Kirjoittaja Aihe: Ase-lehden tähtäinkiikaritesti  (Luettu 17111 kertaa)

Timo McKeown

  • *
  • Viestejä: 10
Ase-lehden tähtäinkiikaritesti
« : Joulukuu 19, 2004, 11:32 »
Moi



Testissä oli muutama juttu, jotka jäivät vaivaamaan ja näihin olisi kiva saada vastaus testin tekijöiltä.



1. Olivatko kaikki putket todella hyllytavaraa ? siis niin ettei valmistaja itse päässyt valitsemaan parhaita putkiaan tähän testiin ? Montako putkea jokaiselta valmistajalta oli ? Kuten tiedämme nekin ovat yksilöitä tietyn laatustandardin sisällä.



2. Tehtiinkö kollimaattori-testi missä ? ja kuka sen teki ?



3. Tehtiinkö putkille resoluutio mittaus vai tyydyttiinkö silmämääräiseen arvioon linssien suorituskyvystä ?



4. Arvioiko optiikan ammattilainen, siis joka työskentelee optiikan parissa päivittäin vai onko arviot ampujilta ?



5. Olisiko kannattanut laittaa putkia erilaisiin kategorioihin ? Nyt esim kun valovoimaa mitataan niin 56 mm etulinssillä olevat putket menestyvät hyvin. Niitä ei kuitenkaan juurikaan näe TA-toimissa liian suuren koon vuoksi.



Kiitos kuitenkin testistä. Paljon informaatiota ja sulateltavaa tuli. Painoasu taulukon osalta nyt ei oikein ollut kuin suurennuslasilla luettavaa.





Timo McKeown
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 19, 2004, 11:45 kirjoittanut Timo McKeown »

JpL

  • *
  • Viestejä: 1.204
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #1 : Joulukuu 19, 2004, 11:34 »
Moro. Voisiko jok selittää, mikä tuo kollimaattori on? Sillä tarkastetaan kiikari, mutta mikä se on ja miten se toimii?

T: J
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut JpL »
- \"Olen halunnut tehdä elämässäni vain kolmea asiaa: Kirjoittaa, metsästää, ja rakastaa.\"


HJu

  • *
  • Viestejä: 6.576
Re: Ase-lehden tähtäinkiikaritesti
« Vastaus #2 : Joulukuu 19, 2004, 13:55 »
: 1. Olivatko kaikki putket todella hyllytavaraa ? siis niin ettei valmistaja itse päässyt valitsemaan parhaita putkiaan tähän testiin ?



Kirjoittaja voi korjata mutta käsittääkseni osa oli testaajien omia, osa oli pyydetty valmistajilta lainaan, osa oli maahantuojilta. En usko että erityistä käsivalintaa oli tehty. Varma ei toki voi olla kuin veroista ja kuolemasta.



: Montako putkea jokaiselta valmistajalta oli ? Kuten tiedämme nekin ovat yksilöitä tietyn laatustandardin sisällä.



1 kpl kutakin. Esim. useamman SSG-P:n saaminen testiin on aika hankalaa, putket kun maksaa tosiaan sen 2,5-3 T€/kpl varusteista riippuen. NF:n MLR-versioista ainoa Suomessa oleva yksilö oli testeissä jne. Nytkin testeissä auton takakontissa oli sellaisen 25000 Euron edestä tähtäimiä. Henkilökohtaisesti pidän pienenä ihmeenä että nuo kaikki värkit saatiin lainaan noin puoleksi vuodeksi ilman henkilökohtaisia velkatakauksia tms.



: 2. Tehtiinkö kollimaattori-testi missä ? ja kuka sen teki ?



Testit tehtiin sisätiloissa Hensoldtin kollimaattorilla niin kuin artikkelissa kerrottiin. Testaajan nimi on mainittu testiryhmän nimiluettelossa.



: 3. Tehtiinkö putkille resoluutio mittaus vai tyydyttiinkö silmämääräiseen arvioon linssien suorituskyvystä ?



Varsinaista optometristä mittausta ei tehty koska päätettiin keskittyä oleelliseen eli siihen mitä silmällä putken läpi näkee tai ei näe. Maastossa ja radalla kun se omaan silmään tuleva näkymä on ainoa millä on jotain merkitystä.



Eli testiryhmä arvioi jokainen itsekseen putkien optiikan laadun katselemalla niistä läpi ja kirjaamalla tuloksia ylös. Apuna tässä osiossa käytettiin viivaparitauluja ja IPSC-tauluja ja TA-Killan TA-tauluja.



: 4. Arvioiko optiikan ammattilainen, siis joka työskentelee optiikan parissa päivittäin vai onko arviot ampujilta ?



Optikko ei ollut kukaan mutta ta-putkien vastaanottotestejä kollimaattorilla työssään tekevä henkilö teki mittaukset ja arvioinnit linssien puhtauden, reunavääristymien yms. osalta. Linssin liimaustahran tai sumeiden linssien havainnointiin ei kyllä kovin ihmeellistä osaamista tarvita.



: 5. Olisiko kannattanut laittaa putkia erilaisiin kategorioihin ? Nyt esim kun valovoimaa mitataan niin 56 mm etulinssillä olevat putket menestyvät hyvin. Niitä ei kuitenkaan juurikaan näe TA-toimissa liian suuren koon vuoksi.



Jokainen lukija voi laittaa ne itse sellaisiin kategorioihin kuin haluaa. Esim. paino, hinta, säädöt, valmistusmaa, jne. Testaajien perusajatus oli testata parhaita  tähtäimiä ilman erityisiä ennakkokäsityksiä. Meopta ja ATN tulivat mukaan puolivahingossa. Tähtäimet on sitten niitä mitä kaupasta saa ja niissä on kussakin ne ominaisuudet mitä on. Niin kuin muissa yhteyksissä on todettu niin absoluuttisesti maailman parasta tähtäintä ei ole eikä tule. Riippuu siitä mita tarvitsee, mikä ase on kyseessä, mikä ampumaetäisyys on kyseessä, onko valonvahvistin käytettävissä, miten iso tähtäin saa olla, onko rahaa rajattomasti jne. että tietää mikä tiettyyn tehtävään parhaiten sopii. Kyllä noi kaikki ATN:ää ehkä lukuunottamatta sopii ta-toimintaan.



Odottakaahan nyt sen testin toista osiota niin selviää loputkin.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut HJu »
Terveisin,


HJu

MJ

  • *
  • Viestejä: 493
Testi
« Vastaus #3 : Joulukuu 19, 2004, 14:28 »
Moi,



HJu vastasi jo oleellisemmat asiat kysymyksiin. Tässä vielä lisätarkennuksia.



1. Kaikki putket olivat hyllytavaraa. Kuten HJu vastasi, että pääsääntöisesti 1 kpl per tyyppi; käytännössä muutamista tyypeistä oli useampi kappale, joita testattiin mm. Hensut kaksi, Zeisseja kahdesta neljään per malli, NXS perusmallia kaksi, S&B DT:tä vain yksi kutakin, koska ensimmäiset Suomessa (suoraan tehtaalta), S&B Horuksia kaksi, muita S&B PMII oli useita (käytettiin verrokkeina), pari IOR 4-14 mallia, yksi IORin 6-24 (ainoa Suomessa tuolloin) yksi MLR-versio (ainoa Suomessa tuolloin), pari Leupold perusversiota, yksi Leupold 4,5-14 (myös toimitettiin suoraan Jenkeistä) jne...



2. Kollimaattoritestit tehtiin sisällä useammalla eri paikalla (kollimaattorilla on teräksinen iso kuljetuslaatikko, valitettavasti kuvaa kollimaattorista ja kuljetuslaatikosta varusteineen ei julkaistu). Kollimaattoritestiin osallistui useampi testiryhmän jäsen, mutta päävastuu oli testausryhmän jäsenellä, joka on ammattilainen kollimaattorin käsittelyssä (ei muuten mikään ihan helppo laite käyttää). HJu vastasi jo tähänkin.



3. Laboratorioresoluutiomittausta ei tehty. Kollimaattori-, luonnonvalo- ja keinovaloresoluutiomittaus testiryhmän jäsenten puitteissa tehtiin. Kuten HJu sanoi keskityttiin oleelliseen, mitä silmällä näkee kentällä putkien läpi eri valaistuolosuhteissa - tämäkin on selitetty jo testin 1. osassa. Toisaalta tulokset korreloivat 1:1 ruotsalaisten, tanskalaisten, pv:n ja amerikkalaisten laboratoriomittausten kanssa.



4. Optiikan ammattilaisia kuluu testiryhmään.



5. HJu vastasi tähän jo tyhjentävästi.



Painoasusta, taulukoiden koosta, mahdollisista typovirheistä ja kuvien julkaisusta tai kuvien julkaisematta jättämisestä ei vastaa kukaan testiryhmän jäsen (eikä kirjoittaja, eikä kuvaaja), vaan lehden toimitus.



Kuten HJu totesi kannattaa odottaa testin kenttäkoeosuutta eli toista ja viimeistä osaa.



Carpe Diem,



MJ
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut MJ »

JS

  • *
  • Viestejä: 26
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #4 : Joulukuu 19, 2004, 16:21 »
Ase-lehdessä ollut tähtäinkiikaritesti oli mielenkiintoista ja hyödyllistä luettavaa. Tähtäinten ominaisuuksien yksilöllisyydestä johtuen jäi itseäni askarruttamaan, olisiko oman tähtäimen ominaisuuksien selvittäminen mahdollista testissä mainitulla kollimaattorilla - osaisikohan joku testiryhmän jäsenistä vastata tähän kysymykseen? - Ampumisen kannalta näillä tiedoilla ei ole merkitystä, mutta kuriositeettina olisi mukava tietää oman putken todelliset arvot.



JS
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut JS »

HJu

  • *
  • Viestejä: 6.576
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #5 : Joulukuu 19, 2004, 16:53 »
Taitaapi olla että mitään satunnaisia testejä tuolla laitteella ei päästä tekemään. Optiikan korjaajat kuten Kärki ja Ase ja Optiikkahuolto H. Korhonen varmaan voisivat korvausta vastaan testata asiaa mutta sitä kannattaa kysyä heiltä.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut HJu »
Terveisin,


HJu

Timo McKeown

  • *
  • Viestejä: 10
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #6 : Joulukuu 20, 2004, 10:13 »
Moi, minä täällä taas...



Vielä muutama kysymys.



1. Jos putket olivat hyllytavaraa niin esim Zeiss, joita oli 2 - 4 kpl per malli, testattiiinko jokainen ja julkaistu tulos on keskiarvo näistä mittauksista vai... ?



2. Nyt on kaksi vastausta kollimaattoritestistä, kumpi on oikea ?

eikö esim kollimaattoritestin tulisi suorittaa 1 ja sama henkilö kaikille putkille ?ja ihminen joka on koulutettu siihen hommaan ? koska muutenhan kriteerit ja tulokset vaihtelee! syynä tähän on pelkästään erot ihmisten silmien välillä !



3. Ruotsalaisessa testissä ei ollut kaikkia putkia jotka olivat tässä testissä.



4. Jos kerran putkia ei testattu Lievestuoreen varikolla, niin testattiinko ne sitten jonkun merkin maahantuojalla ? Jos näin tehtiin, eikö tässä ole jo eturistiriita ? Tälläisessä testissä pitää mielestäni olla tarkka siitä ettei edes epäilystä puolueellisuudesta voi syntyä !!!



Pahoittelen kriittisyyttäni, mutta se nyt vain on toinen luonteeni  :oops:





Timo McKeown
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut Timo McKeown »

MJ

  • *
  • Viestejä: 493
Testi
« Vastaus #7 : Joulukuu 20, 2004, 12:01 »
Moi,



Luulin, että asia olisi jo tullut selväksi edellisten vastausten ja lehtijutun pohjalta, mutta kun ei, niin täsmennetään vielä kerran.



1. Ensinnäkin kollimaattori antaa absoluuttisia arvoja - sitä ei voi huijata. Se puolestaan, että onko absuluuttisilla arvoilla merkitystä käytännön käytössä, on jokaisen itse mietittävä kohdallaan. Eli siis vertauksena: 1 on 1 ja 2 on 2 ja 3 on 3 jne..., totuus ei siitä muutu vaikka voissa paistaisi.



Jokainen käsillä oleva scope testattiin, mitään keskiarvoja ei tässä yhteydessä laskettu, eikä sen puoleen ole tarpeenkaan, koska joko scope on kollimaattorin kannalta täysin virheetön tai sitten ei - kuten edellä totesin kollimaattori antaa absoluuttisia tuloksia, keskiarvoilla ei ole näin ollen tarpeen pelata.



Ottamasi esimerkin mukaan esim. missään testatussa Zeississa ei ollut kollimaattoritestissä lainkaan virhettä, huolimatta siitä, että niitä tarjoutui testattavaksi useampia kappaleita mainituista eri tyypeistä (onneksi). Myöskin Hensoldtit, S&B Horukset, Nightforce MLR ja Meopta läpäisivät täysin puhtaasti kollimaattoritestin. Näin todettiin myös lehtijutussa. Tarpeen ei ollut kirjoittaa auki kuinka monta testattavaa scopea oli, etenkään kun lukumäärästä huolimatta testitulokset pysyivät samoina. Toki hienoa olisi testata 10 kpl:tta tai 100 kpl:tta tai 1000 kpl:tta jokaista scopea, mutta se ei realistista eikä mahdollista käytännössä edes eri maiden asevoimille - tämäkin todettiin jo lehtijutussa, kun sen lukee tarkasti. Lopuksi lehtijutussa myös todetataan, että testitulokset pätevät testattuihin scopeihin, mutta testi on hyvinkin suuntaa-antava, kuten kaikki muutkin vastaavanlaiset testit (Esim. ei TM:kään testaa kuin yhtä autoa kerrallaan, eli heillä ei ole edes vertailutesteissäkään kahta samaa autoa).



Tämän testin tulokset ovat yhtenevät ruotsalaisen aselehden laboratoriotestauksen kanssa, vaikka ruotsalaisessa testissä testattiinkin metsästysputkia, ei taktisia, mutta putkien valmistajat olivat pitkälti samoja. Samoin korrelaatio löytyy pv:n aikoinaan suorittamista scopetesteistä ja viimeisimmästä tanskalaisten suorittamasta testistä sekä vielä USA:n asevoimien suorittamasta testistä. Joten se siitä.



2. Mitään ristiriitaa ei ole aiemmissa vastauksissa - luepa ne tarkoin.



3. Ruotsalaisten testi on kaikkien luettavissa ruotsalaisessa aselehdessä. PV:n, tanskalaisten ja amerikkalaisten testit eivät ole julkisesti luettavissa ainakaan toistaiseksi- valitettavasti.



4. Kollimaattoritestaus suoritettiin prokollimaattorilla, joka oli lainassa testiryhmällä, kiitos siitä kollimaattorin lainaajalle. Mitään eturistiriitaa siitä ei synny, kuten jo edellä todettiin kollimaattori antaa absoluuttisia arvoja testasi sillä scopeja autotallissa, olohuoneessa jne...



Rakentava kritiikki on aina tervetullutta, muuten ei kehitystä eteenpäin tapahdu. Saivartelu puolestaan on täysin turhaa, turhauttavaa ja lopulta kaikkien ajan tuhlausta.



Toivottavasti tämä auttoi.



Carpe Diem,



MJ
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut MJ »

Timo McKeown

  • *
  • Viestejä: 10
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #8 : Joulukuu 20, 2004, 12:44 »
Moi



Kiitos siitä, että luet kriittisyyteni saivarteluksi, jotenkin arvasin että näin siinä käy  :shock:



No ainakin on kysytty ja minulle on joskus kauan sitten opetettu että ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä.



Timo Mc
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut Timo McKeown »

MJ

  • *
  • Viestejä: 493
Testi
« Vastaus #9 : Joulukuu 20, 2004, 20:03 »
Moi,



Tyhmää kysymystä ei todellakaan ole, mutta rakentavilla kysymyksillä ja saivartelullakin on oleellinen ero, sekin on yleensä opetettu ennen kouluissa, mm. jos sama asia on jo esitetty selkeästi useasti ja/tai ko. itsestäänselvä asia ja siitä jankuttamalla lähdetään vänkäämään; se on saivartelua. Tietysti jokaisella on oikeus mihin tahansa mielipiteeseen, näkemykseen ja uskomukseen ja niin on hyvä.



Testistä vielä (jo ainakin kerran sanottua ja jutussakin kirjoitettuna), kollimaattorin esilletuomat erot ovat mitattuja faktoja, piti niistä sitten tai ei. Ne ovat myös ensiarvoisen tärkeää tietoa kuitenkin valmistajille, maahantuojille, jälleenmyyjille ja kuluttajille, olivat kuluttajat sitten yksityisiä henkilöitä tai organisaatioita. Minkä painoarvon kukin segmentti sitten absoluuttisille mittaustuloksille antaa, onkin sitten täysin eri asia, joka on jokaisen em. ryhmän itsensä pääteltävissä.  Tähän asiaan testiryhmä ei ottanut luonnollisestikaan kantaa. Jokatapauksessa testattujen tähtäimien välillä on eroa.



Lienee syytä tuoda esille myös tosiasia siitä, että eri maiden asevoimien toleranssit sotilastähtäinkiikareiden osalta vaihtelevat melko rajustikin. Mitään virallista yleismaailmallista standardia ei ole esim. koro- ja sivusiirtymille, mutta useissa maissa on ns. 10%:n nyrkkisääntö. Eli jos koroa säädetään ja sivu siirtyy vähemmän kuin 10% kokonaissäätövarasta, niin tähtäin on selkeästi milspeksien sisällä ja täysin hyväksytty sotilaskäyttöön. Samoin jos sivua säädetään ja koro siirtyy vähemmän kuin 10% kokonaissäätövarasta, niin tähtäin on selkeästi milspeksien sisällä ja täysin hyväksytty sotilaskäyttöön. Tämä on ns. 10%:n nyrkkisääntö ja vasta yli 10% siirtymät johtavat tarkempaan tähtäimen tarkasteluun tai hylkäämiseen.



Huomioitava on kuitenkin se seikka, että jollain mailla on puolestaan ns. nollatoleranssi tähtäimien siirtymien osalta - Esim. Suomi ja Saksa kuuluvat tähän kategoriaan, mutta toisaalta USA ja Sveitsi eivät. Huomioitava on myös sekin, että joidenkin maiden toleranssi voi olla yli tuon 10%:n nyrkkisäännön. Itse asiassa yllätys koko testiryhmälle oli tosiasia, ettei minkään testatun tähtäimen koro- ja sivusiirtymä ollut likikään 10% kokonaissäätövarasta. Muissa yhteyksissä, kun on testattu muita tähtäimiä, 10% ja yli 10% siirtymät ovat enemmänkin normi, eivätkä napsutkaan yleensä pidä kutiaan.



Tässä mielessä kaikki testatut tähtäimet yllättivät erittäin positiivisesti, mutta toisaalta tiettävästi kaikki testatut tähtäimet ovat ATN:ää, IOR:ja ja Meoptaa lukuunottamatta aktiivissa sotilaskäytössä ja ATN, IOR ja Meoptakin ovat tiettävästi ainakin aktiivissa poliisikäytössä. Joten pakkohan näiltä testatuilta tähtäimiltä on jotain odottaakin. ATN:ää ja Meoptaa lukuunottamatta testatut tähtäinkiikarit edustivat taktisten tähtäinkiikareiden aatelia, hintaskaalakin sen jo kertonee 1150 Eurosta noin 3000 Euroon. Sekä ATN:n ja Meoptan ovh on selkeästi alle 800 Euroa.



Jokatapauksessa lukijoiden ratkaistavaksi on testijutun ensimmäisessä osiossa jätetty syvällisemmät johtopäätökset; testiryhmä tuo esille lähinnä tähtäimien verifikoidut tekniset perusominaisuudet, kollimaattorin absoluuttiset testaustulokset ja tiedoksi nykyisiä yleisiä taktisilta tähtäinkiikareilta vaadittavia ominaisuuksia. Johtöpäätökset jätetään täysin selkeästi lukijoille.



Kuten HJu jo aiemmin totesi kannattaa odottaa testin kenttäkoeosuutta eli toista ja viimeistä osaa.



Carpe Diem,



MJ



PS Mikäli joku haluaa ehdottomasti testata taktisia ns. halvemman hintaluokan ja vähemmän yleisesti tunnustettujen tähtäinmerkkien eri tähtäimiä, niin tässä ohessa seuraa lista niistä:



Tascon Super Sniper MilDot-tähtäimiä (ovh n.290,00-375,00 Euroa),

Docterin tähtäimiä (ei ole MilDot ovh n.570,00-610,00 Euroa),

Springfield Armoryn MilDot-tähtäimiä 4-16x50 MilDot (ovh n.490,00-530,00 Euroa),

Weaverin 3-9x40 & 4,5-14x44 Tactical MilDot-tähtäimiä (ovh n.410,00-450,00 Euroa),

Pentaxin Lightseeker 4-16x50 & 8,5-32x50 MilDot-tähtäimiä (ovh n.640,00-740,00 Euroa),

BSAn 4-16x40 & 6-24x40 MilDot-tähtäimiä (ovh n.85,00-125,00 Euroa),

Bushnell Elite 4200 6-24x40 MilDot-tähtäimiä (ovh n.680,00 Euroa),

Burris Black Diamond 3-12x50, 4-16x50 & 6-24x50 MilDot-tähtäimiä (ovh n.780,00-950,00 Euroa),

nykyisiä Leatherwoodin A.R.T. 3-9x40 & 6-24x50 eräänlaisia MilDot-tähtäimiä (ovh n.250,00-490,00 Euroa),

XOTIC Ultimate Sniper Scope 4-16x56 MilDot-tähtäimiä (ovh n.670,00 Euroa)



ja vielä muutamia hieman kalliimmankin hintakategorian tähtäimiä



Nikonin Tactical MilDot-tähtäimiä 2,5-10x44 & 4-16x50 (ovh n.1.110,00-1.280,00 Euroa),

Adirondack Smartscope 3-10x44 & 6-18x44 MilDot-tähtäimiä (ovh n.1.550,00-1.650,00 Euroa),

Karl Kaps kiinteä suurennos 8x56 Sniper MilDot (ovh n. 900,00 Euroa),

Swarovskin variaabelitähtäimiä TDS-4-ristikolla (ovh n. 990,00-1600,00 Euroa ja

Kahles kiinteä suurennos 10x42 Sniper MilDot (ovh n. 1030,00 Euroa).



Eipä muuta kuin testaamaan, ken haluaa...
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut MJ »

askomiko

  • *
  • Viestejä: 145
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #10 : Joulukuu 20, 2004, 20:14 »
Di, tuosta tuo yläryhmä kiinnostaisi ainaskin minua. Eikun viestittämään lehtiin vaan. Onko jossain olemassaolevassa testissä pyöritetty Nikonin, Swaron ja Kahlesin mallit?
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut askomiko »

Homer

  • *
  • Viestejä: 666
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #11 : Joulukuu 20, 2004, 20:26 »
Testi on nostattanut mielipiteitä muuallakin kuin täällä TA-killan keskustelusivuilla. Ihmetyttää vain tämä negatiivissävyisen kritiikin määrä, vaikka niinhän se on että kiittäminen on harvinaisempaa herkkua. Onkohan näillä kritisoijilla oma putki ojassa, koska kritiikissä ikäänkuin haetaan testausmenetelmien kautta syytä siihen miksi joku/jotkut putket eivät menestyneet yhtä hyvin kuin jotkut toiset. Tai sitten minulle on tullut vain sellainen olo.

Ovatko ko. putkien maahantuojat tai viralliset edustajat antaneet palautetta?



Kiitos hyvästä testistä ja todella perusteellisesta paneutumisesta asiaan. Tuskin maltan odottaa loppuosaa :D
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut Homer »

JpL

  • *
  • Viestejä: 1.204
Niin
« Vastaus #12 : Joulukuu 20, 2004, 20:32 »
Niin. Tästä pääsee siihen että jokainenhan valitsee oman kiikarinsa noista tarkoista spekseistä huolimatta (mitkä ovat aina tietenkin testaamisessa olennaisia tekijöitä) kai huolimatta hinnan/tuntuman/ennen kaikkea oman mielipiteen ja tarpeen mukaan (Edellinen eikä mikään seuraava lista ole mitenkään paremmuusjärjestyksessä)

Haluamatta kuitenkaan kuulostaa mitenkään tuomarilta, kerron omat speksini alkaen vähiten tarkka-ampujia koskettavista.

Olen aina suosinut kauris ja kettujahdissa 8X56 tai 8x50 kiikareita (Usein lunta, kuunvalo. Hyvä valovoima, sopiva suurennus, matkaa kohteeseen yleensä korkeintaan 100-150 metriä) Merkkeinä Zeiss, Swarovski, Bender, Kahles, Meopta. Oma makuni ja eräät hyvin valinnanvaraiset seikat laskivat valintani pois Leupoldista jo varhaisessa vaiheessa - vain "ei" - siis valovoimaa, joka täällä pohjolassa olisi kiva asia OMAAN käyttötarkoitukseeni. Japanilaisista yms. muista kaukoitä-kiikareista Hakko on jättänyt luotettavan kuvan - siis kuvan.

En ole havainnut keskieurooppalaisilla mitään käytännön eroa. Tähtäinkuviolla ei väliä, kunhan ei hieno hiusristikko, mieluiten tolppa tai vaikka Meoptan mukava 4A tai 4B.

Kun aloin opetella 300+ ammuntaa, oli valittava uusi kiikari. ilman mitään halua mainostaa, mieleeni jäi yksi: 7x50 Meopta oli 4A ristikolla oikein hintaansa pätevä laite. Vastaavasta Kahlesista maksoin tonnin ja isot risat.

Seuraavana (pienine lyhenteineen) käsissäni oli Swaron 6-24X50 PV-S. Huippukiikari, ei viboja, säädöt ja optiikka huippuluokkaa.

En kuitenkaan halua kantaa kahta kiikaria, ja NF:n valaistu ristikko otti lopulta voiton, vertaillessani 24X maksimisuurennosta vastaan. Oli Bender ja Zeiss mukana. Itse katsoin, että 8 on parempi kuin 6, kun vertailukohtana 24 tai 32. Itse optiikan laadussa ja mekaniikassa ei ole mitään havaittavaa eroa. Jos on, ne ovat hyvin marginaalisia - joudumme itse rajaamaan oman käyttötarpeemme tarkemmin kuin aikaisemmin.  Ja sehän tässä juuri niin veemäistä onkin! Ei tämä monipuolisuus. Vai? Siitä kai on kyse.

Yst. T: J
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut JpL »
- \"Olen halunnut tehdä elämässäni vain kolmea asiaa: Kirjoittaa, metsästää, ja rakastaa.\"


HJu

  • *
  • Viestejä: 6.576
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #13 : Joulukuu 20, 2004, 22:26 »
Lainaus käyttäjältä: "Timo McKeown"
Moi, minä täällä taas...



:1. Jos putket olivat hyllytavaraa niin esim Zeiss, joita oli 2 - 4 kpl per malli, testattiiinko jokainen ja julkaistu tulos on keskiarvo näistä mittauksista vai... ?



Jos keskiarvoja olisi laskettu niin siitä olisi maininta. Tulokset ovat testatuista yksilöistä. Harrastajien omien Zeissien ja Hensujen osalta mitään poikkeamaa testiyksilöön nähden ei ollut joten ei ollut myöskään  mitään keskiarvomatematiikallekaan tarvetta.



: 2. Nyt on kaksi vastausta kollimaattoritestistä, kumpi on oikea ?



Oikea on tientekin artikkelin kirjoittajan. Eli yksi henkilö vastasi testeistä mutta muut ovat avustaneet.



: eikö esim kollimaattoritestin tulisi suorittaa 1 ja sama henkilö kaikille putkille ?ja ihminen joka on koulutettu siihen hommaan ?



Tulisi suorittaa ja suoritti. Ja on koulutettu kyseisen Hensoldtin kollimaattorin käyttöön. Jos sinulla on joku suora kysymys niin kysy. Voin vastata suoraan siihen sanomalla että maahantuojilla tai valmistajilla ei ole ollut mitään mahdollisuutta vaikuttaa testin lopputuloksiin.



: koska muutenhan kriteerit ja tulokset vaihtelee! syynä tähän on pelkästään erot ihmisten silmien välillä !



Hämäräominaisuuksien osalta jokaisen testaajan silmällä on ollut sanansa sanottavana. Kollimaattoritestissä ei.



: 3. Ruotsalaisessa testissä ei ollut kaikkia putkia jotka olivat tässä testissä.



Ei niin. Kummankin testin tulokset päämerkkien osalta ovat samansuuntaisia. Eli Zeissit ja muut laatumerkit pärjää hyvin ja halvemmat vähän heikommin.



: 4. Jos kerran putkia ei testattu Lievestuoreen varikolla, niin testattiinko ne sitten jonkun merkin maahantuojalla ?



Ei testattu.



:  Jos näin tehtiin, eikö tässä ole jo eturistiriita ?



Ei tehty eikä siten ole eturistiriitaakaan.



: Tälläisessä testissä pitää mielestäni olla tarkka siitä ettei edes epäilystä puolueellisuudesta voi syntyä !!!



Ilmeisesti epäilystä syntyy vaikka siihen ei anneta edes aihetta. Yleisesti ottaen tähänkin testiin voi uskoa tai olla uskomatta. Testiryhmäläiset eivät ole olleet mukana "ostetussa" tai "järjestetyssä" testissä enkä ainakaan minä ole saanut sen enempää mersuja kuin kartanoitakaan palkkioksi tästä. Itseasiassa olen saanut testistä lähinnä kuluja erinäisten omalla autolla ajelujen muodossa.



: Pahoittelen kriittisyyttäni, mutta se nyt vain on toinen luonteeni  :oops:



Saa olla kriittinen mutta vähän kummastuttaa asenne jonka mukaan testi on oletusarvoisesti "järjestetty".



Jokainen saa järjestää oman testin aivan vapaasti. Väitän että tulokset ei oleellisesti poikkea näistä jos testiproseduuri on sama. Jos tulokset ei miellytä niin sille ei voi mitään. Ei Tekniikan Maailman testitkään kaikkia miellytä. Eikä tarvitsekaan.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut HJu »
Terveisin,


HJu

HJu

  • *
  • Viestejä: 6.576
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #14 : Joulukuu 20, 2004, 22:48 »
: Kiitos siitä, että luet kriittisyyteni saivarteluksi, jotenkin arvasin että näin siinä käy  :shock:



Kyselysi sävy on mielestäni ollut vähän erikoinen. Ehkä se johtuu sähköisestä mediasta jossa nyanssit toisaalta häviää, toisaalta viesti voidaan helposti ymmärtää toisessa päässä väärin. En käsittääkseni kuitenkaan ole ainoa jonka mielestä kyselysi sävy on ollut omituinen.



: No ainakin on kysytty ja minulle on joskus kauan sitten opetettu että ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä.



Tyhmiä kysymyksiä ei ole. Sen sijaan johdattelevia "Tälläisessä testissä pitää mielestäni olla tarkka siitä ettei edes epäilystä puolueellisuudesta voi syntyä !!! " -väitteitä voi moni pitää vähintäänkin hyökkäävinä. Asetathan tuossa yhdellä lauseella kevyesti niin kirjoittajan, koko testiryhmän kuin Ase-lehden päätoimittajankin integriteetin kyseenalaiseksi.



Niin kuin aina: Kukaan ei estä muita tekemästä parempaa testiä jos haluavat ja osaavat. Tässä on nyt hyvä lähtötaso mistä ponnistaa.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut HJu »
Terveisin,


HJu