Mitä tulee tuohon lupien kyselemiseen, näen siinä kaksi pointtia:
- tarkistetaan että osallistuja on poliisin mielestä sen verran luotettava henkilö että hänelle on voitu myöntää (mikä tahansa) aselupa
- tarkastetaan että osallistujalla on lupa hallussapitää asetta jolla hän osallistuu
Ensimmäinen kohta on tunteella tarkasteltuna itselleni hyväksyttävä ja ehkä jopa kannatettava. Toinen kohta on taas kyläpoliisiksi ryhtymistä jonka saisi kitkeä heti alkuunsa.
Koska laina-aseilla siis saa luonnollisesti osallistua, niin tarkistuksen ydin on varmistaa, että kisaajalla on oikeus pitää hallussaan ko. asetyypin asetta.
Ja sekin siis riittää, että paikalla on joku, jolla on tämä oikeus. Tämä joku on luultavimmin kisaan osallistuva kaveri.
Ja selkeyden vuoksi, kortin sarjanumeroa ei vertailla aseen sarjanumeroon, koska laina-asemahdollisuus (ja muutenkin).
Täysin naurettavaa kuvitella tai perustella että esim. omat luvat olisivat vaarassa jos järjestää hyväksytyllä ampumaradalla yleisessä tiedossa olevan kilpailun johon joku osallistuu ilman aselupaa. Yksityisoikeudelliseltakin puolelta aletaan lähestyä syrjintää tms. koska vaikkapa metsästyksenvalvonnan yhteydessä on selkeästi rajattu että vain toimivaltaisella viranomaisella on oikeus tarkastaa aseluvat (ja rikkomusta epäiltäessä täytyy kutsua tällainen viranomainen paikalle). Karrikoiden mitäpä luulette tapahtuvan jos K-marketin kauppias tarkastaa ovella aseluvat koska haluaa eroon näpistelystä?
Syrjintää? Siis syrjitään niitä, jotka haluaisivat osallistua kisaan ilman lain edellyttämää hallussapitolupaa?
On vähän koominen ajatus, että tilanteessa, johon tullaan julkisesti asetta käyttämään sen luvan näyttäminen yhdelle kisajärjestäjälle paljastaisi jotakin enemmän kuin se itse ase.
