Aseen vaihto

[eero]

Eli kokemusta lupien hakemisesta viimevuosina ei ollutkaan ja siltähän tuo vähän vaikuttikin. Niitä nämä "lupia kyllä saa"-tyypit 90+ prosenttisesti aina ovat olleetkin.

Lainaus eräältä toiselta palstalta erään toisen kommentista:

"Aina kun joku ampuja kannattaa jonkun asian kieltämistä toiselta ampujalta, tekisi mieli päästellä vesipyssyllä muonituskeskuksen kattoon"

Tästähän tässäkin jälleen on kyse. Suomesta löytyy aina muutama kovaääninen kieltofanaatikko omista riveistä.

[iippo777]

Olen samoilla linjoilla Koheltajan kanssa vaikka käsittääkseni meillä on harrastuksen ja lupien puolelta ikäeroa vuosikymmeniä. Omat lupani ovat juuri uusinnassa (alle kolme vuotiaat) olen viimeisen viikon aikana käynyt lupakeskustelua omista luvista.

Kaikki alla oleva on jokaisen foorumin lukijan omalla vastuulla uskoa tai olla uskomatta:
Itse hain pysyviä lupia ja toimitin edellisten vuosien ampumapöytäkirjat sekä metsästyskäynneistä todistukset jne. Luulen, että menee läpi sillä olen osoittanut ratakäyntejä  olevan muutaman viikon välein sekä syksyisiä metästysreissuja siihen päälle.

Mielenkiintoista on seuraava:
Pari kaveria harrastaa ammuntaa. Toisella herralla (X) on todella kirjava lupaläjä lyhyttä ja pitkää asetta. Harrastaa ammuntaa, mutta ei kilpaile. Toki pitää tarkkaa kirjanpitoa ja ekat luvat herralla menossa. Eikä siis mitään metästykseek liittyvää.

Toinen kaveri (Y):
Kävi reilun vuoden radalla ja hankki lausunnot.
Sai suoraan 3 kpl lupia eli: 22, 223 ja 308 vain ammuntaan. Ei mitään metästykseen liittyvää.

Eli kolme henkilöä: minä ja Herra Y ja Herra X on saanut lupia, kun näytöt on kunnossa ja nuhteeton tausta.

Olen itse hankkinut (itseasiassa jonossa olen) elokuussa siis pari lupaa ja Herra Y kolme lupaa heinäkuussa.

Tällä hetkellä ei ole valittamista. Minulla EI ole päällekkäisyyksiä luvissa, mutta tämän ajattelin testata tulevana syksynä, kun vaihdan yhden aseen toiseen ja tulen omaamaan päällekkäin kaksi saman kaliiberin kivääriä, eli ostan ensin uuden ja sitten hävittelen vanhan.

Itse voisin kuvitella ongelmia nousevan MIKÄLI minulla olisi omia maita tms ja määräaikaiset luvat, mutta joudun (saan) käydä radalla ampumassa niin aika hyvin saan merkintöjä päiväkirjaan.

[JKu]

Itse voisin kuvitella ongelmia nousevan MIKÄLI minulla olisi omia maita tms ja määräaikaiset luvat, mutta joudun (saan) käydä radalla ampumassa niin aika hyvin saan merkintöjä päiväkirjaan.

Nyt on kyllä pakko kysyä että mihin ongelmiin se maan omistajuus oikein johtaa?
Onko omalla maalla ampuminen mahdollisesti epäsoveliaampaa?

Kun omien aseiden kanssa harrastamista on takana n.20v, niin siinä ehtii nähdä suhtautumisen ammuntaa harrastamattomien, harrastavien sekä lupaviranomaisen muuttuneen.
Kuitenkin mikä hämmästyttävintä, niin nimenomaan aseharrastajat itse ovat tänä aikana muuttunee kaikkein eniten suvaitsemattomaan suuntaan. Myöskin kerran kun tulee joku kiristys lupakäytäntöihin niin joku harrastajaosa nyökyttelee ja toteaa että tämä oli hyvä uudistus.
Vähän niin kuin autoiluun liittyvissä veronkorotuksissa jostain saadaan aina joku autoilija sanomaan tv uutisiin että tämä oli hyvä uudistus, maksan mielelläni vielä vähän enemmän veroa.
Ehkä tämä on sitten suomaisuutta parhaimmillaan?

......

Sen verran voin valaista aiempia kirjoituksia että olen nähnyt liikaa "mutkumähaluun" wannabe harrastajia joilla osalla aseen saaminen on ollut pelkkä status millä on hyvä pullistella ja mainostaa tilaisuuden tulla. On myös nähty että se "tarve" tulee lain julkaisemisen jälkeen ja sitten on foorumeilla itkupotkuraivari kirjoituksia kun ei saa lupaa siihen eikä tähän, just ku mä olisi sellaisen halunu. Sitten on näitä jos... jos... jos...

Itse on tunnista hankintaluvan saamisen jälkeistä pullistelua johon Koheltaja viittaa. Mielellään kuulisin aiheesta lisää mitä tällä tarkoitetaan.

[iippo777]

Tarkennan omia sanontojani ja kirjoituksia:
Minulla ei ole omaa maata jolla voisin harrastaa, eli minä saan / joudun (miten nyt asiaan suhtautuu?) Käymään ampumaradalla harrastamassa ja radalla on ratavalvoja, joka mielellään kirjoittaa minulle allekirjoituksen pinkkiin ampumapäiväkirjaani ja leimaa tämän suorituksen, eli saan näin todistettua, että olen harrastanut ammuntaa.

Toisinsanoen mikäli minulla olisi omat maat joissa voisin harrastaa en saisi näitä yhtä luetettavasti todistettua verrattuna nykyiseen harrastamistapaani.

Ajoneuvoverotuksen sekä ampuharrastuksen välillä en näe yhteyttä. Tosin kannattaa ehkä miettiä miksi esim. Ajoneuvoverotuksen korotuksen puoltajien lausuntoja nostetaan mediassa esille ?
Onko syynä se, että koitetaan viitata verotuksen nostamiseen esim. Antti Autoilijan näkemykseen viitaten ? Vai olisikos sittenkin syynä seuraava: Päätös on tehty, eli turha rutista. Halutaan vain joku Antti Autoilija kuvata kehumaan omien pikku kätösten tulosta ?

El demokratiassa ole koskaan ollut kyse juuri minun tai sinun asioista vaan hieman isommasta kokonaisuudesta.

Positiivista on, että vielä ei aseista riisuntaa harrasteta. Se nimittäin olisi myös mahdollista. En sano, että järjestelmä on täydellinen, mutta kontrolli tässä harrastuksessa on hyvinkin tärkeä asia, että me kenellä on oikeus harrastaa ammuntaa sekä metsästää on oikeus harrastaa myös tulevaisuudessa.

Ei sinne pankkiinkaan tarvitse mennä lainaa hakemaan jos on kupru luottotiedoissa.

[jli]

Onko tosiaan ollut jo tilanteita, että samaa kaliiperia ei hyväksyttäisi toiseksi aseeksi? Itsellä meni yhdistelmä lyhyt karabiini + trg mukisematta läpi, kun ovat kuitenkin aivan eri maastoon ja tilanteisiin tarkoitettuja aseita (molemmat metsästykseen).

[MTä]

Olen antanut itselleni ymmärtää, että enemmän sitä pyssyjen hankintaa hidastaa ihmisillä pankkitilin saldo tai (hella)hallituksen puolto kuin lupien saamattomuus. Itsellä ainakin hidastaa.

Eihän prosessi muuten ole niin vaikeaa.
Hankinta tarpeen mukaan, laput kuntoon, käsi taskuun ja kamarille. Lippu kouraan ja ostohousut jalkaan.

[Koheltaja]

Eli kokemusta lupien hakemisesta viimevuosina ei ollutkaan ja siltähän tuo vähän vaikuttikin. Niitä nämä "lupia kyllä saa"-tyypit 90+ prosenttisesti aina ovat olleetkin.

Näissä keskusteluissa on tyypillisesti muutamia ongelmia. Porukat olettaa oman mutun perusteella, toinen on niitä jos... jos.. jos... jos hakisin lupaa nyt niin en saisi kun on yhtenäistämisohje ja laki ja pitäisi tehdä sitä ja pitäisi tehdä tätä eikä ole aikaa eikä ratoja eikä kiinnostusta mutta pyssy pitää saada vaikka sillä ei käyttöä olisikaan.

Kuulostaako tutulta?

Keskitytään siihen tekemiseen, ei jossitteluun eikä toisten asioiden olettamiseen. Sopeutumista vallitsevaan tilanteeseen kannattaa myös harjoitella koska toisten tekemisen kyttäämisellä ja "30 vuotta sitten" takertumalla asiat eivät tule etenemään. Ellei nämä ole harrastamisen varsinainen tarkoitus.

Harrastakaa, sopeutukaa, hakekaa lupia ja käykää ampumassa sekä treenaamassa fysiikkaa joka tukee harrastusta. Täällä marisemalla asiat ei muutu mihinkään.

[mattix]

Vuosi sitten hain neljättä pienoiskivääriä metsästysperusteella. Tämä viimeisin vielä puoliautomaatti.

Luvan myöntäjä soitteli ja sanoi, että tämä on viimeinen metsästysperusteella myönnettävä. Pitää olla muita perusteita, jos jatkossa haluan piekkarin saada.

Yhdelle tutulle luvan myöntäjä sanoi reipas vuosi sitten, että enää ei oikein kiväärilupia saa, kun on metsästyskäyttöön noita aseita kertynyt. Kaverilla lähemmäs 30 keskisytytteistä metsästyskäytön kivääriä.

[Ippe69]

Sopeutumista vallitsevaan tilanteeseen kannattaa myös harjoitella...

Tuolla asenteella Suomessa olisi kielletty isoja muovikuulia ampuvat ilma-aseet ja tuomittu joitain kauppiaita niiden myynnistä.
Onneksi kuitenkin jotku ymmärtää ja viitsii kyseenalaistaa Pohan ohjeistukset ja homma kaatui alkuunsa.
Pohalla muuten ei ole mitään laillista oikeutta tehdä laintulkintoja, tuo yhtenäistämisohjekaan ei siten ole mitenkään sitova dokumentti.

[metsienmies]

Vuosi sitten hain neljättä pienoiskivääriä metsästysperusteella. Tämä viimeisin vielä puoliautomaatti.

Luvan myöntäjä soitteli ja sanoi, että tämä on viimeinen metsästysperusteella myönnettävä. Pitää olla muita perusteita, jos jatkossa haluan piekkarin saada.

Yhdelle tutulle luvan myöntäjä sanoi reipas vuosi sitten, että enää ei oikein kiväärilupia saa, kun on metsästyskäyttöön noita aseita kertynyt. Kaverilla lähemmäs 30 keskisytytteistä metsästyskäytön kivääriä.

Näitä on kuullut useampia, ja tuollainen uhittelu on laiton, sillä laki ei määritä aseiden määrää osaksi lupien saatavuutta. Toki lisäselvityksiä voi pyytää että miksi juuri tämä ase kun lupaviranomainen ajattelee että on jo käyttötarkoitukseen sopivia aseita. Yhdelle kaverille kävi niin, että viranomainen soitossa pullisteli valtuuksiaan että vaatii lisäselvityksiä, kaveri lähetti 4kpl täyttä 4a lappua kertoen jokaisen pikkuriikkisen eron nyt haettavaan aseeseen vs jo kaapissa oleviin, 3pv sen jälkeen lupa tuli. Tuskin vaivautu konsta edes lukeman yhtäkään a4 lappusta loppuun.

Eli periaatteessa sinun tilanteessa metästysperustelu pitäisi vielä riittää, mutta lisäselvityksen voi vaatia että miksi juuri tämä vielä.

Täällä jo tokaistiin onnea, ettei aseistariisuntaa ole tapahtunut, mutta demokratiassa aseistariisunta tapahtuu nimenomaan niin, että pikkuhiljaa asioita kiristetään ja saadaan kansalinen luopumaan oikeuksista/etuuksista. Tavoitteena tehdä asioista niin hankalia ja kalliita, ettei siihen porukka enää ryhdy/kykene mm taloudellisista syistä.

[Jarmando]

yhtenäistämisohjekaan ei siten ole mitenkään sitova dokumentti.

Taannoin lyhyestä muu ase-luokasta tuli kovin vaarallinen ja poha ohjeisti lupaviranomaisia, ettei niitä saa myöntää. Silloin paikallinen lupaviranomainen kertoi ymmärtävänsä, että laki ei ole niiden suhteen muuttunut, mutta niiden myöntäminen olisi suoraan esimiehen käskyä vastaan ja siten "saattaa vaikuttaa palkanmaksuun"... Sitten käytännössä niitä hissukseen myönnettiin joillekin, mutta valtaosalle sanottiin kategorinen ei. Minullekin on annettu lupa "et leuhki kylillä"-ehdon saattelemana.

Eli yhtenäistämisohje on oikein mainio ajatus "vanhojen käytäntöjen" purkuun, mutta lakia senkin tulisi noudattaa.

[Ippe69]

Eli yhtenäistämisohje on oikein mainio ajatus "vanhojen käytäntöjen" purkuun, mutta lakia senkin tulisi noudattaa.

Minusta ei. Jos laki jättää liikaa tulkinnanvaraa niin silloin pitää muuttaa lakia tai tarkentaa sitä asetuksella. Harkintavaltaa pitää toki olla luvan myöntäjällä, hänhän sen hakijan kohtaa fyysisesti ja haastattelee, ei Poha. Mutta siinä pitäisi ensisijaisesti miettiä että voiko ks. tyypille myöntää aselupaa eikä miettiä että sopiiko tuolle argo vai arska.
Jos ja kun nytkin vaihtelee kovasti käytäntö että onko puolari sopiva hirvenpyyntiin niin siitä voisi ihan suoraan lakiin tai asetukseen tehdä tarkennuksia. Se laji kun kuitenkin tapahtuu käytännössä samalla tyylillä lähes jokapaikassa. Samoin kaliiperi/joulerajat voisi olla laissa.

Nyt poha yrittää muuttaa näitä käytäntöjä oman mielivallan mukaan eikä mihinkään lakiin perustuen.

[ltattari]

Ei tuollaisista ohjeista kannata kovasti lannistua, kuten monta kertaa on kirjoitettu lupa-asiat ratkotaan kuitenkin lakiin ja asetukseen perustuen. Ja kuten jo kirjoitin, nohevaa kynämiestä palkitaan, kuten esim. nimim. metsienmies edellä kuvasi. Kun hakemuksessa on riittävästi asiallisia perusteita niin sillä on rajatapauksissa paljon suurempi todennäköisyys mennä läpi kuin ihan minimiperusteilla. Luvanmyöntäjä voi käyttää hyviä hakuperusteita selkänojana myönteiselle päätökselle, tallettaa ne arkistoon josta ne on tarkastettavissa myöhemmin jos lupapäätöstä haastetaan.

Mulla on samanlainen kokemus edellisestä yhtenäistämisohjeesta mitä ninim. Jarmandolla. Kun ohje tuli ja alettiin puhumaan ettei muumeihin saa lupaa niin ajattelin että taitaa olla korkea aika hakea. Yhtenäistämisohjeessa oli esimerkkejä siitä millä perusteilla ei lupaa saa edes hallinto-oikeudesta, joten käytin muita perusteluita. Perustelin muuaseen välttämättömyyden kilpailullisella edulla, laitoin useammastakin practical- ja SRA-kilpailuista asemakohtaisia analyysejä miten olisin suoriutunut paremmin lyhyemmällä mutta edelleen tulivoimaisella aseella. Esim. Loimaalla ammuttiin pikkumontuissa ahtaita stageja, ja ainakin silloin oli tukkiseinä jossa oli pieniä aukkoja, hankala ampua. "M4":stä pistin kuvan hakemukseen, ettei ole epäselvää mihin olen lupaa hakemassa. En tietenkään laittanut perusteluihin että tuohon aika hankala saada bipodi kiinni, ja että kevyenä on hankalampi ampua mitä joku rautakanki. Hakemus oli aika vaikuttava nippu papereita, kanslisti kysyikin viedessä "onko tässä vain yksi hakemus". Lupa tuli, ainoa tarkentava kysymys oli "missä aiot tätä säilyttää", vaikka tuo oli kuvattu jo hakemuksessa.

[HJu]

Joulerajat on jo metsästysasetuksessa. Ei niitä Pohan ohjeeseen tarvitse laittaa, ei varsinkaan muodossa joka ei ole metsästysasetuksen kanssa yhteneväinen.

[Ippe69]

Joulerajat on jo metsästysasetuksessa. Ei niitä Pohan ohjeeseen tarvitse laittaa, ei varsinkaan muodossa joka ei ole metsästysasetuksen kanssa yhteneväinen.

Alapää on, yläpäätä ei.
Tarkoitin tilannetta missä haetaan lämärin lupaa kanalinnustukseen, näin kärjistäen.
Pohan ohjeeseen ei tarvitse, mutta lakiin voisi harkita laittavansa luvanmyöntämisperusteissa.