luodin massa ja vakaus pitkillä ja ylipitkillä matkoilla

[mysteryman]

Jos loppukäyttäjä voisi vaikuttaa luodin massaan muotokerrointa muuttamatta, tilanne olisi tietysti eri.

Eikös Lapuan 155 Scenarin ja 185 Scenarin ulkomitat ole painoa lukuunottamatta samat ? Kevyeämmässä on vain vaipan sisällä enemmän tyhjää. Ei ole noita 185 greinisiä koskaan ollut käsissä joten tämä perustuu hieman huhupuheisiin. Tai sitten sotken 6,5mm Scenareihin joissa muistaakseni 7 ja 8 gramman luodeilla on sama tilanne eli ulkomitat käytännössä samat mutta paino eri.

Litzin kirjasta näyttää puuttuvan mittapiirustus 185 gr. scenarista mutta muotokertoimissa on niin valtava ero että väittäisin muodon olevan myös eri ja vieläpä aika paljon. 155 gr. scenarissa i = 0.988 ja 185 grainin scenarissa i = 1.13.  6.5 mm luodeissa 7 ja 8 g scenarilla näyttää lapuan ilmoittamien bciden perusteella olevan sama muotokerroin joten muoto on myös sama tai jos eri niin ainakin aerodynaamisesti toisiaan vastaava. Taas yksi esimerkki muotokertoimen hyödyllisyydestä  :whistle:

[HJu]

 6.5 mm luodeissa 7 ja 8 g scenarilla näyttää lapuan ilmoittamien bciden perusteella olevan sama muotokerroin joten muoto on myös sama tai jos eri niin ainakin aerodynaamisesti toisiaan vastaava. Taas yksi esimerkki muotokertoimen hyödyllisyydestä  :whistle:

Ihan vaan akateemisesta mielenkiinnosta kysyn että mitäköhän hyötyä tuosta muotokorrointiedosta tässäkään kohtaa on kenellekään ? Käytännössä tuo 8 grammainen lentää ainakin 6,5mm Grendelistä ja 6,5X55 paremmin pitkälle (800m ja yli) kuin tuo 7 grammainen.

[er]

Käsissä on nyt kolmet eri .30cal Scenarit



10g  Pituus: 32.59mm  Kärki huomattavasti suipompi kuin 12g Scenarin tai 10.85:sen takaviiste(venepä) n 5.3mm

10.85g: Pituus: 31.30mm Muotosuhteet hyvin lähellä 12g scenaria, takaviiste(veneperä)n 5mm

12g: Pituus: 33.08mm, takaviiste(veneperä) n 6.2mm.



Mitoiltaan ja painoltaan kaikki luodit ovat siis ei luoteja.



Mainittakoon nyt kun on tässä ketjussa on penätty hyvän bc:n ja muotokertoimen perään, että TA killan Tikka T3 Super varmintilla on useampaan kertaan ammuttu osumia jastereihin 1000m matkalle. Aseella ammutaan vain Lapuan tehdastarkuuspatruunaa molytulla 10.85:ladattuna. Vo kesäkelisssä on luokkaa 827m/s. Aseella ammuttiin nytkin Winter Sniperissa hyvällä tahdilla peltiä kumoon aina 1000m asti -13-21 välisissä lämpötiloissa. --->Vo noin 800m/s. Tuolla nopeudella luoti on reilusti alisooninen 1000m kohdalla, mutta käyttäytyi hyvin siivosti. Tuossa aseessa on 1/11" rihlanousu, kuten myös omassa TRG-22:ssa.



Oma lataus 10g Scenarille ei ole aivan yhtä kova kuin tehdaspatruunan. Kesäkelissä VO on 840m/s ja käy hyvin. -15c lämmössä noin 810m/s. Käynti heikkeni merkittävästi 700m kohdalla. Voisin väittää että T3:nen tehdas 10.85 paukuilla kävi tarkemmin kuin oma TRG-22 10g scenarein. Omaa latausta pitää siis koventaa jotta toimii varmasti pakkasellakin.



Selvää on että pienen tuulipoikkeaman omaava luoti ja suoralentorataisempi luoti teoriassa parantaa osumisen todennäköisyyttä. Kyse on kuitenkin tuulen ja etäisyyden määrittämisen tarkuudesta. Jos ne on määritetty ja kompesoitu oikein voi VAKAALLA luodilla osua tästä huolimatta. Muotokertoimet ja BC:t eivät kuitenkaan nähdäkseni kerro suoraa kuinka vakaa ja tarkka luoti on. Asia on vaan testattava. Muun muassa eräs testaamani OA-10 SASS kävi 20" piipullaan hyvinkin tarkkaan 12g scenarein 500m matkalle vaikka aseessa on 1/12 nousu ja tähtääminen tapahtui taistelutähtäimellä.



Jotenkin on omien kokemusten perusteella tuntuma että raskaat luodit toimivat vakaammin, vaikka eivät välttämättä sitä suorinta lentorataa annakkaan.





JL: Ammuit taannoin 12g Scenaria kauaskin pitkä piippu Ooberilla. Kerrotko niistä kokemuksista.

[JL]

JL: Ammuit taannoin 12g Scenaria kauaskin pitkä piippu Ooberilla. Kerrotko niistä kokemuksista.

Juu, pitkänmatkan karkelot jäi sillä setupilla vaan tosi vähiin.

5lks kasaa se ampui kyllä paremmin 12g Scenulla kuin muilla, 0.5MOA ja alle, taustakasoja huomioimatta.



Niinisalossa kokeiltiin MSa:n kanssa pari vuotta sitten sellaista että suorilta ja uudella latauksella, 300m kohdistuksen jälkeen 400-500-600-700-800-900-1000 jantterit ekalla kumoon. Keliä en muista, mutta ei se tyyntäkään ollut. Haluan tässä vaiheessa korostaa, ennenkuin PL pääsee v***uilemaan asiasta, että molybdeenipeikko oli tässä vaiheessa jo riivattu piipusta ulos...  :doh:  :lol:



MSa spottas ja antoi korjaukset suoraan silloisesta Viking ballistics proto v. 0.0.1 versiosta. Eli luoti pelitti kyllä, korot vaan loppuivat rummusta muistaakseni 700m kohdalla. Ei ollut kallistettua jalkaakaan vielä silloin. Sittemmin piippu lyheni 26" -> 22" ja siirryin samalla 10g Scenuun.

[mysteryman]

Tässäpä sitä vakautta pitkille matkoille:



http://bulletin.accurateshooter.com/2011/03/new-308-win-tactical-ammo-from-applied-ballistics/">http://bulletin.accurateshooter.com/201 ... allistics/">http://bulletin.accurateshooter.com/2011/03/new-308-win-tactical-ammo-from-applied-ballistics/



Berger mainostaa että tuo luoti pitäisi lentää ennustettavasti myös transsoonisen alueen läpi. BCstä on jouduttu hiukka tinkimään vakauden saavuttamiseksi ja lipaspituuden takia mutta ei se vieläkään huono ole.

[Ohimeni]

Pääkenossa lueskeltuani tätä juttua tuli pelkän Bullistikon mieleen, että oliskohan tuo miten luotettavaa testata noiden luotien vakautta esim. lähettämällä ne piipusta 300m/s ja analysoida osumia/vakautta 300m ampumaradalla.

[mysteryman]

Pääkenossa lueskeltuani tätä juttua tuli pelkän Bullistikon mieleen, että oliskohan tuo miten luotettavaa testata noiden luotien vakautta esim. lähettämällä ne piipusta 300m/s ja analysoida osumia/vakautta 300m ampumaradalla.

Periaatteessa joo. Käytännössä jos halutaan testata täystehoisen patruunan vakausedellytyksiä niin ei. Ensinnäkin transsooninen alue pitäisi ottaa mukaan eli lähtöjä saisi olla vaikkapa 400 m/s. Toiseksi luodin vaappumisella on taipumus vähentyä matkan edetessä joten lähtöjä saisi olla sen verran että luoti ehtii kunnolla vakautua ennen transsoonista aluetta. Puhutaan siis luokkaa 100 - 200 metrin yliäänisestä kantamasta, joka suurinpiirtein täyttyisi 400 m/s lähtönopeudella riippuen bcstä. Kolmanneksi luodille pitäisi antaa tarpeeksi jengaa jotta pyörimisnopeus transsoonisella alueella vastaisi todellista täystehoisena ammuttua luotia. Elikkä piipussa pitäis olla noin tuplasti jyrkempi nousu ammuttaessa hidasta patruunaa kuin täystehoista, jotta ne olisivat siltä osin vertailukelpoisia.



Näillä edellytyksillä testin voisi suorittaa mutta sekään ei välttämättä takaisi täyttä luotettavuutta. Kuten aikaisemmin on ollut puhetta dynaaminen vakaus on herkkä pienille muutoksille. Jopa rihlauksen profiili voi vaikuttaa. Vähimmällä pääsee kun testaa sitä latausta jota muutenkin käyttää sellaiselle matkalle jossa luoti on varmasti aliääninen. Mielellään vielä mahdollisimman kylmällä kelillä niin testiin saa varmuusmarginaalia. Jos tällaista testiä ei ole mahdollisuutta suorittaa niin silloin ei varmaan ole myöskään käyttöä sille transsooniselle vakaudelle.

[Ohimeni]

Pääkenossa lueskeltuani tätä juttua tuli pelkän Bullistikon mieleen, että oliskohan tuo miten luotettavaa testata noiden luotien vakautta esim. lähettämällä ne piipusta 300m/s ja analysoida osumia/vakautta 300m ampumaradalla.

Periaatteessa joo. Käytännössä jos halutaan testata täystehoisen patruunan vakausedellytyksiä niin ei. Ensinnäkin transsooninen alue pitäisi ottaa mukaan eli lähtöjä saisi olla vaikkapa 400 m/s. Toiseksi luodin vaappumisella on taipumus vähentyä matkan edetessä joten lähtöjä saisi olla sen verran että luoti ehtii kunnolla vakautua ennen transsoonista aluetta. Puhutaan siis luokkaa 100 - 200 metrin yliäänisestä kantamasta, joka suurinpiirtein täyttyisi 400 m/s lähtönopeudella riippuen bcstä. Kolmanneksi luodille pitäisi antaa tarpeeksi jengaa jotta pyörimisnopeus transsoonisella alueella vastaisi todellista täystehoisena ammuttua luotia. Elikkä piipussa pitäis olla noin tuplasti jyrkempi nousu ammuttaessa hidasta patruunaa kuin täystehoista, jotta ne olisivat siltä osin vertailukelpoisia.



Näillä edellytyksillä testin voisi suorittaa mutta sekään ei välttämättä takaisi täyttä luotettavuutta. Kuten aikaisemmin on ollut puhetta dynaaminen vakaus on herkkä pienille muutoksille. Jopa rihlauksen profiili voi vaikuttaa. Vähimmällä pääsee kun testaa sitä latausta jota muutenkin käyttää sellaiselle matkalle jossa luoti on varmasti aliääninen. Mielellään vielä mahdollisimman kylmällä kelillä niin testiin saa varmuusmarginaalia. Jos tällaista testiä ei ole mahdollisuutta suorittaa niin silloin ei varmaan ole myöskään käyttöä sille transsooniselle vakaudelle.

Ok. Vakuuttavaa ilmaisua. Tuo lyhytrata antais hiukan helppoutta tuohon tutkintaan nopeusmittarit/kamerat ja taustakohinan vaikutus olis hiukan pienempi. Testi ei tosin ole yhtä luotettava kuin tuo mainitsemasi oikea nopeus ja matka, mutta erottuisikohan jyvät akanoista? Taidan odotella testejä maksettuja, mutuja tai jotain muuta.