.300WSM testejä

[Koheltaja]

Kuvien saanti on pannassa kun mulla ei ole digikameraa. Voin kaverilla käydä kuvat ottamassa mutta ongelmaksi tulee kuvien laittaminen nettiin, tällainen tumpelo kun olen  :oops:



Katsotaan jos saan siitä jossakin vaiheessa kuvia niin pyytelen sitten täältä apuja kuvien laittamiseen...

[jartsu]

Jees!



Odotetaan mielen kiinnolla myös käyntiä ja sen tuomia juttuja.

[Koheltaja]

Piipulle tein sisäänammunnan perinteisellä laukaus/Forster/öljy-pronssiharja menetelmällä niin kauan että sinistä ei enään yhden laukauksen jälkeen enään tullut. Sen jälkeen siirryin kahteen laukaukseen samalla metodilla ja tätä hommaa jatkettiin niin kauan että päästiin ampumaan viittä laukausta. Kun sisäänammunta oli tehty niin sitten ei muuta kuin lataamaan ja radalle.

Tehdäämpäs hiukan täydennystä sisäänampumiseen liittyviin toimenpiteisiin siitä syystä että huomataan että tutut asiat voi tehdä niin monella eri tavalla.



Kun ammuin ensimmäisen laukauksen niin piippu oli kauttaaltaan punainen vaipasta ja sitä sai liotella Forsterilla yön yli että sai kaikki vaipat pois piipusta. Siinä sitten aloin miettimään että seuraavat yksittäiset laukaukset ammun hienon hioatahnan kera mutta kun mökillä olin niin eihän mulla ollut hiomatahnaa mukana.



Siinä sitten aamupesun yhteydessä kun tekareita kuurasin, tuli mieleen että laitetaampas pirulauta hiukan Pepsodenttia luotiin koska siinä on hiovia ainesosia. Näin tehtiin ja ammuttiin laukaus ja kuinka ollakkaan piipussa ei kuparia ollut nimeksikään joten parin tunnin liotus ja uutta Pepsodenttikuulaa piippuun. Näin toimittiin seuraavan 5-6 laukauksen aikana niin että piippu välillä puhdistettiin vaahdolla ja öljy/pronssiharjalla eikä mennyt aikaakaan kun 35 laukausta tuli täyteen eikä piippu kuparoitunut viidellä perättäisellä laukauksella ollenkaan.



Näin jälkikäteen kun huomasin sellaisen seikan että piippu kun ei kuparoidu nimeksikään niin mahtoiko Pepsodentilla olla jotain osuutta asiaan?



Voi sillä ollakkin jotain osuutta asiaan jos asiaa miettii hiukan tarkemmin:



- Fluori jättää kiiltävän (kitka pienenee) ja kariekselta (korroosiolta) suojaavan pinnan.



- Hiovat ainesosat poistavat plakkia (tombakkia) ja hammaskiveä (ruutikarstoja).



Kaikkea sitä tuleekin kuumehouruisena kirjoiteltua...  :oops:



Kerran olen yhden piipun ampunut sisään vastaavalla tavalla eli ensimmäisissä laakeissa on ollut hiomatahna (POL=Venol) mukana ja lopputulos oli täysin vastaava eli kuparointi minimissään ja käynti hyvä. Pitää seuraava piippu ampua samalla tavalla sisään niin sitten näkee onko siinä hiomaaineessa jotain taikaa lopputuloksen kannalta.



Onko kukaan muu kokeillut vastaavaa sisäänampumismetodia hioma aineen kanssa?

[PL]

Mulla on yksi Mäkisen piipulla varustettu keksintö odottamassa korkkausta, kunhan saan sen ulos sepältä. Olin ajatellut kokeilla Brownellsin piipunhiomatahnaa sisäänampumiseen. Olisikohan joku muu mämmi omiaan tähän hommaan jos jätetään nämä xylitol-hammastahnat sivuun.  :lol:

[Koheltaja]

POL tai Venol sopii siihen homma ihan hyvin, myös joku 1200 tai hienompi boorikarbidi tai timanttitahna voisi olla kova sana. Joskus olen kuullut käytettävän hiovaa autovahaa piippujen kiilotukseen. Tärkeää on kuitenkin se että kohtuus kaikessa ettei piippu mene seuraavaan ylikokoon  :wink:

[SHa]

En ole kuullut että hioma-aineella pinnoitettuja luoteja ammuttais sisäänammunnassa mutta eräs ampuja hankaa venolilla vaipat pois sisäänammunnassa joka laukauksen jälkeen niin kauan kuin tarvetta ilmenee.



Kyllä kai siihen hiontahommaan käy mikä tahansa aine joka on sopivan hienoa eli autovahat, kromin yms kiillotus hiomatahnat, perinteinen kaoliini tai vaikka hammastahna Hammastahnallahan sitä penskana uistimet kiillotettiin kun ei ätympiä aineita ollut...

[HJu]

PTK:n ideoita: Ampukolvaus aikakausilehtipaperilla



Kiiltävässä aikakausilehtipaperissa on yli puolet "kiveä", lähinnä kaoliinia. Jos tuollaisesta aineesta tehdyn paperiluodin/luoteja ampuu piipun läpi niin teorian mukaan paperiluodin kovat ainesosat hioisi piippua aivan kuten hiomaluodit. Etuina lähinnä se että paperiluoti ei lennä pitkälle ja piippu ei samanaikaisesti kuparoidu siitä luodista.



Omaa kokemusta ei ole ja latausreseptiä ei ole. Ilmeisesti jotkut mannaryynilatausreseptit sopisi. Luoti ei lennä pitkälle mutta piipun suulla vauhtia voi olla 2000 m/s ja osuma on taatusti tappava.



Lisäksi kannattaa huomioida että paperia ei saa tunkea hylsyä täyteen tai aseräjähdys uhkaa. Paperista tehdään siis luoti jonka peräosa ei saa tulla kaulan alareunaa alemmaksi ettei se pääse ruutikaasun paineesta laajenemaan hylsyn sisälle.



Kokeilut omalla vastuulla. Latuasreseptiä saattaa löytyä guns.connect.fi:stä

[Sämpy]

On se hurja sälli tuo Koheltaja kun uskaltaa uuden piipun sisäänampua hammastahnalla! Mitäs Pepsodenttiä käytit?



Omakin Lothari näyttää vielä ihan kohtalaisesti kuparia ottavan, mutta se kyllä lähtee jo huomattavasti helpommin kuin aluksi pois. Ammunnan jälkeen CRCtä ja messinkiharjaa, CRCt asetonilla pois ja aralle kuparille sitten Forrestia ja muutaman tunnin päästä kun katoin niin piippu oli puhdas. Alkuun piti liotella yön yli ja uusiakin käsittely. Eli sinänsä voisi käyttää jotain hiovaa ainetta, mutta toisaalta pelottaa tuo piipun eliniän lyheneminen kun ei muutenkaan nuo 6,5 milliset taida ihan pisimmästä päästä olla. Oman kokemuksen mukaan tuo kuparoituminen kun kuitenkin ampumalla vähenee ajanmittaan.

[MikaS]

Tulipa mieleen että jos lataisi hioma - aineella kyllästetyn VFG-tamponin ja ampuisi sen nallin voimalla ulos ( voi olla ettei voima riitä ). Näin ei ainakaan uutta kuparia tulisi piippuun.

[Koheltaja]

Se oli sellaista mintunmakuista vihreää Pepsodenttia, en mene vannomaan että jonkun muun makuinen toimii yhtä hyvin  :wink:

[kauko tuovinen]

Ampukolvaus



Minun 0.30/338 JAS willikissa aseen piippu Mäkinen (kk-piippuaihio 35mm vahva)teki porauksen ja rihlat 12".Jälki karkea ,raaka-ainen tosi kovaa tavaraa.Ammuttaessa meni piippu tukkoon 8 laakilla.Katsottaessa piippuun se oli täyskuparinen sisältä.Kesti Sweetillä liottaa 5 kertaa ennen kuin kupari oli poissa piipusta ase kävi 160 m 5 lk alle 10mm.





Toimenpiteet:Ostin kaupasta 9mm lyijyluoteja.

>valssasin kahden Staallwillen viilan välissä 7.85 mm halkaisijaan.

>toiseen viilaan venttiilihiomatahnaa FINE ja sitten kevyt valssaus ja FINE oli valssautunut lyijyluotiin kiinni.

>Latasin paukut 8 kpl

>N340 ruuti 0.9g,

>paperia täytteeksi (kuten isäni latasi Husokkia 16cal aikoinaan)pareria tiukkaan hylsyyn.

16 kpl mukaan Sakon 14.3g luodeilla lataamiani patruunoita.



Sitten ratalle,tutka mukaan.



Eka 1 laaki 340ms tutkanäyttö

2 laakia perään Sakon 14.3g nhopeus 900ms

Sitten perusteellinen piipun puhdistus,toistaen mitä edellä kirjoitettu.



Tutkinta ampukolvaus.

Ampukolvaus auttoi:



-piipusta hävisi poraus jäljet

-aseella voi ampua 50 laakia ilman suurempia tompakoitumista tai käynnin menetystä-

-ase käy huippu tarkasti



Testejä;100m 3.26mm 5lk

           ;200m 4.6mm  5lk

            ;300m 4.16mm 5 lk

           ;600m 25mm 10 lk

Kilpailut;

           Lohtaja 300m 4 tila talvi 2004

           Lapua 600m 2 tila kevät 2004

           Lapua  600 m 1 tila SM syksy 2004



Yleistä ;ase käy edelleen tosi hyvin.

Luodit Berger 210gr ja Sierra 190gr



Kauko

[Koheltaja]

Maksimilataukset alkaa pikkuhiljaa olla selvillä ja seuraavaksi keskitytään enemmän käynnin etsimiseen. Nyt on ammuttu yhdeksällä eri luodilla ja hyväkäyntisiksi on osoittautunut 10g ja 12g Scenar, Hornadyn 178gr A-Max, Sierra 190gr MK. Näistä pitäisi löytää hyvin käyvä lataus ja veikkaan että kuppi tulee kallistumaan 10g Scenariin tai A-Maxiin siitä syystä että tälläkään kertaa ei etsitä mitään absoluuttista kasa-ammunta käyntiä vaan toimivaa latausta pitkille matkoille.



A-Maxille saatiin kyytejä 940m/s ja 190g Sierralle 920m/s, lataukset alkoi olemaan aikalailla maksimien tuntumassa, kuitenkin vauhdit ovat aika kohdallaan kun muistetaan että piippu on "vain" 620mm pitkä. Aivan tappilatauksilla käynti katoaa kokonaan, tämä tuli huomattua neljällä eri latauksella/luodilla, kasat oli 80-120mm/5lks/300m. Tappilatauksista kun vauhteja pudottaa 20-30m/s niin tyypillinen käynti tuntuu asettuvan 50-60mm tuntumaan melkein luodilla kuin luodilla, välillä tulee parempiakin kasoja aivan kuten huonompia ja suurin kasoja levittävä tekijä on ampuja jolla ei eilen "hermo pitänyt". Aikansa kun mätkii suujarrullisella aseella maksimilatauksia niin jossakin vaiheessa tulee mittari vastaan ja eilen kynnys oli aika matala johtuen monesta eri tekijästä, pienellä kankkusella ei ollut mitään tekemistä kehnoihin tuloksiin  :evil:



Tähän asti ollaan enemminkin etsitty latausten rajoja ja hylsyt ovat edelleenkin täysin kunnossa. Neljän latauskerran jälkeen hylsyjen keskimääräinen venymä on alle 0,1mm ja nallitaskut ovat yhtä tiukkoja kuin uusissa hylsyissä ja veikkaan että 300WSM:än hylsyjä latailee vähintään 10 kertaa, hiukan on sellainen kutina että kun lataa maltilla niin hylsyjen latauskerrat alkaa kolmosella ennen kuin ne laitetaan hylkyyn. Osasyy hylsyjen kestoikään on Reddingin Competition holkit jotka ei supista hylsyjä kuin tarvittavan määrän joten venymiset pysyy aisoissa.



Tällä hetkellä näyttää siltä että N165 ja N560 on "vauhtiruuteja" ja N160 ja N550 olisi "käyntiruuteja", luotien painoilla ei ole oikeastaan väliä sillä nämä havainnot on tehty useilla eri luodeilla. Jotenkin näyttää siltä että "oikeat" ruudit tähän kaliiberiin olisi N550 ja N560 riippuen luodin painosta. N560 alkaa olemaan hiukan liikaa tilaa vievää kevyillä luodeilla kuten 10g Scenarilla ja ruudin annostelu ei enään onnistukkaan ruudittimella vaan jokainen panos pitää laittaa hylsyyn pudotusputkella että saa luodin mahtumaan paikalleen niin että ruuti ei rutise luodituksessa ollenkaan joten tällä luodilla N550 puoltaa paikkansa. Myös N160 ja N165 ovat molemmat käyttökelpoisia jos hiukan suuremmille nopeuksille ei ole käyttöä.



Winsun valmistamiin 300WSM hylsyihin kannattaa ainakin tehdä liekkireikien vakiointi ja nallitaskujen vakiointi. Nämä kun tein niin nopeushajonnat rauhoittui hiukan ja taskujen kalvamisen jälkeen nallitus oli selkeästi helpompaa ja nallit sai paremmin istumaan pesään, ennen kalvamista nallit tuppasi jäämään hylsynkannan tasalle tai hiukan koholle koska nallit stoppasi nallitaskun pohjan nurkkaan joka oli näissä hylsyissä melko pyöreä. Taskut kun kalvoi niin että kalvain "teroitti" pelkästään taskunpohjan nurkat niin johan alkoi nallit istumaan paikallaan niin kuin pitääkin. Mulle on tulossa Norman hylsyjä joten siten nähdään mitä eroja niissä on Winsuun verrattuna.



Nykyinen pähkinäpuinen varmint tukki ei ole ergonomialtaan kaikkein paras mahdolinen makuuammuntaan ja siinä saattaa olla osasyy välillä hiukan vaatimattomaan käyntiin. Tämäkin saadaan selvitettyä jonkun viikon kuluttua kun siihen sovitetaan Choaten Varmint kuitutukki jolla saadaan hiukan painoa lisää ja ergonomia paremmaksi sekä tukin eläminen minimoitua, kerrotaan tästä jutusta lisää kunhan saadaan tukki jenkkilästä jyrsimeen kiinni ja sovitukset tehtyä.

[HJu]

Nipotarkennus: Ultimate Varmint-tukissa ei ole kuitua koska alumiiniharkon ympärillä oleva aine on ruiskupuristettua muovia.

[Sipa]

http://www.riflestock.com/supplement2.cfm?title_bar=The%20Ultimate%20Varmint%20Stock">http://www.riflestock.com/supplement2.c ... nt%20Stock">http://www.riflestock.com/supplement2.cfm?title_bar=The%20Ultimate%20Varmint%20Stock sanoo:



Your new 'Ultimate Varmint Stock' has our usual lifetime warranty. It is made out of 20% fiberglass filled polymer. If you break this stock, send it back, we want to see it. Plus you will get a new one, free.

[Koheltaja]

Sipa jo kerkesikin hätiin  :wink:  



Materiaalina on lasikuitu vahvistettu DuPontin Rynite. Tarkemmin en osaa vielä sanoa materiaalista, valmistustavasta ja alumiiniharkosta kun kyseistä tukkia en ole vielä saanut mutta eiköhän nämä asiat selviä tarkemmin kevään mittaan. Sen verran on tietoa saatu käyttäjiltä että kyseisen tukin jäykkyys riittävä, samaa tasoa kuin Millanin tukeissa.