Luodinnopeusmittarit

Aloittaja KAF, maaliskuu 01, 2008, 15:13

« edellinen - seuraava »

galwran

#45
Lainaus käyttäjältä: fr0z
Lainaus käyttäjältä: PoikmaTuossa pari sivua taakse päin Finnfire laittoi linkin jonka takana listattu erot Sporter / V3......


Sama lista löytyy tuon laittamani linkin takaa. Lähinnä ajattelin jos jollain olisi ollut noista käyttökokemuksia. Onhan tuossa V3:sessa paljon helppokäyttöisemmän oloinen tuo näyttö vs Sporter. Ehkä omalla kohdalla kuitenkin miettii, että miksi Sporter -malli ei riittäisi itselle...


Näköjään myös halvempaan saa XFR lisäpalikan jolla saa exportattua datat ipadille/androidille. En ole vielä tuota palikkaa saanut hankittua.



Kannattaa katsoa Magnetospeedin videot youtubesta, ne on tehty todella hyvin.

Perkeleen_Luoma

#46
Lainaus käyttäjältä: galwran
Lainaus käyttäjältä: HJuMagnetospeed on aika näppärä tosin ei sovi pistoolikäyttöön. Paitsi jos pistoolissa on joku +10" piippu :-)



Toi Browells.fi:n hinta Magnetospeedille on muuten todella edukas. Ehkä sieltäkin pitää jatkossa alkaa katsomaan tuotteiden hintoja jos olisivat vaikka oppineet hinnoittelemaan aiempaa maltillisemmin.




Edukas? Vertebrae.no:ssa 200e halvempi...



Edit: näköjään puhuttu eri versioista myös. Mutta V3 maksaa tuolla 375e.



Magnetospeed on kyllä mainio ja helppo käyttää vaikka radalla olisi muita. Tai vaikka olisi surkea valaistus.



Suurin haitta on se, että se vaikuttaa osumapisteeseen. Ei paljoa, mutta sen verran, että chronotuslaukaukset ammutaan eri tauluun kuin kasa.



Kiinnitys on mielestäni hyvä kiväärikäytössä, pistoolikäytössähän se ei käytännössä toimi. Kiväärikäytössä kannattaa dokumentoida mitä sovituspalikoita käyttää minkäkin torrakon kanssa niin ei tarvitse aina radalla katsoa mukana tulleen tikun kanssa onko luodin lentoradalla jotakin.
 



Vertebraelta tilatessa saa maksaa vielä tullit+alvit.
If you haven't failed, you're not trying hard enough.

K.Helin

#47
Itse en ymmärrä miksi latauskehittelyssä täytyy mittailla nopeuksia. Latauskehittelyn aikana haetaan mahdollisimman kova lataus, joka on vielä julkaistun lataustaulukon sisällä. Yleensä Scenareilla en ole huomannut suurta eroa käynnissä riippumatta latauksesta. Latauspituuden muuttamiseksi latauskehittelyn aikana en ole muuten kokenut tarvetta ellei painemerkkejä ala näkymään kohtuuttoman aikaisin. Luoti aina irti rihloista.



Kronon tarkoituksena on mielestäni lähinnä todeta hyväksi havaitun latauksen lähtönopeus sekä kronota lähdöt vuoden aikana strategisten lämpötilojen aikana esim. -20, -10, 0, +10, +20C.

Poikma

#48
Ja hyvä on kronota lähtönopeus ruutierän vaihtuessakin; muuttuu helposti erästä toiseen sen 10 m/s ja enemmänkin.

HJu

#49
Jos ampuu jonkun 10-15 lks tikapuutestin ja mittaa vauhdit samalla niin on aika paljon viisaampi kuin jos vain hakisi latauksen joka osuu tietylle matkalle hyvin ja sitten mittaisi sen latauksen vauhdit.



Nopeuksista voi päätellä millä latausmäärillä ao. ruuti kyseisen luodin ja aseen kanssa ylipäätään toimii. Myös sen havaitsee että missä kohtaa ruutimäärn lisäys ei enää nosta nopeuksia joka on yksi luonnon tapa kertoa että paineet on jo tapissa tai yli.
Terveisin,


HJu

K.Helin

#50
Yleensä paineet selviää itselleni kun ammun huoneenlämpöisiä patruunoita ja tarkastelen hylsyjä. Painemerkkien näkymisen jälkeen vähennän latausta kunnes niitä ei enää näy. Sitten latauksen kronoaminen. Ruutierän vaihtumisen jälkeen vähennän tietty latausta selvästi ja selvitän millä latauksella lähdöt on samat jatkuvasti kronoamalla, jos ei painemerkkejä niin homma on selvä.

JNiemelä

#51
HJU:n kanssa samoilla linjoilla.



Jos saa vierekkäisistä latauksista tikapuutestissä samoja lähtönopeuksia alle 5m/s vaihteluvälillä ja iskemät käyvät vielä samalle korkeudelle 300m niin eikös se kerro jo melko paljon..

Itse sovellan cronoamista tikapuutestin lisäksi myös COAL testiin siten, että lataan tarkoituksella 0,01g myös oletetun latauksen vierestä, esim jos aiottu lataus on 2,83g, niin kolmen sarja tietyllä latauspituudella 2,82g, 2,83g, 2,84g.

Lähtönopeudesta näkee, miten pesäpaineet kehittyy rihlakosketuksessa, tai vastaavasti ruutitilan pienetessä, ja tärkeimpänä löytää se mahdollisimman tarkka ja stabiili COAL paine/lähtönopeusvaihtelulle.

K.Helin

#52
Saatatte olla oikeassa. Itse tykkään yksinkertaistaa asiat mahdollisimman pitkälle. Vaikka pidänkin jälleenlatauksesta niin latauskehittely ei ole mielekästä ja siksi yritän saada sen pois alta mahdollisimman nopeasti.

HJu

#53
Minä inhoan latauskehittelyä yli kaiken. Siksi 10-15 patruunan tikapuutestillä hoituu homma varsin näppärästi pulttilukkojen osslta yleensä kerralla kun kronottaa lataukset samalla. Ei tuolla kasakisoja voiteta mutta kenttäkäyttöön soveltuva tarkka lataus löytyy helposti. Tämän jälkeen ampuu uutta latausta vielä toisella kerralla parit sarjat ja kronottaa ne. Jos homma on mennyt tuubiin niin lataus löytyy kahden ratakäynnin taktiikalla ja vauhditkin on tiedossa. Sitten vaan ladataan ja ammutaan eikä sen enempää. Latauspituudeksi olen huomannut että 0,3-0,4mm vapaahyppy rihloihin antaa yleensä erinomaisen osunnan kun lataus on muuten kohillaan. Kustom-pesissä tämä yleensä onnistuu mutta tehdasaseissa ei aina onnistu jos ylimeno on kovon pitkä.
Terveisin,


HJu

JNiemelä

#54
En jaksanut tehdä uutta topiksia, niin kirjoitan tänne.

Ihmettelin ampumareissun jälkeen, että miksi heittää niin paljon tuo ballistiikkaohjelma todellisuudesta (Applied ballistics).

Iskemät reilusti ylhäällä ja kun kalibroin koron ammutulle matkalle, ohjelma antoi nopeudeksi 25m/s kovemmat vauhdit kuin mitattu.

No.. Aikani asiaa vatvottuani ratkaisu löytyi täältä:

https://www.youtube.com/watch?v=12Wf0Cuwwi8">https://www.youtube.com/watch?v=12Wf0Cuwwi8

Tein sataan metriin tuon testin ja heitti oletetusta melkein 4 senttiä, kun 30 MOA lyötiin korotorniin.

Eikun kaikki vaan testailemaan niitä pottunuijianne.

larsbotti

#55
Jollain aikataululla olisi itelläkin mittarin hankinta edessä. Minkälaiset on kokemukset noista valosarjoista käytännössä? Kun aina ei pääse optimi kelissä radalle, niin olisi mukava jos mittausvarmuutta sais nostettua. Melkeen kaikissa valosarjoissa mainitaan verkkovirta, niin tarviiko noiden kans aina olla pistorasian veiressä, vai saako nuo toimimaan akulla? Lisäksi suurena etuna olisi mittarin helppo käyttöisyys johon kuuluu myös käyttökuntoon laitto, koska olen niin pirun laiska, että mittaria ei tule viritettyä jos se on kamalan työläs. Edullisuus ei ole myöskään pahaksi.



Super Chrono ainakin netti juttujen mukaan olisi helppo käyttää, mutta osa jutuista sanoo sen olevan tarkempi suuntauksesta, kuin optiset mittarit. Liekkö perää? Halpahan se ei ole.

CED M2 tällekin löytyy vankka kannattajakuntansa, mutta saako tällä rahalleen vastinetta vs. Shooting Chrony M1 Master Metric? Toinen on edullien toinen ei niinkään.

Caldwell Ballistic Precision olisi edullinen ja sen saisi yhdistettyä puhelimeen ja datan pystyisi lähettämään itelle s-postiin. Laiskaa tämä houkuttaa.



Onko kokemusta tehdä optiseenmittariin tuommoista valosarjaa itse?

Onhan tässä topicissa noista mittareista jotain juttua, mutta tuo valohomma kiinnostaa kovasti.

jsr85

#56
Mulla on käytössä Chrony m1 kans blueshot ohjelma androidissa. Ebaysta mokkula puhelimen ja laitteen väliin. ~50€
<t></t>

a.paaaho

#57
Mittailin tuossa nopeuksia kun löyty TRG:hen hyvä lataus. Käytössä on Chrony m1 mutta missähän lie vika kun vaihteli kovasti nuo nopeudet. 5 laukausta ammuin ja tuossapa alla lukemat mitä näytti:

862,6

849,5

854,2

866,1

843,7



Lataus kuitenkin on passeli kun 100m ammuttaessa 3lks kasa oli 0,2moa ja 5lks kasa 0,3moa.

HJu

#58
Ammu 300m kasat. Jos pysyy edelleen nipussa niin en murehtisi paljoa. Jos mittari on liian lähellä asetta niin ruutikaasut voi myös hämätä laitetta. Myös puolityhjä patteri aiheuttaa mittavirheitä.
Terveisin,


HJu

Hietala

#59
Moro



Itselläni Chrony M1 vaikuttaisi antavan n. 10 m/s todellisuutta alhaisempia nopeuksia. Mitattu 4 m piipunsuulta 805 ms ja todellisuudessa korjattuna 815 lähtönopeuteen antoi vielä 750 m matkalle n. 8 cm yläkäyntiä, eli tarvetta olisi nostaa vieläkin nopeutta ballistiikkaohjelmaan. Jniemelän linkkaama testi tehtiin 9MRAD haarukalla ja se kävi 1 cm vajaasti, eli 8,9 MRAD, eli se virhe menee vielä päinvastaiseen suuntaan.



Onhan tuossa vielä värinöitä, mm. cronotuspäivän ilmanpaine jäi oikeastaan tarkistamatta, saattaa vaikuttaa 700m matkalle naksun verran. Sitten luotina Sierran 2200(10,85 HPBT), joten tutkadata puuttuu, käytetty Lapuan vastaavan murkulan dataa. Uskoisin olevan aika lähellä....?



Muutoin Crony M1 on antanut aika tasaisesti nopeuksia, eli mittauskerroista toiseen on ollut aika lailla samanlaista. Joskus tulee jotain ihme vauhtiloikkia, ehkä 1 kpl/30 ls, jossa tulee aivan pöljää lukemaa. Nämä on kyllä helppo karsia pois
<t></t>