.300WSM testejä

[Sämpy]

No Hiukkavaaraanhan minä yritin, mutta sen oli jotkut kertausharjottelijat vallanneet, joten menin Sanginjoelle, joka on siinä mielessä parempi, että pääsee pöydältä ampumaan eikä tuuli häiritse samalla lailla kuin Hiukkiksen hornankattiloissa.



Tuon 6,5g FMJ:n saaminen käymään on ollut vähän tuskaista, toisinaan se saattaa tehdä 0,7MOA:n kasan, mutta kun seuraavalle reissulle teet saman latingin, niin kasa voi melkeen tuplaantua. No nyt kuitenkin anteli vähän osviittaa, että tuolta kovan pään N150 latingeista voisi jotain löytyä. Harmikseni uskon puutteessa menin ampumaan yhdellä latauksella hirveään väreilyyn kolmannen laukauksen joka veti kasan 30 milliseksi. Nimittäin pidin sitten tauon ja loput kaksi pitivät neljän laakin kasan 13 millisenä. Myös siitä grainin kovempi kasa oli lupaava, joten voisi olettaa, että ehkä herkkä piste löytyy. Ja piipun ravakka kuparointi loppupäästä  :lol:  Jostain syystä tuo luoti on paljon kovempi vaipan luovuttaja kuin Scenu.

[Koheltaja]

Runkosupistus on siitä syystä välttämätön että käytössä on tosiaan ollut maksimilataukset ja toinen syy on se että pesän mitoitus verrattuna runkosupistajan mitoitukseen on hylsyn vähäisen muokkaamisen kannalta vähintäänkin optimaalinen. Vaikka hylsyt runkosupistetaan niin niistä ei tule mitään tehdasmittaisia rungon osalta vaan välykset liikkuu 4-7 satkun välillä joten hiukan ollaan tiukoilla jo valmiiksi, siihen kun lisätään kovat paineet niin hylsyt on laakista supistustavaraa. Periaatteessa tilanne on se että lukon kampi alkaa ahdistamaan aikaisessa vaiheessa ja löylyn lisääminen ei muuta tilannetta miksikään paitsi sitten kun aletaan olla todella kovissa latauksissa. Hiukan kun pudottaa vauhteja niin silloin ei runkosupistusta tarvitse.



Jerkon hylsyongelmat ei kuulosta ollenkaan tutulta, mulle ei tule mitään jälkeä hylsyn kantaan ja kovilla laakeilla hylsyt on tasaisesti juntassa niin kauan ennen kuin ne rykäistään pesästä pois...



Hämmästyttävää on eilisen ammunnan jälkeinen kuparin poisto, vaikka eilen ammuttiin todella nopeita latauksia ( yli 1100m/s) niin kuparointi ei ollut kuitenkaan normaalista millään tavalla poikkeavaa, kiitos kuuluu ilmeisesti Kriegerin erinomaiselle piipulle.

[Sämpy]

Kuinkas kovaa Jerkon Lotharissa on kuparointi?



Tuon Koheltajan hammastahnakikan jälkeen jotenkin näyttää, että alkupää ei paskotu enää kuten ennen: ratareissun jälkeen nuo kalvamisesta jääneet skraaditkin näkyy rihlanharjoissa eli eivät ole menneet tukkoon. Ilmeisesti se Denivit sitten kiillotti piippua tai sitten alusta alkaen mulla alkoi sinne tulemaan tukosta, joka ruokki itse itseään. En suuremmin kihnutellut loppupäätä ja sinne näyttää varsinkin nuo 6,5gFMJ:t kuparoivan aika reilusti: toissa kerran jälkeen tuntui ihan messinkiharjassa loppupään kuparointi. Harkitsin pientä ampumakolvausta, mutta kun lueskelin noita jenkkilän sivustoja yhden illan aiheen tiimoilta, niin taidan jättää homman, ainakin toistaiseksi. Parhaimmalta neuvolta kuulosti se, että käytetään hieman ylimittaista pehmyttä lyijyluotia... Mutta esim. joku McMillan thefiringline.comissa tuomitsi (ylimeno pitenee, rihlat matalenee ja pyöristyy jne.) koko homman ja meinasi, ettei siitä hyödy muut kuin piipunvalmistajat/vaihtajat.



Kerroit Koheltaja tuossa hurjasta hylsyjen käyttökertamäärästä: oletko välillä hehkuttanut hylsyn suita?

[Jerkko]

Näyttää tarttuvan, kaikki on vain suhteellista....Näyttää pahemmalta kuin vanhassa piipussa mutta liukenee helpommin pois Forrestilla :?:



Pitää vielä vissiin kokeilla tuota hammastahnaa kun niin kovasti kehutte..

[Koheltaja]

Hylsyn kauloja en ole hehkuttanut, enkä hehkuta kun mulla ei ole siihen sopivia välineitä käytössä. Erittäin harvoin on ollut ongelmia kaulojen kestävyyden kanssa. Tähän on osasyy se että kauloja muokataan vain sen verran mitä on tarpeen eli lyhykäisesti sanottuna patruunapesän kaulavälys on 0,02-0,1mm välillä riippuen käytössä olevasta hylsystä ja patruunan käyttötarpeesta. CIP-pesäisissä aseissa kaulavälykset tuppaa olemaan 0,15-0,3mm haarukassa joten hylsynkaula venähtää jo ammunta vaiheessa selkeästi enemmän.



Omat kaulaholkit supistaa kaulaa niin että supistusaste on 0.03-0.06mm eikä laajennuspalloa käytetä kun taas "vakioholkeilla" supistus on 0,2-0,4mm ja niissä käytetään laajenninpalloa vakioimaan kaulan sisähalkaisijan.



Hurjimmissa CIP pesäisissä aseissa on vakioholkkeja käytettäessä kaulan muokkaustoleranssit helposti 0,4-0,7mm paikkeilla ja ei ole mikään ihme jos kaulat alkaa halkeilemaan melko aikaisessa vaiheessa. Jos otetaan esimerkkinä oma 300WSM niin siinä hylsynkaula ei muokkaannu maksimissaan kuin 0,15mm ampumisen ja lataamisen välillä joten hylsyjen kaulat ei muokkauskarkene läheskään yhtä nopeasti kuin vakiopesää ja holkkeja käytettäessä.

[Sämpy]

Mulla on joskus tullut isän vanhoja hylsyjä hekutettua toholla ihan varmuuden vuoksi ja kun kaulat käyttää punahehkuisena, niin kyllä niistä pehmeitä tulee.



Eilettään tuli taas käytyä radalla ja ihmettelin kun osumapiste sarjojen välillä muuttui radikaalisti. No hoksasin, että Jyväs-Metallin jalkojen rekyylistoppariruuvin kanta oli revennyt. Voi helevata, jalat oli tiukassa kiinni eikä asekaan mikään tykki ole. Nähtävästi ruuvi oli karkaisematon kun lukonkehys oli painanut kantaan selvän jäljen. Kaikesta se pitää kyllä vastus saada, jäi ammunnatkin osaksi kesken.

[Jerkko]

Kohdistelin tuossa viime sunnuntaina 300WSM:n sata välein, välillä 300-990m. Luotina 10g moly-Scenar 975 lähdöillä.



PCB:llä olin laskenut alustavan lentoradan ja korjaukset joskus mainitulla 0.455 BC:llä. Muuten meni ihan jees mutta korjattuna jälkeenpäin parempi arvo BC:lle olisi ollut 0.477.



Onko tuolle erolle mitään selitystä? Toki tuo jonkun testaama 0.455 on sen hetkinen tulos mutta näin niinkuin periaatteessa....voiko korkeampi lähtönopeus lennättää luotia alussa pitempään isommalla BC:llä tai jotain..



Enkä malta olla kertomatta.....voi sitä hymyä kun 900m kasa 5 laukauksella on jotain 15cm (arvio)....mutta kun 4 laukausta on 60mm kasassa ja niistäkin kolme 20mm nipussa....Tuurilla ne isotkin laivat seilaa...  :wink:

[MSa]

Kohdistelin tuossa viime sunnuntaina 300WSM:n sata välein, välillä 300-990m. Luotina 10g moly-Scenar 975 lähdöillä.



PCB:llä olin laskenut alustavan lentoradan ja korjaukset joskus mainitulla 0.455 BC:llä. Muuten meni ihan jees mutta korjattuna jälkeenpäin parempi arvo BC:lle olisi ollut 0.477.



Onko tuolle erolle mitään selitystä? Toki tuo jonkun testaama 0.455 on sen hetkinen tulos mutta näin niinkuin periaatteessa....voiko korkeampi lähtönopeus lennättää luotia alussa pitempään isommalla BC:llä tai jotain..



Enkä malta olla kertomatta.....voi sitä hymyä kun 900m kasa 5 laukauksella on jotain 15cm (arvio)....mutta kun 4 laukausta on 60mm kasassa ja niistäkin kolme 20mm nipussa....Tuurilla ne isotkin laivat seilaa...  :wink:

Moro Jerkko. Vuosi sitten suoritettujen koeammuntojen perusteella määritin itselleni keskiarvo Bc=0.465 308Win nopeuksilla Vo=870m/s. Tämän vuoden tulokset antoivat tulokseksi vielä hieman huonomman Bc:n eli noin 0.450 Vo=870m/s.



Mä määritän tuon keskiarvoBc:n siten että minimoidaan havaintoejen poikkeamien summa lasketusta Bc:tä muuttamalla. Näinkin päästään vain likiarvoon lentoradasta, sillä 10g Scenarilla on myös selvä liito ja drop alue siinä 700m ja 900m kohdilla. 700m kohdalla koroa on 0,5-0,7% liikaa ja 900m kohdalla noin 2% liian vähän.



MSa

[Koheltaja]

Ei yhtään kehnompaa käyntiä Jerkolla, kyllä tollasella kehtaa ammuskella  :wink:



Mä olen käyttänyt 10g moly Scenarille 0,475 kerrointa (Vo 1000m/s) ja se on tuntunut pitävänsä paikkansa n. +20 asteessa. Keli kun hiukan viilenee ja vaikka ottaa samat kyydit kuin lämpösessä niin BC:tä saa pudottaa hiukan.



Toki piiput ovat yksilöitä ja eri piiput antavat luodille erilaisen BC:n riippuen rihlojen muodosta, määrästä sekä piipun mitoituksesta.

[Jerkko]

Itse asiassa 300m kohdistuksen jälkeen koro alkoi nousemaan tasaisesti n. 4-5cm/sata metriä lisää. 700m kohdalla oltiin jo 20cm yli jolloin hermostuin ja vähensin napsuja lopuista (800, 900, 990) ja ne menivätkin aivan kohdalleen. Sen jälkeen laskin kokonaisnapsumäärän mitä olin ruuvannut ja muuttelin BC:tä jolla napsumäärä täsmää.



Huomennahan sen näkee kuinka hyvin homma toistuu....tiukkaa treeniä ennen Häyhää.... :lol:  :lol:



Täytyy kyllä sanoa että hetkeäkään en ole katunut kaliperin ja piipun vaihtoa.... :oops:

[HJu]

Jos lentoradan koittaa laskea yhdellä BC:llä 0-1000m niin se heittää jossain kohdassa varmasti koska luodin BC muuttuu nopeuden muuttuessa.



Jos .450 tai .455 pätee 850-870m/s lähtönopeuksilla niin ei ole mikään varsinainen ihme jos se ei päde 1000m/s lähtönopeuksilla.



Kun on kerran saanut lentoradan kunnolla ammuttua tietyllä lähtönopeudella niin sen jälkeen esim. QT:n kanssa voi kokeilla mille nopeusalueille BC:tä pitää muuttaa jotta se sen jälkeen laskee lentoradan samalla tavoin kuin mitä ampumalla on saatu havaintoja.

[MSa]

HJu:n kanssa samoilla linjoilla. Varmaa on se, että yhdellä BC:llä ei saa lentorataa kohdalleen 100m-1000m.



Olen kokeillut tuota multiple Bc täsmäyttämistä, mutta en ole ollut tyytyväinen siihen. Hankalaa ja mutua. Tämän vuoksi olen pyrkinyt määrittämään sen kompromissiBc:n ja tämän jälkeen koeammunnoilla saaduista oikeista koroista määritetyillä korjauskertoimella (prosentteja +-3) muokannut PCB:n laskemaa lentorataa. näin olen saanut ainakin 338LM 16,2g Scenun ja 308W 10g Scenun lentoradat mukavasti jiiriin (= alle naksun heitto taulukon ja todellisen koron välillä).



Toki QT:lla pääsee hyvään tarkkuuteen, mutta itselläni on enemmänkin mielessä paras mahdollinen laskennallinen tarkkuus tavanomaisilla ballistiikkaohjelmilla ja niiden datoja muokkaamalla.



MSa

[Sämpy]

.



 Toinen juttu mikä herättää kysymyksiä on hylsyn juuttuminen pesään 1-2 sekunniksi....kampi aukeaa nätisti mutta hylsy irtoaa pesästä pienellä viiveellä.

Löytyhän se tämä juttu mihin minäkin törmäsin. Ammuskelin tuossa joku aika sitten 308:lla n. neljä vuotta sitten ladattuja 11,7g Superhamppareita. Hylsyinä oli vanhoja isältä perittyjä, kokosupistettuja lapualaisia ja nallina Fiocchi. Osa hylsyistä ejakuloitui normaalisti, mutta jotkut vasta sekuntien päästä?! Kampi kyllä aukeaa normaalisti, mutta hylsy ei vaan tule repimisestä huolimatta ulos kuin viiveellä. Nalli oli litussa, mutta se on ko. nallille ihan normaalia ja lataus on taulukkoarvojen sisässä. Outo homma!

[Jerkko]

No onhan ne lataukset kyllä aika maksimeissa eli eihän se jumiminen mikään ihme ole....Tosin näyttää vähän siltä että Jalosen pesän viimeistely on hieman karkea, kovemmilla latauksilla hylsyyn tulee sellainen n. 6mm nousulla oleva naarmu, alkaen olkapäästä päättyen puoleen väliin hylsyä.



Olen nyt ampunut hieman toista sataa kovempaa ja näyttää siltä että jumiminen helpottaa kokoajan...kävi jo mielessä että voiko pesää kotikonstein siloitella..... :?:



Keskiviikon ammunnoissa näytti että sitä 0.477 BC:tä pitää pikkaisen laskea, voi olla että sunnuntain aurinkoisella ja keskiviikon pilvisellä ammutut tulokset poikkeaa jonkin verran. Ainakin sunnuntaina väreily tuppasi haittaamaan tarkkaa tähtäystä. Ja eikös väre nosta osumia...?

[Jerkko]

Niin sehän unohtui....Fiocchi on surkein nalli mitä ikänä olen ostanut! Puolet sytytti viivellä, pari ei ollenkaan, osa aivan ihmeellisillä painemerkeillä. Ruutina taisi olla N150.