Main Menu

Aseen petaus

Aloittaja keitsu, joulukuu 10, 2004, 10:06

« edellinen - seuraava »

JpL

#60
Lainaus käyttäjältä: ripaMiten kannattaisi pedata Tikka m595 (master sporter 308)? Rekyylivastimena on lukkorungossa pyöreä uloke, joka sopii "kulmaraudan" reikään. L-muotoinen kulmarauta taas vastaa tukkiin.

Kulmarauta on tehtaan jäljiltä irrallaan. Olisiko järkevää kiinnittää kulmarauta epoksilla tukkiin?

Vai unohtaa koko juttu?

Ase käy sinänsä OK, arveluttaa vain tukin eläminen nykysuomen säissä eli osumapisteen vaihtelu.



Mulla oli vanhemmanmallinen tikka sporter. Värkkäsin ohuesta metallinpalasta ylimääräisen leveän "prikan" ja nostin koko lukkolaitetta ja piippua tukista n. 3mm ylöspäin. Näin sain piipun kunnolla irti tukista.

Kulmaraudan voi kiinnittää tukkiin suoraan, vaikka sitten epoksilla. Kokeile, jos rautoja saa nostettua tukista.
- \"Olen halunnut tehdä elämässäni vain kolmea asiaa: Kirjoittaa, metsästää, ja rakastaa.\"


ripa

#61
JPL:lle; M595 Master Sporterissa piippu on todella hyvin vapaasti värähtelevä, arviolta 2 mm rako. Eli piippu ja myös patruunapesän alue on reilusti irti tukista.

Eniten arveluttaa juuri täysin irtonainen kulmarauta lukkorungon ja tukin välissä.

keitsu

#62
Minun kyseinen ase on Tikka M558 stantard jossa on samanlainen kulmarauta, joka toimii rekyylivastimena. Tai no se on alumiinia.



Itsekin olen miettinyt, että pitäiskö tuolle asialle tehdä jotain, mutta annan asian vielä olla. Kulmarauta liikkuu aavistuksen verran, koska siinä oleva reikä on jonkin satasen isompi kuin tämä pyöreä pultin kiinnitysruuvi. En tiedä sitten haittaako tuo mitään. Pitää yrittää jotenkin ottaa selville.



Luulen kuitenkin että paras vaihtoehto vois olla tämän alumiinikappaleen liimamisen kiinni rautoihin. Sitten tarvittaessa petaus. Mulla petaus tuli tarpeeseen kun tukki sattui säilytyksessä kuivumaan liikaa ja taas sitten syksyn kosteilla alkoi vääntyileen.



Ja jos meinaa saada piipun kunnolla irti tukista, kannatan piippukourun avartamista. Tähän hommaan käy hyvin harjanvarteen kiinnitetty hiekkapaperi. Ja eikun hinkkaamaan.

JpL

#63
Ainoinaan mulla sakolla tekivät uuden piipun Tikan 558 .222 Remiin, ja asensivat+petasivat (jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt vain pistää ase vaihtoon ja maksaa väliä Sakon paksupiippuisesta vanhasta Vixenistä tms.)

Siinä oli väliä piipun ja tukin välilä käyntikortin verran, ja kuitenkin piippu otti aikanan kiinni tukkiin.

Tuo piippukourun avartaminen on tosiaan ehkä parempi keino JOS petaus muuten on kunnossa. Ainakin paino kevenee. Teetin uuden kiväärini Kuhmossa, ja pyysin siihen samalla 5mm tukin ja piipun väliin. Ei varmasti kosketa enää raudat.

Tuskin tuo kulmarauta liikkumisineen pahaa tekee, mutta kyllähän sen siihen voi liimata kiinnikin. Täytyy pitää vain huoli, että se on nimenomaa kiinni puissa PIIPUNSUUHUN PÄIN, koska jos se on liimattu keskivaiheille tai takaosaan koloa, on vaara, että liimaus irtoaa rekyylin myötä.
- \"Olen halunnut tehdä elämässäni vain kolmea asiaa: Kirjoittaa, metsästää, ja rakastaa.\"


Koheltaja

#64
Lainaus käyttäjältä: JpLTäytyy pitää vain huoli, että se on nimenomaa kiinni puissa PIIPUNSUUHUN PÄIN, koska jos se on liimattu keskivaiheille tai takaosaan koloa, on vaara, että liimaus irtoaa rekyylin myötä.


Kyllä sen kulmaraudan pitää ottaa takapinnaltaan tukkiin kiinni että siitä rekyylivastimesta on jotain hyötyä. Jos se vedetään piipunsuuhun päin liimauksessa/petauksessa niin silloin rauta ei vastaa tukkiin suoraan vaan liima/massa toimii väliaineena, rekyylistä sitten riippuu koska tämä väliaine alkaa murtumaan.



Aina kun raudat laitetaan tukkiin petauksessa tai rautoja asentaessa niin raudat asennetaan aina periaatteella liikkuvat taakse.
Kylätason ampuja

JpL

#65
(Miettii)



Joo, olinpas tyhmä. Joo. Kiikarihan on liikkumassa ammuttaessa eteenpäin, koska raudat menee taaksepäin. Sori. Mä sekoitin asiat keskenään.
- \"Olen halunnut tehdä elämässäni vain kolmea asiaa: Kirjoittaa, metsästää, ja rakastaa.\"


keitsu

#66
No nyt tuli testattua pedattua asetta ja vielä se on yhtenä kappaleena. Tai no, kahtena kun irroitin raudat tarkistaakseni petauksen ja näytti ihan kunnossa olevan. Takana about 100 kutia 15 asteeen pakkasessa. Aika näyttää kestääkö.



Kokonaishajonta kyllä pieneni, eli enään ei tullut niitä 6-7 sentin kasoja. Tosin ei mitään huippukasojakaan. PItää näköjään opetella uudestaan ampumaan.  :oops:



No, testauksessa oli 9.7g lockbase jolta en paljon mitään odottanutkkan. Jostain syystä se ei vain tunnu mun aseelle sopivan. Syytä en osaa sanoa, ehkä en saa sitä tarpeeksi livakkaan liikkeelle. Maksimit tais olla 840 m/s. Jännä juttu muuten, että 11g lockbasen olen saanut aika vaivatta kulkeen saman, joten panostan siihen. Lisäksi tuo scenar pitää kokeilla vielä kertaalleen.

Sämpy

#67
Kun tukintekijä ilmeisesti on käyttänyt tuota silikoni/carnabautukkivahaa, niin ostin minäkin sitä purkin ja kokeilin oman Jalosen petauksessa. Kylläpäs lähti raudat helposti irti, pelkällä nykäisyllä. Aiemmin on pitänyt käyttää lyöntiliikkeitä. Sillä kannattaa käsitellä muutkin alueet kuin petausalue, ettei niihin tule tahroja. Ainakin oma petausmassa on sellaista, että se ei varmasti lähde muulla kuin puukolla jyrsimällä, jos rautaan pääsee tarttumaan. Tukin suojaamiseen kannattaa sitten ihan teippiä käyttää. Ja kierteissä ja pulteissa käytin edelleen vaseliiinia, että pultit lähtee varmasti auki ja kierteet puhtaiksi.



Oma tapa pedata rekyylinvastin on hieman erilainen kuin Koheltajalla. Siis ilmeisesti tarkoitit, että rekyylinvastin nojaa paljaaseen puuhun. Eikö siinä ole se vaara, että puu alkaa antamaan periksi ja peti horoutuu? Puun pintaa kun ei kuitenkaan saa ihan tasaiseksi. Minä olen sinne rekyylinvastimen sivulaidoille vuollut urat, massannut laidat ja vastinkolon ja painan sitten raudat "liikkuva taakse"-periaatteella. Tällöin vastin vastaa myös massaan ja rekyylille tulee vastetta isommalta alalta. Jos massa alkaa murtumaan, niin silloin kyllä on taidettu rekyyliin nähden heikkoa massaa käyttää.

Koheltaja

#68
Kyllä se carnabu vaha on kova sana petauksessa, muutenkin kannattaa raudat vahata kerran-pari vuodessa aivan kuten autokin  :wink:



Toki siihen rekyylivastimen takapinnan ja tukin väliin sitä massaa menee väkisinkin, tarkoitin lähinnä sitä että kun rautoja laitetaan paikalleen niin liikkuvat vedetään pois niin että vastin osuu tukkiin.
Kylätason ampuja

jartsu

#69
Noin minäkin olen pedannut että tuo rekyylin vastine on myös pedattu molemmilta puolilta jottei välyksiä ole ja taka pakkia ja rasvat pultin reikiin ja kiristys melkein pänniin. ja odotus

Sämpy

#70
No ei niitä pultteja persesilimä pitkällä saa kiristellä: tukipisteethän (kaksi kappaletta?) pitää hollata heti pultinreikien viereen tai jopa taitella metallilangasta silmukka pultinreiän ympärille (mutta ei rekyylivastimessa olevan), ja jos pultit on kuusiokololla, niin avaimen pienestä päästä kiristys kyllä riittää. Liika kiristäminen voi vääntää lukonkehystä ja se vääntö kuvautuu massaan. Sitten kun siihen asennentaan ne raudat uudestaan, niin homma on killissä. Omissa petauksissa olen käyttänyt hollaamiseen kahta pientä puuruuvia, joilla on helppo säädellä rautojen koro sopivaksi.

Koheltaja

#71
Nyt sekin tuli sitten nähtyä että 300WSM:ssä on petaus halki rekyylivastimen takaa  :(



Nyt sitten aletaankin syynäämään miksi näin on käynyt sillä omissa petauksissa tämä on ensimmäinen laatuaan. Massana oli West-Coatingin epoksi eikä koskaan aiemmin ole vastaavaa tapahtunut vaikka samalla massalla on pedattu hiukan jytkympiäkin kivääreitä, eikä koskaan ole vielä tarvinnut laittaa alumiini tai muuta vastaavaa jauhetta sekaan vahvikkeeksi.



Veikkaan halkeamisen syyksi kovarekyylistä asetta, pakkasta (-10 astetta) ja sitä että massassa ei ole sidosaineita. Tietenkään tukissa ei ole rekyylipulttia eikä sellaista siihen tule koska ne ovat mielestäni vippaskonsteja huonosta petauksesta johtuviin tukkien halkeamisiin.



Viikolla puretaan peraus ja katsotaan mitä on mennyt pieleen, saattaa olla myös että massaan on jäänyt ilmakupla heikentämään rakennetta mutta eiköhän tämä selviä viikon aikana.
Kylätason ampuja

tavan ampuja

#72
Kannattaa muistaa että väriaine muuttaa petausmassan lujuutta riipuen mistä aineesta väri on tehty ja missä suhteessa sitä lisää massaan.

Mikäli haluaa ruuvien kiristyksen loppuvan kuin seinään on syytä porata

ruuvien reiät reilusti väljäksi jolloin petausaine estää puun periksi antamisen.

Itse tein petauksen kaksi vaiheisesti ja petasin alapuolelta metalli holkit ruuvien kanssa ensiksi (ase kasattuna). Tämän jälkeen yläpuoli on helpompi kun ruuvit asemoivat tukin kohdalleen.

Lisäksi L-mallisen rekyylin vasteen pohjaamisen estämiseksi laitoin

petausvaiheessa siihen palan solumuovista tiivisteliimanauhaa. Pikku vinkki poraa pieni reikä läpiasti tukin L-vasteen pohjaan n 3-4mm jolloin saat vasteen irti helposti kun lyöt tuurnalla sen alapuolen reiästä ulos. Tukin ulkonäkö vähän kärsii mutta alumiininen vaste ei.



PS. Plasticpadingin kemiallinen metalli ainakin murtuu

Koheltaja

#73
Hiukan tässä jo pohdinnassa olikin pilarien käyttö joko massalla tai sitten almumiinipilarit. Etumainen pilari ei ole ihan yksinkertainen tehdä koska Jalosen lukkojen eturuuvi kierretään rekyylivastimeen (joka on lukkokehyksen alapinnassa kiinteästi lohenpyrstöurassaan) kiinni ja jos pilarin rekee niin silloin pilari pitää olla selainen että se tulee lukkokehystä vasten ja rekyylivastin menee pilarin sisään. Hiukan tulee kokonsa puolesta iso pilari ja se pitää tehdä kokonaisuudessaan jyrsimessä.



Veikkaan että teen tähän tukkiin petauksen hiukan suuremmalta alalta ja laitan massapilarit sekä kuitusilppua massaan vahvikkeeksi. Mulle on tulossa kuitutukki johon todennäköisesti sitten laitetaan alumiiniset pilarit tai sitten alumiininen pateusharkko mutta se on sitten jo oma juttunsa...



Se väripigmentti ei tullutkaan mieleen sillä tällä kertaa käytin massan värjäämiseen maalikaupasta saamaani ruskeaa pigmenttiä joka otettiin purkkiin "värikoneesta" eikä pigmentin koostumuksesta ole mitään tietoa. Välttämättä se ei ole ehkä syypää koska sitä ei massaan laitettu kuin "ruuvarin kärjellinen".
Kylätason ampuja

Sämpy

#74
Menikö se massa halki kuinka paksusta ainevahvuudesta ja lähtikö itse puu halkeamaan?