Kirjoittaja Aihe: Optiikan suurennoksen korrelaatio valovoimaan  (Luettu 2496 kertaa)

HJu

  • *
  • Viestejä: 6.369
Vs: Optiikan suurennoksen korrelaatio valovoimaan
« Vastaus #15 : Tammikuu 23, 2021, 09:46 »
Jossain testissä totesivat että Zeiss HT-sarjan 50mm objektiivit eivät ole eurooppalaisten kilpailijoiden 56mm huonompia hämärässä. Zeiss HT:n hintaluokassa toki syytä ollakin hyvä suorituskyky.
Terveisin,


HJu

jthyttin

  • *
  • Viestejä: 1.083
Vs: Optiikan suurennoksen korrelaatio valovoimaan
« Vastaus #16 : Tammikuu 23, 2021, 10:29 »
Ei yksi henkilö voi mitenkään testata 9 kiikaria tasapuolisesti yhdessä iltahämärässä. Jo yhteen kiikariin menee helposti testissä mainittu 3min jos suorituskykyä yrittää optimoida tietyssä valaistusolosuhteessa. Huomiota kiinnitti myös ns. civil twilightin lyhyys, sehän riippuu vuodenajasta, paikasta jne. Suomessa tyypillisesti näkee tunnin (tai ainakin melkein) auringonlaskun jälkeen.

Suurimmassa osassa rehellisiä hämäräkäyttöön tehtyjä kiikareita on riittävät ominaisuudet, ja erot alkavat tulla esiin Suomen olosuhteissa sitten kun paljaalla silmällä ei näe mitään. Siis hämärään tottuneella paljaalla silmällä, johon menee ainakin puoli tuntia (tästä syystä esim. digitaali-NV ja perinteisen optiikan testaaminen rinnakkain on hankalaa jos ei naurettavaa).

Testissä myös mitataan mitä siinä mitataan. Esim. viivaparitaulun tähystäminen on relevanttia jos haluat ampua hämärässä viivaparitauluja. Toki sillä saa tehtyä karkeaa karsintaa ja em. digitaalipuolella homma on taas vähän erilaista kun mitataan eri asioita. Lisäksi kiikareiden suorituskyky muuttuu valon aallonpituuden muuttuessa, laatuvalmistajilla enemmän ja tusinavalmistajilla vähemmän suunnitellusti. Parallaksisäätöä (fokusta) joutuu ruuvaamaan hämärän edetessä, tai huijaamaan dioptria-säädöllä jne. Hämärässä ylipäätään ainakaan oma silmä ei tunnu kestävän samanlaista rasitusta kuin paremmissa olosuhteissa eli katselukiikareissakin saa jatkuvasti ruuvata fokusta kun katselee eri etäisyyksille. Tunnetusti silmä ei ole homogeeninen, eli keskialueen suorituskyky heikkenee ja reuna-alueiden kasvaa (myös staattisessa havainnoinnissa vs. liike)

Jos testiä haluaa tehdä, alkukarsintojen jälkeen kannattaa vähintäänkin käyttää luonnonmateriaaleja esim. tarkkailla miten kauan erottaa puusta/pensaasta oksia tms. Muistiinpanot pitää melkein ottaa sanelemalla tai sitten tehdä joku superhimmeä valaistus jossa pystyy juuri ja juuri kirjoittamaan. Ja ilman muistiinpanoja homma on oikeastaan turhaa, no keskellä yötä tms. tasaisissa olosuhteissa pystyy varmaan vertaamaan useampaa kuin kahta kiikaria rinnakkain. Silti ne muistiinpanot on kivat, mukaan lukien mahdollisimman kattava kuvaus testin järjestämisestä.

Paha Arkkitehti

  • *
  • Viestejä: 27
Vs: Optiikan suurennoksen korrelaatio valovoimaan
« Vastaus #17 : Tammikuu 23, 2021, 13:00 »
Hyviä huomioita. Selvää on että ei tuollaisesta "kotitestistä" voi johtaa tieteellistä pätevyyttä, siksi maininta "hyvin empiirinen testi" huonona sarkasmina.;D

Kirjoittaja ilmeisesti noita testannut perheensä kanssa metsästysorientoidusti. Eli putket omistuksessa ja käyttökelpoisimmat niistä jatkoivat kenttäkäytössä, muusta ei tietoa.

Toisaalta en ihan kokonaan sivuuttaisi "testin" havaintoja, sillä ne näyttävät vahvistivan niitä nyrkkisääntöjä joista optiikan valinnassa keskustellaan.

haivula

  • *
  • Viestejä: 351
Vs: Optiikan suurennoksen korrelaatio valovoimaan
« Vastaus #18 : Tammikuu 25, 2021, 08:47 »
Hyviä huomioita. Selvää on että ei tuollaisesta "kotitestistä" voi johtaa tieteellistä pätevyyttä, siksi maininta "hyvin empiirinen testi" huonona sarkasmina.;D

Kirjoittaja ilmeisesti noita testannut perheensä kanssa metsästysorientoidusti. Eli putket omistuksessa ja käyttökelpoisimmat niistä jatkoivat kenttäkäytössä, muusta ei tietoa.

Toisaalta en ihan kokonaan sivuuttaisi "testin" havaintoja, sillä ne näyttävät vahvistivan niitä nyrkkisääntöjä joista optiikan valinnassa keskustellaan.

Nyt näistä kiikareista enempiä tiedä, mutta sen huomannut että aika henkilökohtainen kokemus tuo näkeminenkin. Varsinkin vanhemmala iällä näkökyvyn puutteet määrittelee sen mikä on hyvä ja mikä ei. Muistan semmoisenkin tilanteen että steiner ei mun silmään tositanut lähestulkoon ollenkaan savikiekon oranssia. Kun pyysin kaveria kurkaamaan, niin hänelle se oranssi näkyi steinerin kautta ihan hyvin. Sama esim. taittovikojen, hajataittojen jne. kanssa. Luulisi valovoimankin kanssa voivan olla vastaavia juttuja.
\"Mistäs jos opetettelisit ampumaan?\"