelluu".

- Saven sijasta ois kannattanu skideiltä pummaa muovailuvahaa. Toimii, mutta on väliin vähän veemäistä kaivella puhtaaksi aseen koloista. Paine-ilma auttaa.

- Mä annan nipussa olevan laitoksen kuivua oman painonsa varassa tai pystyssä => ei ole mikään paikka pingollaan kun kuivuu.



MSa
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Maantiekiitäjä - Maaliskuu 19, 2012, 22:12
Ite tulee käytettyä tuota muovailuvahaa myös, löpö/hammasharja/paineilma ja raudat on ku uudet.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: mika - Maaliskuu 20, 2012, 07:41
tyhmä kysymys. Miten noi pilarit pysyy paikallaan? Näyttäis olevan melko silonen pinta. Mitä hyötyä tai haittaa olisi jos pilareihin sorvaa samalla vähän syvemmät urat tartuntapinnoiksi massalle?
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: JRu - Maaliskuu 20, 2012, 08:17
Tarkennan hieman ettei jää käsitys notta olisi missään kohtaa menty mistä aita on matalin ;):




Lainaus käyttäjältä: "MSa"
- Pikaepoksiknöölit voi korvata tiukalla kiepillä maalarinteippiä piipun ympärille. Helpompi säätää / korjailla kun kuitenkin kaikki ei kaikilla mee ku Strömssöössä ekalla kertaa.


Ei kun maalarinteipin voi korvata pikaepoksilla. Oikeesti. Kokeile kerran niin paluuta ei ole. Ei tarvi mitata, säätää, eikä korjailla, ja menee väkisinkin eka kerralla oikein. Kunhan epoksia on sen verran että se litistyy piipun ja piippukourun väliin niin ei tarvi muuta kuin pistää knöölit paikalleen ja painaa raudat kiinni & kiristää ruuvit. Kun epoksi on kovettunnut, niin sen jälkeen raudat menee joka kerta samaan asentoon ja korkoon. Ei tarvi miettiä montako kierrosta teippiä ja onko raudat suorassa ja missä kohtaa kierrosta teipin päät on jne. Tää onkin ehkä ainoa työvaihe missä mä säästän aikaa... :D



Toki sitten jos alkuperäiset rautojen sovitukset heittää/klappaa sen verran että pitää shimmailla rautojen korkoa tai asentoa, niin teipin käyttöä ei voi oikein välttää. Mutta muuten ei mulla ole paluuta teippiin niin kauan kun parilla eurolla saa pötkön pikaepoksia joka rautakaupasta/Motonetistä/vast.


Lainaus
- Saven sijasta ois kannattanu skideiltä pummaa muovailuvahaa. Toimii, mutta on väliin vähän veemäistä kaivella puhtaaksi aseen koloista. Paine-ilma auttaa.


Avainsana on "mallisavi" joka käyttäytyy rehdisti ja lähtee huuhtomalla kiehuvalla vedellä. Sen kiehuvan veden jälkeen raudat on niin kuumat että jäljellejäänyt kosteus haihtuu rautojen pinnasta sukkelaan = ei ruostu. Toki kevyt käsittely raudoille on aina paikallaan. Ainoa moka tässä oli askarteluliikkeen myyjällä joka paukautti mulle jotain sen verta luomua että tää pirulainen kuivuessaan kovettuu ja samalla menee myös kasaan. Lipasaukon reikä on sen verran iso että kutistumisen voi mitata millimetreissä, pienemmät raot pysyi ummessa. No rahallinen tappio jäi suht pieneksi.


Lainaus
- Mä annan nipussa olevan laitoksen kuivua oman painonsa varassa tai pystyssä => ei ole mikään paikka pingollaan kun kuivuu.


Korostetaan nyt vielä että esitetyssä tavassa ei ole mahdollista että mikään paikka olisi jännityksessä. Päinvastoin, koska kehystä ei tueta suoraan kiinni mihinkään, ne pikaepoksinöölit etutukissa kohdistaa lukkopiipun haluttuun paikkaan ja asentoon, ja sitten kehys vain kelluu siellä petausmassan seassa kuivumisen ajan. On ihan makuasia miten paketin tukee niin ettei tukkiin tai rautoihin kohdistu mitään ylimääräisiä ulkopuolisia voimia. Omasta mielestä helpoin on jättää se piipusta puristimeen missä se oli rautoja ja tukkia yhteen sovitettaessakin.


Lainaus käyttäjältä: "mika"
tyhmä kysymys. Miten noi pilarit pysyy paikallaan? Näyttäis olevan melko silonen pinta. Mitä hyötyä tai haittaa olisi jos pilareihin sorvaa samalla vähän syvemmät urat tartuntapinnoiksi massalle?


(http://http://www.uni-magdeburg.de/iwf/labore/wt/13/images/fraerem4.jpg)



Kun terästä katsoo tarpeeksi läheltä niin se on loppujen lopuksi aika karkea pinnaltaan. Eli tuommoiset teräspilarit pysyy kyllä ilman mitään uritustakin, hiki tulee jos irroitusaine unohtuu jostain mitä ei halua pysyvästi kiinni siihen petausmassaan. Mutta jos katot tota pilarien kuvaa isompana niin tulihan noihin pilareihin ajettua sorvissa muutaman kympin syvyinen uritus ja viilalla rikottua sitä pintaa ihan makrotasolla. Enemmästä ei olisi haittaa muttei mitään ylimääräistä hyötyäkään.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: MVe - Maaliskuu 20, 2012, 12:30
Muutama huomio petauksesta.



Pääsääntöisesti olen hoitanut pilaripetauksen hyvin samalla tapaa.

Lisäksi poraan pilarille laajennetun reiän viereen vielä 4mm reiän, joka on suoraan samaa tilaa. Tästä painan vielä injektio ruiskulla massaa pilarin ympärille, koska joskus ilman tätä toimenpidettä jää tyhjiä onkaloita pilarin ympärille. Onko siihen tarvetta on toinen asia, mutta ei jää ainakaan vaivaamaan, tuliko holkki kunnolla kiinni massaan.

Kehyksen takaosaan laitan normaalisti 2-3 teippikerrosta, jotta rautojen takaosan ja tukin väliin jää 0,5-1mm rako estämään tukin halkeamista rekyylistä.

Monissa aseissa alapuolen raudat (liipasinkaari jne.) eivät vastaa suorassa kulmassa petauspilariin, joten olen muotoillut myös pilarin alapäästään vastaamaan samassa kulmassa rautoihin.

Hifistelyä ehkä, mutta taaskaan ei jää vaivaamaan.

Patruunapesän alle laitan yleensä massaa 2-3cm jos kyseessä on hento kehys ja paksu piippu. (esim. -91 pohjaiset kiväärit)
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: jaktmatch - Maaliskuu 22, 2012, 22:41
Muutama kysymys:



Miksi petaus koko kehyksen matkalta? Kasa-ampujat ei kai tuota suosi. Jos puu elää, niin luulisi vääntävän rautoja helpommin, etenkin lipasaukon kohdalta.



Pilaripetausta ei ole tullut koetettua. mutta jos massa kutistuu vähänkään, niin raudat keikkuu pilarien nokassa? Toki moni kehys etenkin peräpäästään on petauspinnaltaan niin pieni, että pilari on näissä tapauksissa ehkä varmin vaihtoehto. Toisaalta etupäässä ei moista ongelmaa yleensä ole, joten tarvinneeko sinne pilariakaan välttämättä?



Ja sitten fakta:

Piipun alle petaaminen voi tuhota käynnin, vaikka piippu olisi pitkä ja raskas, ja kehys hento.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: HJu - Maaliskuu 22, 2012, 23:21
Eikös pilarien tehtävä ole kahdenlainen:

- estää puutukin puristuminen kasaan kun rautoja vedetään kakolan momentteihin (urpona aivan turhan tiukalle)

- eristää raudat liian löysästä tukista (jäylissä kuitutukeissa ei välttämättä tarpeen)
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: JRu - Maaliskuu 23, 2012, 08:05
Lainaus käyttäjältä: "jaktmatch"
Muutama kysymys:



Miksi petaus koko kehyksen matkalta? Kasa-ampujat ei kai tuota suosi. Jos puu elää, niin luulisi vääntävän rautoja helpommin, etenkin lipasaukon kohdalta.


Kasa-ampujat käsittääkseni liimaa kehyksen tukkiin koko kehyksen matkalta (tai piippublokin, jos kehys on vapaasti kelluva).



Oma mielipide on että jos olisi kaksi irrallista petauspistettä ja vain puuta välissä niin sehän se vasta vääntyileekin kun puun lisäksi mikään ei pidä niitä petauspisteitä ruodussa. Tässä mun menetelmässä on yksi yhtenäinen metallivahvisteinen epoksipuskuri ottamassa vastaan puun muodonmuutosten aiheuttamat voimat.



Käytännössä omaa valintaa tukee eniten ehkä se, että maailman parhaina pitämäni asesepät tekee petauksen samalla tavalla. Se on just sitä pyörän uudestaan keksimisen välttämistä kun katsoo mikä kentällä jo toimii.


Lainaus

Pilaripetausta ei ole tullut koetettua. mutta jos massa kutistuu vähänkään, niin raudat keikkuu pilarien nokassa? Toki moni kehys etenkin peräpäästään on petauspinnaltaan niin pieni, että pilari on näissä tapauksissa ehkä varmin vaihtoehto. Toisaalta etupäässä ei moista ongelmaa yleensä ole, joten tarvinneeko sinne pilariakaan välttämättä?


Pilarit on nimenomaan se minkä varassa halutaan kehyksen olevan, koska selkeästi suurin ongelma puutukissa on kuitujen kompressoituminen kehyksen kiinnitysruuvien ympäristöstä. Aseen voi pedata ihan hyvin siten että kehys on teipattu kauttaaltaan, tukin sovitukset on avarrettu reilummin ja petauksen kuivuttua kehyksen ympärillä on ilmarako kaikkialla muualla paitsi pilarien kohdalla. Toiset tekee näin eikä ole sanottua etteikö niin voisi tehdä tarvittaessa itsekin.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Maantiekiitäjä - Maaliskuu 23, 2012, 08:45
Saavutetaanko alaraudan petauksella jotain hyötyä?
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: JRu - Maaliskuu 23, 2012, 09:22
Ainakin se mitä MVe mainitsi, jos kehyksen ja alaraudan välillä on kulma, niin pilarien päät eivät kanna tasaisesti alarautaan. Alaraudan voi tällöin pedata, pilarien alapäistä jää tällöin näkymään paljasta metallia vain siivu, mutta sillä ei ole kuin kosmeettinen merkitys jos sitäkään. Devcon kestää kompressiota kuitenkin mainiosti joten rakenteellisesti tämmöinenkin variaatio toteuttaa halutun lopputuloksen. Petauksen onnistumisen voi päätellä siitä että ruuvien kiristysvara tuntuu loppuvan "kuin seinään" , eikä kierroksen-parin matkalla kuten pelkkään puuhun ruuveja kiristäessä.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: ampuja - Maaliskuu 23, 2012, 09:52
Tuohon alaraudan petaukseen. Jos tekee pilaripetauksen normaalisti ja lukkoaktioon kuuluu myös alarauta niin eikös alaraudasta voisi tehdä ns vapaasti kelluvan? Eli sellaisen ettei se ota puuosiin kiinni mistään. Tämä siten että alaraudan lukon puolelta ottaa vaan puuta/tukkimateriaalia pois ja alarauta koskettaa pelkästää petauspilareita. Kun reunoille jättää sellaisen 1-2mm toleranssin vääntyilylle niin asiasta ei koidu edes kosmeettista haittaa. Tällöin alarauta toimii pelkästään "prikkana" kiinityspultin välissä. Eihän alaraudalla ole periaatteessa muuta tekemistä, kuin toimia prikkana silloin kun ei mitään muuta vastetta pultin kiristämiselle ole. Siis puun lisäksi. Pilaripetauksen ansiostahan lukko kiinnitetään tukkiin nimenomaan näitä pilareita hyödyntäen. Onkohan nyt taas mennyt jotain ohi... Korjatkaa virheet. :)
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: JRu - Maaliskuu 23, 2012, 10:00
Kyllä sen alaraudan voi kelluvaksikin jättää. Tossa mielessä se on tosiaan vain glorifioitu prikka. Usein myös toki lippaan tai vastaavan toiminnallisuuden takia olemassa.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: KRi - Maaliskuu 24, 2012, 08:53
Vaikka varmaan parhaan vastauksen saisi asesepiltä, niin vaivattominta on kysyä tästä perään. Minkä hintaista esitetty laatupetaus tyypillisesti on?
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: JRu - Maaliskuu 24, 2012, 10:26
En tiedä muista. Itse laskisin 150-180€ (riippuu kehyksen monimutkaisuudesta) hinnaksi semmoiselle petaukselle missä aikaa käytetään just niin paljon kuin tarvii että lopputuloksen kehtaa antaa käsistään.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: SO - Maaliskuu 24, 2012, 13:11
Ei ole 200e petaus hinnan kiroissa kun vertaan autokorjaamoiden 50e/tunti liksaan tai tonnin jakohihnanvaihtoon.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Maantiekiitäjä - Maaliskuu 24, 2012, 17:21
Lainaus käyttäjältä: "JRu"
En tiedä muista. Itse laskisin 150-180€ (riippuu kehyksen monimutkaisuudesta) hinnaksi semmoiselle petaukselle missä aikaa käytetään just niin paljon kuin tarvii että lopputuloksen kehtaa antaa käsistään.


Kovin on etelän hinnat, täälläpäin Suomea kukaan ei teetättäisi petauksia jos tuollaisia hintoja pyytelisi. 100€ kieppeillä pyörii hinnat eikä ainakaan kuvien perusteella ole yhtään huonompia. Jokainenhan määrittelee omalle työlleen oman hinnan eikä tarvitse lähteä huutokauppaamaan itseään.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: JRu - Maaliskuu 24, 2012, 22:34
Varmaan paikkakuntakohtaistakin eroa on kun E-Suomessa ei alle 200k€ saa semmoista tupaa jonka parinkymmenen neliön autotallissa voi vähän harrastella. Huolellisessa petauksessa ainakin mulla kuluu aikaa sen verran että tulonhankintamielessä arvioituna halvemmalla kannattaisi tehdä sitten jotain muuta kuin petauksia. Aseseppänä ei varmasti pääse Suomessa rikastumaan mutta olisi suotavaa että sellaisena olisi mahdollista edes harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa, jos ei nyt hyvänen aika sentään peräti voitollista. Sellainen yrityshän voisi jopa investoida konekantaan ja tuotekehitykseen ja pyrkiä tarjoamaan asiakkaille jotain uusia palveluja ja/tai tuotteita eikä vain sitä samaa iänikuista mosinin sivujalkaa jollaisen voi valmistaa kulmaraudasta jos omistaa ruuvipuristimen, rälläkän ja viilasarjan...



Lisähuomiona. Sen verran oudolta tuntui väite ettei kasamiehet petaisi koko kehyksen pituudelta että piti hävitä benchrest.comille lukemaan vanhoja ketjuja. Kyllä konsensus hall of fame porukoissa on niinkuin muistelin että yksi yhtenäinen petaus on nykypäivän de facto standardi, lipasaukkoa tai ei.


Lainaus käyttäjältä: "alinwa"
I've been working with some heavy rifles, repeaters using aftermarket bottom metal/magazine systems.



-I started with two-point bedding, no joy.....side-to-side, wide horizontal groups.

-I roughed up, degreased and permanently glued in mag boxes, limited joy....... Good shoots with light bullets, horizontal w/heavies.

-I added weight out front.... WOOOOOAAHHHHH!!!..... even wider groups.

-I added 5/16" steel tensioners down both sides, NEARLY joy, down to 1/2" wide.

-I bedded full length from tang to end of barrel shank, joy.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: J-MK - Kesäkuu 03, 2012, 14:39
Heitetään nyt tähän topikkiin kun petauksesta kuitenkin on kysymys.



Nyt ois A5 Mäkkäri louhittuna M590 Tikan raudoille. Kannattaisiko tuo M590:n L-kirjaimen muotoinen rekyylivastine jättää tukkiin kiinni petauksen yhteydessä? Ensimmäisenä miinuksena tulee mieleen uuden rekyylivastineen tekeminen/hankinta jos tukki menee joskus vielä vaihtoon.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: jaktmatch - Kesäkuu 03, 2012, 17:34
Lainaus käyttäjältä: "J-MK"
Heitetään nyt tähän topikkiin kun petauksesta kuitenkin on kysymys.



Nyt ois A5 Mäkkäri louhittuna M590 Tikan raudoille. Kannattaisiko tuo M590:n L-kirjaimen muotoinen rekyylivastine jättää tukkiin kiinni petauksen yhteydessä? Ensimmäisenä miinuksena tulee mieleen uuden rekyylivastineen tekeminen/hankinta jos tukki menee joskus vielä vaihtoon.


Eikö tuon voi voidella irroitusaineella, ja jättää tukkiin kiinni? Saa kai sen dremelin avustuksella ainakin kaiveltua irti?

L- kalikka kannattaa liimata tai muuten jumittaa kehykseen kiinni petauksen ajaksi, mutta kuitenkin niin että se irtoaa kehyksestä kun rautoja irroittaa petauksesta massojen kuivumisen jälkeen. L- kalikka jää siis kiinni sinne massoihin.

Noin ainakin minä olen tehnyt. Sen L- kalikankin olen saanut irti kun petausta uusii yllämainittuja menetelmiä käyttäen.En tosin tiedä onko se L- kalikka saman mallinen mitä minulla (vaikka luultavasti on), kun mallisarja on eri.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jambo - Helmikuu 09, 2013, 17:41
Upitaanpas vanhaa ketjua, ja samalla sivistetään itseään...



Eli kysyisin petauksista semmoista kun Midwaylla on myynnissä "petausteippiä", niin tarttuuko tämä petausmassaan jossei käytä irroitusaineita. Ja jos tarttuu, niin miten tuo (tai vaikka maalarinteippi) kestää irrotusainetta? Myöskin sen haluaisin oppia että voiko petauksen suorittaa pelkästään teippaamalla/irrotusaineella kyllästämällä laukaisukoneiston, tämä siitä mikäli ei halua/voi irroittaa laukaisukoneistoa sössimisen pelossa (laukaisukoneisto kun pitäisi irroittaa osa kerrallaan   :? )?
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Kosanderi - Lokakuu 23, 2013, 17:05
Mites hyvin nämä massat tarttuu alumiiniin? Tässä vaiheessa en vielä osaa sanoa onko petaus edes tarpeellista, mutta jos on niin mitä tavaraa kannattaa siihen tarjota? Ja onko tarpeellista louhia pohjalle vekkiä, johon massasta puristuisi pienet olakkeet?
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: bps - Lokakuu 25, 2013, 15:13
Lainaus käyttäjältä: "Jambo"
Upitaanpas vanhaa ketjua, ja samalla sivistetään itseään...



Eli kysyisin petauksista semmoista kun Midwaylla on myynnissä "petausteippiä", niin tarttuuko tämä petausmassaan jossei käytä irroitusaineita. Ja jos tarttuu, niin miten tuo (tai vaikka maalarinteippi) kestää irrotusainetta? Myöskin sen haluaisin oppia että voiko petauksen suorittaa pelkästään teippaamalla/irrotusaineella kyllästämällä laukaisukoneiston, tämä siitä mikäli ei halua/voi irroittaa laukaisukoneistoa sössimisen pelossa (laukaisukoneisto kun pitäisi irroittaa osa kerrallaan   :? )?




massa ei tartu maalanrinteippiin vaikka ei ole irroitusainetta päällä. muttä kestä  ainakin arciglassin massan mukana tulevää itrroitusainetta.  maalarinteippi on kätevä esim piipun suojaamisessa...
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: BigDane - Helmikuu 20, 2014, 17:31
Varmaan sopivin ketju postata tälläistä asiaa.. Uusin hankintani oli MERTE 7.62x53r kivääri ratatukilla ja paksulla piipulla. Kiikarin sain mielestäni kohdistettua hyvin, ja ottaessani parit naksut lisää, pudottaakseni osumapistettä vielä hieman, rupesi osumat olemaan todella kaukana toisistaan. (n.15 laukauksen paikkeilla ja loput sen jälkeen) vaikka miten säädin, niin ei, ei osunut enään millään. Voisiko huono petaus vaikuttaa tarkkuuteen niin paljon, että kuumalla piipulla nakkoo mihin sattuu? Piippu vastaa puutukkiin sen oikealta puolelta, kun taas vasemmalla puolella on n. 3mm rako. Pitäisikö pedata uudelleen? Vai johtuneeko yksinkertaisesti piipun lämmöstä? Nostaa siis osumia n. 20cm.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: ampuja - Helmikuu 21, 2014, 12:28
Yksinkertainen homma. Onko piippu kosketuksissa tukkiin? Jos on niin ensimmäisenä hiomapaperia käteen, kunnon rako tukin ja piipun välille. Jos piippu osuu tukkiin niin ihan sama onko petausta tai ei, virhe tulee tuosta kosketuksesta. Mitä enemmän piippu lämpiää, sitä enemmän se laajenee ja ottaa tiukemmin tukkiin ja tukki vääntää piippua/ ei mahdollista taisaista värähtelyä laukauksen aikana.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: BigDane - Helmikuu 21, 2014, 12:40
Lainaus käyttäjältä: "ampuja"
Yksinkertainen homma. Onko piippu kosketuksissa tukkiin? Jos on niin ensimmäisenä hiomapaperia käteen, kunnon rako tukin ja piipun välille. Jos piippu osuu tukkiin niin ihan sama onko petausta tai ei, virhe tulee tuosta kosketuksesta. Mitä enemmän piippu lämpiää, sitä enemmän se laajenee ja ottaa tiukemmin tukkiin ja tukki vääntää piippua/ ei mahdollista taisaista värähtelyä laukauksen aikana.


Niin arvelinkin. Ottaa, ja pahasti, kuten mainitsin, että vasemmalla puolella on välystä n. 3mm ja oikealla puolella piippu ottaa tukkiin. Illalla hiomahommiin ja sunnuntaina radalle.



Kuinka paljon piipun alapuolella tulisi olla väliä tukkiin? Vai saako se koskea alapuolelta tukkiin?
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Aake1 - Helmikuu 21, 2014, 16:37
Lainaus käyttäjältä: "BigDane"
Lainaus käyttäjältä: "ampuja"
Yksinkertainen homma. Onko piippu kosketuksissa tukkiin? Jos on niin ensimmäisenä hiomapaperia käteen, kunnon rako tukin ja piipun välille. Jos piippu osuu tukkiin niin ihan sama onko petausta tai ei, virhe tulee tuosta kosketuksesta. Mitä enemmän piippu lämpiää, sitä enemmän se laajenee ja ottaa tiukemmin tukkiin ja tukki vääntää piippua/ ei mahdollista taisaista värähtelyä laukauksen aikana.


Niin arvelinkin. Ottaa, ja pahasti, kuten mainitsin, että vasemmalla puolella on välystä n. 3mm ja oikealla puolella piippu ottaa tukkiin. Illalla hiomahommiin ja sunnuntaina radalle.



Kuinka paljon piipun alapuolella tulisi olla väliä tukkiin? Vai saako se koskea alapuolelta tukkiin?


Riippuen kuinka jäykkä tukki mutta muutamasta millistä ylöspäin. Ja ei saa koskea missään nimessä. Taita vaikka A4 tulostuspaperi kahtia ja sitten kun se menee piipun ympäri niin on hyvä.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: BigDane - Helmikuu 21, 2014, 17:23
Lainaus käyttäjältä: "Aake1"
Lainaus käyttäjältä: "BigDane"
Lainaus käyttäjältä: "ampuja"
Yksinkertainen homma. Onko piippu kosketuksissa tukkiin? Jos on niin ensimmäisenä hiomapaperia käteen, kunnon rako tukin ja piipun välille. Jos piippu osuu tukkiin niin ihan sama onko petausta tai ei, virhe tulee tuosta kosketuksesta. Mitä enemmän piippu lämpiää, sitä enemmän se laajenee ja ottaa tiukemmin tukkiin ja tukki vääntää piippua/ ei mahdollista taisaista värähtelyä laukauksen aikana.


Niin arvelinkin. Ottaa, ja pahasti, kuten mainitsin, että vasemmalla puolella on välystä n. 3mm ja oikealla puolella piippu ottaa tukkiin. Illalla hiomahommiin ja sunnuntaina radalle.



Kuinka paljon piipun alapuolella tulisi olla väliä tukkiin? Vai saako se koskea alapuolelta tukkiin?


Riippuen kuinka jäykkä tukki mutta muutamasta millistä ylöspäin. Ja ei saa koskea missään nimessä. Taita vaikka A4 tulostuspaperi kahtia ja sitten kun se menee piipun ympäri niin on hyvä.


Tattis.. Tukki on jäykkä ko mikä, ja hiontavaraa on yllinkyllin.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: BigDane - Helmikuu 21, 2014, 22:55
Noniin. Lähtötilanne oli tosiaan tällainen. Vasemmalla reilusti tilaa ja oikealta sekä alhaalta otti reippaasti tukkiin kiinni. (http://http://i.imgur.com/01egql1.jpg)



Mikä se tällainen liipaisin on? Ainakin yksinkertainen. (http://http://i.imgur.com/P7RO3Yd.jpg)



Rekyylivaste. Eikös tämä tappi ole samanlainen kuin tak-85:ssa? Ellen ihan väärin muista. (http://http://i.imgur.com/uonL28t.jpg)



Nyt on hiottu ja saipa samalla uuden öljyn päälle. Nyt joka suunnalla sen verran tilaa, että pam-lehden sivu menee kaksinkerroin patruunapesälle saakka.(http://http://i.imgur.com/mCNxOws.jpg)
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Helmikuu 22, 2014, 05:45
Kyllä nyt pitäisi kirjoittaa pienempää nippua kun piippu pääsee elämään vapaasti. Seuraavaksi kannattaa tehdä massapetaus niin saa eliminoitua loputkin muuttuvat tekijät pois käyntiä pilaamasta :wink:
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Honkila - Helmikuu 23, 2014, 12:59
Liipaisin tuossa näyttää olevan mosinin perus malli joka löytyy. Tak85 kiväärissa on petaus toteutettu iha erilailla, eli petausharkko patruunaperän kohdalla, ja vain siitä kohti vastaa raudat tukkiin. Tuohon massapetaus tosiaan ja asiallisempi laukaisukoneisto niin pitäs alkaa kirjottaa..
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: BigDane - Helmikuu 23, 2014, 13:16
Timneyn koneisto varmaan paras ratkaisu?
Otsikko: Re: Petaus ohjeita...
Kirjoitti: pekkala - Huhtikuu 20, 2014, 18:34
1. SOTILASKIVÄÄRISTÄ KILPA-ASEEKSI

Alkuperäinen tukkiinsovitus

Alkuperäinen tehtaalla tai varikolla aikoinaan suoritettu jalkaväenkivääri M/39:n

rautojen sovittaminen tukkiin ei vielä ole petaamista. Siinä vain varmistetaan, että

aseen piippu asettuu keskelle tukin ja kädensuojuksen muodostamaa “putkea” eikä

kosketa sen sisäpintaan. Tähän käytettiin ohuita peltilevyjä vastimen alapinnan ja

lukonkehyksen “hännän” alla. Tukin piti lisäksi “kevyesti” tukea piippua

yläsiderenkaan kohdalta. Ikävä kyllä, alkuperäinen idea ei läheskään aina toimi. Jos

tukkimateriaali olisikin pähkinäpuuta koivun sijaan, ei varsinkaan ammunnan

aikainen lämpeneminen siihen niin vaikuttaisi.

Vaikka Ukko-Pekan raudat ja tukit ovat standardikokoisia, eivät toleranssit ole tiukat,

eivätkä ne voisikaan olla, sillä onhan sovituksen toinen osapuoli materiaalia, joka

“elää” enemmän tai vähemmän. Puuaines, sen suoruus ja tiheys sekä aikanaan imemä

kyllästemäärä vaihtelee. Kiväärintukkien valmistusmenetelmä oli aikoinaan varsin

manuaalista, jonka vuoksi yksilöt poikkevat usein mitoiltaan toisisistaan. Usein

esimerkiksi rautojen vastimen ja vastinpultin pinnat eivät kohtaa, johtuen tukin

porausten keskinäisistä mittasuhteista. Taaimmainen kiinnitysruuvi joutuu näin

vastimen virkaan, aiheuttaen aseen rekylointia, tukkihalkeamia ja iskemien hajoitusta.

Kiväärin alkuperäinen tukki

Vanhoissa elämää nähneissä aseissa ovat tiukasti kiinnitetyt rautaosat painaneet

kontaktikohdista puuaineksen kasaan. “Aktiivipalveluksen” aikaiset jyrkät

kosteusvaihtelut ovat mahdollisesti vääntäneet tukkia. Rekyyli, sulkeisharjoitusten

“jalalle vie” ja kuiva varikkosäilytys ovat ehkä aiheuttaneet tukkiin hiushalkeamia.

Usein sota-aikana kiireessä viimeistellyn tai uuden varikolla varaosista kootun

kiväärin sovitus ei alunperinkään ole kilpailukäyttöön riittävä.

Alkuperäiskunnossa oleva suomalainen sotilaskivääri on asehistoriallisesti arvokas

muisto kansakuntamme kamppailusta itsenäisyytensä puolesta. Tämän vuoksi en

missään nimessä suosittele vanhan sodankäyneen tai alkuperäiskuntoisen aseen

“parantelua”. Tämä kirjoitukseni käsitteleekin siis ainoastaan uuden kilpailukäyttöön

tarkoitetun varikkotukin sovittamista vanhaan alkuperäiskuntoiseen aseeseen.

Alkuperäistukki siis säilytetään visusti, mutta ase varustetaan tuliterällä tukilla, johon

raudat sovitetaan ja pedataan.

Uusi tukki varikkomyymälästä

Ukko-Pekan varikkotukkeja saa ostaa huokealla esim. puolustusvoimien Kuopion ja

Hämeenlinnan varikkomyymälöistä. Myös yksityisillä asekauppiailla ja esim. eri

asemessuilla niitä on kaupan. Tukkien määrättyjä metalliosia voi ehkä joutua hieman

metsästämään eri paikoista, mutta talteen laitetun alkuperäistukin metalliosia kauniisti

irroitettuna voidaan “lainata”. Asevarikoilla 1960- ja 70-lukujen taitteessa osista

koottuja kivääreitä en pidä asehistoriallisesti niin arvokkaina, ettei niiden

alkuperäistukkeja voisi pedata. Varsinkin kun jotkut niistä näyttävät olevan varsin

heikosti viimeisteltyjä. Suojeluskuntapystykorva M/28-30 vaatii oman tukkinsa –

13

tuleehan kilpailuaseen säilyä mallinmukaisena. Ei siis Ukko-Pekan tukkia

Pystykorvaan. Uusia varikkotukkeja olikin vielä joku aika sitten saatavilla. Sakolla

tehty alkuperäinen sovitus on kuitenkin aikoinaan huolella tehty, minkä vuoksi

hyväkuntoinen aseyksilö on yleensä valmiissa kilpakunnossa. Siispä kehoitan

jättämään nämä keräilyllisestikin arvokkaat kiväärit rauhaan “askarteluilta”.

Tukin ulkonäkö

Vanha alkuperäinen tukki voi siis olla kovinkin kolhuinen tai halkeillut, vaikka aseen

piippu olisikin vielä hyvässä kunnossa. Uuden varikkotukin voi viimeistellä ja

käsitellä mielensä mukaiseksi. Uhraamalla aikaa ja työtä aseen ulkoinen ilme

kohentuu vastaavassa suhteessa. Itse olen tasoitellut tukkisorvin jäljet hiekkapaperilla

hiomalla kevyesti syiden suuntaan. Tämän jälkeen olen käyttänyt eri vahvuisia

teräsvilloja samalla öljykyllästäen tukkia. Viimeisin pintakäsittely suoritetaan öjyyn

kyllästetetyllä teräsvillatupolla pyörivin liikkein.

Öljynä olen käyttänyt ohutta kylmäpuristettua pellavaöljyä. Viime aikoina olen

siirtynyt Rustie’s Danish Oil –nimiseen tuotteeseen, joka tekee kulutusta kestävän

pinnan. Vernissahan sopii myös tähän tarkoitukseen, mutta kuivumusaika on pitkä, ja

tukki voi helposti jäädä tahmeaksi. Öljykäsitelty tukki on miellyttävä kädelle.

Pintakäsittelyn voi uusia aina tarvittaessa, eikä aseesta tule liian kiiltelevän

krumeluuria kuten nykyisillä lakoilla helposti tulee. Öljykäsittely tuo puun kuviot

kauniisti esiin, ja koivupuun väri vain kaunistuu tukin tummuessa ajan mittaan.

Petsien käyttö on melko turhaa, koska varikkotukit on jo aikanaan kyllästetty, eikä

tukki ime petsiä enää tasaisesti. Lisäksi voi väristä tulla turhankin eksoottinen.

Suoluskuntapystykorvassa M/28-30 käytön jäljet tukissa kertovat omaa historiaansa.

Hiottu ja puleerattu, ns. “kunnostettu” alkuperäistukki taas kertoo jostain aivan

muusta...

2. SOTILASKIVÄÄRIN TUKKIINSOVITUKSEN OPIT

Nykyaikaisen tukkiinsovituksen perusidea

Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä nousi Neuvostoliitto

uheiluammunnan kansainväliseen eliittiin. Panostus ammuntatekniikan,

valmennuksen ja asetuotannon alueella oli voimakasta. Näihin aikoihin käytettiin

kunkin maan virallista sotilaskivääriä sotilaskiväärikilpailuissa. Neuvostoliitossa se

oli kivääri Mosin-Nagant m/91-30, ja ennenkaikkea sen tarkka-ampujaversio ilman

optista tähtäintä. Koska aseet olivat massatuotantoa, tuli tärkeäksi uuden aseen

”kunnostus” kilpailukäyttöön. Näinhän tosin on laita venäläisten aseiden kohdalla

yleensäkin.

Vuonna 1957 Neuvostoliitossa julkaistussa kirjassaan ”Sportinaja strelba iz vintovki”

(Urheiluammunta kiväärillä) A. A. Jurjev kuvaa Mosin-Nagantin tukkiinsovituksen

perusidean. Myöhemmin tekijä laajensi teostaan sisältämään myös pistooliammunnan,

ja se julkaistiin vuonna 1962 nimellä ”Sportivnaja strelba” (Urheiluammunta). Tämä

kirja julkaistiin suomeksi vuonna 1965 Arvi A. Kariston kirjapainon toimesta ja

R.Hurmeen suomentamana ja P.H. Näätäsen avustamana. Tämä kirja on todellinen

klassikko, ja sen löytämistä käytettynä voi verrata pieneen lottovoittoon.

14

Mainittakoon, että kirjan ampumatekniikkaosan englanninkielistä painosta voi tilata

Yhdysvalloista NRA:n (National Rifle Association) postimyynnistä.

Opit Neuvostoliitosta

Jurjevin ”Urheiluammunnassa” annetaan seikkaperäiset ohjeet usean

neuvostoliittolaisen aseen kilpailukuntoon saattamiseksi. Paitsi Mosin-Nagantin

osalta, teos on perustavaa laatua oleva oppikirja maassamme runsaasti esiintyvien

Toz-pienoiskiväärien ja Margolin-pienoispistoolien virityksen alalla.

Santahaminan urheilukomppanian kouluttaja, luutnantti Uuno Kurkinen omaksui

hyvällä menestyksellä Jurjevin opit puolustusvoimien kärkiampujien koulutukseen ja

sovelsi hänen oppejaan vuonna 1971 julkaistussa “Kivääriammunnan

koulutusoppaasaan”. Tässä “Unkka” on kuvia myöten lainannut Jurjevin perusidean ja

soveltanut sitä meidän sotilaskivääriimme M/39:ään venäläisen asemesta.

Ne kolme tukipistettä

Alla oleva kuva on julkaistu Jurjevin “Urheiluammunnassa”, mutta Kurjisen kirjassa

sitä ei esiinny. Kuvassa on esitetty ne kohdat kiväärin tukissa, joiden tulisi tiiviisti ja

tasaisesti tukeutua rautoihin, jotta aseen tukkiinsovitus olisi optimaalinen:

- lukkokotelon takapään alataso

- vastinkorokkeen takana oleva taso

- patruunapesän alapinta

15

Jurjev ei kuitenkaan puhu kirjassaan massapetauksesta, vaan edellä mainittujen

pääkohtien (lukonkehyksen taaimmaisen kiinnitysruuvin ympäristö, vastimen takana

oleva suora pinta ja patruunapesän tukeutumiskohta tukissa) sovitus suoritetaan

öljyttyjä pahvin- ja paperinpaloja hyväksikäyttäen.. Tämä onkin hyvä keino suorittaa

uudelleen Ukko-Pekankin tukkiinsovitus ilman varsinaista petaamista. Tavoite on siis

(vastinkontaktin lisäksi) rautojen tasainen tukeutuminen näistä kohdista tukkiin ja

piipun asettuminen keskelle avarrettua piippukourua.

Rekyyli ja värähtelyt

Jurjevilta on Kurkinen myös kopionut kuvan, jossa esitetään ne kohdat tukissa, jotka

eivät saa koskea rautoihin, eli lukonkehyksen takaosa ja liipasinlaitteen korvakkeet.

Jos ne ottavat kiinni tukkiin, potkii ase voimakkaasti. Myös tukkihalkeamia voi tämän

seurauksena esiityä.

Lukonkehyksen ja syöttökotelon, samoin kuin tukin ja syöttökotelon väliin on

Jurjevin mukaan jätettävä välys aseen rekyloinnin tasaamiseksi ja vapaan värähtelyn

takaamiseksi. Tässä Kurkinen on selvästi eri linjoilla ja perää syöttökotelon tukkiin

vastaaviin pintoihin hitsattavaksi lisää ainetta sekä sivu- että pituussuunnassa.

16
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Huhtikuu 21, 2014, 06:29
Öljytyistä pahvilapuista, tervasta ja tuohen käytöstä on ajat muuttuneet vuosikymmenien saatossa ja nykyään petaukset tehdään epoksimassalla, noi jutut lienee tehty siihen aikaan kun massapetauksesta ei ole ollut tietoakaan paitsi ehkä kasa-ammunnan mekassa. Toki noilla purkkapatenteilla saadaan käyntiä parannettua mutta se on aika onnenkauppaa kuinka kauan käynti säilyy, viimeistään rautojen irroituksen jälkeen pahvilappujen latominen menee uusiksi.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: BigDane - Heinäkuu 20, 2014, 01:05
Voiko piippu olla liian vapaasti värähtelevä? Meinaan siis, että pienin hionnan ja petausten jälkeen lukkorunko istuu todella tiukkaan pesää myöten tukissa, mutta heti pesän jälkeen piipun päähän asti väliä on parhaimmillaan 1cm? Rasittuuko lukkorunko pitemmän päälle vai onko tuommosella turvallista ampua? kaliberi on 7.62x53r, lukkona sotilaskiväärin lukko ja piippuna todella paksu Björkholmin tarkkuuspiippu.



Maalaisjärjellä ajatellen, se on yks ja sama minkä verran sitä tilaa on, mutta kysynpä silti :)
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Ile__ - Heinäkuu 24, 2014, 18:48
Vastataanpa tähän kun ei muut oo hoksannu vastata.

Eli juuri niin kuin itsekin ajattelit. Ei voi olla liian vapaasti värähtelevä.

Ei se piippu tiedä paljonko siellä on tyhjää piipun ja tukin välissä..
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Th1972 - Heinäkuu 28, 2014, 11:17
Vilkaise kuvia kivääristä "Blaser r93 lrs2", jossa piippu on suht "vapaana".
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jokke Espoosta - Lokakuu 28, 2014, 20:27
Erinomaiset ohjeet kyllä, kiitos JRu:lle sivistystyöstä!



Kun tässä ketjussa nyt on muutenkin petauksia sivuttu, niin olisin kysynyt että minkälaisia kokemuksia on puutukkisten sohlojen petaamisen vaikutuksesta käyntiin ja minkälaisiin ongelmiin petaus etupäässä auttaa? Pieneneekö kasa vai väheneekö kasan vaeltaminen sään yms mukaan kun puun kosteuden ja lämpötilan vaikutukset eristetään lukkorungosta? Kuinka suuria eroja käyntiin on saatu aikaiseksi?



Talven projektina taitaa olla ainakin Tikkaan pilaripetaukset, ja voisi kai sitä harjoituksen vuoksi tuon TOZinkin pedata vaikka ensin.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jokke Espoosta - Tammikuu 02, 2015, 14:06
Työ tekijäänsä neuvoo, itse tekemällä saa sellaisen kuin sattuu tulemaan ja yrittäminen on ensimmäinen askel kohti epäonnistumista. Edellämainituista syistä ryhdyin nyt sitten puuhastelemaan petauksia Tikkaan tämän ketjun neuvojen mukaan. Luultavasti joku tulee joskus lukemaan tätä ketjua ensimmäinen petaus mielessään, joten tämä toimikoon joko esimerkkinä tai varoittavana esimerkkinä riippuen siitä miten tässä tulee käymään. Ikinä en ennen ole mitään pedannut.



Uhrina on siis perus puutukkinen ohutpiippuinen alkuperäiskuntoinen Tikka M65 .30-06, jonka käynti ei ole ollut ihan toivotunlaista ja kasa vaeltelee. Vikaa on varmaan ampujassakin, mutta silti kaverin aseella ammun tarkemmin, joten jotain pitää yrittää omaanikin tehdä. Tarkoitus on näperrellä pilaripetaus Devconin Steel Puttyllä ja itsetehdyillä pilareilla, joita lähden kohta sorvaamaan.



Lähtötilanne on siis tämän näköinen: (http://https://dl.dropboxusercontent.com/u/20340509/WP_20150102_001.jpg)



Ko. pössykässä rakenne ymmärtääkseni vähän standardista poikkeava. Etummainen kiinnitysruuvi tulee rekyylinvastimeen kiinni alhaaltapäin. Taaempi ruuvi tulee ylhäältäpäin läpi lukonkehyksen takapään, alaraudan ja kiinnittyy liipasinkaareen.



(http://https://dl.dropboxusercontent.com/u/20340509/WP_20150102_003.jpg)



Nähdäkseni nuo erikoisuudet eivät muuta mitään perusperiaatteita. Pilarit meinasin sorvata joko rosterista tai alumiinista riippuen mitä työpaikan romulaatikosta sopivasti löytyy.



Pilareiden mitoiksi meinasin seuraavia:

Etupilari

-Pituus 10 mm (mitattu tönärillä tukista)

-Sisähalkaisija 8-9 mm (pultti M6)

-Ulkohalkasija 12 mm

-Tukkiin joku 13-14 mm reikä



Takapilari

-Pituus 32 mm

-Sisähalkaisija 7-8 mm (pultti M5)

-Ulkohalkaisija noin 11 mm

-Tukkiin joku 12-13 mm reikä



Katsotaan miten äijän käy... Laukaisukoneistoakaan en ole vielä irrottanut.



Edit: tämä projekti on nyt pari päivää odottamassa kun iski ainakin vaimokkeen mielestä tärkeämpiä tapetointi- ynnä muita talonparanteluprojekteja päälle. Työpaikan sorvi oli käyttökiellossa, joten pilareissa joudutaan turvautumaan rautakaupan alumiiniputkivalikoimaan. Eiköhän nekin asiansa aja.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jambo - Tammikuu 04, 2015, 16:16
Tuli tässä mieleen että ainakaan tuo taaempi pilari ei voi olla mahottoman paksu, loppuu tukista materiaali ja aletaan lähennellä laukaisukoneistoa...

Tosin jos jossei l-koneistoon ota kiinni niin jäähän siihen C-muotoisesti puuta ympärille. Ja tuleehan se massalla kiinni kuitenniin... Tosin jätin tästä syystä oman LSA-55:n petauksesta pilarit pois (kuivuu muuten paraikaa...).



Edessähän ei ongelmaa ole.



Saa olla viimenen satsi minkä Acraglas Geliä ostin, Devconihan on paljon halvempaa. 53€ MRA-Supplyltä, no Acraglas Ahti Huvilasta saman. Ainoa erotus että Devconia puoli kiloa, Acraglasia 4 unssia, eli mitä se tekee rammoissa, ~110?
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: JNiemelä - Tammikuu 04, 2015, 17:49
Lainaus käyttäjältä: "Jambo"
Saa olla viimenen satsi minkä Acraglas Geliä ostin, Devconihan on paljon halvempaa. 53€ MRA-Supplyltä, no Acraglas Ahti Huvilasta saman. Ainoa erotus että Devconia puoli kiloa, Acraglasia 4 unssia, eli mitä se tekee rammoissa, ~110?


http://asetarvike.com/index.php/996679



Siitä selaa alas.



Ei ole meinaan mikään turha kauppa hintojen ja tavaran puolesta.

Löytyy paljon tavaraa mitä ei tuolla edes listoissa näy, kun vain älyää kysyä.

Itselle esim. 20 MOA picatinny kisko savageen. Ei tarvi tilaa jenkeistä.  :dance:
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jambo - Tammikuu 04, 2015, 19:48
No saahan sitä näköjään halvemmallakin, mutta on se Devconi vieläkin halvempaa (reilu satasen kilo, Acraglas lähemmäks kolmesataa).

Nyt sen huomaa kun olisi omatekoset tukit pedattavana piekkariin ja tuohon LSA:han, Acraglasilla petaa just sen yhden pyssyn, jää just kivasti yli ettei toista tee... :doh:
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jambo - Tammikuu 04, 2015, 23:30
Noin, raudat nappastu puista irti.



Lopputulos muuten miellyttää, mutta orkkis-tukki on sen verta joustava että todennäköisesti saadaan vielä piippuun kontaktoimaan. Ja olis enempi saanu rouhia matskua pois massan tieltä.

Sellanen reilu pari milliä puoleltaan ku ois saanu massaa olla. Tämä täyttyy jahka tuon omakätöisesti valmistuneen tukin petaan, siihen tempasen Devconia aivan varmasti.



Tuo Acraglasi muuten niin haukkuja sais, mutta kun on hinta/määrä -suhde melko korkia, tuleehan siinä oikeen puinen jätskitikku, mittalusikka ja sekoituskippo.  :D



Se mukana tuleva "release agent" on kylläkin melko hanurista! Vaikka oon kokeillu paksuja, ohuitakin kerroksia sitä levittää, niin kuivahtaessaan menee "ryppyyn" ja luo noita pieniä lukkoja, jotka kyllä aukeaa helposti. Mutta sitä kalvoa jää sitten sekä rautoihin, että tukkiin!

(Tietty voihan sitä Würth:n PTFE-spraytä tai jotain mokkasiinivahaa käyttää Acraglasinkin kanssa...)
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jokke Espoosta - Tammikuu 05, 2015, 01:00
Lainaus käyttäjältä: "Jambo"
Tuli tässä mieleen että ainakaan tuo taaempi pilari ei voi olla mahottoman paksu, loppuu tukista materiaali ja aletaan lähennellä laukaisukoneistoa...

Tosin jos jossei l-koneistoon ota kiinni niin jäähän siihen C-muotoisesti puuta ympärille. Ja tuleehan se massalla kiinni kuitenniin... Tosin jätin tästä syystä oman LSA-55:n petauksesta pilarit pois (kuivuu muuten paraikaa...).



Edessähän ei ongelmaa ole.


Joo, toi on totta. Edessä lebensraumia riittää, mutta toin takaruuvin kanssa meinaa tulla tilanahtauden puutetta...



Nappasin rautakaupasta näppituntumalta kahta alumiiniputkea logiikalla "eiköhän noi nyt kestäis". Toisen ulkohalkaisija on 11,5 mm ja seinämävahvuus 1,5 mm. Toinen on 10 mm ulkohalkaisijalla ja 1 mm seinämävahvuudella.



Pikaisen excel-laskentasession tuloksena on, että noissa taitaa loppua lujuus kesken. En jaksanut/ehtinyt alkaa laskemaan itse alusta lähtien, mutta jonkun nettilaskurin mukaan esimerkiksi 7 Nm kiristystä M6 pultissa, eli etupultissa, antaa voimaa melkein 6000 N ja se aiheuttaa tuohon paksumpiseinämäiseen noin 127 MPa puristusjännityksen. Yleisin alumiiniprofiililaatu on 6063, jonka murtolujuus on luokkaa 130 Nm, joten mennään to-del-la lähelle ja todennäköisesti menee haitarille tai lommahtaa jo aiemmin. Jos taakse tekee tilanpuutteen vuoksi pilarin tuosta ohuemmasta, niin se menee jo 5 Nm kiristyksellä heittämällä yli pilarin myötörajasta. Tietysti massa siinä ympärillä kantaa myös osan kuormasta, mutta silti vähän epäilyttää noiden kesto. Muuten toki vois vetää reilusti isommatkin pilarit, mutta kun meinaa tossa takaruuvin ympärillä loppua tila. Yksi ratkaisu toki olis rosteriputki, mutta sellaista ei nyt oo käsillä ja alskaa olis niin paljon mukavampi työstää olemattomilla työkaluilla.



Täytyy pähkiä vielä asiaa, onneksi ei huomenna ehdi kuitenkaan mitään asialle tekemään...
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: H5N1 - Tammikuu 05, 2015, 08:28
Pilareiksi olen käyttänyt näitä putkinippeleitä mitä lampunkannoissa käytetään. Ovat rautaa,   tarpeeksi vahvaseinämäisiä ja oikein hyvä tartunta massaan kierteen ansiosta.

http://www.valaisintarvike.com/magento/index.php/asennustarvikkeet/putkinippelit.html
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Poikma - Tammikuu 05, 2015, 13:04
Myös d10 ja d12 hydrauliputket ovat käyttökelpoisia pilareihin.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jokke Espoosta - Tammikuu 05, 2015, 22:07
Lainaus käyttäjältä: "H5N1"
Pilareiksi olen käyttänyt näitä putkinippeleitä mitä lampunkannoissa käytetään. Ovat rautaa,   tarpeeksi vahvaseinämäisiä ja oikein hyvä tartunta massaan kierteen ansiosta.

http://www.valaisintarvike.com/magento/index.php/asennustarvikkeet/putkinippelit.html


Kappas, kiitoksia vinkistä, olipa hyvä neuvo. Biltemakin myy vastaavaa, kävin nappaamassa paketin: http://www.biltema.fi/fi/Rakentaminen/Valaisimet-ja-lamput/Lisavarusteet/Nippelisarja-44885/



Eiköhän noista nyt saa riittävän tukevat syntymään. Kierteen pohjalta mitattuna ulkohalkaisija on noin 9,2 mm ja sisähalkaisija näyttäisi olevan 7 mm, joten ei tuossakaan ole seinämävahvuus kuin 1,1 mm, mutta vaikea uskoa etteikö tuo kestäisi. On sentään rautaa, eli ruostuu paremmin kuin alumiini  :?  Ja tuo kierre antaa varmaan kyllä tosiaan erinomaisen tartunnan.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Poikma - Tammikuu 07, 2015, 20:10
Kannattaa hoitaa pilarien keskitys/paikotus tarkasti ettei aktion ruuvit sitten vastaa pilareihin.

Esim. teippiä ruuvien ympärille niin että pilari menee siihen päälle nahkeasti....
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Tammikuu 07, 2015, 20:35
Hyviä pilareita löytyi myös Bauhausista holkkiankkuri nimellä. Pakkauksessa on 4kpl sinkittyjä ja ulkopinnaltaan ristikarhennettuja 11x85mm holkkeja joissa on 8.10mm keskireikä, toisessa päässä on pieni pätkä M8 kierrettä mutta sen voi porata/sahata pois. Paketilla hintaa reilu 4€.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jokke Espoosta - Tammikuu 16, 2015, 23:48
Noniin, tämäkin proggis on vielä elossa ja nytkähti taas hitusen eteenpäin. Koheltajalle kiitos tuosta Bauhaus-vinkistä, tosin sellainen korjaus että ainakin Vantaalla ne olivat nimellä kierreholkki. On kyllä kuin pilariksi suunniteltu  :D Virittelin nyt sellaisesta etupilarin. Vaikuttaisi ajavan asiansa.



Aloitin porailemalla tukin reiät ylikokoon. Heti tuli onnistumisen elämys, kun taaemman pultinreiän ja laukaisukoneiston välinen kannas sanoi raks.



(http://https://dl.dropboxusercontent.com/u/20340509/WP_20150116_001.jpg)



Noh, eipä tuo mitään. Jää piiloon eikä tuo nyt mitään rasituksia olisi kuitenkaan kantanut. Etureiän kanssa sujui paremmin ja reiät ovat nyt pilarienmentävät. Porailin ensin sen verran isoksi että pilari solahti läpi, ja sen jälkeen vielä Dremelin jyrsinterällä vähän viimeistelin eli laajensin vielä hitusen isommaksi.



Piippukourussa on epoksiklöntit, kuten avausviestissä ohjeistettiin. Tämän jälkeen vetäisin rautoihin savea. Hieno tuli.



(http://https://dl.dropboxusercontent.com/u/20340509/WP_20150116_004.jpg)



Tämän jälkeen ryhdyin poistamaan puuta petausmassan tieltä. Käytössä Dremelin jyrsinterä ja taltta. Hitaasti mutta varmasti puuta häipyy, ja vastoin kaikkia odotuksia en vielä onnistunut turaamaan tukin ulkopintaan suurempia lovia. Kuvassa toista puolta on avarrettu, valmis ei tosin sekään vielä ole.



(http://https://dl.dropboxusercontent.com/u/20340509/WP_20150116_007.jpg)



Varmistimen mekanismille on tukissa erillinen kolo laukaisukoneiston sivulla. Tungin sen ja ko. kolon ympäryksen täyteen savea ja kokeilen saako saviköntin siitä huomenna ehjänä ja muotonsa säilyttävänä irti. Jos saa, voisin jyrsiä kyseisen kolon ympäriltä puun hittoon, liimata köntin paikalleen ja kun massat lätkii ympärille, jää massoihin suoraan oikean muotoinen kolo. Kaunis ajatus, mutta melkein arvaankin jo onnistuuko käytännössä...  :roll:



Puuta pitää vielä poistaa aikamoinen määrä, ja kai se on sitten ryhdyttävä epoksia sekoittamaan. Ei tämä näillä taidoilla ja työkaluilla ja kokemuksella ihan yhden illan keikka ole, mutta keskivertoa kiinnostavampaa iltapuuhaa.



Mietinpä sitäkin, että onko pilareita oikeastaan varsinaisesti tarpeen liimata/pedata kiinni tukkiin koko matkalta... ymmärtääkseni homma toimisi hyvin niinkin, että pilari on yläpäästään kiinni paksussa massapedissä ja loppuosa on hiukan väljässä tukin reiässä. Näin tukki saisi elää omaa elämäänsä ympärillä, mutta vääntö ei kohdistuisi pilarien kautta petaukseen. Tämä tietenkin edellyttää, että pilarin yläpään ympärillä on riittävästi massaa. Enköhän tämän kuitenkin tee ihan perinteisellä menetelmällä eli avausviestin ohjeen mukaan koetan saada massaa koko matkalle pilarin ympärille.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: jaktmatch - Tammikuu 17, 2015, 01:32
Lainaus käyttäjältä: "Jokke Espoosta"

Mietinpä sitäkin, että onko pilareita oikeastaan varsinaisesti tarpeen liimata/pedata kiinni tukkiin koko matkalta... ymmärtääkseni homma toimisi hyvin niinkin, että pilari on yläpäästään kiinni paksussa massapedissä ja loppuosa on hiukan väljässä tukin reiässä. Näin tukki saisi elää omaa elämäänsä ympärillä, mutta vääntö ei kohdistuisi pilarien kautta petaukseen. Tämä tietenkin edellyttää, että pilarin yläpään ympärillä on riittävästi massaa. Enköhän tämän kuitenkin tee ihan perinteisellä menetelmällä eli avausviestin ohjeen mukaan koetan saada massaa koko matkalle pilarin ympärille.


Pilarien pitää olla ihan tolkusti kiinni. Eli massa koko pilarin pituudelle.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jokke Espoosta - Tammikuu 17, 2015, 17:58
No nyt on kurat tukissa ja raudat paikallaan kuivumassa. Suorastaan pelottaa miten tässä käy.



Tein 90 gramman satsin massaa, ja tuntui ettei sitä kyllä ollut yhtään liikaa. Mitään suurempaa tursuamista ei tapahtunut, mutta kyllä sitä nyt PITÄISI olla sen verran paljon ettei suurempia koloja jäänyt. Sittenhän se selviää, jos raudat saa vielä irti... irrotusaineena käytin Kiwi Shoe Polishia, jota vedin kolmisen kerrosta. Melkein koko lukonkehys oli myös teipattu, arvelin että liimajämiä on mukavampi irrotella kuin petausmassaa.



Yksi kämmi oli levitellä irrotusainetta kun pilarit olivat jo paikallaan raudoissa. Piti pestä bräkleenilla pilarit puhtaaksi ennen massan levitystä, mutta eiköhän se nyt tarttuisi, etenkin kun pilarit ovat sen verran vahvasti kuvioidut (toisessa M10 ruuvikierre ja toinen on karhennettu kierreholkki).



Tosi kovasti toivon että raudat saa vielä irti. Melkein yhtä paljon, mutta en ihan yhtä paljon, toivon että petaus on suurin piirtein onnistunut.


Lainaus käyttäjältä: "jaktmatch"

Pilarien pitää olla ihan tolkusti kiinni. Eli massa koko pilarin pituudelle.


Mitä kauheaa tapahtuu, jos pilari on yläpäästään kiinni paksussa massakerroksessa ja massa kiinni tukissa, mutta pilari hengailee siinä hitusen itseään isommassa reiässä loppuosaltaan vapaana?
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: jaktmatch - Tammikuu 17, 2015, 18:56
Lainaus käyttäjältä: "Jokke Espoosta"

Mitä kauheaa tapahtuu, jos pilari on yläpäästään kiinni paksussa massakerroksessa ja massa kiinni tukissa, mutta pilari hengailee siinä hitusen itseään isommassa reiässä loppuosaltaan vapaana?


Epäilisin pilarien paikallaanpysyvyyttä. Ei kai siinä muuta. Tosin epäilen kyllä myös saatavaa hyötyä tuollaisesta vaillinaisesti massatuista pilareista.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jambo - Tammikuu 17, 2015, 19:13
90 grammaa? Kuulostaapa "vähältä", itse sotkin ~170 grammaa Devconia.Tosin multa tursus yli ihan reippaasti kaikkialta - Lopputulos erittäin hyvä.

Sai melko lujaa puristaa (siis käsin kuitenkin), että sai raudat "pohjaan", ja teippiä varmistukseksi.... Petasin piippukourua tuosta omatekeleestä sellaset 4cm, lähinnä siksi kun lähipiiristä on sellasia kokemuksia, että tasoittaa osumapisteen muutosta ilman vrt. vaimentimen kanssa.



Voihan tuo olla jostain muustakin seikasta, mutta kun sama kivääri oli aiemmin pedattu pelkältä kehykseltään ja uuden petauksen jälkeen osumapisteen muutos väheni miltei puolella...



Ja LSA-Tikassa ainakin ollu rautojen irti saaminen melko voimaa vaativaa, vissiin noi pystysuorat seinämät saa sen aikaan? (Vrt. piekkari jonka kehys miltei täysin pyöreä, siitä irtoaa ainakin kevyesti...) Irrotusaineiden kanssa ei koskaan mulla ongelmia, ei vaan taho saada sitä voimaa kohdistettua niin suoraan nostoon?



Vielä pitäis alarauta pedata ja vähän lisää maalia niin pääsis testaamaan kokoonpanoa, ei vaan ole ollut oikein ylimäärästä aikaa viikkoon. Sellanen max. tunti kun kerkiäis päivässä hommailla niin ei innosta...
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jokke Espoosta - Tammikuu 17, 2015, 19:36
Lainaus käyttäjältä: "Jambo"
90 grammaa? Kuulostaapa "vähältä", itse sotkin ~170 grammaa Devconia.Tosin multa tursus yli ihan reippaasti kaikkialta - Lopputulos erittäin hyvä.


Joo, olis pitänyt tehdä isompi satsi. Liian kanssa pärjää aina, mutta ikävää jos jää kuplia. Jännä nähdä jäikö vajaaksi. Jos jäi, niin pitää tehdä uusi satsi päälle ja sitä ennen vähän tehdä tartuntoja vanhoihin. Luulisi tarttuvan kun samaa kamaa vetää saman kaman päälle ja pinta on puhdas.



Acraglasin petausmassasetissä on vähän yli sata grammaa tavaraa ja monesta paikasta olen lukenut että silläkin petaa pari kolme torrakkoa. Sen vuoksi ei tullut mieleenkään vetäistä puolta purkkia tuota Devconia, kun se olisi ollut jo parin Acraglas-kitin verran tavaraa.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jambo - Tammikuu 17, 2015, 19:44
Mä oon tottunu Acraglasin sekottamaan kaiken kerralla, siis sen reilu sata grammaa mitä siitä saa, Devconista kuullu että se riittäis juurikin parii kolmee petaukseen...



Onkos muuten M-sarjan tikkakoskelaisissa koko kourun matkalta tuo harjanne? Näkyy ainakin patruunapesän alla olevan. Jos on niin varmaan on myös tuo "painepiste" aivan nokassa? Omasta mehtuu tukista (jonka petasin jo aiemmin Acraglasilla) jyrsin kyseiset pois haittaamasta.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jokke Espoosta - Tammikuu 17, 2015, 20:47
Lainaus käyttäjältä: "Jambo"
Mä oon tottunu Acraglasin sekottamaan kaiken kerralla, siis sen reilu sata grammaa mitä siitä saa, Devconista kuullu että se riittäis juurikin parii kolmee petaukseen...



Onkos muuten M-sarjan tikkakoskelaisissa koko kourun matkalta tuo harjanne? Näkyy ainakin patruunapesän alla olevan. Jos on niin varmaan on myös tuo "painepiste" aivan nokassa? Omasta mehtuu tukista (jonka petasin jo aiemmin Acraglasilla) jyrsin kyseiset pois haittaamasta.


Ei ole koko matkalla, tosin ainakin tossa omassa oli aivan nokalla silti painepiste mutta sen hioin pois jo ensimmäisen "luulis nyt paremmin käyvän"-pohdintasession jälkeen. Tuo piipun ura on mun nähdäkseni ajettu kahdella ajolla pallopäisellä jyrsinterällä niin, että tukin päässä ne on ajaneet samaa rataa ja tuossa patruunapesän kohdalla ovat ajaneet sen verran eri rataa että on jäänyt tuo harjanne ratojen väliin.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jokke Espoosta - Tammikuu 18, 2015, 14:02
Raudat lähtivät suosiolla irti, mutta siihen ne iloiset yllätykset jäivätkin. Kyllähän se mokoma vähän vajaaksi jäi.



(http://https://dl.dropboxusercontent.com/u/20340509/WP_20150118_003.jpg)



Sekoittelin sitten uuden satsin Devconia ja lätkin liberaalisti vajaaksi jääneisiin kohtiin. Raudat takaisin paikalleen ja ruuveilla kiristys paikalleen samalla kun yritin parhaani mukaan vetää kuvitellut välykset taakse, jotta rekyylinvastin olisi siinä missä sen kuuluu olla. Tällä kertaa myös tukin lipaskuilun ja laukaisukoneiston paikan savella, jotta massaa ei menisi ihan joka paikkaan. Tuo olisi pitänyt mielestäni tajuta jo ensimmäisellä rundilla. Kun raudat painaa tukkiin, niin massa karkaa lipaskuilun kautta alaspäin sen sijaan että se tunkeutuisi kaikkiin koloihin kuten sen pitäisi tehdä.



On tuossa siivoamista, mutta onneksi töissä pääsee pikkujyrsimellä ajelemaan liikoja pois. Josko tuosta vaikka kelpo vielä tulisi.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: ampuja - Tammikuu 18, 2015, 14:15
Kannattaa muuten sitten katsoa ettet ruuveja kiristäessä tee jännitettä lukkorunkoon.. varmempaa olis kiristää se lukkorunko vaikka ilmastointiteipillä. Näin lukko tulee vapaasti siihen massaan kun koko petauksen tarkotus on vapauttaa lukko kaikista jännityksestä.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jokke Espoosta - Tammikuu 18, 2015, 14:42
Lainaus käyttäjältä: "ampuja"
Kannattaa muuten sitten katsoa ettet ruuveja kiristäessä tee jännitettä lukkorunkoon.. varmempaa olis kiristää se lukkorunko vaikka ilmastointiteipillä. Näin lukko tulee vapaasti siihen massaan kun koko petauksen tarkotus on vapauttaa lukko kaikista jännityksestä.


Mä taas järkeilin, että jos sen vetää tuohon teipillä tms, niin se ei varmasti ole kunnolla pohjassa. Ja kun se ei ole pohjassa, niin uudet massakerrokset jäävät ylemmäs kuin vanhat, ja sitten kun sen vetää kuivuttuaan kasaan ruuveilla, niin aktio ei ole kiinni pilareissa vaan jää kantamaan noiden paikkojen kohdalta.



Noh, katsotaan miten käy. Tunnetustihan jos tarkkuus ei laske yli 50%, niin petaus on onnistunut.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: ampuja - Tammikuu 18, 2015, 14:50
Toi ohje pätee lähinnä ja suuremmissa määrin kun ihan ensimmäistä kertaa sitä tukkia pedataan ts. lähdetään puhtaalta päydältä. Silloinkin raudat painetaan kyllä käsin riittävällä voimalla ns. pohjaan.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Tammikuu 18, 2015, 14:57
Petaaminen on siinä suhteessa hyvä homma että siinä ei juurikaan voi tehdä pysyviä vahinkoja, ja korjaus onnistuu tekemällä petaus kokonaan uudestaan, vaikka kuinka moneen kertaan ja aina oppii uusia asioita.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: ALa - Tammikuu 18, 2015, 19:02
Mielestäni massaa mielummin reilusti niin ettei tarvitse arvuutella riittääkö. Itse katson rautojen paikoilleen asettamisen yhteydessä, että massaa tursuu tukin ja lukkorungon välistä tasaisesti koko petaus alueelta. Purkillisella Devconia petaa monta tukkia koko lukkorungon matkalta pilareineen, joten en näe järkeä säästellä massan määrässä. Varsinkin kun avarrukset tekee käsipelilla esim. Dremelillä, niin on todella vaikea arvioida tarkkaan paljonko massaa tarvitaan.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jambo - Tammikuu 18, 2015, 19:16
Ja yks hyväksi koettu tapa on sotkottaa massaa puihin ja rautoihin. Jos levittää pelkkään tukkiin on ilmakuplia todennäkösemmin lopputuloksessa.



Itsekkin tungin Play-dohia laukaisukoneiston ja lipaskuilun tilalle. On vaan vihtumaista saada siivottua sieltä pois, ja kyllä sitä massaa kerty sinne silti...



Jääkös muilla petausmassan päälle osa irrotusaineesta kun nappaa paletin auki? PTFE:llä ja Acraglasin irrotusaineella sama homma, pirun kivaa hinkata sitä irti!

Eihän se siellä ketään haittais, muttaku siistimmän näkönen on ilman. Lähtee siis ihan hinkkaamalla...
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Tammikuu 18, 2015, 19:37
Lipas- ja liipasinkoneiston aukko tulee tukittua solumuovin palasella jonka päälle on kääräisty kelmua, helppoa ja nopeaa. Kyllä mulla pn PTFE jäänyt petaukseen ja pinta on harmahtava, eipä sitä kunnolla sieltä näe kun laittaa raudat paikalleen :wink:
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Poikma - Tammikuu 19, 2015, 08:52
Lainaus käyttäjältä: "Jambo"
Jääkös muilla petausmassan päälle osa irrotusaineesta kun nappaa paletin auki? PTFE:llä ja Acraglasin irrotusaineella sama homma, pirun kivaa hinkata sitä irti!

Eihän se siellä ketään haittais, muttaku siistimmän näkönen on ilman. Lähtee siis ihan hinkkaamalla...


Tuota ongelmaa ei tule kun käyttää irrotusaineena Kiwi Shoe Polishia..... eli kiilotusainetta rautoihin ja kankaalla tms. kiillotus.

Rautojen irrotuksen jälkeen on kuin mitään irrotusainetta ei olisi ollutkaan........
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Sipa - Tammikuu 19, 2015, 09:35
Mistäs tuota kenkälankkia saa?
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Poikma - Tammikuu 19, 2015, 09:43
Ainakin HongKongissa ja RobinHoodissa olen Kiwi-tuotteita nähnyt.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jokke Espoosta - Tammikuu 19, 2015, 12:51
Kokemuksen syvällä rintaäänellä ( :D ) ääni Kiwi Shoe Polishille. Voi olla että moni muu lankki toimii kans, mutta tuo ainakin toimi erinomaisesti. Itse ostin Hong Kongista ja levittelin ihan sormin vaan pari kolme kerrosta. Hyvin lähti irti raudat molemmilla kerroilla. Eikä jäänyt mitään näkyvää kiinni petauksiinkaan.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Poikma - Tammikuu 19, 2015, 14:56
Kun sen levittää ja kiillottaa, lähtee ylimääräiset aineet pois ja petaus vastaa lukonkehyksen muotoa/mittoja mahdollisimman hyvin....
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Tammikuu 19, 2015, 15:56
Eli Kiwi kiillotetaan kokonaan pois metallipinnoilta, eikä jätetä siihen "vaha"kerrosta?
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: kema - Tammikuu 19, 2015, 16:03
ei jaksa.....
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Tammikuu 19, 2015, 17:07
Simonizia on käytetty ja se toimii loistavasti, samoin Birchwoodin carnauba tukkivaha, lähes samaa kamaa kuin Simoniz. Molemmilla olen ensi sipaissut vahakerroksen jonka olen kiillottanut pois, sen jälkeen uusi vahakerros ja kun se on kuivinut harmaaksi niin raudat massaan. PTFE on helpompi suihkuttaa rautoihin mutta carnauba vaha toimii paremmin, tietämättä luulen (en ole Kiwiä käyttänyt) että carnauballa ja Kiwillä saa aika samanlaisen lopputuloksen. Oli viimeksi Simoniz loppu joten tuli käytettyä PTFE:tä, palaan takaisin Simoniziin seuraavassa petauksessa.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Poikma - Tammikuu 19, 2015, 19:59
Juu, ei jätetä Kiwiä "vahakerrokseksi" vaan kiillotetaan "pois".


Lainaus käyttäjältä: "kema"
Ennemmin vaikka Simoniz original wax pintaan. Kolme vahakerrosta ohjeen mukaan ja kerrosten välissä annetaan kuivua 12h.



Päälle sitten PVA jos haluaa varman irroituksen. Hiuslakkaakin jotkut käyttävät.



http://kevra.fi/fi/Tuotteet/Irrotusaineet/Irrotusaineet%20komposiiteille/


Ja minkähän takia ennemmin Simoniziä........hieman perusteluja kiitos......olet varmaan kokeillut tuon Kiwin kun asian noin hyvin tunnut tietävän.... :twisted:

Kiwillä sama asia hoituu muutamassa minuutissa.



Menisköhän se paremmin "läpi" jos ammattilainen kertoo asian.... oheisen linkin jutusta se keltainen  laatikko "Comments on alternative components and methods"

http://www.accurateshooter.com/technical-articles/stress-free-pillar-bedding/
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: kema - Tammikuu 20, 2015, 09:18
ei jaksa......
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Poikma - Tammikuu 20, 2015, 11:53
No joo, varsinaiset laminointi- ja muottijutut nyt on ihan oma maailmansa johon ei kai kukaan vähänkään asioista perillä oleva lähde Kiwi Shoe Polishia tarjoamaan.



Lukonkehyksen petaamisessa on tarkoitus luoda mahdollisimman jännityksetön tila lukonkehykselle kun aktion ruuvit kirrataan kiinni. Jos irrotusaine on eri kohdista eri paksuinen ja muutenkin epämääräinen, ei edellämainittu tule toteutumaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kun käytetään mahdollisimman ohutta ja "olematonta" irrotusainetta, peti vastaa niin hyvin lukonkehystä muodoltaan ja mitoiltaan kuin kotikonstein on mahdollista. Ja tässä hommassa Kiwi toimii......
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Poikma - Tammikuu 20, 2015, 12:43
Lainaus käyttäjältä: "kema"
ei jaksa......


Erittäin rakentavaa keskustelua........
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Tammikuu 20, 2015, 12:55
Siinä mä en välttämättä ole samaa mieltä että petaus pitää istua välyksettömästi rautoihin, satku-pari antaa pelivaraa rautojen lämpölaajenemiselle, myös tukki ja petausmassalla on omat liikehdinnät lämpöjen mukaan. Devconista en mene sanomaan mutta monilla epoksimassoilla on saatu petauksia halkeamaan jos ne on tehty täysin välyksettömiksi, ja syynä on ollut rekyyliin yhdistettynä lämpölaajenemiset sekä tukin eläminen petauksen ympärillä, jälkimmäisessä tapauksessa on yleensä massapatja ollut liian ohut tukin ja rautojen välillä.



Petaus on laji missä ei ole yhtä oikeaa toimintamallia, jokaisella on omat rutiinit ja suosikit aineissa jotka on hyviksi havaittuja, oli ne ammattikäyttöön tehtyjä tai ei. Mä olen edelleen vanhan koulukunnan petaaja massojen suhteen, edelleen teen oman seoksen laminointiepoksista, piituhkasta ja väriaineesta. Tarpeen vaatiessa sekaan laitetaan vahvikkeeksi hiilikuitusilppua/pulveria. Moni on ihmetellyt miksi ihmeessä, kun Devcon on keksitty ja on parempaa. Sitä mäkin olen monesti ihmetellyt... :lol:



kema oli laittanut hyvän kannanoton irroitusaineisiin, olisit vaan pitnänyt sen tekstin etkä poistanut sitä. Keskustelu ja näkökulmien vaihtaminen on aina hyvästä, vain sillä tavalla voi kehittyä ja saada aikaan parempia tuloksia.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jokke Espoosta - Tammikuu 20, 2015, 22:40
Minäkään en oikein jaksa uskoa siihen, että jonkun lankkikerroksen paksuudella olisi oikein mitään merkitystä tuossa, mutta tietysti on aina fiksua pyrkiä täydelliseen eikä vain todennäköisesti riittävän hyvään  :)



Tein vähän laskuharjoituksia. Omassa Tikassani kiinnitysruuvien väli on noin 180 milliä ja rekyylinvasteesta lukkorungon perään on sellaiset 220 milliä. Jos hoidan petaukset huoneenlämmössä, niin kylmänä syysaamuna teeripassissa -10 asteen lämmössä on kiinnitysruuvien välissä petausmassa lyhentynyt 0,4 milliä enemmän kuin aktio. Devconin lämpölaajenemiskerroin kun on moninkertainen raudan lämpölaajenemiskertoimeen verrattuna. Mittaamatta arvelisin, että se on monin verroin enemmän kuin mitä saa yrittämälläkään eroa lankkaamalla.



Hurjimmat sankarit kuulemma vielä kuivattavat petauksensa saunan jälkilöylyissä, jolloin lämpötilaero massan jähmettymislämmön ja talvipäivän välillä onkin jo 60 astetta. Teräsaktion ja Devcon-pedin välys onkin jo 0,8 milliä. Ellen laskenut ihan väärin, niin nuo ovat jo yllättävän isoja lukemia  :shock:



Oma petaus on nyt kutakuinkin valmis, pitää vielä dremelillä kaivella massan rippeet pois varmistimelle varatusta poterosta tukista. Jollain aikajänteellä pitää tehdä myös alaraudan petaus, sillä näköjään pilarit jäivät hitusen liian lyhyiksi eivätkä ylety ihan puun pinnan tasoon asti alhaalla. Tämä on helpohkosti korjattavissa alaraudan petauksella, jolloin saadaan tukin eläminen kokonaan eristettyä massoista.



Tällä hetkellä vielä arvelen, että vaikka tuo ei ihan nappisuoritus ollutkaan, niin hoitanee asiansa. Jos asia epäilyttää kovasti parin ampumaratakäynnin jälkeen, niin nyt kun on jo jotain kokemusta niin ei vaikuta kauhealta projektilta ottaa vaikka parin millin kerrosta massoista pois ja tehdä pintakerrosta uudestaan. Kovin pahasti pielessä tuo ei kuitenkaan taida olla.



Aika tavalla tässä taas opittiin, kuten aina ekalla kerralla...

-Lipasaukko tukkoon ettei massa tursua sinne

-Massaa pitää olla melkoinen satsi. Devconin tiheydellä joku 130 grammaa voisi olla aika jees. Olin aivan liian varovainen määrän arvioinnissa.

-Massaa sekä rautojen että tukin puolelle, täyttää välit paremmin.

-Pilarit voisi suojata vaikka teipillä irrotusaineen levityksen ajaksi

-Pilarit kannattaa mieluummin tehtä vähän ylipitkiksi kuin juuri oikeaan mittaan, kyllä niitä saa dremelöityä vielä paikallaankin

-Devcon jähmettyy sen verran hitaasti ettei ole mitään tarvetta kiirehtiä kun kura on sekoitettu. Voi käydä rauhassa vaikka paskalla jos siltä tuntuu.

-Savi kutistuu pirusti kuivuessaan. Muovailuvaha tai joku muu töhnä voisi olla soveltuvampaa.

-Rautoihin oikein Porvoon mitalla öljyä ennen kuin ne hautaa saven alle, nyt punersi vähän parista kohdasta kun oli saanut ilmeisesti savesta vähän kosteutta. Olihan ne öljytty, mutta voisi ÖLJYTÄ. Lisäksi varmasti helpompi irrotella muovailuvahaa tms, jos on kunnon öljyt välissä.

-Kaikki mihin ei haluta massaa pitää olla käsitelty jollain, mikä estää massan tarttumisen. Jossain vaiheessa sitä massaa on käsissä, pöydällä ja kaikkialla.



Trying is the first step towards failure.

-Homer Simpson
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Tammikuu 21, 2015, 08:26
Muovailuvahan rippeet on helppo poistaa föönillä ja hammasharjalla. Rautoihin jää pieni vahakerros ja jos se haittaa niin Fairy ja kuuma vesi ottaa loput pois. Muovailuvaha ei sitten kestä yli 40 asteen lämpöjä jos aikoo kovetuksen tehdä lämpimässä. 40-60 asteessa tehty kovetus ei pelkästään nopeuta epoksi kuivumista vaan lisää epoksin kovuutta, joissain petauksissa tästä on hyötyä ja toisissa ei. Jos aikoo lämmössä kovettaa petauksen niin silloin on petauspatjan syytä olla paksu ja kunnolla ankkuroitu, muuten voi petaus haljeta rekyylin ja lämpötilojen muutosten voimasta.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Poikma - Tammikuu 21, 2015, 08:55
No itse ajattelin tuon lankin/kiilotuksen etuna lähinnä sen että kerros on tasainen versus esim. Agraclasin irrotusaine tai joku muu paksuhko suihkutettava aine jota saattaa helposti tulla eri paksuudelta (puhtaan varmaan kympeistä) eri kohtiin.

Jotka sitten ovat suoraan mittaheittoja myös petauksessa ja edelleen aiheuttavat jännityksiä lukonkehyksiin kun ruuvit kiristetään.



Eikös tuo Devconin lämpölaajenemiskerroin ole luokkaa 0,000027 1/C eli reilu tuplat teräksen vastaavaan 0,000012?

Ainakin Devconin prosyyrissä oli esitetty 0,000048 1/F ja tuosta kun muuntaa asteet Celsiukseen niin tulee tuo em.

Ja tuolla kun laskee 30 C-asteen muutoksen erotuksen (teräs/Devcon) 180mm ruuvivälille niin tulee 0,08mm.



Laskekaas vielä joku muukin...saadaanko vielä eri tuloksia...... 8)
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jokke Espoosta - Tammikuu 21, 2015, 09:53
Lainaus käyttäjältä: "Poikma"
Eikös tuo Devconin lämpölaajenemiskerroin ole luokkaa 0,000027 1/C eli reilu tuplat teräksen vastaavaan 0,000012?

Ainakin Devconin prosyyrissä oli esitetty 0,000048 1/F ja tuosta kun muuntaa asteet Celsiukseen niin tulee tuo em.

Ja tuolla kun laskee 30 C-asteen muutoksen erotuksen (teräs/Devcon) 180mm ruuvivälille niin tulee 0,08mm.


Yhden fahrenheit-asteen muutos vastaa 0,556 celsiusasteen muutosta, eli tuo fahrenheiteina ilmoitettu lämpölaajenemiskerroin pitää jakaa 0,556:lla, jolloin saadaan 0,000048 / 0,556 = 0,000086 1/C. Devconin tekniset tiedot löytää myös täältä: http://www.itw-devcon.co.uk/images/uploads/format/Plastic_Steel_Putty_%28A%29.pdf ja siellä on ilmoitettu lämpölaajenemiskerroin suoraan celsiuksina ja siellä lukee 0,0000864 per celsiusaste eli melkein nelinkertainen teräkseen verrattuna.



Ainakin omasta mielestäni laskin oikein   :D
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Poikma - Tammikuu 21, 2015, 11:59
Kyllä olet Jokke laskenut ihan oikein, itselläni meni tuon F => C muutos väärin päin. Minun moka...... :oops:



Tuo usean kympin ero on jo aika "raju". Esim. Tikka T3:ssa on kummankin kiinnitysruuvin kohdalla lukonkehyksessä uloke......pitänee sille takimmaiselle ulokkeelle Dremeloidä tilaa petiin lämpöelämiselle ja miksei myös etummaisellekin.

Onhan ne poterot/ulokkeet ruuvien kohdalla vastoin myös sitä että vain varsinainen rekyylivaste saa ottaa rekyylin vastaan.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Tammikuu 21, 2015, 13:19
Kaikki pystypinnat jotka voi mahdollisesti kantaa taaksepäin, poislukien rekyylivastin, eivät saa missään tapauksessa kantaa petaukseen. Mä teen usein näihin pintoihin paksun teippauksen alumiiniteipillä, tarttuu hyvin kiinni kehykseen ja on helppo sen jälkeen leikata muotoon askarteluveitsellä. Tilaa voi tehdä myös petauksen kuivuttua Dremelillä tms. Yksinkertaisesti sanottuna, jos otetaan rekyylivastin pois niin kehyksen pitää päästä liikkumaan kelkkana 1-2mm taaksepäin. Jos kehyksellä ei ole tilaa liikkua pituus suunnassa niin rekyylivastimena toimii joku muu paikka kuin rekyylivastin = käynti vaeltaa lämpötilojen mukaan ja riskinä on petauksen halkeaminen. Alumiiniteipin käyttö on muutenkin hyvä keino tehdä täyttö niihin kohtiin joiden ei tarvitse petauksen jälkeen osua rautoihin, tapauksesta riippuen teippaan kehyksen hännän tai keskiosan kelluvaksi. Raudat ottaa pohjastaan petaukseen kiinni vain kiinnitysruuvien alueelta ja tämä antaa tilaa rautojen/petauksen liikehdinnälle lämpötilojen mukaan.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: JNiemelä - Tammikuu 21, 2015, 18:04
Lainaus käyttäjältä: "Koheltaja"
Kaikki pystypinnat jotka voi mahdollisesti kantaa taaksepäin, poislukien rekyylivastin, eivät saa missään tapauksessa kantaa petaukseen. Mä teen usein näihin pintoihin paksun teippauksen alumiiniteipillä, tarttuu hyvin kiinni kehykseen ja on helppo sen jälkeen leikata muotoon askarteluveitsellä. Tilaa voi tehdä myös petauksen kuivuttua Dremelillä tms. Yksinkertaisesti sanottuna, jos otetaan rekyylivastin pois niin kehyksen pitää päästä liikkumaan kelkkana 1-2mm taaksepäin.


Johtuuko edellämainittu myös alarautoihin kiinnityspultteja myöten? Eli tehdäänkö liipaisinkaaren taakse puihin myös välys?
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Tammikuu 21, 2015, 19:03
Ei tarvitse, alarauta saa istua napakasti petauksessa/puissa. Kun alarauta on oikein asemoitu, kiinnityspultit on alaraudan reikien keskellä, eikä ruuvit kiristyessään kampea mihinkään suuntaan niin alarauta ja sen lämpö eläminen ei vaikuta yläkerran toimintaan millään tavalla. Alaraudan asemointi on yhtä tärkeä kuin kehyksen petauksen tekeminen, yleensä alarauta on valmiiksi oikeassa kohtaa mutta on nähty myös niitä tukkeja joissa alarauta on ollut 1-3mm liian edessä tai takana. Silloin on alarauta pedattava oikeaan kohtaan että kiinnityspultit asemoituu suoraan linjaan.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: JNiemelä - Tammikuu 21, 2015, 20:24
Alarauta tietysti asemoituna reijät linjassa pultteihin nähden, mutta tarkoitin, että eikö alaraudan perä ja muut mahdolliset pystysuorat pykälät alaraudassa toimi kilpailevana rekyylivasteena yhtä lailla?

Samasta syystähän myös pulttien reijät puihin ovat ylikoossa.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Tammikuu 21, 2015, 20:36
Kiinnitysruuvit toimii elastomeerinä ylä ja alarautojen välillä joten yläkerran rekylointi ja mahdollinen liikehdintä ei vaikuta alarautoihin, kyse on todella pienistä liikkeistä jotka häviävät kiinnitysten toleransseihin.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jonez - Tammikuu 22, 2015, 17:30
Onko kellään kokemusta cz 452 varmintin tai vastaavan lukkorungon petaamisesta? Kyseisessä aseessahan on yksi ruuvi lukkorunkoon ja toinen on piipussa dovetailiin kiinnitettävän metallipalikan varassa. Kannattaako kyseinen ase pedata koko matkalta tonne "barrel lug" asti?
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Tammikuu 23, 2015, 11:30
Kiinalainen JW15 on jonkinlainen kopio CZ:sta ja raudat kiinnittyy samalla tavalla puihin. Mulla oli JW15 joskus parikyt vuotta sitten, poistin piippupalikan kokonaan ja tein lukkokehykseen toisen kiinnitysruuvin, samalla avarsin piippukourua. Petauksen jälkeen JW oli törkeen hyvä käyntinen, yksi tarkimpia piekkareitä mitä mulla on koskaan ollut.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: TeemuJ - Tammikuu 23, 2015, 12:30
Lainaus käyttäjältä: "Koheltaja"
Kiinalainen JW15 on jonkinlainen kopio CZ:sta ja raudat kiinnittyy samalla tavalla puihin. Mulla oli JW15 joskus parikyt vuotta sitten, poistin piippupalikan kokonaan ja tein lukkokehykseen toisen kiinnitysruuvin, samalla avarsin piippukourua. Petauksen jälkeen JW oli törkeen hyvä käyntinen, yksi tarkimpia piekkareitä mitä mulla on koskaan ollut.


Jatketaan sen verta otna että jw oli kyllä vakionakin todella tarkka kun suhteutetaan hintaan 75m ja kasat mahtui lähes poikkeuksetta kaljapullon korkkiin.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Tammikuu 23, 2015, 14:59
kyllä vain, JW15 on ehkä parasta mitä ainakin siihen aikaan oli saatavana pienellä rahalla, jos laatu ei ole muuttunut niin on edelleen harkinnan arvoinen piekkari vaikka rakentelun aihioksi. Onhan se aika synkän oloinen ja rälläkällä viimeistelty mutta hyvä työkalu ja aihio moneen käyttöön, harmi ettei saa paksupiippuisena versiona.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: ALa - Tammikuu 24, 2015, 23:17
Lainaus käyttäjältä: "Koheltaja"
Kaikki pystypinnat jotka voi mahdollisesti kantaa taaksepäin, poislukien rekyylivastin, eivät saa missään tapauksessa kantaa petaukseen. Mä teen usein näihin pintoihin paksun teippauksen alumiiniteipillä, tarttuu hyvin kiinni kehykseen ja on helppo sen jälkeen leikata muotoon askarteluveitsellä. Tilaa voi tehdä myös petauksen kuivuttua Dremelillä tms. Yksinkertaisesti sanottuna, jos otetaan rekyylivastin pois niin kehyksen pitää päästä liikkumaan kelkkana 1-2mm taaksepäin. Jos kehyksellä ei ole tilaa liikkua pituus suunnassa niin rekyylivastimena toimii joku muu paikka kuin rekyylivastin = käynti vaeltaa lämpötilojen mukaan ja riskinä on petauksen halkeaminen. Alumiiniteipin käyttö on muutenkin hyvä keino tehdä täyttö niihin kohtiin joiden ei tarvitse petauksen jälkeen osua rautoihin, tapauksesta riippuen teippaan kehyksen hännän tai keskiosan kelluvaksi. Raudat ottaa pohjastaan petaukseen kiinni vain kiinnitysruuvien alueelta ja tämä antaa tilaa rautojen/petauksen liikehdinnälle lämpötilojen mukaan.


Minulla on nyt 3. petaus tehty KKCn tukkiin, rautoina T3 Super Varmint ja toivottavasti nyt tuo Koheltajan mainitsema lämpötilojen mukaan seilaava osumapiste on historiaa. Matskuina on ollut Devcon ja erinäiset rekyylinvastinraudat ja palikat. Ekalla petauksella pedattiin KKCn tukin mukana tullut rekyylinvastinrauta, joka oli niin umpikiero ja epäsymmetrinen, että vieläkin ihmettelen miksi sen sinne laitoin. Nyt on pariin kertaan tehty uusi petaus Lumley Armsin petaussetillä (rekyylirauta+pilarit) ja osunta ollut välillä aivan huippua (kylmällä piipulla), mutta myöskin melkoista vaeltelua piipun lämmetessä. Nyt otin vikasta petauksesta pikkusen pois lukkorungon kiinnitysruuvien ulokkeiden edestä ja takaa. Saas nähdä poistuuko edellä mainittu ongelma. Kaiken kaikkiaan en vaan ymmärrä tuota Sakon logiikkaa irtonaisesta rekyylinvastinraudasta mitä T3 aktioissa käytetään.Mikä etu tuolla saavutetaan?
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Tammikuu 25, 2015, 10:49
Irrallinen rekyylivastin on kustannustehokas tuotantolinjalla, ei sille muuta perustetta ole.



Osumapisteen vaeltaminen voi johtua myös piipusta, varsinkin kun on kyse takopiippuisesta Sako/Tikka kivääreistä. Niillä on joskus paha tapa kadottaa käynti, tai muuttaa osumapistettä lämmetessään, jäähtynyt piippu taas tikkaa samaan paikkaan hyvällä käynnillä. Harvinaista mutta mahdollista.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Maantiekiitäjä - Helmikuu 04, 2015, 17:34
Pohtinut tässä sellaista asiaa kun tuo remari makaa tuossa AICS:n tukissa, että kannattaisko kehys liimata tuohon ruotoon kiinni jos kyllä niin millä? Toinen vaihtoehto voisi olla ottaa vingulla pikkusen tavaraa pois ja laittaa Devconit väliin vai onko viisainta antaa olla?
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jambo - Helmikuu 04, 2015, 20:21
Selailin tuossa vanhaa Rekyyliä jossa Laulumaa liimasi kasahuilunsa läjään. Ei löytynyt tekstistä mainintaa, mutta kuvassa oli jotain Bisonin tavaraa, ilmeisesti 5 minuutin pikaliimat saa unohtaa... Toinen mikä tulis ittelle mieleen että Devconit lusikois kouruun ja jättäis irroitusaineet välistä pois?



Vaan oma Tikan petaus näytti onnistuneen, 10 rammanen tehdas-Scenar nakutti parhaillaan 10 millin läjää neljällä laakilla.  :dance:
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Helmikuu 04, 2015, 20:55
Jos raudat istuu ruodossa hyvin niin älä tee mitään, jos ei istu niin kevyt Devcon petaus riittää. Liimaaminen onnistuu hitaalla epoksilla jos siihen päädyt. Aikoinaan tuli testattua liimausta alumiiniruodossa enkä saanut siitä mitään etua, lisäksi alumiinin ja teräksen lämpölaajenemiskertoimet on erilaisia ja pelkällä liimauksella voi tulla ongelmia rautojen kiinni pysyvyydessä kovilla pakkasilla koska liimauksessa yleensä jätetään rautojen ruuvit kokonaan pois käytöstä.



Lopuksi tein siihen kevyen petauksen ja vaikutus oli sitä mitä olin hakemassa, sai laittaa aseen kappaleiksi, kasata ja jatkaa ampumista ilman kohdistuksen tarvetta.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: poke86 - Helmikuu 05, 2015, 18:38
Käykö kemiallinen metalli tukin petaukseen kun raudat ei istu. Esim http://m.motonet.fi/fi/tuote/606118/Permatex-kemiallinen-metalli-25ml ei raski devoconia ostaa..
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Helmikuu 05, 2015, 19:12
Mielummin tota, periaatteessa samaa tavaraa kuin Marinetex mitä monet jenkkilän pojat käyttää petauksissa: http://m.motonet.fi/fi/tuote/387957/Hempel-Epoxy-Filler-013kg



Espoon Motonetistä tota olen hakenut muuhun käyttöön ja siellä oli/on viallinen erä, toinen massa on rakeista ja siitä on reklamoitu. Sitä en tiedä onko vaihtaneet hyllyssä olevat uusiin.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Ärmätti - Helmikuu 05, 2015, 20:07
ihan plastic baddinginkin ajaa asiansa - parempiakin on mutta tämä ei maksa juuri mitään ja toimii silti - jopa minulla on plastic baddingillä pedattuja  :oops:
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Helmikuu 05, 2015, 21:07
Pattinki on pehmeää ja muuttaa muotoa lämpötilan ja tukin elämisen mukaan. Siitä huolimatta pattinki lienee menneiden vuosien suosituin petausmassa, siihen aikaan kun petaukset oli uusinta hottia :geek:
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jokke Espoosta - Helmikuu 05, 2015, 22:01
Anteeksi, mutta en voi olla sanomatta, että en ymmärrä miksi tässä kohdassa pitää säästää pariakymppiä. Touhuun palaa kuitenkin kunnolla tehtynä aikaakin jo tuntikausia ja asennuskaljoihin menee vähänkin juopommalla jo puolet tuosta hintaerosta  :D



Puoli kiloa Devconia maksaa kotiin kannettuna reilut kuusikymppiä. Siitä petaa pari kolme pyssyä eikä pitäisi ainakaan massan takia mennä pieleen. Hempel voi olla ihan hyvääkin kamaa, mutta on vähän siinä ja siinä riittääkö yksi aski, ainakin oman kokemukseni (1 pedattu ase) mukaan. Kaksi askia maksaakin jo 32 euroa, ja siltikin sitä on vain puolet siitä määrästä mitä Devconia. Toi 25 ml ei taida riittää mihinkään ja kilohinta on paljon kovempi kuin Devconilla. Lisäksi Devcon on varmasti hyvää kamaa ja sitä käytetään ison veden molemmin puolin yleisesti.



Varmaan moni muukin aine toimii, mutta kannattaako tässä kohtaa väkisin kokeilla onneaan? Kiväärit maksavat sadoista euroista ylöspäin, samoin kiikarit, ja joka ampumaratakäynnillä palaa patruunaakin parin kympin edestä tai enemmän. Jos petauksen ongelmat tai epäilykset petauksen ongelmissa aiheuttavat yhdenkin ylimääräisen ratakäynnin, niin hintaero on kuitattu. Se pari kolmekymppiä hintaeroa on niin naurettavan pieni osuus aseiden, kiikarien, kiikarinjalkojen, bipodien, ampumaratamaksujen, bensan, taulujen, puhdistusaineiden, latausvälineiden, tacticool-varusteiden yms ohella, että itse en viitsi kokeilla onneani.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: ALa - Helmikuu 06, 2015, 07:24
Lainaus käyttäjältä: "Jokke Espoosta"
Anteeksi, mutta en voi olla sanomatta, että en ymmärrä miksi tässä kohdassa pitää säästää pariakymppiä. Touhuun palaa kuitenkin kunnolla tehtynä aikaakin jo tuntikausia ja asennuskaljoihin menee vähänkin juopommalla jo puolet tuosta hintaerosta  :D



Puoli kiloa Devconia maksaa kotiin kannettuna reilut kuusikymppiä. Siitä petaa pari kolme pyssyä eikä pitäisi ainakaan massan takia mennä pieleen. Hempel voi olla ihan hyvääkin kamaa, mutta on vähän siinä ja siinä riittääkö yksi aski, ainakin oman kokemukseni (1 pedattu ase) mukaan. Kaksi askia maksaakin jo 32 euroa, ja siltikin sitä on vain puolet siitä määrästä mitä Devconia. Toi 25 ml ei taida riittää mihinkään ja kilohinta on paljon kovempi kuin Devconilla. Lisäksi Devcon on varmasti hyvää kamaa ja sitä käytetään ison veden molemmin puolin yleisesti.



Varmaan moni muukin aine toimii, mutta kannattaako tässä kohtaa väkisin kokeilla onneaan? Kiväärit maksavat sadoista euroista ylöspäin, samoin kiikarit, ja joka ampumaratakäynnillä palaa patruunaakin parin kympin edestä tai enemmän. Jos petauksen ongelmat tai epäilykset petauksen ongelmissa aiheuttavat yhdenkin ylimääräisen ratakäynnin, niin hintaero on kuitattu. Se pari kolmekymppiä hintaeroa on niin naurettavan pieni osuus aseiden, kiikarien, kiikarinjalkojen, bipodien, ampumaratamaksujen, bensan, taulujen, puhdistusaineiden, latausvälineiden, tacticool-varusteiden yms ohella, että itse en viitsi kokeilla onneani.


Täysin samaa mieltä. Ei ole mitään järkeä olla hankkimatta petausmassaa joka todistetusti toimii.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Helmikuu 06, 2015, 07:26
Hempel pitäisi riittää helposti kahteen petaukseen, on siinä sen verran paljon tavaraa tuubeissa.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Ärmätti - Helmikuu 06, 2015, 08:46
baddingia käytetään vaan jos on pakko päästä radalle samana päivänä - sitä kun löytyy joka rautakaupasta. Omatkin paddingit tulen vaihtamaan joskus kun kerkee....
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Poikma - Helmikuu 06, 2015, 13:51
Jätä ennemmin petaamatta kuin petaa Plastic Paddingilla.......no, kukin "taaplaa tyylillään".....
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Ippe - Helmikuu 13, 2015, 19:10
http://s1303.photobucket.com/user/Ippe2/media/20150213_183908_zps9175afaa.jpg.html

http://s1303.photobucket.com/user/Ippe2/media/20150213_184521_zpsb79301a3.jpg.html

Nyt tarvii neuvoa ammattilaisilta. Niinkuin kuvasta näkyy, on edellisen omistajan petaus kaikkea muuta kuin onnistunut. Miten tuo pitäisi nyt tehdä niin että tulee toimiva? Rälläköinkö alaraudasta tuon pilarin kokonaan pois ja istutan tukkiin massan sekaan kiinteät pilarit? Takimmaisen ruuvin paikalla ei ole nyt pilaria ollenkaan vaan porattu vaan reikä massan läpi. Tällä viritelmällä ei pääse alle 50mm kasoihin 100m vaikka kuinka yrittää. Alarautakin pitää laittaa puoliväkisin paikoilleen kun on sovitukset tehty vähän sinnepäin.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Helmikuu 14, 2015, 06:47
Lainaus käyttäjältä: "Ippe"
Rälläköinkö alaraudasta tuon pilarin kokonaan pois ja istutan tukkiin massan sekaan kiinteät pilarit?


Näin mä lähtisin tekemään, sen jälkeen etusivun ohjeilla tekemään petausta. Lisäksi tekisin niin ettei raudat ottaisi kiinni petaukseen koko matkalta vaan pelkästään kiinnitysruuvien vaikutuksen alueelta. Paksu maalarinteippi kehyksen alapinnan keskivaiheille tilkeeksi petauksen ajaksi.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Maantiekiitäjä - Helmikuu 18, 2015, 21:14
Pitäs toi AICS:n ruoto ottaa nyt työn alle ja pähkäilyn kohteeksi on tullut, että petaanko myös rekyylivastimen tuohon jyrsittyyn poteroon vai petaanko pelkästään kiinnityspulttien kohdat?
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: koomikko - Maaliskuu 01, 2015, 22:26
Mun oli tarkoitus pedata sako 75 synteettisellä tukilla, mutta sieltä paljastuikin tälläinen yllätys.



(http://https://lh5.googleusercontent.com/-iE9f1G_JdYs/VPNwFCABFII/AAAAAAAABIA/dNZ3sX4PROk/w954-h537-no/%5BUNSET%5D)



Voiko tuon massapedata normaalisti ilman pilareita ja odottaa kohtuullisia kasoja vai olisiko syytä käyttää pilareita? Vai pitäisikö tukkia vahvistaa jollain poikkipultilla vai onko nyt vain niin että tukki on entinen? Kyseessä on metsästysase joten mitään älytöntä 0,5Moan käyntiä en odotakkaan mutta teeret ja hanhet pitäisi saada tiputettua kuiteskin sen lisäksi että ei ne pienemmät kasat siellä radallakaan mitään haittaisi  :mrgreen:
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: villesa - Maaliskuu 01, 2015, 22:39
Katoin ensin että oot ottanu kuvan mun 75:sen tukista :)



Mul on samasta kohtaa halki ja ihan alas asti. Eli läpi. Myös ruuvinreijän etupuolelta on snadisti halki. Käynnissä ei kyllä ole ollu erityisemmin mitään valittamista. Tämä on mulla siluettikisa aseena. Eli 500m asti pitää osua ja osuukin. En oo antanu halkeaman häiritä.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Maaliskuu 02, 2015, 08:11
Jos ei läpipulttia halua laittaa niin jyrsisin kiinnityspultin takaa tilaa poikittaiselle kierretangon pätkälle, rouhea jyrsintä että massalla on paljon tarttumispintaa. Massaa ja kierretangon pätkä koloon ja pilaripetaus, pilari tukee omalta osaltaan rakennetta ja vähentää halkeamisen riskiä koska kiristysruuvien paine kohdistuu pilareihin eikä tukkiin.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: koomikko - Maaliskuu 02, 2015, 17:35
^ Ilmeisesti kierretanko kannattaa laittaa massan sekaan samalla kertaa kun tekee muun petauksen? Mites muuten tuon halkeaman kanssa, kannattaako se jyrsiä pois kokonaan ja korvata massalla? Pitänee porata paljon pieniä ankkurireikiä jotta massa varmasti pysyy paikallaan.



^^Enpä minäkään ole mitään katastrofaalista ole huomannut aseen käynnissä, mutta oma ammuntatekniikka ei ole niin kaksinen että voisin olla varma tuosta. Pitäisi varmaan ensin opetella ampumaan kunnolla penkistä  :oops:
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Maaliskuu 02, 2015, 17:49
Samalla massauksella se kierretangon pätkä sinne kannattaa laittaa. Mä en välttämättä hioisi halkeamaa kokonaan pois mutta tartuntareikiä siihen voisi porailla että massa pääsee työntymään halkeamaan.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Hessu-69 - Maaliskuu 19, 2015, 20:47
Moro Jru ja kiitos erittäin hienoista kuvista.



Pari kysymystä. Aseessasi oli rekyylitappi. Noissa viimeisissä kuvissa en sitä huomannut. Jätitkö sen pois, sillä sen paikalla näyttää olevan petausmassaa. Kestää se pelkkä massa rekyylin?



Kerroit alussa aseen ampuvan 150 metriltä ruokalautasen kokoista kasaa. Vaikuttiko petaus tuohon ja jos vaikutti miten paljon?
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Hessu-69 - Maaliskuu 22, 2015, 09:53
Moro!



Hei laittakaa kokemuksia petaamisesta ja tukin avartamisesta. Onko jollakin omakohtaisia kokemuksia esim. kun on avartanut tukin, niin miten se on vaikuttanut kasoihin. Tai on tehnyt petauksen aseelle, niin miten paljon se on vaikuttanut. Olisi mukava kuulla ihan konkreettisia kokemuksia asiasta. Miten oli ennen ja jälkeen toimenpiteen.



Itse huomasin tällaisen seikan. Piippu näytti käsissä ollessa olevan irti tukista. Mutta kun aseella ampuu ja jos ampumatuki painaa varsinkin etuosasta tukkia, niin aseen paino saa piipun ottamaan tukkiin kiinni. Onko kellään tällaisia havaintoja?
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: JNiemelä - Maaliskuu 22, 2015, 10:12
Tuttu juttu löysä/siro tukkisissa aseissa. Avartaa kannattaa heti reilusti esim. 2mm välys korun pohjaan.

Piippukourun avarrus vaikuttaa suoraan kasan kokoon:

Ominaisvärähtelytaajuus muuttuu ja puun elämisestä johtuvat osumapisteen muutokset loppuvat piippukourun osalta.



Petaus onkin vähän hankalampi tapaus, mutta jos homman tekee huolella ja ajatuksen kanssa, ei ainakaan huonompaan suuntaan yleensä mennä.

Osuminen saattaa tapauksesta riippuen parantua paljonkin.

Ruuveja kiristämällä ja löysäämällä voi päätellä paljon oman aseensa petaustarpeesta.

Kiristäessä ruuvien pitäisi pyöriä kevyesti pohjaan asti ja jäsähtää kerralla kiinni.

Tahmeus kiristettäessä kielii jännityksestä, jolloin tarve petaukselle on isompi. Jännitystä indikoi myös sormin tuntuva kohoaminen, tai laskeminen piippukourun ja piipun välillä kiristyksen aikana.

Samoin voi testata myös petauksen jälkeen onnistuiko.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Waltti - Maaliskuu 29, 2015, 11:38
Kokemuksia ja mielipiteitä kaivataan. Pilaripetasin Tikan m55 metsästystukin. Kaikki näyttäisi olevan ok, mutta rekyylitukki jämähti kiinni yläpinnan sivuosista massaan. Kiinni jäämis kohdat ovat ainoastaan tukin kylkien kohdalta, eli ei mahdu nousemaan ylöspäin. Rekyylitukki istuu pilarin päällä ja reijätkin sattu kohilleen. Annanko olla vai alanko irroittamaan? Toinen kysymys. Voiko petaus olla liian "tiivis"? Raudat kun laittaa tukkiin, sen joutuu painamaan paikoilleen. Poisottaessa sitä joutuu koputtelemaan, jotta irtoaisi. Eli onnistuko petaus vai ei?
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: anttihoo - Maaliskuu 29, 2015, 17:14
Samanlainen projekti olisi itsellänikin edessä ja tämä rekyylivastinrauta mietityttää itseänikin. Jos jätän raudan pois, saan lukonkehyksen suoraan petauspilaria vasten ja petauksessa on yksi kohta vähemmän minkä saa tyrittyä. (Kyseessä on siis ensimmäinen petaus, saa nähdä kuin käy  :pray: ) Toisena vaihtoehtona olisi pedata rekyylivastinrauta tukkiin kiinni ja siis jättää sinne massan sisään. Tällöin etummainen pilari kantaisi sen raudan kautta lukonkehykseen ja kehyksen rekyylivastimen voisi jättää irti massasta muualta kuin takareunastaan.



Asiaa pohtiessani alan kallistumaan jälkimmäiseen vaihtoehtoon, onko menossa pahasti munilleen tai jääkö joku nyt noviisilla huomaamatta? Noin muuten olisi tarkoitus pedata koko lukonkehyksen alalta ja pilareiksi sopivat putkenpätkät rautakaupan jämälaarista.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jokke Espoosta - Maaliskuu 29, 2015, 17:42
Lainaus käyttäjältä: "Waltti"
Kokemuksia ja mielipiteitä kaivataan. Pilaripetasin Tikan m55 metsästystukin. Kaikki näyttäisi olevan ok, mutta rekyylitukki jämähti kiinni yläpinnan sivuosista massaan. Kiinni jäämis kohdat ovat ainoastaan tukin kylkien kohdalta, eli ei mahdu nousemaan ylöspäin. Rekyylitukki istuu pilarin päällä ja reijätkin sattu kohilleen. Annanko olla vai alanko irroittamaan? Toinen kysymys. Voiko petaus olla liian "tiivis"? Raudat kun laittaa tukkiin, sen joutuu painamaan paikoilleen. Poisottaessa sitä joutuu koputtelemaan, jotta irtoaisi. Eli onnistuko petaus vai ei?


En varmaan ole ainut joka ei kyllä nyt ihan ymmärtänyt mikä on vikana. Rekyylitukki on ainakin itselleni tuntematon käsite. Tarkoitatko rekyylinvastetta raudoissa? Vai rekyylinvastimen koloa tukissa? Vai jotain muuta? Aluksi ymmärsin ettet saa rautoja irti tukista, mutta ilmeisesti ymmärsin väärin.



Eikös M55:ssa ole rekyylinvastin kiinni raudoissa lohenpyrstöuralla ja etummainen kiinnityspultti tulee kiinni rekyylinvastimen pohjaan? Vai onko tietoni vallan väärä?
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: anttihoo - Maaliskuu 29, 2015, 18:13
M55:n rekyylivaastin on kiinteä osa lukonkehystä, johon etummainen kiinnityspultti kiinnittyy. Ei siis lohenpyrstöä, ovat samaa koneistettua palaa. Sen lisäksi ainakin tuossa metsästysmallin tukissa on erillinen, irrallinen U-muotoinen rauta rekyylivastimen ja tukin välissä. Se etummainen kiinnityspultti siis menee tuon U-raudan läpi. Olettaisin että Waltti käyttää tästä osasta nimeä rekyylitukki, joka on kyllä itsellenikin vieras nimitys. (Itse taisin kutsua sitä rekyylivastinraudaksi, erotuksena varsinaisesta rekyylivastimesta.) Käsitin että tämä osa oli jäänyt petaukseen kiinni ja itse nyt pohdin jätänkö sen kokonaan pois vai piilotanko mahdollisimman tiukasti massaan sisään.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Waltti - Maaliskuu 29, 2015, 23:21
Anttihoo ymmärsi mistä kyse. Kopioin rekyylitukki nimen Tikan varaosaluettelosta suoraan. Eli kyseinen palikka on nyt massalla kiinni ja pähkäilin pitääkö se irroittaa kuten alkuperäisesti on. Täytin pilarin reijän sinitarralla ja voi olla mahdollista, että sitä on pilarin ja palikan välissä. Ruuvi pysähtyy aina samaan kohtaan, joten elämistä ei ole. Selventikö tämä sepustus ongelmaa.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jambo - Maaliskuu 29, 2015, 23:31
Jos kyseessä ainoa tukki, tai et muualle sitä rekyylipalikkaa tartte niin anna olla sielä vaan. Kun kerta nätisti raudat kiristyy ja sitä rataa. Mutta käsittelitkö sen palikan irrotusaineella? Jos et niin se ei sieltä irtoa, jos käsittelit, eikä mekaanisia lukkoja ole päässyt muodostumaan niin se irtoaa sieltä jos haluat. LSA Tikan rekyylivaste irtosi petauksesta kun vähän tuurnalla naputteli pultin reiästä sitä irtipäin, nykyään lähtee vaikka pienillä pihdeillä nostamalla. Tämä oli hetipiti-liimalla kehyksessä kiinni...
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: MikaS - Joulukuu 11, 2015, 22:50
Mikä olisi parhain irroitusaine devconille, ptfe, kenkälankki, vaseliini vai joku muu?
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Holkeri - Joulukuu 11, 2015, 23:36
Bilteman ptfe ainakin lähti devconista testimielessä todella helposti. Suihkutus ja levitys/kiillotus ja palikat erosi toisistaan täysin ilman väkivaltaa. Muista ominaisuuksista ei kokemusperäistä tietoa.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: ALa - Joulukuu 12, 2015, 00:15
Lainaus käyttäjältä: "MikaS"
Mikä olisi parhain irroitusaine devconille, ptfe, kenkälankki, vaseliini vai joku muu?


Itse käyttänyt kenkälankkia/vahaa ja hyvin on toiminut. Sen sijaan Motonetin silikonisuihkeella käsitelty lasikuulapuhallettu rosteri junttasi kiinni niin kuin paska junttilan tuvan seinään, että sen käytön lopetin ensimmäiseen kokeiluun.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Vihtavuori - Joulukuu 12, 2015, 00:19
Wurth ptfe on toiminu ihan. Jees. Kiwi shoe polish on toinen kehuttu.



Molemmilla raudat lähtee nätisti irti.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Perkeleen_Luoma - Joulukuu 12, 2015, 00:37
Simoniz autovaha pyöreästä peltipurkista lähtee irti heittämällä pienellä "kopautuksella", siis täysin ilman voimaa ja kuten sovitukset ilman toleranssia

yleensäkin.



Testattu acraglas gelillä ja plastic padding kemisk metallilla.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: SpA - Joulukuu 12, 2015, 09:30
Viimeksi käytin valkoista vaseliinia. Tarttui yhdestä kohtaa kiinni. User error tai ei?



Parafiinia taisin käyttää sitä edeltäneellä kerralla.  Lämmitin vähän rautoja ja sitten hinkaten parafiinipalikalla. Se toimi paremmin.

EDIT: Parafiinitempusta on kyllä kymmenen vuotta aikaa, että voi olla jotain unohtunut.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: HJu - Helmikuu 15, 2016, 21:18
Lainaus käyttäjältä: "peksa"
Tämä on varmasti selitetty jossain aiemmin, mutta: mikä pilarien tarkoitus on? Onko pilariholkkien tarkoitus olla kiinni sekä lukkorungossa, että alaraudassa? Siis metalli kiinni metallissa?


Jep ja pitää raudat muuten irti tukista. Lisäksi pilarit sallivat suuremmat kiristysmomentit kuin mitä esim puutukki kestäisi puristumatta kasaan. Kuitutukeissa ei pilareita välttämättä tarvita. Riippuu toki kuitutukistakin hieman.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: fr0z - Helmikuu 16, 2016, 06:47
Pilari ei myöskään elä säänvaihteluiden tai kosteuden mukaan rautojen ja ruuvinkannan välissä, kuten puu. Näin ollen ruuvien kireys pysyy paremmin vakiona.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Sipa - Maaliskuu 16, 2016, 10:26
T3:n petaus onnistui muuten ok, mutta raudat jäivät hieman ylös. Eli vastinraudalla on korkeutta näkyvissä vain 1,5 mm normaalin 3 mm sijaan.



Onnistuisiko pelkän raudan petaaminen ylemmäs? Eli millä varmistetaan, että raudat ovat kontaktissa? Onnistuisiko rekyylivastimen liimaus uraansa ennen petausta?
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Perkeleen_Luoma - Maaliskuu 16, 2016, 11:52
T3 petasin siten että rekyylivastin oli tipalla pikaliimaa urassa. Sitten kaikki muu vahattiin paitsi rekyylivastin.

Upotus massaan ja irroitus kevyellä napautuksella.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jambo - Maaliskuu 16, 2016, 19:48
Vaan miksei sitä vastinlatikkaa voi jättää irtonaiseksi? Esim. oman LSA:n tukit pedannu niin että se lähtee irti tukista, vaikkakin on tiukka, ei varmasti pääse hölskymään vielä kun raudat kiristää...
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: ALa - Maaliskuu 16, 2016, 22:37
Lainaus käyttäjältä: "Jambo"
Vaan miksei sitä vastinlatikkaa voi jättää irtonaiseksi? Esim. oman LSA:n tukit pedannu niin että se lähtee irti tukista, vaikkakin on tiukka, ei varmasti pääse hölskymään vielä kun raudat kiristää...


Ainakin oma kokemus on, että näin saadaan välyksettömin petaus eli viittaan edellä mainittuun vastinraudanliimaus menetelmään. Esim. jos sinulla on irtonainen rekyylivastirauta niin olettavasti sen pedattu kolo alkaa ajan myötä olemaan pikkusen väljä? En ainakaan itse ymmärrä mitä voisin hyötyä jättämällä vastinraudan irralleen. Omassa T3:ssa harvinaisen tiukka sovitus lukkorunko vrt vastinrauta (vakio T3 vs Lumley Arms) ja silti tein petauksen perkeleen luoman tavalla..
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jambo - Maaliskuu 17, 2016, 07:09
Koska mulla on useampi tukki (2 omassa käytössä, loput tekemisen ilosta enemmänkin  8) ), eikä noita LSA:n vastinpalikoita oikeen joka tukkiin ole laittaa.

Jos mietitään että mitä tommosen ohuen vahakerroksen vahvuus on? Jotain millin satasia? Aika häviävän pieni välys, eikö?



Välyksen kasvua ei havaittuna ~350lks/lukuisten purkaa-kasaa -leikkien toimesta tänä 1,5 vuotena mitä mulla ase ollut. Aina saa painaa vastimen tukkiin tai sieltä pois, ei todellakaan itsestään hulahda. Ja ihan hyvin tuo osuukin (Tikan 22" ohut orkkispiippu vieläpä), 10g tehdas-Scenar käy alle 20mm 100 metriin kiltisti...



En tietenkään ketään pakota tähän tapaan, halusin vain tuoda oman tapani esille ja vähän perustella sitä, ja tarkennetaan että kyllä minäkin liimatipalla tinttaan vastimen kiinni kehykseen ennenkuin kastan rojut massaan...
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: jli - Maaliskuu 17, 2016, 10:07
Tasaiselle pinnalle oikein levitetty muotinirroitusaine tai vahakerros on mittausten mukaan nanometrejä, joka tapauksessa alle yhden mikrometrin (1000 nm tai 1/1000 mm).
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Toho - Maaliskuu 17, 2016, 12:49
Lainaus käyttäjältä: "jli"
Tasaiselle pinnalle oikein levitetty muotinirroitusaine tai vahakerros on mittausten mukaan nanometrejä, joka tapauksessa alle yhden mikrometrin (1000 nm tai 1/1000 mm).


Tämän on pakko olla trolli. Laittakaa vaan pojat sudilla pari nanoa vahaa, niin otan teidät heti töihin. Ei tarvitakkaan ALD sputteria enää vaan ihan vaan suditaan atomeja kerrallaan.



Tälläkin kommentilla haluan vain tarkoittaa, että ei nyt sentään liioitella.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: jli - Maaliskuu 17, 2016, 13:29
Lainaus käyttäjältä: "Toho"
Lainaus käyttäjältä: "jli"
Tasaiselle pinnalle oikein levitetty muotinirroitusaine tai vahakerros on mittausten mukaan nanometrejä, joka tapauksessa alle yhden mikrometrin (1000 nm tai 1/1000 mm).


Tämän on pakko olla trolli. Laittakaa vaan pojat sudilla pari nanoa vahaa, niin otan teidät heti töihin. Ei tarvitakkaan ALD sputteria enää vaan ihan vaan suditaan atomeja kerrallaan.



Tälläkin kommentilla haluan vain tarkoittaa, että ei nyt sentään liioitella.


Ei 2 nanometriä onnistu, mutta 20-200 onnistuu. Paljonko maksat? Jollain jäykällä tavaralla tulee kyllä mikrometrejä, mutta pakkoko sellaista on käyttää, jos kerran on välyksistä huolta.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: kema - Maaliskuu 17, 2016, 13:30
Yleensä kait puhutaan muutamista mikrometreistä vaha+PVA. Useammat käsittelyt harvoin paksuntavat kerrosta. PVA:n tapauksessa tietysti aplikaatiometodilla on merkityksensä.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: HJu - Maaliskuu 17, 2016, 13:54
Kasamiehet liimaa raudat tukkiin. Ei tarvi ihmetellä.



Kenttäkäyttöön ei välttämättä paras metodi :-)
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Antero H - Maaliskuu 17, 2016, 15:21
onko toi nyt liian vaikeeta mukamas levittää sudilla ja pyyhkiä liiat/kiillottaa rätillä?



Ja kyllä itsekin petasin vastimen irtoavaksi juurikin siitä syystä, että rautoja siirrellään tukista toiseen.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: jli - Maaliskuu 17, 2016, 15:23
Lainaus käyttäjältä: "HJu"
Kasamiehet liimaa raudat tukkiin. Ei tarvi ihmetellä.



Kenttäkäyttöön ei välttämättä paras metodi :-)


Silloin toisaalta rakennetaan "kaksoismetalli"jousi, joka vääntyy lämpötilan muuttuessa, koska liimojen ja mömmöjen lämmönjohtokyky ja lämpölaajeneminen poikkeavat piipun vastaavista. Eli vituiksi menee aina joka tapauksessa, mutta silloin on tietenkin hyvä, että voi syyttää varusteita.  8)



Jos taas välissä olisi irrotuskalvo, pääsisi putki laajenemaan halutessaan melko vähäisellä kitkalla. Jos oikein paksua shimmilevyä haluaa, niin tuollainen 20 mikrometrin pe-irroituskalvo väliin, hinta huikeat 1 euro/m2:



http://shop1.r-g.de/en/art/390186



Jos tarvitsee enemmän lämmönkestävyyttä ja vielä vähemmän kitkaa, niin teflonkalvoja löytyy myös, ne kestävät yli 300C ja paksuudet alkavat 13 mikrosta.



Mutta kuten sanottu, alle mikrometrin paksuuksiin pääsee irroitusaineilla, joita myös saa samasta putiikista tai Suomesta vaikka Kevralta:



http://www.kevra.fi/ohjeet/yleista-irroitusaineista/



Pieneen kalvonpaksuuteen pyritään siksi, että voit ostaa litran pullon tynnyrin sijasta.



Nyt pitäisi kiireesti järjestää kaksoissokkotestejä, joissa ammuttaisiin eri tavalla pedatuilla aseilla ja sitten käynnin perusteella pääteltäisiin nohevana, miten mikäkin on tehty. "Tämä on varmaan liimattu jumiin, kun näyttää 5 mm laskevan kuumalla piipulla kilometrissä". Saattaisi hetken aikaa vierähtää, että lopullinen totuus löytyisi.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: HJu - Maaliskuu 17, 2016, 16:28
Kasa-ampujilla ON se viimeinen totuus. Mutta se ei sovellu kentälle eikä 338 Lämärille.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: AI-90 - Maaliskuu 30, 2016, 19:23
Mitenhän olisi viisainta pedata toz 78-15 pienoiskivääri. Siinähän etummainen kiinnityspultti tulee rautoihin alapuolelta, mutta takimmainen tulee ylhäältä alaspäin kiinni tukkiin. Sovitukset ovat tehtaan jäljiltä hyvinkin karkean oloiset ja kasat tuntuvat vaeltavan. Aseessa on äänenvaimennin. Lähinnä tuossa askarruttaa juuri tuo takaruuvin alue.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Maaliskuu 30, 2016, 20:35
Takaruuvi kannattaa muuttaa perinteiseksi kuten tuolla on tehty: http://www.rimfirecentral.com/forums/showthread.php?t=342529
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Poikma - Maaliskuu 31, 2016, 08:10
Lainaus käyttäjältä: "jli"

Nyt pitäisi kiireesti järjestää kaksoissokkotestejä, joissa ammuttaisiin eri tavalla pedatuilla aseilla ja sitten käynnin perusteella pääteltäisiin nohevana, miten mikäkin on tehty. "Tämä on varmaan liimattu jumiin, kun näyttää 5 mm laskevan kuumalla piipulla kilometrissä". Saattaisi hetken aikaa vierähtää, että lopullinen totuus löytyisi.


Eiköhän ne kasamiehet ole tämän asian testanneet ..... se porukka ei jätä yhtään kiveä tai kantoa kääntämättä kun parasta tarkkuutta/osuntaa haetaan...
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Maaliskuu 31, 2016, 11:01
Ja siellä kasapuolella ei taistella milleistä vaan kymmenyksistä ja sadasosista, siellä pienetkin asiat vaikuttaa lopputulokseen kun tavan ampujalla ne katoaa taustakohinaan. Kaikkea ei välttämättä kannata ottaa kasapuolelta muihin lajeihin, vaikka sieltä paljon oppia otetaan. Ensin pitää saada ne sentit ja millit haltuun, ennen kun aletaan mittaamaan kasoja digitönärillä 8)
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Lynx94 - Joulukuu 09, 2018, 13:19
Ei ollut minulle tuo pikaepoksi avain onneen vaan katastrofiin. Aloin petaamaan Tikkaa ja Lynxiä ja laitoin pikaepoksit JRu:n ohjeen mukaisesti. Irrotusaineeksi kävin varta vasten ostamassa väritöntä kenkävoidetta. Kiwiä ei ollut, joten ostin Palc-merkkistä. Sienellä levitettävä, matala purkki. Kun irrotin piiput seuraavana päivänä, en millään tahtonut saada niitä irti tukista. Lopulta ne irtosivat ja vain yksi pikaepoksi jäi tukkiin kiinni, mutta siitäkin osa piippuun. Ne ovat nyt kuin tauti piipussa vaikka selvästi näkee että piipussa on kenkävoidetta.

Olisiko pitänyt käyttää Acraglasin omaa Release Agent -ainetta vai suihkutettavia irroitusaineita mitä näköjään jenkkilässä käyttävät? Ja saako tuon pikaepoksin jotenkin järkevästi piipusta irti jollakin aineella pilaamatta sitä?
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: jartsu - Joulukuu 09, 2018, 14:03
Kokeiles kuumentaa sitä(puupalikka) ja sit vaikka jollain liottimella, varo liekkejä ja höyryjä. Vai kenkäplankkia. 8) Teflon kuiva spraykin on parempi. Valko vaseliini. Jarrupreikkerillä sit puhtaaksi. josko käyttäisit Acraglasia ens kerralla, sillä kyllä saa laadukkaan petauksen jollei ole muuta laadukasta. Liimoja käytetään yleensä petauksen jälkeen jos halutaan liima peti, nekin lähtee kun irrottaa kiikarin ja laittaa kuumalle levylle väärinpäin eli kisko levylle ja kuumeneemaan, se sit ritisee hissukseen irti. niin sitä ollaan tehty. Ensin pedataan, kehykseen maalarin teippi tai vastaava ja irrotus aine päälle. sit kun se on valmis, irrotus aineet ja teippi pois ja hidas araliitti väliin ja paikoilleen.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Joulukuu 09, 2018, 14:42
Carnauba vaha on ollut ylivoimaisesti paras irroitusaine mitä olen kokeillut, ja niitä kokeiluja on ollut paljon vuosien aikana. Asetuotteista Birchwood Stock Wax, tai sitten autopuolelta melkein mikä tahansa carnaubaa sisältä vaha kuten vaikka Collinite 476s. Levitetään ja jätetään kuivunut vaha pintaan, ei missään nimessä pyyhitä sitä pois. Raudat irtoaa helposti kopauttamalla jos on muistanut peittää teipillä tai muovailuvahalla rautojen negatiiviset pinnat ja kolot. Teflon spray on myös hyvä mutta ei yhtä hyvä kun carnauba vaha.



Jotkut massat kutistuu kovettuessaan, vielä senkin jälkeen kun raudat on irroitettu, kuten Acraglas. Näissä massoissa on syytä käyttää kalvollisia (alkoholilateksi) petausmassoja että rautojen ja massan väliin jää petauksen jäljiltä muutamien satkujen välys kutistumista varten. Jos välystä ei jää niin petaus voi ajan mittaan haljeta pohjasta, riippuen massan määrästä ja kehyksen muodoista. Kuidulla tai metallilla vahvistetuissa massoisa tätä huolta ei ole ollut.



Sen pikaepoksin alle olen aina laittanut teipin juuri tuon takia ettei se jämähdä kiinni, vahingossakaan, vaikka on laitettu irroitusainetta.



Tää nyt oli tällaista jälkiviisautta...
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: jartsu - Joulukuu 09, 2018, 15:24
Ei ole acraglas ikinä kutistunut(varmaan rapiat 20kpl pedannut), aina yhtä tiukka irrottaa vaikka sen tekis kuinka monta kertaa. Josko jotain vikaa ollu tai huonontunut. En ole muiltakaan kuullut. Se vaan tuppaa nuukien ihmisten kokeilevan kaikkea mitä myydään. Devgonikaan ei kutistu, bedding rock ei myöskään ole kutistunut, mut on vaan vähän velliä ilman jauhoja. Irrotus aineiden pitää antaa kuivaa rauhassa, muuten niistä ei ole hyötyä. Kokeilkaa, en ala kinaamaan.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Joulukuu 09, 2018, 15:52
Se pirun tiukkuus tulee siitä kutistumisesta joka alkaa heti kuivumisvaiheessa, ilman kalvoa jos petaa niin on tiukka ja pysyy tiukkana jatkossakin, ja usein on myös mennyt hieman tiukemmaksi. Kaksi petausta on haljennut tuon ilmiön johdosta ja hetki meni ennen kun se selvisi mistä johtuu, internetin aikakautena on saanut lukea vastaavia kokemuksia eri suunnilta.  Metalliepoksien kanssa ei vastaavaa havaittavissa ja ne on aina pedattu vahan tai kuivateflonin kanssa, raudat istuu napakasti mutta ei tiukasti, eikä sinistykset kulu vaikka rautoja irroittelee.



Yleensä petaukset on tehty niillä aineilla joita on ollut helposti saatavissa ilman odotusaikoja. Useat pedit tehty Bilteman laminointiepoksilla, piituhkalla siitä saa massamaista ja hiilikuitujauheella sidosaineena kestävyyttä. Wurthin ja Bilteman kemiallinen metalli on myös toimivaa, molemmissa saa kyllä pitää kiirettä ettei kovetu kesken hommien. Devconia on myös käytetty mutta saatavuus vaihtelee, ei kuitenkaan ole petausmassojen ylijumala vaikka hyvää ainetta onkin.



Tiedossa on lattiaepoksilla pedattuja aseita joilla on voitettu useita maailmanmestaruuksia, samalla aineella eräs tunnettu ja maineikas aseseppä teki myös petauksia 8)
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: jartsu - Joulukuu 09, 2018, 17:46
Turpoominen ja kutistuminen on 2 eri asiaa. Jos aine kutistuu, se menee kasaan ja kehyksen ympärillä ollut tavara kutistuessaan menee pienempään olomuotoon ja väljistyy kehyksessä. turpoominen taas alkaa ahdistaa enempi. mut jos useita kertoja ottaa pois kehyksen petauksesta ja se on samanlainen, se ei silloin ole muuttanut olomuotoaan vaan pysynyt stapiilina. Tiiä sitten, mie oon vaan maan matonen, enkä käynyt kouluja.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Lynx94 - Joulukuu 09, 2018, 22:02
Minun ongelma ei tullut itse petauksessa vaan heti alkuvaiheessa, kun tein Pikaepoksilla kahden pisteen pedin piipulle. Noudatin keskustelun aloittajan ohjeita eli näitä:

”Pikaepoksi on avain onneen. Tästä pari nylppyä piippukouruun ja rautojen kiristys paikalleen siinä vaiheessa kun kehyksen sovituksiin ei ole vielä koskettu. (edit: Piippu toki kannattaa käsitellä irroitusaineella ennenkuin sen painaa pikaepoksiin kiinni).

Kovetuttuaan nämä takaavat rautojen asettumisen oikeaan korkoon sen jälkeenkin kun kehyksen sovituksiin on jyrsitty tilaa petausmassalle. Petauksen jälkeen epoksipalat on helppo taltata irti ja hioa jäljet.

Irroitusaine (Kiwi shoe polish) pintaan ja pari kerrosta teippiä kehyksen peräpäähän, ettei synny toista kilpailevaa rekyyliolaketta.”



Pitää hankkia tuota Carnauba vahaa ja testata se metallin kanssa. Ja varmaan on järkevä laittaa tuohon väliin vielä se teippikin, kuten Koheltaja neuvoi. Saako pikaepoksia piipusta muuten kuin taltalla? Sehän pilaa piipun pinnan ja sinistyksen.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Joulukuu 10, 2018, 06:11
Epoksi alkaa pehmenemään 120-160 asteessa, lämmitä piippua sen verran että epoksi pehmenee ja alka irtoomaan. Loput jäämät saat piipusta irti lämmittämällä ja puulastan kanssa, lopuksi öljy ja 0000 teräsvilla.



Hyvä jartsu että korjasit, meni termit sekaisin kutistumisen ja turpoamisen kanssa.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Poikma - Joulukuu 10, 2018, 08:44
Oliskohan pedattavien rautojen pinnanlaadulla tekemistä tuon irtoamattomuuden kanssa??

Ite petasin Devconilla Tikka T3:n ja irrotusaineena oli juurikin kenkävaha eikä irrottamisessa ollut mitään ongelmaa.

Ja vieläpä poistin kaiken ylimääräisen kenkävahan kiillottamalla vahatut pinnat.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: jartsu - Joulukuu 10, 2018, 09:29
Lainaus käyttäjältä: Koheltaja post_id=95424 time=1544415061 user_id=27

Epoksi alkaa pehmenemään 120-160 asteessa, lämmitä piippua sen verran että epoksi pehmenee ja alka irtoomaan. Loput jäämät saat piipusta irti lämmittämällä ja puulastan kanssa, lopuksi öljy ja 0000 teräsvilla.



Hyvä jartsu että korjasit, meni termit sekaisin kutistumisen ja turpoamisen kanssa.


Ole hyvä, tekevälle sattuu.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: jthyttin - Joulukuu 11, 2018, 09:53
Taitaa nyt kuitenkin olla puurot ja vellit tai siis kutistumiset ja turpoamiset sekaisin.



Jos nyt vaikka esimerkkinä sormus kutistuu, sen sisäreikä pienenee. Samoin jos aktio on pedattu siten että petauksesta muodostuu "kouru", tämän sisämitta pienenee ja sitten kuten mainittiin petaus esim. halkeaa rautoja kiristäessä.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: jartsu - Joulukuu 11, 2018, 13:44
Selitäs nyt ihan rauhassa, kyseessä ei ole sormus joka kiertää kehää, Jos sulla on massa paakku 2 seinämällä, sen massan tilavuus pienenee, kumpaan suuntaan sen seinämä lähtee kulkemaan. jos sulla on välissä massaa ja se kutistuu, se lähtee molemmista seinämistä kapenee. Huomioi vielä että sullaon irroitusaine, kehyksessä, muttei tukissa johon se liimautuu, kumpaan suuntaa se siis lähtee kutistumaan.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: jthyttin - Joulukuu 11, 2018, 16:30
Tässä päästään nyt väittelemään siitä onko petausmassan tarttuvuus parempi massaan itseensä vai tukkiin. Ja elääkö tukki vai petausmassa enemmän. Jokainen saa vapaasti valita näkemyksensä, ehkä joku viitseliäs todistaa asian tai etsii uskottavan lähteen (en minä).



Kun Acraglas mainittiin, se nimenomaan kutistuu kuivuessaan, tosin erittäin vähän (kuten muutkin tarkoitukseen käytettävät aineet).
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: jartsu - Joulukuu 11, 2018, 16:53
No tuleeko petauksesta tiukempi vai väljempi. Pakkeli oli ensimmäisiä joita pienarissa käytin vuonna markka, se kutistui tai turpos, en tiedä, mut irrotuksen jälkeen raudat oli väljät siihen. Peri aatteessa mulle on sama jos petaus onnistuu.
Otsikko: Re: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Joulukuu 11, 2018, 17:03
Nyt alkaa mennä leipurijutuksi, paljonko niitä jauhoja pitää lisätä kun leipuri sanoo että laita jauhoja puolet enemmän tai puolet vähemmän? Voidaan myös alkaa miettimään kumpi oli ensin, muna vai kana?



Se kuitenkin on fakta että toisilla petausmassoilla raudat istuu tiukasti petauksessa, ja toisinaan väljästi. Tiukkenevalla välyksellä olevassa massassa on hyvä käyttää kalvollista irroitusainetta kuten alkoholilateksia, väljeneviä massoja ei kannata edes käyttää. Optimaali on että 1-2 viikon kovettumisen jälkeen raudat istuu napakasti petauksessa mutta ei tiukasti, hyvillä massoilla ja oikeilla irroitusaine valinnoilla tämä toteutuu.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jokke Espoosta - Helmikuu 17, 2019, 21:16
Tulipahan kokeiltua tämänkin homman tyrimistä  >:( Yhden onnistuneen petauksen olen jo kertaalleen tehnyt eli ei mennyt ensiyrityksen piikkiinkään.

Tajusin vasta kun oli jo kurat tukissa ja yritin runnoa rautoja paikalleen ja ihmettelin että mistä nyt kanittaa kun jää pari kolme milliä liian ylös, että mulla oli jätetty aika lailla nollavälykselle lukkorungon perän ja tukin sauma kun siinä on sellainen jatkuva pinta ja yritin tehdä siitä siistin näköistä, ja nyt siellä oli useampi kerros teippiä. Siinä vaiheessa kun sai raudat revittyä irti tukista ja poistettua ylimääräiset teipit alkoi olla jo Devcon sen verran paksua että totesin että pakko ottaa abort mission ja kaapia pois se mitä sai.

Hanke siis jatkuu sillä että kunhan tuo kuivuu niin lähipäivinä tappelen petausmassat irti lukkorungosta ja jyrsin tukista vähän jämiä pois ja yritän uudestaan, tällä kertaa ajatellen hiukan pidemmälle että mihin teippi mahtuu ja mihin ei. Toivottavasti nuo saa suht suosiolla irti lukkorungosta... no eiköhän sen saa kun on muutama kerros kenkälankkia pohjilla.

Lisäksi tuo noin 4v tjsp vanha Devcon tuntuu minusta melkoisen paksulta. Sitä resiiniä saa kaapia ihan kaikin voimin irti sieltä pöntöstä, mutta kun pistää kovettimet joukkoon niin notkistuu sentään hiukan. En muista oliko se noin helkkarin jäykkää viimeksi, vai onko mennyt jotenkin pahaksi. Melkoisella voimalla joka tapauksessa joutuu kyllä rautoja puristamaan, eikä tuo pahemmin kyllä tunnu niin sanotusti virtailevan että mahtaako täyttää miten hyvin...

No, jotain positiivistakin, totesin että sekoittaminen onnistuu aika kätevästi kun pistää kertakäyttöhanskat käsiin ja mälvää ja puristelee sitä massakökköä käsissä. Ei tuosta millään lastalla oikein mitään olisi tullut.

Taas tuntuu tuo allekirjoitus astetta ajankohtaisemmalta...

edit: jos tuo Devcon-törpössä oleva päivämäärätarra on parasta ennen-päiväys, niin on mennyt 2014 vanhaksi...   ::)

edit2: voisi varmaan kokeilla jotain muuta tököttiä vaihteen vuoksi. Kärkkäisellä olis JB Weldiä periaatteessa mutta on verkkokaupasta ja Lahdesta loppu. Katselin muutamia datasheettejä, ja silmiin osuivat ainakin SIKADUR -31 CF NORMAL jota saa IKH:lta toista kiloa 37,50€. Pitäisi olla kutistumatonta epoksihartsia. Bilteman Super Epoksi olisi muuten lupaavan oloinen, mutta lupaavat että kutistuma on alle 0,5% mutta Sikadur lupaa ettei kutistu ollenkaan joten taitaa vielä voiton.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Helmikuu 18, 2019, 06:01
Bilteman metalliepoksilla on tehty muutama petaus, tarvii 1-2 kahden tuubin pakkausta. Kutistuma hyvin vähäistä ellei jopa olematonta, miinuksena vähän turhan juokseva olomuoto ja sekoituksen jälkeen aikaa 5-7 minuuttia levittää aineet ja runtata raudat kiinni. Peliaikaa saa pidennettyä 10 minuuttiin kun tukki-raudat-liima on pidetty kylmässä ennen käsittelyä.

Irroitusaineena vain ja ainoastaan carnauba vaha, sitä levittää näkyvän kerroksen ja antaa kuivia harmaaksi ja raudat lähtee irti melkein itsekseen.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: Jokke Espoosta - Helmikuu 18, 2019, 12:36
Bilteman metalliepoksilla on tehty muutama petaus, tarvii 1-2 kahden tuubin pakkausta. Kutistuma hyvin vähäistä ellei jopa olematonta, miinuksena vähän turhan juokseva olomuoto ja sekoituksen jälkeen aikaa 5-7 minuuttia levittää aineet ja runtata raudat kiinni. Peliaikaa saa pidennettyä 10 minuuttiin kun tukki-raudat-liima on pidetty kylmässä ennen käsittelyä.

Irroitusaineena vain ja ainoastaan carnauba vaha, sitä levittää näkyvän kerroksen ja antaa kuivia harmaaksi ja raudat lähtee irti melkein itsekseen.

Tuota katselin mutta hylkäsin tuon nopean kuivumisen vuoksi, mutta voisi tuota varmaan kuitenkin kokeilla. Se super epoksi on moneen muuhun hyvää kamaa, mutta puolen prosentin kutistuma olisi jo 200mm matkalla millin. Miesluola jossa tämä tapahtuu on just ja just plussalla, joten siinäkin saa hiukan tasoitusta. Eihän siinä montaa minuuttia pitäisi mennä että saa nippuun. Lupaavat lisäksi datasheetissä että on kutistumaton. Hinta ja saatavuus myös miellyttäviä. Kokeilamallahan tuo selvinnee...

Irrotusaineena maineikas Kiwin kenkävaha, ja hyvin tuntui irtoavan kun puulastalla rapsutteli.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: vphook - Maaliskuu 09, 2019, 09:42
Onko SIKADUR -31 CF NORMAL epoksista kertynyt jo kokemuksia? Googlella en löytänyt kehuttua Devconia mistään suomalaisesta kaupasta, joten tilasin Ebaysta. Pikkupurkki maksoi postikuluineen yli 40 € ja kaiken lisäksi epäilen että se on jo valmiiksi aika vanhaa, eli maannut pitkään myyjällä hyllyssä. Koheltajan mainitsema tapa käyttää laadukasta valuepoksia ja jäykistää se sopivaksi täyteaineella lienee aika fiksu tapa toimia.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: jthyttin - Maaliskuu 09, 2019, 09:51
Jos tekee yksittäisiä petauksia harvakseltaan ei aineen hinnalla ole käytännössä mitään väliä verrattuna työmäärään.

Toki terästäyte nostaa Devconin tiheyttä mutta "pieni purkki" on 500g joka riittää erittäin reiluillakin materiaalivahvuuksilla luokkaa kolmeen petaukseen. Shelf life on 3 vuotta valmistuksesta huoneenlämmössä, leimat pitäisi olla purkin päällä.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: jli - Maaliskuu 09, 2019, 11:49
Voi olla hankala rasti löytää ainetta, joka ei eläisi lämmön, kosteudenmuutoksien tai kovetuskutistuman vuoksi.

Massat joilla on "erittäin pieni lämpölaajenemiskerroin" laajenevat saman verran kuin teräs:

https://www.masterbond.com/properties/epoxies-low-coefficient-thermal-expansion

Hiilikuitupölyä sekaan sotkemalla liike pienenee, mutta tuskin sen tarviseekaan olla pienempi kuin teräksen vastaava? Lujitteet myös hyvin usein tekevät sen, että aine laajenee kosteuden muuttuessa.

Jos liike huolettaa, eikö massaus kannattaisi katkoa pehmeillä, poikittaisilla ja pitkittäisillä langoilla tms? Yksinkertaisimmillaan petaus katkottaisiin sopivan paksuisella, harvalla muoviverkolla, joka litistyy väliin, tehden petauksesta esim 1x1 cm ruudukon, eikä isoa umpijöötiä?
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: Kumpumäen seppä - Huhtikuu 05, 2019, 17:22
No nyt tuli kokeiltua ensimmäistä varsinaista petausta. Aiemmin tein Valmet Erään tukin, johon tein aika sopivat koneistukset, ja ainoastaan pilaripetauksen.

Nyt uhrina oli LSA55, jonka tilanne oli se, että ase oli ostettaessa muuten ihan ok kuntoinen, mutta piippu nojasi piippukourun vasempaan reunaan. Siis sekä alas että vasemmalle. Ensimmäisenä kokeiluna laitoin sen U-muotoisen palikan, johon rekyylinvastin tulee, ja tukin väliin 0,5 mm vyllipeltiä. Tuolla piippu nousi ihan kivasti irti tukista. Muutaman laukauksen jälkeen piippu nojasi taas piippukourun vasempaan reunaan. Kun piippua vähän käänsi, niin sehän oli taas suorassa, mutta kääntyi helposti sitten takasinkin, vaikka ruuvit oli tiukalla. Eli tarttis varmaan tehdä jotain. Täältähän löytyi erinomaiset ohjeet petauksen tekemiseen. Ensin mietin, alanko nyt sen pikaepoksin kanssa asettelemaan sitä piippua kohdalleen, vai pyörittelemään vaan teipistä ohjausta. No päädyin kokeilemaan epoksia, ja täytyy sanoa että onneksi uskoin tällä kertaa viisaampia. Vaikka klöntit oli vähän turhan pienet, asemoitui osat uudestaan ja uudestaan hyvin kohdalleen tuolla kikalla. Päädyin korvaamaan sen U-muotoisen raudan kokonaan uudella yksiosaisella vastaraudan ja pilarin yhdistelmällä. Takapäähän tein vain suoran pilarin. Pilarit itsessään on melko sileät, mutta yläpään ulkopinnan suorat sivut ajoin rouhintatapilla, joten pinta on urallinen, joten ainakin pysyy paikallaan. Tikkakosken kehyshän on vähän tuollainen haasteellinen, kun on suora pohja ja siihen nähden suorassa kulmassa olevat sivut. Eli jos tukin koneistukset on vähänkin väljät, kuten tässä aseessa oli, niin mikään ei estä kehyksen kääntymistä sivuttain. Irrotusaineena käytin tuota kiwin kengän kiilloketta, ja se toimii todella hyvin. Käytössä ollut savi kyllä kutistui, eikä kuivunut vielä kunnolla, mutta esti kuitenkin massan pääsyn vääriin kohtiin. Kaiken kaikkiaan mielestäni onnistuneen tuntuinen petaus, kun raudatkin mahtui vielä paikalleen, ja istuu napakasti paikoillaan. Nyt täytyy vähän latailla patruunoita, jotta näkee mikä oli petauksen vaikutus.

Suuri kiitos vielä JRu:lle hyvistä ohjeista. Ohessa kuva vielä noista mielestäni ihan hyvistä pilareista. Ainakin oman järkeilyni perusteella tuolla rakenteella rekyyli pitäisi siirtyä erittäin hyvin tukkiin ja olla kestävä ratkaisu. 
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Huhtikuu 05, 2019, 20:29
Ohessa kuva vielä noista mielestäni ihan hyvistä pilareista. Ainakin oman järkeilyni perusteella tuolla rakenteella rekyyli pitäisi siirtyä erittäin hyvin tukkiin ja olla kestävä ratkaisu.

Pilareiden tehtävä on eliminoida tukin elämisen takia tapahtuvaa ruuvien kireyden muutoksia sekä mahdollistaa jämäkkä kiristys, ruuvit pysähtyy kiristäessä kuin tikka tauluun eikä ole kuminauhamainen kuten monesti on ilman pilareita. Pilarit voi tarvittaessa korvata metalliepoksilla, toimiva tämänkin.

Rekyyliä ottaa vastaan ja välittää tukkiin ainoastaan rekyylivastin, pilarit eivät saa ottaa rekylia vastaan ja ruuvit ei saa osua pilareihin eli pilareiden reikä pitää olla 1-2mm suurempi kun ruuvin halkaisija.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: Kumpumäen seppä - Huhtikuu 06, 2019, 14:12
Tässä tapauksessa tuo takimmainen pilari toimii juuri tuollaisena normaalina pilarina. Etummainen kiinnitysruuvi tulee rekyylivastimeen kiinni. Rekyylivastin taas on sen verran pieni, että ovat alkujaan laittaneet vastakappaleen sille tukkiin upotettuun koloon. Tuo vastakappale näkyy kuvassa lukon vasemmalla puolella. Eli kiinnitysruuvi menee läpi tuosta kappaleesta. Mielestäni tuossa rakenteessa paras vaihtoehto oli jättää tuo alkuperäinen vastarauta pois ja yhdistää se tuon pilarin kanssa. Tuolloin rekyylin vastaanottava teräskappale jatkuu yhtenäisenä pystysuunnassa koko tukin läpi ja on liimattuna siihen koko matkaltaan. Näin ollen rekyyli ei pysty kääntämään tuota pilaria, vaikka kiinnitysruuvi olisi aivan löysälläkin. Mielelläni kyllä kuulen, jos tuossa ajatuksessani on jotain hölmöä. Kyseessähän on 243 Win, joten rekyyli on vielä hyvin mieto, mutta perehdyin tähän asiaan vähän huolellisemmin sen takia, kun suunnitelmissa on vähän isompi rekyylinenkin saman sukuinen ase.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Huhtikuu 06, 2019, 15:18
Ikänäköinen puusilmä ei nähnyt tuota etumaista pilaria ekasta kuvasta ja siksi ihmettelin miten pilari ottaa vastaan rekyyliä. Näyttää toimivalta ratkaisulta.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: Perkolaattori - Heinäkuu 02, 2020, 22:14
Kiitoksia kaikille neuvoista! Nyt on jo useampi ase pedattu pilarein ja koko kehyksen matkalta. Muutamaa eri ainettakin on tullut kokeiltua. Plastic baddingin metalliepoksi kuivaa nopeasti, vaikka työskenteleekin kylmässä. Saman valmistajan marine epoxyllä on hieman pidempi kuivumisaika ja ainakin toistaiseksi on ajanut asiansa. Lisäksi kokemusta on acraglass gelistä joka ainakin haisee kaikista vähiten - kotioloissa työskentely tämän kanssa on paljon inhimillisempää kuin metalliepoksin kanssa. Acraglass kovettuukin sitten hitaasti ja tällä kyllä tulee jatkossa isommat työt hoidettua.

Virheistä opittua:
- Jos irroitusvahaa jättää reilusti näkyviä määriä rautoihin, niin sitä jää myös epoksivaluun pysyvästi. Ruman näköistä. Acraglassin omaa irroitusainetta en ole vielä käyttänyt, läpinäkyvästä tavarasta tuskin jää laikkuja.

- Muovailuvaha on pirun hankala irroittaa puuosista ja epoksikoloista. Ehkä jäädyttäminen saattais auttaa, mutta helpommalla pääsisi jos jollaki paperilla tmv sais estettyä k.o. kontaktien syntymiset. Jos jollaki on tähän irroitustyöhön vinkkiä, niin olisin enemmän kuin kiitollinen. Vesi-fairy-hsmmasharja on jo tullu kokeiltua.

Ja loppuun (mielipide)kysymys: olen nähnyt paljon kuvia, jossa lukkokehyksen takimmaisen pultinreijän ympäröivä kehys on myös pedattu kokonaan (kuten esim JRu:n aloitusviestin kuvasarjassa). Monesta paikkaa olen myös lukenut, että ainoastaan rekyylivastin sais olla taaksepäin suunnassa (rekyylisuunnassa) tiiviisti naitettuna petausvaluun. Joissain aseissa olen sitten myös nähnyt tuon aiemmin mainitun takapultinreijän takapuolen jätetyn avonaiseksi, mutta näissäkin valuissa oli kyllä muita pienempiä osia jotka saattavat myös olla rekyyliä siirtämässä petausvaluun/tukkiin. Itse olen petauksella ympäröinyt kaiken minkä järjellisesti pystyy petaamaan. Vaikuttavatko nuo rekyylipinnat aseen tarkkuuteen? Jonku nippeliosan kestävyyteen saattais ehkä isoissa kaliipereissa vaikuttaa jos se joutuu jatkuvasti vastaamaan kovaan petaukseen rekyylin voimasta?
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: Julle - Heinäkuu 03, 2020, 10:33
Acraglassin oma irroitusaine on kuivuttuaan seitinohut väritön lateksikalvo. Ei jätä jälkiä ja pyyhkimällä rullautuu pois.

Muovailuvahaa en oo tarvinnu missään, teippaan aukot umpeen, juuri hankalan irroituksen vuoksi.

Oon teipannut alumiiniteipillä ne rautaosat joihin halutaan hienoinen välys petaukseen nähden. Eli muunmuassa takapultin takaosaan kerros pari teippiä niin ei kanna sieltä. Myös rekyylivastimen sivut teipattu.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: joppe - Syyskuu 26, 2020, 23:29
Sako l46, 222. Ampuu noin 10cm kasaa. Kiikari lähetetty kertaalleen takuuseen(meopta) tukki käytetty pedattavana, ampujaa vaihdettu ja kasat ei pienene. Kova epäilys että piippu ammuttu jo loppuun. Kuitenkin tuota petausta vielä mietin, epäilys heräsi kun tätä palstaa luin, petaus on täällä mainitun teelusikallisen näköinen, täällä puhutuista petauksen hinnoista tuo oli halpa, oisko n,70€, ei tarkkaa muistikuvaa. Raudat istuu tukkiin tiiviisti, ruuveja aukomalla,sormi piippuun ja tukkiin kiinni ottaen ihan mitätön liike tuntuu. Rautoja tukista irrottaessa saa käyttää ihan reilusti voimaa, todella tiukassa. Tässä muutama kuva, onko jälki sen näköistä mitä sen kuuluukin olla, voisiko tuo suuri hajonta johtua että petaus on mennyt perseelleen?
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: Perkolaattori - Syyskuu 27, 2020, 03:04
Sako l46, 222. Ampuu noin 10cm kasaa. Kiikari lähetetty kertaalleen takuuseen(meopta) tukki käytetty pedattavana, ampujaa vaihdettu ja kasat ei pienene. Kova epäilys että piippu ammuttu jo loppuun. Kuitenkin tuota petausta vielä mietin, epäilys heräsi kun tätä palstaa luin, petaus on täällä mainitun teelusikallisen näköinen, täällä puhutuista petauksen hinnoista tuo oli halpa, oisko n,70€, ei tarkkaa muistikuvaa. Raudat istuu tukkiin tiiviisti, ruuveja aukomalla,sormi piippuun ja tukkiin kiinni ottaen ihan mitätön liike tuntuu. Rautoja tukista irrottaessa saa käyttää ihan reilusti voimaa, todella tiukassa. Tässä muutama kuva, onko jälki sen näköistä mitä sen kuuluukin olla, voisiko tuo suuri hajonta johtua että petaus on mennyt perseelleen?

Koskettaako piippu tukkiin mistään kohdasta? Oliko petaus tehty ennen vai jälkeen tarkkuuden katoamista?

Ohuelta näyttää, puu pilkistää ja tn ottaa kiinni rautoihin muutamassa kohassa. En tiedä onko tuolla vaikutusta osuntaan.

Voi myös olla, että ei ole tuota aiemmin mainittua "välystä" rekyylinsuuntaisesti esim. takimmaisen pultinreiän takapuolella. Kuvissa tuota on vähän hankala erottaa. Erittäin hankala irroitustyö voisi viitata siihen.

Pilareita ei näissä kuvissa näy, onko esim. lipasraudassa vastine, joka ottaisi rekyylivastineen pohjaan kiinni? Vähentäisi siten kiinnitysruuvien ylikiristämistä. Takimmaiselle ruuville se toki ei mahda mitään :S kyllähän se pilari mielellään sielläkin saisi olla.

Ovatko nuo massat eri sävyisiä? Jos lukonkehykseen petaus aiheuttaa lukonkehykseen jännitteitä, niin se kait heikentää osuntaa.

Ja lisäksi: onko joku katsonut piippuun ja onko se puhdistettu huolellisesti?

Nämä mietteet noviisipetaajalta, mielelläni kuulisin viisaampien ajatuksia tästä.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Syyskuu 27, 2020, 06:32
Jos piippu ei ota tukkiin kiinni ja kaikki muu on kunnossa niin piipusta lähtisin etsimään vikaa, perusteellinen puhdistus ja mahdollisesti vaihto jos käynti ei parane puhdistuksella. Jos piippu on irti tukista niin petauksella harvoin saadaan 100mm käynti pudotettua 15-30 milliin, ellei rautojen istuvuus tukkiin ole todella huono petauksen jäljiltä. Selostuksen ja kuvien perusteella petaus näyttää olevan "ihan ok" vaikka ei ole täysin oppikirjan mukaisesti tehty.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: EVä - Syyskuu 27, 2020, 11:08
Vastaako lukonkehyksen takaosa tuohon petausmassaan vai onko siinä välystä. Se ehkä pitäisi poistaa. Petaus näyttää ohuelta mutta kyllä se ohjaa jo kehystä. Ottaako rekyylivastimen alaosa pohjaan eli pohjaako se, koloa voisi vähän syventää. Olen vastaavia aseita pedannut ja ongelmia ei ole ollut. Onko piippu ns. mikrorihlattu.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: joppe - Syyskuu 27, 2020, 13:12
piippu ei ota kiinni tukkiin. petaus on tehty jälkeen tarkkuuden katoamisen. pilareita ei ole ja eikä lipasraudassa vastinetta. massat on saman sävyisiä. lukonkehyksen takaosa vastaa massaan, välystä ei ole yhtään. rekyylin vastin pohjaa, kokeilin ensin sinitarraa väliin joka puristui ihan linttaan, sen jälkeen tussilla rekyylin vastimen kolonpohjaan väriä joka tarttui rautoja paikallaan käyttäessä rekyylin vastimen pohjaan. piippu on mikrorihlattu. siinä vielä kuva viimeksi ammutuista kasoista, kolme kolmen sarjaa ja viimeisellä neljä joita ei ole teipattu, ehkä tuo 100mm on se mitä pahimmillaan on, kokeiltu on että annettu piipun jäähtyä joka laukauksen jälkeen ja 3 sarjan jälkeen jolla ei havaittu huomattavaa muutosta. satunnaisesti tulee hyvinkin pieni kasa ja aina on tuo sama kaava kun leviää tai ei enää osu, osumat nousee ylös ja hivenen joko oikealle tai vasemmalle kuten kuvassa.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Syyskuu 27, 2020, 14:15
Ensiapuna huopatulppia ja 10 micronin hiomatahnalla piipun puhdistus ja keskittyy hinkkaamaan enemmän piipun alkupäätä. Jos käynti ei parane niin saattaa olla piipun vaihto edessä.

Samalla kaiverra rekyylivastimen pohjaan lisää tilaa, vastin ei saa pohjata petaukseen. Vaikka kehyksen takapinta ottaa petaukseen kiinni, se harvoin tekee käynnille suurempia sekoiluja, riskinä on petauksen halkeaminen jos tukki/raudat pääsee elämään. Tarkista vielä että kiinnitysruuveilla on riittävästi tilaa, reiät voi porata 8-9mm terällä läpi ettei ruuvit ainakaan osu petaukseen.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: joppe - Syyskuu 27, 2020, 16:12
Hioin tuolta lukon perä osasta massan pois, samalla syvensin tuota rekyylinvastimen koloa ettei pohjaa ja suurensin nuo kiinnitys ruuvien reiät. Ja radalle kokeilemaan, tulos huomattavasti parempi mutta parempaan pitäisi päästä, tiedä sitten onko loppu kiinni ampujasta ja patruunasta, nuo ammuttu sakon kokovaippaisella tehdas paukulla.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: Long Range - Syyskuu 28, 2020, 06:02
Kriittisiä paikkoja on myös se,että rekyylivasteen vaste (tukissa) on absoluuttisen suora/tasainen ja myös linjassa piippuun ja tukkiin.

Myös lukon peräosan sopiminen puuhun,ettei se vaan toimisi "rekyylivasteena" ja väräyttele vaihtelevasti.

Piipusta: Tulkkaa piippu. 222 onnistuu jopa piekkarin luodilla (RWS:n luodit hiukan km paksumpia kuin Lapua & Eley).Työnnä lyijyluoteja (tai 6 mm lyijyhauleja) piipun läpi ja tunnustele ERITYISESTI mitä piipun suulla tapahtuu.
Jos vastus löystyy/ suorastaan "hölähtää" niin voit säästyä vielä piipun vaihdolta eli aseseppä lyhentää piipusta väljän osan pois ja tekee uuden suuviisteen.Tuo on piipun kuparoitumisen jälkeen seuraava syy miksi kivääreistä käynti katoaa kun piipun suu monista syistä johtuen laajenee/ jopa vioittuu esim puhdistuspuikolla.

Tulkkaus tietty senjälkeen kun hienolla timanttitahnalla hangattu mahdollinen kuparointi pois.Sitä on pääosin n.20 cm matkalla pesän jälkeen kuten aiemmin opastettiin.

JOS piippu olisi tasaisesti kulunut/väljentynyt kauttaaltaa,niin pehmeämmillä/hiukan Sakon luoteja paksummilla luodeilla vielä käy pitkän tovin.Lataa esim Sierran kuulalla patruunoita verrokiksi.

Timppa

Ps.Ja jos 100 %:n petauksen haluaa varmistaa,niin kun löysää esim etummaisen kiinnityspultin,niin piippu ei saisi kohota yhtään ja samoin kun löysätään takapultti niin pitäisi piipun pysyä muuttumatta.
Pulttien kireys on hyvä säätää momenttiavaimella ja kun puutukilla on halu elää kosteuden mukaan,niin tsekata aika ajoin.
Kiikari on löysättävä tai sitten asentaa molemmat jalat peräkkäin (eikä pitkälle välille,kuten yleisin tyyli monilla on) ettei jätetä kiikarin putkella jännitystä kun kehys taipuu hiukan kiristellessä erityisesti JOS petaus ei ole täydellinen.

Tuossa tsekataan asia tarkasti Jeffin toimesta:

www.youtube.com/watch?v=qc_EENCWeGc

Ps2.Minun piekkari mm ampuu parasta käyntiä,kun eturuuvin momentti on 350 grammaa ja takimmainen 250 grammaa.Kuitenkin petaus on ok koska piippu ei nouse/laske vaikka eturuuvi löysätään / takaruuvi löysätään toisen ollessa kireällä.Selviää vain ampumalla kasoja.Nyrkkisääntö tuohon kuitenkin on,että liian löysällä-->Sivuhajontaa ja liian kireällä pystyhajontaa.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: joppe - Lokakuu 08, 2020, 23:44
Taas radalla käyty ja paluu vanhaan, kasat levisi entiseen malliin. Täytyy seuraavaksi alkaa hommaa tuota timanttitahnaa ja tehdä Kong rangen esittämät toimenpiteet. Kun aiemmin hion tuolta lukon takaosasta massaa pois ettei vastaa sinne ja samoin rekyylin vastainen pohjasta, ja nyt testatessa ruuvia löysäämällä ja kiristämällä, sormi piippuun ja tukkiin osuen etummaisesta ruuvista liikettä ei tunnu mutta takimmaisesta selvä piipun nouseminen ja laskeminen. Osto lupa uuteen kivääriin tulossa joten täytyy ottaa tästä semmonen projekti ja kattoa mitä tuolle saa tehtyä ja jos ei muuta niin ainakin oppia mitä ei kannata tehdä. Olenkin ajatellut tehdä itse tuohon uuden petauksen, täällä hyviä ohjeita. Pilaripetaus oli suunnitelmissa mutta mites kun tässä tulee tuo etummainen pultti rekyylin vastimen pohjaan kiinni,  ja eikös tuon vastimen pohjan pitäisi jäädä tyhjään tilaan vai onko pilareiden kans asia eri?
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: Perkolaattori - Lokakuu 09, 2020, 00:54
Pilarit tulee ottaa rautoihin(lukonkehykseen) kiinni (mahdollisesti mieluiten 100%) että niitten tarkotus toteutuu. Pilarin ja raudan välissä saa kyllä olla petausmassaa, sillä konstilla saapi ainaki sen 100% kontaktin. En tosin oo nähny missään kirjotettavan, että vähempi kontakti olis jotenki huonompi juttu. Jotkut tekee pilaritki pelkästä petausmassasta, silloin ainakin on täys kontakti ja vielä helpolla tavalla tehtynä. Lisäksi on taas vähemmän eri tavalla lämpölaajenevia osia kiinnityksessä toisin kun jos on erilliset pilarit, mutta sekään ei varmaan haittaa ollenkaan. Omissa pilaripetauksissa olen tehny teräsholkeista pilarit ja ne on keskilinjassa suorassa kosketuksessa lukonkehykseen ja pilarin reunoilta 100% kontaktin varmistaa petausmassa.

Jos kiinnitysruuvi tulee rekyylivasteen pohjaan, niin pohjapuoleen tulee väkisinki kontaktipinta pilaripetauksessa. En sitten tiiä kannattaako muuta osiota rekyylivasteen pohjasta alkaa erikseen eristämään petauksesta.

https://aijaa.com/TwXtrU kuvat em. petauksista.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: joppe - Lokakuu 09, 2020, 17:56
https://www.je-nettiverstas.fi/puutyokalut/teroitus/hiontapastat-ja-paperit/timanttitahna-5g.html?gclid=EAIaIQobChMIu_bdm-Cn7AIVE9GyCh1LAQciEAAYASAAEgK2sPD_BwE

Mikähän karkeus nuista kannattaisi ottaa? Ja vielä parempi jos joku sattuu tietämään oulusta paikan josta saa suoraan hyllystä sopivaa tahnaa.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: Kumpumäen seppä - Lokakuu 09, 2020, 21:52
Tuolla edellisellä sivulla on tuo minun toteutus LSA55 Pilareista. Siinä kanssa tulee etummainen kiinnitysruuvi rekyylin vasteeseen. Sorvasin ensin pilarin ohueksi alapäästään ja jätin yläpään paksummaksi. Sitten jyrsinkoneella otin pilarin etu ja takaosan suoraksi, ja jyrsin rekyylinvasteelle kolon, joka oli kympin verran väljä rekyylinvasteelle. Sitten laitoin rekylinvasteen etupintaan teipin, jotta sain rekyylivasteen nojaamaan tiukasti takaa pilariin. Sitten pilarin sisäosien loppu reiät savella tukkoon, jotta massaa ei pääse pilarin sisäpuolelle. Sitten ruuvi tiukalle, jolloin pilari ottaa lukon kehykseen kiinni sekä rekyylinvasteen etu, että takapuolelta. Takapilari oli sitten aika normaali suora pilari. Sitten massaa sekä pilareiden ulkopuolelle, että myös tukissa oleviin väljiin reikiin. Mielestäni tuo onnistui oikein hyvin. Onhan tuo aika työläs tehdä noin, mutta eihän harrastuksissa aikaa lasketa. Tuollainen rakenne, missä etummainen ruuvi tulee rekyylinvasteeseen, vaatii sen että tuki (=petaus tai pilari) on myös ruuvin etupuolella. Muuten ruuvit tekee aina jännityksiä kehykseen.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: joppe - Marraskuu 01, 2020, 01:28
Tuli taas kaivettua l46 kaapista ulos, piippua jynssätty siihen malliin että seuraavaksi saa seppä kurkistaa sinne ja tehä jotain jos tehtävissä on jos ei ala osumaan. Tuli hommattua tikka t3x ctr ja kiikarin asennusta varten hommasin lainaan momentti avaimen. Ajattelin nyt laittaa sillä nuo lukon kehyksen ruuvit tuohon ongelma aseeseen samalla. Mihin momenttiin ne pitäisi laittaa? Tuossa t3x ohjeessa kun kerrotaan näin: Kiristä lukonkehyksen kiinnitysruuvit 7Nm:n momenttiin käytettäessä metallista liipasin kaarta ja maksimissaan 5Nm:n momenttiin käytettäessä muovista liipaisin kaarta.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: branu - Marraskuu 27, 2020, 11:08
Kyseisten videoiden mukainen CZ 527  kaliiperissa 222rem kaapissa, piippu ottaa tukkiin sivusuunnassa. Ajatuksena olisi lähteä perintöasetta parantelemaan tältä osin, muutoin pitää ase sellaisenaan ja hakea siitä paras käyntipotentiaali.

Menenkö metsään näillä ohjeilla? Mistä pilarit?

https://youtu.be/rpXKQHbrabk

https://youtu.be/oHSDRgVyIR4

Kiitos asiallisista vastauksista etukäteen.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: saku_s-t - Marraskuu 27, 2020, 12:37
Itse käytän kenkä plankkia irroitus apuna -> kenkäplankkia pieni kerros kaikille pinnoille mihin ei epoksi saa tarttua. Kokeilin tätä korvata CRC dry lubella mutta ei toiminut yhtään. Koko tukki teipin peittoon jos on pienikin riski että liimaa tippuu tukille. Viimeisimmällä kerralla laitoin rautojen kiinnitys pultteihin myös plankkia ja ruuvasin ne ihan pohjaan pelkkiin rautoihin niin että plankki oli lähes koko pultissa JA rautojen kierteissä. Sitten vaan epoksit tukkiin ja raudat normaalisti tukkiin kiinni ruuveilla hyvin pienellä voimalla. Onnistui hyvin ja kaikki irtosi ilman suurempaa kiroilua. Pitää vaan huomata rasvata myös rautojen sisäpinta että ruuvien edellään työntämä epoksi ei tartu sinne kiinni. Pilareita en ole vielä kertaakaan laittanut.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: kawatus - Marraskuu 29, 2020, 18:44
Kaivoin Tikan M55 sporterin kaapista 20v levolta. Hankin kohtuu hyvän kiikarin ja jalat ja ampumaan. Kasat oli huonoja ja epäselviä n. 70mm 100metrille. Patruuna oli lapuan lock base 9.7gr
https://photos.app.goo.gl/Q7J5wiqzSp8kdSxg6 (https://photos.app.goo.gl/Q7J5wiqzSp8kdSxg6)
https://photos.app.goo.gl/RDRwXKSR7qostLzv6 (https://photos.app.goo.gl/RDRwXKSR7qostLzv6)
Mietin asiaa ja päätin pilaripetata tukin. Pilarit tein paineilma liittimen letku osasta katkaisemalla jossa oli sopivat halkasiat ja sopiva pykällys ulkopinnassa ja niitä sattui olemaan hyllyllä. Materiaali oli messinkiä tms.
Petaus tarvikkeet hain puuilosta. Kemiallinen metalli n. 8e ja muovailuvahaa 4e, epoksi pötkö 8e ja suorahiomakoneenkin kyllä ostin 40e vaikka se ei ois ollut ihan pakollinen.
Piipun ympärille pistin teipin 2 kohtaa ja tukkiin piippukouruun myös samoihin kohtiin jonka päälle puristelin epoksi pötköstä palat ja puristin raudat tukkiin nippusiteillä. Piipun alle jäi 2mm tilaa.
Tukkiin porasin alkuperäisten reikien tilalle muistaakseni 14mm reijät ja samalla hieman hioin puuta lukon ympäriltä.
Itse petauksessa kiinnitin lukkorunkoon pilarit väliaikaisilla ruuveilla ja etummaiseen myös rekyylivasteen. Rasvasin raudat kenkärasvalla ja tukin reijät muovailuvahalla.
Tuo kemiallinen metalli kuivuu 5min eli siinä vaiheessa ei kestä paljon suunnitella ja itsekkin sotkin sitä vähän piippuun jonka puhdistukseen meni hetki niin meinasi tulla kiire. Haasteena oli oikeastaan pilarien ympärysten saaminen täyteen kun massa ei ole kauhean juoksevaa.
Lopputulos oli kuitenkin riittävän hyvä.
https://photos.app.goo.gl/tTScXKSdfSafNmp28 (https://photos.app.goo.gl/tTScXKSdfSafNmp28)
https://photos.app.goo.gl/iof68jDybaYRfBCf9 (https://photos.app.goo.gl/iof68jDybaYRfBCf9)
https://photos.app.goo.gl/s23fZ4ujye6ZgxrM9 (https://photos.app.goo.gl/s23fZ4ujye6ZgxrM9)
https://photos.app.goo.gl/gqsf4kYJQoTkWjKeA (https://photos.app.goo.gl/gqsf4kYJQoTkWjKeA)
Kasat pienenivät reilusti. Sakon 8gr range kävi alle 20mm ja lockbase alle 30mm.
https://photos.app.goo.gl/HmQ5mGSBVzrs6jSF6 (https://photos.app.goo.gl/HmQ5mGSBVzrs6jSF6)
Nyt voi alkaa hakea patruunasta viimeisen käynnin pidemmille matkoille.


Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: JEPN - Helmikuu 16, 2021, 14:50
Aihetta liipaten: Jos haluaisi aiheuttaa itselleen noitumista ja päänraapimista päättämällä pedata Tikka T3x:n tukin kokonaan toisille raudoille, millä epoksilla (tai muulla) ylimääräinen tila kannattaisi täyttää ennen varsinaisten upotusten tekemistä? Varsinaiseen petaukseen löytyy Acraglassia.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Helmikuu 16, 2021, 16:50
Metalliepoksilla täyttäisin, merkillä ei väliä koska voi olla juoksevaa. Teippaa toisen puolen tukkoon ja valaa kolon täyteen metalliepoksilla ja tekee uudet sovitukset, sen jälkeen vielä petaus.

Lopputulos on arvailujen varassa.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: JEPN - Helmikuu 17, 2021, 10:20
Metalliepoksilla täyttäisin, merkillä ei väliä koska voi olla juoksevaa. Teippaa toisen puolen tukkoon ja valaa kolon täyteen metalliepoksilla ja tekee uudet sovitukset, sen jälkeen vielä petaus.

Lopputulos on arvailujen varassa.

Mutulla olisin noin lähtenyt toteuttamaankin, tattista. Ja loppukaneetti on varmasti totta, mutta tuleepahan harrastettua  ;D
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: Koheltaja - Helmikuu 17, 2021, 16:57
Jos ei mitään tee, ei tule virheitä, onnistumisia ja kokemuksia. Jonkun on oltava se ensimmäinen jota muut voi myöhemmin seurata.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: jthyttin - Helmikuu 17, 2021, 17:19
Lähtökohtaisesti pyrkisin täyttämään tukin jollain mikä eroaa mahdollisimman vähän alkuperäisestä materiaalista. Tai ainakin huomioida lämpölaajenemiset, ja se millä kaluilla uusi inlet on tarkoitus työstää.

Ja jos metalliepoksia hölvää esim. lipaskuilun täyteen ei kannata ihmetellä miksi aseesta tuli raskas... riippuu toki siitä miten iso reikä siihen taas kairataan uusia rautoja varten. Tavallinen teräsepoksi myös ottaa ruostetta pintaan, rosteritäytteisenä ainakin Devcon on huomattavasti kalliimpaa (niin on alumiinikin, mutta sitä on vastaavasti enemmän kun pakkaus täytetään painon mukaan).
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: Paha Arkkitehti - Maaliskuu 10, 2021, 18:24
Suosituksia mistä tällä hetkellä hankkia tuo Devcon Plastic Steel Putty 0,45kg setti?
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: Homer - Maaliskuu 10, 2021, 19:04
Nyt Briteistä tilaaminen on ikävämpää, niin jostain tällaisesta kimppatilauksella, että saa kulut jaettua. https://www.xtrack.nl/en/devcon/putty
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: Paha Arkkitehti - Maaliskuu 10, 2021, 20:11
Tuolta itsekin kurkkailin, eipä tullut kimppatilaus mieleen. Ajatus oli niin hyvä että....8):

https://www.takilta.fi/keskustelu/index.php?topic=20359.0 (https://www.takilta.fi/keskustelu/index.php?topic=20359.0)
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: HJu - Maaliskuu 10, 2021, 20:58
Muistakaa että normisti tulee vielä ALV24% hinnan ja rahdin päälle ja posti haluaa. sen käsittelymaksun 2,90e tms. Ei estä mitään mutta jos sentin tarkkuudella laskee niin eurohintoihin tulee 7-8e per purkki lisää.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: Homer - Maaliskuu 10, 2021, 21:12
Vahinkonäppäily...
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: Paha Arkkitehti - Maaliskuu 10, 2021, 22:03
Muistakaa että normisti tulee vielä ALV24% hinnan ja rahdin päälle ja posti haluaa. sen käsittelymaksun 2,90e tms.

EU-alueella kuluttajakaupassa alv maksetaan siihen maahan ja sen maan verokannan mukaisesti josta ostos tehdään.

Postin käsittelymaksusta en ole tietoinen, aikaisemmin tekemäni ostokset ovat sisältäneet kaikki kustannukset maksettaessa.

Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: HJu - Maaliskuu 11, 2021, 07:23
Ok, puhuttiin Britanniasta tilaamisen ankeudesta. Sieltä tilatuille tulee ne tullit/alvit. Hollannista tilatuille ei tietenkään tule. En huomannut tuota sivuston .nl --domainia ennen kuin nyt.

Eli juu Hollannista tulee vain sikäläiset postikulut ja tavaran hinta. Postin käsittelykulu tulee vain tullattaville lähetyksille esim UK:sta mutta ei Hollannista.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: Paha Arkkitehti - Maaliskuu 11, 2021, 08:14
Jep,  muuten aivan hyviä muistutuksia. Juuri noista syistä ei aiheuta ihmettelyä Brittien atm. laajeneva vientikaaos. Sitä saa mitä äänestää.

https://www.raumanakku.fi/tuotteet/kemikaalit-muut/kemiallinen-metalli-devcon-a-10112-0-5kg (https://www.raumanakku.fi/tuotteet/kemikaalit-muut/kemiallinen-metalli-devcon-a-10112-0-5kg)

Tilausryhmässä hoksattiin tämmönen yritys, soitin tuonne ja kuulemma toimittaja lopettanut maahantuonnin, mutta selvittävät asiaa.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: jli - Maaliskuu 11, 2021, 08:54
Muistakaa että normisti tulee vielä ALV24% hinnan ja rahdin päälle ja posti haluaa. sen käsittelymaksun 2,90e tms.

EU-alueella kuluttajakaupassa alv maksetaan siihen maahan ja sen maan verokannan mukaisesti josta ostos tehdään.

Postin käsittelymaksusta en ole tietoinen, aikaisemmin tekemäni ostokset ovat sisältäneet kaikki kustannukset maksettaessa.

Jos firmalla on yhtään enemmän kaupantekoa Suomeen, silloin alvi mätkähtääkin Suomen mukaan (24%). Pienet, satunnaista kauppaa tekevät firmat sitten ottavat paikallisen alvin.
Isommissa nettikaupoissa huomaa hinnan nousevan, kun valitsee toimitusmaaksi Suomen. Tuo johtuu juuri siitä, että vuosimyynnin raja ko maahan ylittyy ja vero menee ostomaan mukaan.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: espo - Maaliskuu 11, 2021, 23:33
Aatoshop Virossa Narvan lähellä. Tilannut kahdesti, viimeksi pari viikkoa sitten tuli Devcon Steel Putty, 10112, puoli kiloa. Taitaa olla Euroopan halvin paikka koska järki toimituskulut. Jotain 45 euron paikkeilla kaikkineen kotipostiin. Tavara oli Irlannissa tehtyä ja erä vanhenee toukokuussa 2023, eli täysin tuoretta tavaraa. Voin suositella asiakaspalvelua, on toiminut hienosti. Lasku meni roskapostiini enkä maksanut sitä ajoissa, vasta kun tavara tuli postiin huomasin sen, eli lähettivät vanhalle asiakkaalle välittömästi, ennenkuin oli maksettukaan!
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: Paha Arkkitehti - Maaliskuu 17, 2021, 22:32
Aatoshop Virossa Narvan lähellä. Tilannut kahdesti, viimeksi pari viikkoa sitten tuli Devcon Steel Putty, 10112, puoli kiloa.

Tämä muodostui voittavaksi vinkiksi ja ryhmä päätti tilata Aatoshopista jokainen itse, kiitos!

Tietenkin ostopäätöstä helpottaa ennestään jos palvelu on noin asiakasystävällistä.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: capo - Maaliskuu 18, 2021, 17:59

Tilasin tuolta Hollannista hinta kuluineen 76,23€, tuo 33€ on veroton, vat osuus 13,23
Aatoshopissa ei toimi verkkomaksu, hinta toimitettuna 51,96€, pankit saattaa veloittaa tilisiirrosta ulkomaille.
 
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: HJu - Maaliskuu 18, 2021, 19:24
Euromääräisistä tilisiirroista ei saa veloittaa EUssa ainakaan kuluttajilta mitään.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: jartsu - Huhtikuu 04, 2021, 17:08
Mites aatoksesta sit tilataan.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: HxM - Toukokuu 27, 2021, 14:16
Olisiko jollakulla heittää vinkkiä johonkin massaan, jolla voisi tukkia kolosia. Muovailuvaha tosiaan näemmä kutistuu kuivuessaan. Aiemmin keskustelussa mainittiin "muovailusavi", mutta itse olen löytänyt vain ilmassa kovettuvia. Kuulostaa siltä, että niitä saa sitten hakata taltan kanssa pois..?
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: Kumpumäen seppä - Toukokuu 27, 2021, 16:40
Aiemmin keskustelussa mainittiin "muovailusavi", mutta itse olen löytänyt vain ilmassa kovettuvia. Kuulostaa siltä, että niitä saa sitten hakata taltan kanssa pois..?

Osta vaan joku pikku paketti savea askarteluliikkeestä. Sitten kokeilet kuinka "kovaksi" se kuivuu ilmassa. Minä ainakin ostin Kärkkäiseltä jonkun pienen paketin savea, eikä tosiaan tarvitse mitään talttaa poistamiseen. Taisi olla tätä.
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/carioca-deco-500g-askartelusavi
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: HxM - Toukokuu 28, 2021, 07:53

Osta vaan joku pikku paketti savea askarteluliikkeestä. Sitten kokeilet kuinka "kovaksi" se kuivuu ilmassa. Minä ainakin ostin Kärkkäiseltä jonkun pienen paketin savea, eikä tosiaan tarvitse mitään talttaa poistamiseen. Taisi olla tätä.
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/carioca-deco-500g-askartelusavi

Kiitos, jospa vihdoin saisi projektin päätökseen.
Otsikko: Vs: Petaus kuvina
Kirjoitti: VTT - Kesäkuu 25, 2021, 11:24
Kiitokset JRu ohjeista ja kuvista!