luodin massa ja vakaus pitkillä ja ylipitkillä matkoilla

[HJu]

Jenkit valkkasivat Sierran 220 greinisen Match Kingin uudeksi 300 Win magin luodiksi.

[TTK]

Jenkit valkkasivat Sierran 220 greinisen Match Kingin uudeksi 300 Win magin luodiksi.

Ja edelleen HJU tekstiä lainaten .Jenkin valitsi 308Win Sierran 175 greinisen Match Kingin 168 sijasta. Mm painon takia ja että kaukana luodin massa on vielä riittävän tehokas.

[Finnfire]

Lisänä varmaankin myös tuon 168gr SMK:n surkea tarkkuus yli 800 metrin etäisyyksillä.

[mysteryman]

Noi 30 cal yli 200 grainiset sierra MKt on kaikki muotokertoimelta melko huonoja. Jos joku niistä pitäisi ottaa halvan hinnan takia niin 210 gr. Järkevin win maggiin on minusta tällä hetkellä kuitenkin 210 berger tai 208 a-max.

[er]

Oletko itse testannut vai mistä "tieto". Muutkin osaa lukea nettiä sekä kirjoja englanniksi.



AMAXIT kustantaa noin 0.7€ kpl Suomessa joten ainakaan se ei ole kustannustehokas luoti, kun hinnalla saa kaksi Laupualaista tai Sierraa.



Hornady hintoja



http://www.juhanisinisalo.fi/jalleenlataus.php?page=2&b=6">http://www.juhanisinisalo.fi/jalleenlat ... page=2&b=6">http://www.juhanisinisalo.fi/jalleenlataus.php?page=2&b=6



Lapua hintoja



http://www.juhanisinisalo.fi/jalleenlataus.php?page=4&b=7">http://www.juhanisinisalo.fi/jalleenlat ... page=4&b=7">http://www.juhanisinisalo.fi/jalleenlataus.php?page=4&b=7

[Finnfire]

http://www.haijaa.fi/verkkokauppa/index.tmpl?ryhma_id=347">//http://www.haijaa.fi/verkkokauppa/index.tmpl?ryhma_id=347

A-Max .30 155 gr 25,-/100kpl

http://asetarvike.com/index.php/997793">//http://asetarvike.com/index.php/997793

A-Max .30 178 gr 35,-/100kpl

http://www.unlimitedammo.fi/300-308.htm">//http://www.unlimitedammo.fi/300-308.htm

A-Max .30 178 gr 0,583,-/kpl

A-Max .30 208 gr 0,629,-/kpl



Eli halvemmallakin löytää kuin 70 senttiä kipale. Vaikkakin silti osa on hinnakkaampia kuin Scenarit.

[mysteryman]

Oletko itse testannut vai mistä "tieto". Muutkin osaa lukea nettiä sekä kirjoja englanniksi.

AMAXIT kustantaa noin 0.7€ kpl Suomessa joten ainakaan se ei ole kustannustehokas luoti, kun hinnalla saa kaksi Laupualaista tai Sierraa.

Luotivertailuja ballistisen suorituskyvyn osalta on melko hankala tehdä ampumalla. Minusta moiseen on hullua edes ryhtyä kun laskemalla saa paljon luotettavampaa tietoa kunhan joku on ensin mitannut suoraan bct. Harvalla meistä on laitteita ja edellytyksiä päästä omissa testeissä yhtä suureen tarkkuuteen kuin lapuan tutkadata tai litzin bct. On minusta käsittämätöntä miksi tarkkuudeltaan huonompiin mittaustuloksiin perustuva "tieto" olisi arvokkaampaa mikäli mittaustulokset ovat "ihan itse" väännettyjä. Jos kaikki asiat ovat niin helposti löydettävissä kirjoista ja netistä niin miksipä edes keskustella mistään täällä.



Sierra MKt ja A-maxit saa hilattua suomeen suurinpiirtein samaan hintaan jos osaa lukea nettiä englanniksi. Tosin kysyjä halusi tietää mikä luoti on paras eikä halvin. Niin tosiaan poikien Finnsolid tai joku muu solidi voi kanssa olla hyvä mutta en osaa sanoa kun ei ole ihan varmaa tietoa bcstä.

[HJu]

US Army halusi parantaa 300 win magin kantamaa. Testien ja vertailujen jälkeen valitsivat Sierran 220 Match Kingin. Vertailuja tehty tietenkin paperilla mutta myös kentällä. Hornadyn Amaxit luultavasti jääneet pois luodin ei-haagimaisen kärjen ja  tarvittavien isoken luotimäärien vuoksi.



Edullisesti Hornadyn luotien hankinta onnistuu http://www.asetarvike.com">www.asetarvike.com eikä tarvitse osata kuin Suomea. Sierroja saa Hantaurukselta eivättkä maksa edes järkyttävästi.

[mysteryman]

US Army halusi parantaa 300 win magin kantamaa. Testien ja vertailujen jälkeen valitsivat Sierran 220 Match Kingin. Vertailuja tehty tietenkin paperilla mutta myös kentällä.

Olisikohan niin että tuo 220 sierra selviää vakaana aliäänialueelle? Muoto saattaisi antaa viitteitä siitä.

[JL]

US Army halusi parantaa 300 win magin kantamaa. Testien ja vertailujen jälkeen valitsivat Sierran 220 Match Kingin. Vertailuja tehty tietenkin paperilla mutta myös kentällä.

Olisikohan niin että tuo 220 sierra selviää vakaana aliäänialueelle? Muoto saattaisi antaa viitteitä siitä.

Otetaas pieni reality check väliin:



US Armyn valitsemia luoteja ei voi eikä kannata pitää minään referenssinä parhaudesta.

On käynyt niinkin erään .30 cal luodin pitkänmatkantestien kohdalla että Lapua oli paras, mutta sitä ei silti valittu käyttöön.

Tästä asiasta en enempää aio kertoa.



Toisekseen, luodin käytännön tarkkuus pitkillä matkoilla riippuu paljolti rihlauksesta ja lähtönopeudesta.

Muotokertoimia tai BC:tä on aivan turha tuijottaa jos tarkkuus alkaa kärsiä esim vakausongelmien takia.

Käytännössä siis asia on kokeiltava ihan itse ja asekohtaisesti muutaman hyväksi (hyvä = saatavuus, hinta, suorituskyky)havaitun luodin kanssa. Toki kanssaharrastajien kokeluista ja havainnoista saa hyvää osviittaa pontentiaalisista ehdokkaista.



Kolmanneksi,

Transsoonisen alueen läpäisy vakaana vs luodin muoto kiinnostaisi täälläkin, jos Mysterymän voisi antaa tarkempia tietoja. Viimeksi kun tarkistin, asiasta ei ollut tietoa edes B Litzillä. Kokemusperäisiä havaintoja kyllä.

Luotivertailuja ballistisen suorituskyvyn osalta on melko hankala tehdä ampumalla. Minusta moiseen on hullua edes ryhtyä kun laskemalla saa paljon luotettavampaa tietoa kunhan joku on ensin mitannut suoraan bct. Harvalla meistä on laitteita ja edellytyksiä päästä omissa testeissä yhtä suureen tarkkuuteen kuin lapuan tutkadata tai litzin bct. On minusta käsittämätöntä miksi tarkkuudeltaan huonompiin mittaustuloksiin perustuva "tieto" olisi arvokkaampaa mikäli mittaustulokset ovat "ihan itse" väännettyjä.

Neljänneksi,

Tarkan BC:n selvittämiseen ei välttämättä tarvita yyberkalliita laitteita.

Esimerkiksi Litz käytti jossain vaiheessa CED -nopeusmittaria (!!!), sekä yksinkertaista laitetta/järjestelmää lentoaikojen selvittämiseksi. Huutomerkit CEDin perässä siksi että olisi voinut olettaa Bergerin johtavan ballistikon vaatimustason olevan vähän korkeammalla, vaikka firaabelihommista olikin kyse.

En muista yksityiskohtia juuri hänen mittaustavastaan lentoaikojen suhteen, mutta eräs tapa on suurnopeuskamera ja näkyvästi reagoiva maali tunnetun matkan päähän (esmes 1000m). 1200 kuvaa/s ottavia kameroita on ollut saatavilla sangen kuluttajaystävällisillä hinnoilla jo vuosia.

Kannun suurentuessa ero kääntyy nähdäkseni raskaiden eduksi.

Ei ikävä kyllä käänny, suuremmilla kannulla saadaan niin paljon suurempi/suorempi lähtönopeus, että lentoradassa alle 1000m on kevyemmät aina edellä..



Jos lataan vaikka 12g D46:n tai 10g scenun, niin ero on 1050 m/s ja 1150 m/s... arvattavissa on kumpi kulkee suorempaa.

+ kummalla on pienempi ennakon tarve liikkuviin maaleihin? Lienee aika selvää, tuuliennakko voi olla ihan pikkuisen parempi raskaalle, mutta käytännössä ei merkittävä ero



Molempia laskeskellut ja joitakin rasklaampia testaillut, keveys on valttia, vielä jos samaan pakettiin saa osumatarkkuutta ja liike-ennakon pieneksi.

(keveys ja korkea Bc on tietysti parasta )

Tämä on ihan totta. Mutta edelleen syynä on raskaamman lapualaisen huonompi muotokerroin. Tulosta ei siis voi yleistää siten että kevyt luoti olisi parempi kauas kuin raskas. Jos 12 g luodille asetetaan sama muotokerroin kuin 10 g scenarille ja käytetään noita JPu:n lähtönopeuksia niin 10 g lentää suorempaan 1150 metriin jonka jälkeen ero kääntyy päinvastoin.

Käytännössä (yleensä) muotokerroin on kasvamaan päin painon kasvaessa joten se suosisi raskaampaa vielä edellistä vertailua enemmän.

Mielenkiintoisia olettamia.



muotokerroin = luodin drag coefficient (Cd) / standardiluodin drag coefficient (Cd)



Kun muotokerroin siis johdetaan suoraan (kappaleen muotoon perustuvista) ballististen hyötysuhteiden vertailusta (Cd), mitä ihmettä saavutetaan vertailulla jossa muotokertoimet oletetaankin samaksi erimuotoisten luotien kohdalla?



En näe hirveästi mieltä energian käyttämisestä form factoreiden tai sectional densityjen murehtimiseen. Ainakaan niin kauan kun käyttää kaupallisia valmiita luoteja. Omien luotien suunnittelu ja valmistus on tietysti eri juttu.

Nykyään tarkat BC:t, tutkatiedoista puhumattakaan, ovat saatavilla. Ja BC nimenomaan on SD:stä sekä FF:stä johdettu, vertailukelpoinen, suoraan käytännön suorituskyvyn kertova valmis arvo.



Mutta ainahan niitä voi toki fundeerata, ei siinä mitään.

[mysteryman]

US Armyn valitsemia luoteja ei voi eikä kannata pitää minään referenssinä parhaudesta.

Tästä olen samaa mieltä. Armeijalla on omat perusteensa luotien valinnassa. Ja ainakin itse todennäköisesti arvostan eri asioita.

Toisekseen, luodin käytännön tarkkuus pitkillä matkoilla riippuu paljolti rihlauksesta ja lähtönopeudesta.

Muotokertoimia tai BC:tä on aivan turha tuijottaa jos tarkkuus alkaa kärsiä esim vakausongelmien takia.

Tämä ei ole näin. Ehdottomasti kannattaa valita pitkälle matkalle soveltuvimmat luodit korkean muotokertoimen perusteella ja sitten valikoida niistä omalle aseelle sopivin.

Kolmanneksi,

Transsoonisen alueen läpäisy vakaana vs luodin muoto kiinnostaisi täälläkin, jos Mysterymän voisi antaa tarkempia tietoja. Viimeksi kun tarkistin, asiasta ei ollut tietoa edes B Litzillä. Kokemusperäisiä havaintoja kyllä.

Kuten hyvin tiedät en pysty antamaan tarkkoja tietoja. Kirjallisuudesta löytyy hajanaisia juttuja siitä millaisilla luodeilla voisi olla paremmat mahdollisuudet kuin toisenlaisilla. Jos pitäisi arvata niin 220 gr. MKlla on paremmat edellytykset kuin 210 berger VLDllä.

Neljänneksi,

Tarkan BC:n selvittämiseen ei välttämättä tarvita yyberkalliita laitteita.

Esimerkiksi Litz käytti jossain vaiheessa CED -nopeusmittaria (!!!), sekä yksinkertaista laitetta/järjestelmää lentoaikojen selvittämiseksi. Huutomerkit CEDin perässä siksi että olisi voinut olettaa Bergerin johtavan ballistikon vaatimustason olevan vähän korkeammalla, vaikka firaabelihommista olikin kyse.

En muista yksityiskohtia juuri hänen mittaustavastaan lentoaikojen suhteen, mutta eräs tapa on suurnopeuskamera ja näkyvästi reagoiva maali tunnetun matkan päähän (esmes 1000m). 1200 kuvaa/s ottavia kameroita on ollut saatavilla sangen kuluttajaystävällisillä hinnoilla jo vuosia.

Litzin mittausjärjestyllä on puutteita kuten aikaisemminkin on ollut puhetta. Lapuan tutkadatan voisi olettaa olevan parempi ja silti näiden mittauksien välillä on aika hyvä korrelaatio. Menetelmiä on monia mutta kuten sanoin harvalla on edellytyksiä päästä samaan kuin edellämainitut mittaukset. En sanonut ettei se olisi tehtävissä.

Kun muotokerroin siis johdetaan suoraan (kappaleen muotoon perustuvista) ballististen hyötysuhteiden vertailusta (Cd), mitä ihmettä saavutetaan vertailulla jossa muotokertoimet oletetaankin samaksi erimuotoisten luotien kohdalla?

Nyt et tainnut ihan ymmärtää. Pointtina oli pohtia mitä tapahtuu jos luodin massaa lisätään muodon pysyessä vakiona. Vertailu oli sitä varten ettei kukaan saa väärää kuvaa siitä että kevyempi luoti olisi kaikissa tapauksissa ballistiikaltaan parempi kuin raskas. Vertailu kuvaa trendiä mitä tapahtuu luodin massan kasvaessa.

[HJu]

220 Sierra valittiin korkeamman BCn omaavan 210 Match Kingin ohi juuri sen vuoksi että ohittaa transsoonisen alueen menettämättä stabiliteettiään. Tämä siis aina luotettavien nettitietojen mukaan   .



Usan sotavoimat tarvisevat kotimaista a-tarviketta jonka tuotantoa ei ulkomaalaiset kommunistit voi estää. Jos Lapua haluaa myydä luoteja heille niin luotitehdas pitää perustaa USAhan. D46:sta on 7.62 Nato sniperpatruunaan testattukin. Sitten tehtaan pitää pystyä toimittamaan ISOJAa luotieriä pienillä toimitusajoilla. Tämä sulkee ainakin JLKn ja ehkä Hornadyn pois kisasta. Luotien mittatarkkuus pitää säilyä valmistuserästä toisen "riittävänä" ja tämä karsii useimmat.



Sierran etuna on riittävä laatu, kotimaisuus, isojen toimituserien toimituskyky ja riittävä tarkkuus. Eikä vanhat toimituskontrahdit. 308 175 SMKn ja. 224 77 SMKn osalta varmasti haittaa.



208 Hornady A-Maxia ja Bergerin raskaampia (175 grein ja up) kuulia kannattaa testata. Varsinkin Bergerin 185 BT Long Range vaikuttaa aika lupaavalta 308 Win -aseisiin. Ei ole Suomessa erityisen halpa mutta pitikö se olla halpa luoti vai hyvä lentorata :-)



EDIT: Britit ja Australia ovat käyttäneet 170 LockBase -latausta ainakin jossain vaiheessa 7.62 Nato Accuracyissään.

[JL]

Luodin käytännön tarkkuus pitkillä matkoilla riippuu paljolti rihlauksesta ja lähtönopeudesta.

Muotokertoimia tai BC:tä on aivan turha tuijottaa jos tarkkuus alkaa kärsiä esim vakausongelmien takia.

Käytännössä siis asia on kokeiltava ihan itse ja asekohtaisesti muutaman hyväksi (hyvä = saatavuus, hinta, suorituskyky)havaitun luodin kanssa. Toki kanssaharrastajien kokeluista ja havainnoista saa hyvää osviittaa pontentiaalisista ehdokkaista.

Tämä ei ole näin. Ehdottomasti kannattaa valita pitkälle matkalle soveltuvimmat luodit korkean muotokertoimen perusteella ja sitten valikoida niistä omalle aseelle sopivin.

Uskoisin että yksi tutkimisen ja tuumamisen arvoinen aihe olisi nimenomaan luodin vakaus ääritilanteissa, josta säikeen avaajakin on otsikon perusteella arvatenkin kiinnostunut.

Todistetusti, ääritilanteissa, pienilläkin eroilla (gyroskooppisessa) vakaudessa (rihlaus vs lähtönopeus vs massapainopiste) on selvää vaikutusta luodin käyttäytymiseen (=tarkkuuteen) äärimatkoilla. Äärimatkoilla tarkoitan väli -ja alisoonista aluetta.

Olen siinä käsityksessä että luodilla on oltava enemmän kuin kaksi perinteisesti ajateltua tilaa: vakaa = tarkka, epävakaa = ei osu ladon seinään.

Käytännössä empiirisiä havaintoja ilmiöstä on tehty vaikka kuinka, .224 luodeilla 1000yds (ja yli) ampumamatkoilla sekä viime aikoina erittäin pitkillä solideilla, 6.5 kertaa kaliberi ja yli. Homma on tarkkaa kuin ripulin parantaminen piereskelemällä.



Edelleen- jos puhutaan luodin suorituskyvystä ja pitkistä ameteista, en vieläkään oikein ymmärrä mikä ihmeen "tästä olemme nyt innostuneet" -juttu tämä muotokerroin oikein on.

Kertoimesta ei voi päätellä suoraan mitään- se ei ole mikään viisasten kivi tai sellaisenaan edes tarpeellinen tieto käytännölliseen suorituskykyvertailuun luotien välillä.



Kuten sanottua, muotokerroin on suhdeluku joka kertoo (vain ja ainoastaan) luodin muodon toimivuudesta suhteessa tiettyyn (yhteen) verrokkiluotiin- ja siksi arvo itsessään on varsinaisissa lentoratalaskennoissa (joita vertailemalla suorituskyky vasta selviää) loppupeleissä täysin hyödytön tieto.

Ja juurikin siitä syystä -koska laskentaan ja järkevään vertailuun tarvitaan muitakin tietoja- on päädytty käyttämään käytännöllisempää arvoa. Ja tämä vertailuarvo on ballistinen hyötysuhde eli BC. Kuten mainitsin, ja moni tietääkin, BC:ssä tulee huomioiduksi pelkän muodon lisäksi myös luodin massa.



Summa Summarum:

En edelleenkään näe järkeä kommentissa "Ehdottomasti kannattaa valita pitkälle matkalle soveltuvimmat luodit korkean muotokertoimen perusteella", koska suorituskyky määräytyy kuitenkin ballistisen kertoimen (massan suhde hakaisijaan vs muoto suhteessa referenssiluotiin) ja nopeuden perusteella. Tai tosielämässä, eihän BC määrää luodin lentoa, mutta noin laskennallisesti ajatellen.

Jos loppukäyttäjä voisi vaikuttaa luodin massaan muotokerrointa muuttamatta, tilanne olisi tietysti eri.

(Vähän ontuvana) esimerkkinä, olisi sama asia jos vertailtaisiin polttomoottorin suorituskykyjä ainoastaan hevosvoimien perusteella. Eli periaatteessa hyvä ja mielenkiintoinen arvo, mutta käytännössä vääntö on yhtä tärkeä tai tärkeämpikin.

[mysteryman]

Uskoisin että yksi tutkimisen ja tuumamisen arvoinen aihe olisi nimenomaan luodin vakaus ääritilanteissa, josta säikeen avaajakin on otsikon perusteella arvatenkin kiinnostunut.

Todistetusti, ääritilanteissa, pienilläkin eroilla (gyroskooppisessa) vakaudessa (rihlaus vs lähtönopeus vs massapainopiste) on selvää vaikutusta luodin käyttäytymiseen (=tarkkuuteen) äärimatkoilla. Äärimatkoilla tarkoitan väli -ja alisoonista aluetta.

Olen siinä käsityksessä että luodilla on oltava enemmän kuin kaksi perinteisesti ajateltua tilaa: vakaa = tarkka, epävakaa = ei osu ladon seinään.

Käytännössä empiirisiä havaintoja ilmiöstä on tehty vaikka kuinka, .224 luodeilla 1000yds (ja yli) ampumamatkoilla sekä viime aikoina erittäin pitkillä solideilla, 6.5 kertaa kaliberi ja yli. Homma on tarkkaa kuin ripulin parantaminen piereskelemällä.

Juurikin näin. Tähän voi yhtyä täysin. Transsoonisen alueen vakauteen vaikuttaa erittäin paljon pienetkin jutut. Ja luodin vaappuminen ei välttämättä kasva rajatta vaan se voi lähestyä jotain maksimiarvoa jolloin saavutetaan taas tasapainotila. Juuri nämä ovat niitä asioita joista varmasti monet muutkin ovat kiinnostuneita kuin ketjun avaaja. Vaan kun ilmiöiden ennustettavuus on niin heikkoa. Jos joku onkin jotain testannut ja päätynyt ihan oikeisiin tuloksiin niin entä sitten. Pikkujutut kuten rihlauksen profiili voi kääntää homman päälaelleen toisessa aseessa vaikka ammutaan samoilla komponenteilla.



Harva siviili lopulta tarvii sitä lisäkantamaa mikä saadaan luodilla joka lentää vakaana myös aliäänisellä alueella. Itselle ainakin riittää nykyisessä kalustossa yliääninen kantama. Siinä vaiheessa kun vauhti on hidastunut transsooniseksi aletaan muutenkin olla kyseiselle kaliiperille niin kaukana että niille matkoille olisi hyvä siirtyä parempiin bcisiin parempien tuloksien saamiseksi. Itse asiassa itse otan mielummin luodin joka ei selviä vakaana transsoonisesta alueesta. Se lyhentää vaara-aluetta ja toimii aina hyödyllisenä turvaominaisuutena jos joudutaan ampumaan yläkulmille.

Summa Summarum:

En edelleenkään näe järkeä kommentissa "Ehdottomasti kannattaa valita pitkälle matkalle soveltuvimmat luodit korkean muotokertoimen perusteella", koska suorituskyky määräytyy kuitenkin ballistisen kertoimen (massan suhde hakaisijaan vs muoto suhteessa referenssiluotiin) ja nopeuden perusteella. Tai tosielämässä, eihän BC määrää luodin lentoa, mutta noin laskennallisesti ajatellen.

Jos loppukäyttäjä voisi vaikuttaa luodin massaan muotokerrointa muuttamatta, tilanne olisi tietysti eri.

(Vähän ontuvana) esimerkkinä, olisi sama asia jos vertailtaisiin polttomoottorin suorituskykyjä ainoastaan hevosvoimien perusteella. Eli periaatteessa hyvä ja mielenkiintoinen arvo, mutta käytännössä vääntö on yhtä tärkeä tai tärkeämpikin.

Ymmärrän pointtisi. Muotokertoimella ei voi laskea lentoratoja se on totta. Muotokerrointa voisi kuvata myös sanalla efektiivinen bc. Jos muotokerroin on pieni on luodin bc korkea suhteessa massaansa. Jos muotokerroin on korkea on luoti muodoltaan huono ja siten sen bc on myös huono suhteessa paremman muotoiseen samanpainoiseen luotiin. Kun puhutaan luodin muotokertoimesta puhutaan siis pelkästään luodin aerodynaamisesta suorituskyvystä. Puhuttaessa bcstä tulee mukaan myös luodin massa ja kun verrataan eri painoisia luoteja on raskaammilla helposti korkeampi bc (samassa väljyydessä) vaikka se olisi aerodynaamiselta muodoltaan selvästi huonompi. Näin ollen luotien paremmuusvertailu ei ole reilua jos puhutaan pelkästä bcstä, raskaammalle kun ei saa niin paljon lähtöjä kuin kevyemmälle. Hyvä esimerkki tästä on juuri 10 g scenar. Sillä on hyvä muotokerroin ja siksi se pärjää lentoratavertailuissa erittäin hyvin raskaampia scenareita vastaan joilla on huonompi muotokerroin mutta parempi bc. Laitetaanpa vielä muotokertoimen yksinkertainen laskukaava että sitä voi hyödyntää luotivertailussa:



i = m / 7000 / ( cal^2 * bc), jossa



i = luodin muotokerroin

m = luodin massa graineina

cal = luodin halkaisija tuumina

bc = luodin bc siinä standardissa jossa haluaa muotokertoimen laskea. Yleisimmät käytössä olevat standardit G1 ja G7. Standardi kannattaa vertailuvaiheessa valita sen mukaan mikä bc luodille on ilmoitettu.



Esimerkki. Pitkälle matkalle suunnatussa luodissa muotokertoimen tulisi G7 standardissa olla alle 1 (parhailla luodeilla on alle 0.9). Vastaavasti G1 standardissa mielellään alle 0.5. Tämä ei ole mitenkään kiveen kirjoitettu mutta toimii hyvänä viitearvona luotien valinnassa ettei tule valittua "tylppää" luotia pitkän matkan luodiksi. Miksi sanoin aikaisemmin että 30 cal ei ole tähän asti ollut luotivalikoimaltaan kilpailukykyinen pitkän matkan kaliiperi? Yksi syy on muotokerroin. Vaippaluodeista paras muotokerroin on 208 grainin a-maxissa i(G7)=0.967 (litzin bct), kun esim 6.5 mm kaliiperissa paras muotokerroin on 140 gr. JLK:ssa i(G7)=0.878 (litzin bct). Melkoinen ero 6.5 mm luodin eduksi. Bergeriltä odotellaan paraikaa 230 gr. 30 cal luotia joka osuu muotokertoimeltaan tuonne 0.9(G7) tuntumaan.

[HJu]

Jos loppukäyttäjä voisi vaikuttaa luodin massaan muotokerrointa muuttamatta, tilanne olisi tietysti eri.

Eikös Lapuan 155 Scenarin ja 185 Scenarin ulkomitat ole painoa lukuunottamatta samat ? Kevyeämmässä on vain vaipan sisällä enemmän tyhjää. Ei ole noita 185 greinisiä koskaan ollut käsissä joten tämä perustuu hieman huhupuheisiin. Tai sitten sotken 6,5mm Scenareihin joissa muistaakseni 7 ja 8 gramman luodeilla on sama tilanne eli ulkomitat käytännössä samat mutta paino eri.