Luodin BC:n vaikutus/nopeus/luodin paino?

[JpL]

Terve kaikki!

Onko kenelläkään tietoa, miten paljon luodin BC vaikuttaa luodin lentorataan?

Esim: 12 gramman Scenar, jonka BC on 0.521, lähtee piipusta 770m/s. Miten paljon saa olla painoa lisää luodilla, jonka BC on 0.700 niin, että lentorata pysyy edes suurinpiirtein samana? Tietenkin painavempi luoti lähtee hitaammin, mutta en kysy sitä nyt, vasta seuraavaksi... Ideana olisi lähettää mahd. raskas ja hyvän BC:n omaava luoti, joka käyttäytyisi painonsa vuoksi tuulessa hyvin, ja olisi pätevä  lentoradan suoruuden kannalta verrattuna tuohon 12 gramman GB422:seen? Yritin etsiä topiikkia tästä, mutta en löytänyt täältä enkä googlella. Mikäli näen löydän sopivan latauksen tuohon Sierran 240 greiniseen ja uskallan ladata sen tarpeeksi syvälle ja luoti käy hyvin, siirryn siihen.



J

[Koheltaja]

Parhaiten saat suuntaa antavaa tietoa kun lataat Killan sivuilta ilmaisen ballistiikkaohjelman jolla pystyt mallintamaan eri lentoratoja.



Itse en aina allekirjoita tätä raskast/suuren BC:n omaavaa luotia koska niissä tuppaa lähtönopeudet jäämään aika alas, tämä on sitten suoraan verrannollinen luodin lentoaikaan. Itse kuulun siihen koulukuntaan että etsin kompromissin luodin painon/BC:n/nopeuden/lentoajan suhteen, jos satsaa pelkästään yhteen näistä ominaisuuksista niin joutuu hyvin useasti tinkimään jostain muusta.



Pelkän BC:n ja painon tuijottaminen tekee monesti "sokeaksi" varsinkin silloin jos aseella/patruunalla ei ole potenttiaalia lähettää luotia riittävällä nopeudella matkaan. Mielestäni kannattaa myös seurata minkälaisen lentoajan saa milläkin BC:llä/nopeudella aikaiseksi niille käytännön matkoille johon pääsee ampumaan.

[john]

Yksi tapa valita pitkän matkan luoti on kerätä valikoima lähes saman ja hyvän bc:n omaavia luoteja ja ottaa näistä luodeista käyttöön se kevyein.



Tai sitten ostat LRB:n J-40 luoteja

[JpL]

LBR:n luoteja? En ole kuullutkaan ennen ko. luodista. Yritin kysellä Sierran luoteja, mutta tuntuu tarjonta olevan aika niukkaa. Muutamia veneperäisiä ei saa suomesta ollenkaan.

J

[Homer]

On täysin ymmärrettävää, että erityyppiset, -painoiset ja erilaisilla ballistisilla kertoimilla varustetut luodit kiinnostavat, kun suunnittelee itselleen TA-käyttöön parhaiten soveltuvia latauksia. Se on myös osoitus siitä että asiat kiinnostavat. Totuus on kuitenkin se etteivät amerikkalaiset huippuballistiset ja (liian) painavat luodit ole mikään oikotie onneen. Sielläkin taatusti joku osaa tehdä aseita ja ampumatarvikkeita kaiken MilSwatSniperTactical-mainospaskan keskellä. Suhtaudun kuitenkin äärimmäiseen skeptisesti kaikkeen sikäläiseen sniperhypeen :x

Aina ei kaikkea löydy kotiSuomesta, mutta hyvät aseet ja ampumatarvikekomponentit pitkän matkan ammuntaan taatusti löytyy.

[john]

Olen lähtökohtaisesti samaa mieltä amerikan hapatuksesta, mutta kun siellä on alan harrastajia ziljoona kertaa enemmän kuin suomessa, on myös tarjonta ja tuotekehitys pidemmällä kuin meillä. ei Lapuaa kiinnosta suunnitella raskasta pitkän matkan luotia mm. siksi, että kourallinen ampujia todennäköisesti tulee kokeilemaan sitä ja ehkä käyttämäänkin (oma olettama, joka perustuu osittain kyselyihin). Toiseksi lafka on sen verran iso, ettei puuhastelu muutenkan todennäköisesti kannata. Jenkeissä taas pikkupaja voi saada tuotteelleen riittävästi ostajia. Olivatpa ne syyt mitkä tahansa, niin isomassa maassa on enemmän harrastajia ja tällöin eksoottisemmatkin tuotteet voivat mennä kaupaksi. Kun riittävästi tutkitaan ja hutkitaan, saattaa välillä syntyä hyviäkin keksintöjä ja tuotteita.



Hyvänä esimerkkinä Sierran luodit. Vaikka tietyt Sierran luodit ovat lähes identtiset Lapuan scenarin kanssa, olen havainnut Sierran luotien käyvän paremmin jo kahdella eri aseella.



Hyvät komponentit Suomesta todennäköisesti löytyy, mutta epäilen suuresti sitä löytyykö parhaat. Tästähän on kysymys.



Sitten täytyy muistaa vielä se hauska tosiasia, että täälläkin kannattaa välillä kirjoitella "uudesta ihmetuotteesta", joka antaa sen käyttäjälle kilpailuissa huomattaman etumatkan muihin nähden, koska totisimmat kaverit yleensä paskovat siinä vaiheessa housuun ja yrittävät keksiä keinoja kieltää tämän käytön kilpailuisssa. :lol:

[HJu]

Tuotekehitys on ta-touhussa vain hyvä juttu. Lost River ballisticsin luodit ovat kalliita joten niitä harva on kokeillut mutta kai ne ihan hyviä ovat.



TA-kisoissa ne voi antaa vähän etumatkaa, jos ei muuta niin henkistä niiden käyttäjälle. Kukaan ei kuitenkaan estä sorvauttamasta tai itse sorvaamasta maailman parasta kisakuulaa. Siitähän se vasta riemu repeäisi jos joku alkaisi voittamaan kisoja luodeilla joita ei saa mistään edes rahalla.



Yleisesti voi kuitenkin todeta että ei .308:iin sen enempää kuin muihinkaan ole sellaista magic luotia että sillä ne kisat voittaa tosta vaan. Kyllä se ampumataito ja olosuhdetekijät painaa aika paljon ts. jos ei niitä hallitse niin hyväkään luoti ei paljon anna anteeksi.

[JpL]

ei tietenkään. Mielestäni 95% on kiinni ampujasta, mikäli ase ja patruuna käy hyvin.

BTW: Huomasin - tai olin huomaavinani - Swarossa muutamia virheitä ristikon mitoissa. Kiikutin juuri saksanseisojani kanssa 50x50 cm pahvin 300 metrin päähän, ja pahvin (harmaa) keskellä on valkoinen 10x10 cm kuvio, jonka sisällä on neliö kooltaan 5x5 senttiä. Swaron PV-S katalooki väittää, että pisteet, jotka ovat milliradiaanin päässä toisistaan ristikon keskipisteen oikealla sekä vasemmalla puolella, ovat halkaisijaltaan 1.2cm/100 metriä. Mistä ihmeen syystä sitten ne molemmat peittävät 300 metrin päästä keskimmäisen mustan neliön, joka on 50x50 milliä?  Koonhan täytyisi olla 3.6cm x 3.6cm, eikö niin? Vieläpä ihan reippaasti! Toisekseen Paksumpien sivupalkkien sanotaan peittävän 25mm/100metriä. Eli 75mm/300 metriä, eikö niin? Mistä syystä sitten nuo sivupalkit menevät ulomman valkoisen neliön ylitse (joka on tasan 100 x 100mm) n. 20-25%. En tiedä tarkkaa määrää, mutta selkeästi kuitenkin joku fibaa, vai? Ristikon keskiosa sen sijaan pitää paikkansa aika tarkasti. Kolmesta sadasta ei kyllä pirullakaan erota mitään puolen sentin heittoja puoleen eikä toiseen, oli linssien ja putken valmistaja kuka tahansa...

T: J

[MSa]

Todennäköisin syy tapauksessasi oleviin heittoihin on että mitatessasi suurennos ei ollut se, jolla ristikko pitää kutinsa 1:1.



Toinen vaihtoehto on se, että kiikarisi ristikon mittasuhteet ei pidä kutiaan ilmoitetulla zoomilla.



Tapauksessasi ristikon perusteella arvioituna olisit arvioinut kohteet liian suuriksi, mikä viittaa siihen että käytämäsi zoomi ei ollut 24x vaan jotakin sen alle. Jos kuitenkin zoomi oli 24x ja olet vakuuttunut kyvystäsi mitata oikein ja että mittaisit oikein, niin ei muuta kuin Swaro huoltoon.



Esim Nightforcea käytettäessä pitää olla huolellinen siitä mitä zoomia käyttää. Etäisyyttä mitattaessa on oikean zoom merkkivivan oltava juuri eikä melkein kohdallaan jotta koonmääritys olisi tarkka. Viivanpaksuuden heitto tekee heti 2% virhettä etäisyydenmittaamiseen.



Msa

[Homer]

Esim Nightforcea käytettäessä pitää olla huolellinen siitä mitä zoomia käyttää. Etäisyyttä mitattaessa on oikean zoom merkkivivan oltava juuri eikä melkein kohdallaan jotta koonmääritys olisi tarkka. Viivanpaksuuden heitto tekee heti 2% virhettä etäisyydenmittaamiseen.

Tuota itsekin olen pohdiskellut muutamaan otteeseen. Onko se niin että kenttäolosuhteissa on virheiden välttämiseksi paras mitata ääriarvolla tai -arvoilla :?  

Kas kun putkeen ei ole laitettu mitään pykälää tai jotain lukitussysteemiä siihen kohtaan jossa mildot-pallukoiden väli on tarkka. Vaikka samantyyppistä kuin suihkun termostaatissa :lol:

Onko muuten monella putki jonka ristikon mitat ovat tarkalleen milliradiaanin suuruiset? Kun esim. S&B PMII:ia on mittailtu niin eri tähtäimissä pallukoiden väli on vaihdellut välillä 1,00 - 1,05 milliradiaania. Vai onko kyseessä ollut "silmävika" tai pieni virhe etäisyydessä?

[JpL]

No suurennos oli kyllä ihan kybällä, kiikarissa ei sinänsä mitään havaittavaa vikaa, mutta kyvyissäni taas jälleen... Mittaan oikein langalla vielä tuon etäisyyden, kun kiikarin mukaan se näyttäisi kaiketi olevan yli kolmesataa, luultavasti 350, mutta vaikea uskoa, koska sitä viime talvena vaimon kanssa mitattiin.

Ellei siis ristikon mitat ole 100% sitä, mitä tehdas lupaa, kai Swaron voi pistää huoltoon? Tässä on takuuta 28 vuotta ja 10kk jäljellä.

J

[MSa]

Mä en ole optiikan sisähelyjen ja tämän ristikkotasojen teorian tuntija, mutta käytännössä olen tehnyt mittausharjoituksia intin 03 ja 04 sekä viimeksi myös TA-tauluun erinäisillä Nightforceilla sekä Leupoldin Tacticaleilla - molemmat siis jenkkityyliset ristikot.



03 ja o4 on oivia mittaukseen, mutta TA-taulu ei oikein toimi yli 500m matkoilla. Tai sitten sen taulun on todella hyvin osuttava kohdalleen johonkin ristikon mittaan, jotta ei joudu liikaa arvioimaan.



Kummallakin kiikarimerkillä oli tarkkaan katsottava millä zoomilla mittaa. Yksi Leupold osui juuri "tapissaan" antamaan oikeita lukemia, mutta muuten tappiin väännetty zoomi antaa karvan verran suuria etäisyyksiä.



Omassa NXSsäni olen määrittänyt tappizoomin mukaisen kertoimen, se on -2,7% etäisyydestä pois. Kenttäoloissa tuliasemakrottia tehdessä mittaukset teen tällä zoomilla ja korjauslaskut sitten perään, jos on aikaa.



MSa

[HJu]

No suurennos oli kyllä ihan kybällä, kiikarissa ei sinänsä mitään havaittavaa vikaa, mutta kyvyissäni taas jälleen... Mittaan oikein langalla vielä tuon etäisyyden, kun kiikarin mukaan se näyttäisi kaiketi olevan yli kolmesataa, luultavasti 350, mutta vaikea uskoa, koska sitä viime talvena vaimon kanssa mitattiin.

Ellei siis ristikon mitat ole 100% sitä, mitä tehdas lupaa, kai Swaron voi pistää huoltoon? Tässä on takuuta 28 vuotta ja 10kk jäljellä.

J

Jos heittoa on alta 5% nin luulen että tehdasta ei paljon nappaa mahdollisest valitukset. Lähetä se tehtaalle jos reklamoit, muiden tekemiä korjauksia ei Swarovski(kaan) kyllä rahoita.



100% oikeellisuutta on aika turha vaatia miltään massatuotteelta. Ei ne koskaan ole 100,000000% oikein. Hyvä jos 97% oikein suurimman osan ajasta.



Optisissa mittalaitteissa, mitä tykistö ennen käytti, piti mittari kalibroida käyttäjän silmän mukaan tunnetulla etäisyydellä. Veikkaan että kiikaritähtäimissä noi mitat, varsinkin jos ristikko on 2-tasossa, pätee vain jos diopterisäätö on nollassa, silmänetäisyys on 0,1mm tarkkuudella juuri oikea, silmä on täydellinen jne. Eli tavallisen pulliaisen näölle säädettynä todennäköisesti enempi harvoin kaikki mitat pätee vaikka itse ristikko olisikin oikean mittainen. Kollimaattori kertoo onko ristikon mitat oikein. Jos on, niin silmä näkee väärin. Sitä tehdas ei voi korjata vaan se on käyttäjän oma ongelma.



En tiedä onko kyseisen Swaron ristikko oikeissa mitoissa vai ei mutta en usko että parin prossan heitto saa aikaan mitään toimenpiteitä valmistajan päässä paitsi postikuluja sinulle. Kannattaa ehkä kysyä ensin sähköpostilla heidän mielipidettä ennen kuin lähetät tähtäintä minnekään.

[MJ]

Moi,



Jommi, eikös Swaron mittasuhteet pitäneet kutinsa suurennoksella 24x, Swaron manuaalin mukaan.

Swaron PV-S katalooki väittää, että pisteet, jotka ovat milliradiaanin päässä toisistaan ristikon keskipisteen oikealla sekä vasemmalla puolella, ovat halkaisijaltaan 1.2cm/100 metriä. Mistä ihmeen syystä sitten ne molemmat peittävät 300 metrin päästä keskimmäisen mustan neliön, joka on 50x50 milliä? Koonhan täytyisi olla 3.6cm x 3.6cm, eikö niin? Vieläpä ihan reippaasti! Toisekseen Paksumpien sivupalkkien sanotaan peittävän 25mm/100metriä. Eli 75mm/300 metriä, eikö niin? Mistä syystä sitten nuo sivupalkit menevät ulomman valkoisen neliön ylitse (joka on tasan 100 x 100mm) n. 20-25%. En tiedä tarkkaa määrää, mutta selkeästi kuitenkin joku fibaa, vai?

Toki varmasti jokin fibaa, jos dottien koko pitäisi olla 1,2cm/100m eli 3,6cm/300m. Tarkista onko manuaalissa virhe, sillä yleensä saksalaisten ja itävaltalaisten scopejen ristikkojen dotit eli pisteet ovat 0,2mrad eli 2cm/100m. Voihan ne jotain muutakin tietysti olla, mutta pääsääntöisesti näin.



Samaa pätee sivupalkkeihin, jos ne valmistajan mukaan on todella 2,5cm/100m eli 7,5cm/300m. Kannattaa taas tsekata manuaalin ja valmistajan ilmoituksen paikkansapitävyys, sillä yleensä saksalaisten ja itävaltalaisten scopejen ristikkojen paksut sivupalkit ovat 0,4mrad eli 4cm/100m tai 0,6mrad eli 6cm/100m. Voihan ne jotain muutakin tietysti olla, mutta pääsääntöisesti näin.



Lainaus MSa:n tekstistä ja se pitää paikkansa, jos mittavirheitä löytyy. Ei siihen mitään lisättävää.

Todennäköisin syy tapauksessasi oleviin heittoihin on että mitatessasi suurennos ei ollut se, jolla ristikko pitää kutinsa 1:1.



Toinen vaihtoehto on se, että kiikarisi ristikon mittasuhteet ei pidä kutiaan ilmoitetulla zoomilla.



Tapauksessasi ristikon perusteella arvioituna olisit arvioinut kohteet liian suuriksi, mikä viittaa siihen että käytämäsi zoomi ei ollut 24x vaan jotakin sen alle. Jos kuitenkin zoomi oli 24x ja olet vakuuttunut kyvystäsi mitata oikein ja että mittaisit oikein, niin ei muuta kuin Swaro huoltoon.



Esim Nightforcea käytettäessä pitää olla huolellinen siitä mitä zoomia käyttää. Etäisyyttä mitattaessa on oikean zoom merkkivivan oltava juuri eikä melkein kohdallaan jotta koonmääritys

NXS:stä sen verran, että kyllä niissä hienosti mittasuhteet pitävät paikkansa juuri 1:1 suurennoksella 22x. Mikäli suurennosta vääntää aivan tappiin suurennos menee yli 22x ja mittasuhteet eivät ole aivan 1:1. NXS:ssä on suurennosta hieman ilmoitettua 22x ennemmän eli juuri sen verran kun suurennos kääntyy yli pykälän 22x.



Lainaus myös HJu:n tekstistä. Näinhän se on kuten HJu kirjoitti. Vain kollimaattori kertoo ristikon mitat tarkasti ja silti kaikkien hyväksymä toleranssi on varmaan jotain 95%, kuten HJu jo kirjoitti. Eipä tähänkään mitään lisättävää.

Jos heittoa on alta 5% nin luulen että tehdasta ei paljon nappaa mahdollisest valitukset. Lähetä se tehtaalle jos reklamoit, muiden tekemiä korjauksia ei Swarovski(kaan) kyllä rahoita.



100% oikeellisuutta on aika turha vaatia miltään massatuotteelta. Ei ne koskaan ole 100,000000% oikein. Hyvä jos 97% oikein suurimman osan ajasta.



Optisissa mittalaitteissa, mitä tykistö ennen käytti, piti mittari kalibroida käyttäjän silmän mukaan tunnetulla etäisyydellä. Veikkaan että kiikaritähtäimissä noi mitat, varsinkin jos ristikko on 2-tasossa, pätee vain jos diopterisäätö on nollassa, silmänetäisyys on 0,1mm tarkkuudella juuri oikea, silmä on täydellinen jne. Eli tavallisen pulliaisen näölle säädettynä todennäköisesti enempi harvoin kaikki mitat pätee vaikka itse ristikko olisikin oikean mittainen. Kollimaattori kertoo onko ristikon mitat oikein. Jos on, niin silmä näkee väärin. Sitä tehdas ei voi korjata vaan se on käyttäjän oma ongelma.



En tiedä onko kyseisen Swaron ristikko oikeissa mitoissa vai ei mutta en usko että parin prossan heitto saa aikaan mitään toimenpiteitä valmistajan päässä paitsi postikuluja sinulle. Kannattaa ehkä kysyä ensin sähköpostilla heidän mielipidettä ennen kuin lähetät tähtäintä minnekään.

Toki tuntuu aika erikoiselta (huom! erittäin subjektiivinen kantani), että Swaron ristikon mittasuhteet olisivat noin pielessä kun mitä Jommi kuvaili, sillä Swaroa on kuitenkin perinteisesti pidetty erittäin laadukkaan optiikan valmistajana ja ainakin ennen on valmistanut erittäin hyvää optiikkaa, kuten esim. AUG:n 1,5x suurentavat tähtäinkiikarit. Tuollaiset heitot ristikon mittasuhteissa mitä Jommi kuvaili ovat huomasti enemmän kuin mihin olen törmännyt tähtäinkiikareiden testeissä.



LRB:n ja Sierran kuulat ovat tiettävästi hyviä - TM:llä on ainakin riittävää kokemusta molemmista ja HJu:llä ainakin Sierrasta, joten heiltä kannattaa kysyä tarkempia tietoja kyseisten luotien BC:stä ja tarkkuudesta. Katso TM:n ja HJu:n jo aiemmat viestit.



LRB:n luodit kyllä vaikuttavat erittäin mielenkiintoisilta, mutta niin, niin kalliita. Lisää empiiristä tietoa pitäisi saada niistä, ennenkuin vetää mitään johtopäätöksiä.



Carpe Diem,



MJ

[JpL]

Terve & Kiitos!

Joo, tuli sama mieleen, että tuskinpa ne parin prossan heitoista piittaa, en oikeastaan minäkään. Harmi vain se, että olen opetellut ulkoa mittasuhteet ja luodin putoamat, ja nyt ne on taas tarkastettava uudelleen.

Joka tapauksessa, tarkastin vielä ristikon keskinäiset mittasuhteet jokaisen siinä olevan viivan ja pallon kanssa verrattuna siihen, mitä manuaali väittää, ja tulos ei ole ihan 100%. No, mitäpä tuosta. Pitää vain opetella kiikarin mittasuhteet uudelleen puhtaalta paperilta.

J