Pystyhajonta?

[Koheltaja]

Tarkka-ammunta ei ole tyylilaji. Osuman saamiseksi on kusetettava olosuhteita niin paljon, kun osuman aikaansaanti sitä edellyttää.

LSa kiteytti loistavasti kaiken olennaisen kahteen lauseeseen :!:



En suoraan laittaisi betonin tms kovuutta hajonnan syyksi vaikka se osasyynä onkin, vaan se, että kovalla pohjalla tassut ei saa tartuntaa ja ase pääse liikkumaan piippuvaiheen aikana jos aseen pito ei ole täysin optimaalinen. Silloin rekyylivaiheessa ase nakkelee pidosta johtuvan vedon suuntaan ja tässä vaiheessa on aika helppo arvata mihin suuntaan osumia arvottiin tällä kertaa.



Tätä testattiin aikoinaan vanerin kanssa bipodin jalkojen alla. Maahan laitettiin palanen liukasta filmivaneria mistä tassut ei saa otetta, kasat oli suurempia kuin normaalisti ja osumat aina siellä mihin suuntaan pito kuljetti asetta rekyylin aikana. Seuraavaksi laitettiin vaneriin tassujen sivuille vaneripalat parilla ruuvilla kiinni niin että bipodi ei pääse liikkumaan sivusuunnassa ollenkaan, kasojen koko parani merkittävästi ja rekyylin aikana ase ei hyppinyt sivuille. Tassut oli koko ajan kovalla pinnalla ilman pehmustetta mutta tukeminen auttoi aika isosti. Tämä testi tehtiin joskus 20 vuotta sitten kun haluttiin selvittää bipodin tuennan ja alustan kovuuden merkitystä, ei kovin iteteellinen testi mutta suuntaa antava.



Näitä testejä tukee mpikkaran tekemä bipodin tukeminen kiinteään pintaan, sama tilane maastossa missä bipodin jalat ankkuroituu maahan ja ipodille voidaan luoda painetta työntö tai veto suuntaan. Yksi tukipiste ja aseen ankkurointi enemmän, ilman pelkällä käsivaralla/poskella tehtävää ankkurointia joka huonolla tukki ergonomialla tai ampuma-asennolla antaa välittömästi isompia kasoja.



Repputuki on mun mielestä yksi parhaita tukia aseen alla makuulta ammuttaessa. Se on vaan erittäin harvoin mukana ammunnoissa ja bipodi kulkee aina mukana niin sitä tulee käyttyä. Hihnasta tai paracordista tehty taskuun mahtuva bipodin lisätuki menee testaukseen seuraavalla ratakäynnillä. Ajatuksena ja olkkarin lattialla demottuna se tuntuu toimivalta mutta nähtäväksi jää onko se käytännössä toimiva viritelmä.

[MMä]

En suoraan laittaisi betonin tms kovuutta hajonnan syyksi vaikka se osasyynä onkin, vaan se, että kovalla pohjalla tassut ei saa tartuntaa ja ase pääse liikkumaan piippuvaiheen aikana jos aseen pito ei ole täysin optimaalinen. Silloin rekyylivaiheessa ase nakkelee pidosta johtuvan vedon suuntaan ja tässä vaiheessa on aika helppo arvata mihin suuntaan osumia arvottiin tällä kertaa.



Tätä testattiin aikoinaan vanerin kanssa bipodin jalkojen alla. Maahan laitettiin palanen liukasta filmivaneria mistä tassut ei saa otetta, kasat oli suurempia kuin normaalisti ja osumat aina siellä mihin suuntaan pito kuljetti asetta rekyylin aikana. Seuraavaksi laitettiin vaneriin tassujen sivuille vaneripalat parilla ruuvilla kiinni niin että bipodi ei pääse liikkumaan sivusuunnassa ollenkaan, kasojen koko parani merkittävästi ja rekyylin aikana ase ei hyppinyt sivuille. Tassut oli koko ajan kovalla pinnalla ilman pehmustetta mutta tukeminen auttoi aika isosti. Tämä testi tehtiin joskus 20 vuotta sitten kun haluttiin selvittää bipodin tuennan ja alustan kovuuden merkitystä, ei kovin iteteellinen testi mutta suuntaa antava.

Ei kovuus ole ainoa syy...en kai niin väittänytkään? Itse keskustelin siitä milä ero pn osumiin betonilla (kova, kitkaton) vs pehmeämmällä alustalla (pehmiäpi, lisäkitka). Ko ero näkyy muuten hyvin ammuttaessa kesällä asvaltilta; vaikka onkin kova niin kitkan takia ase käytäytyy betonia rauhallisemmin.

Repputuki on mun mielestä yksi parhaita tukia aseen alla makuulta ammuttaessa. Se on vaan erittäin harvoin mukana ammunnoissa ja bipodi kulkee aina mukana niin sitä tulee käyttyä. Hihnasta tai paracordista tehty taskuun mahtuva bipodin lisätuki menee testaukseen seuraavalla ratakäynnillä. Ajatuksena ja olkkarin lattialla demottuna se tuntuu toimivalta mutta nähtäväksi jää onko se käytännössä toimiva viritelmä.

Postaahan testituloksi...kiinnostaa kyllä.



Mutta tuossa sun toteamuksessa repputuesta kiteytyy rata-ammunnan ja tarkka-ammunnan HARJOITTELUN ero. "Train as you fight" Ymmärtääkseni nimeomaan tätä nimim. LSa on täällä viimeaikoina peräänkuuluttanut.

[Koheltaja]

Ei kovuus ole ainoa syy...en kai niin väittänytkään?

Ei tässä väitellä vaan vaihdellaan näkemyksiä ja kokemuksia, jos niistä saisi jotain poimittua omiin tarpeisiin. Näppiksen välityksellä teksti on monesti kuivaa ja väärin ymmärrettävää eikä tämä ole kilpailu siitä kenellä on parhaat reseptit sopan keittoon...



"Train as you fight" määritelmä on hyvä myös pitkänmatkan metsästyksessä, ei siellä metällä ole mukana muuta kuin tarpeelliset kamppeet ja aikoinaan kun tuli mettästettyä niin bipodi ei ollut mukana turhan painon ja takertuvuuden takia. Yleensä tuli ammuttua repputuelta, mättään päältä tai ojanpenkalta.



Testeihin voi mennä aikaa, paikallinen .22 rata suljettiin lopullisesti ja varuskunnan radat on nyt alokkaiden käytössä. Laitetaan kommenttia kun saadaan kerättyä kokemuksia.

[LSa]

Mutta tuossa sun toteamuksessa repputuesta kiteytyy rata-ammunnan ja tarkka-ammunnan HARJOITTELUN ero. "Train as you fight" Ymmärtääkseni nimeomaan tätä nimim. LSa on täällä viimeaikoina peräänkuuluttanut.

Käytetään varovasti näitä lainauksia. Upealta tuokin kuulostaa, mutta mun oma motto on: "Kermalla, voilla ja suolalla saat enemmän makua."



Toisen elämänohjeen omin just kaverilta: "Älä käytä väkivaltaa, ota isompi vasara."

[SO]

Latauskokeilut kannattaa kyllä aina ampua "penkkiammunta"-tyylillä jolloin edessä on kunnon benhrest etutuki ja perän alla hiekkapussi jolloin ei tarvitse muuta kuin painaa nappia ja tarkastella taulusta käyntiä.



TA-ammunnoissa monet käyttää nykyisin bipodin sijasta etupussia joka on aika nopea ja muuntautumiskykyinen eri ympäristöihin. Bipodilta ammuttaessa joutuu joskus pitämään asetta erilailla rekyylin takia kuin hiekkapussilta, varsinkin isommissa pyssyissä joissa on jo vähän rekyyliä (338->). Tällöin auttaa mm. bipodin kuormittaminen jolloin pyssyä työnnetään eteenpäin että saa aikaiseksi tiukan paketin ja hallittua rekyylin. Toinen vaihtoehto on vapaalla kädellä vetää kivääriä olkapäätä vasten, mutta tämä vaatii hyvän takatuen toimiakseen. Vähän makuasioita, mutta kokeilemalla löytyy se asento että ristikko pysyy taulussa laukauksen jälkeen. Se mikä on oleellista, on että asento tuntuu luonnolliselta ja tässä tullaan aseen geometriaan ja miten se sopii ampujalle. Nykyiset kiväärit, joissa on täyspitkä M1913 kisko nostavat tähtäin-piippulinjaa ja eivät yleensä ole niin helppoja ammuttavia kuin vanhanliiton ta-kiväärit.



http://www.snigeldesign.com/index.php?id=124&frompage=%2892%29#10">http://www.snigeldesign.com/index.php?i ... ge=(92)#10">http://www.snigeldesign.com/index.php?id=124&frompage=(92)#10

[MMä]

Latauskokeilut kannattaa kyllä aina ampua "penkkiammunta"-tyylillä jolloin edessä on kunnon benhrest etutuki ja perän alla hiekkapussi jolloin ei tarvitse muuta kuin painaa nappia ja tarkastella taulusta käyntiä.



TA-ammunnoissa monet käyttää nykyisin bipodin sijasta etupussia joka on aika nopea ja muuntautumiskykyinen eri ympäristöihin. Bipodilta ammuttaessa joutuu joskus pitämään asetta erilailla rekyylin takia kuin hiekkapussilta, varsinkin isommissa pyssyissä joissa on jo vähän rekyyliä (338->). Tällöin auttaa mm. bipodin kuormittaminen jolloin pyssyä työnnetään eteenpäin että saa aikaiseksi tiukan paketin ja hallittua rekyylin. Toinen vaihtoehto on vapaalla kädellä vetää kivääriä olkapäätä vasten, mutta tämä vaatii hyvän takatuen toimiakseen. Vähän makuasioita, mutta kokeilemalla löytyy se asento että ristikko pysyy taulussa laukauksen jälkeen. Se mikä on oleellista, on että asento tuntuu luonnolliselta ja tässä tullaan aseen geometriaan ja miten se sopii ampujalle. Nykyiset kiväärit, joissa on täyspitkä M1913 kisko nostavat tähtäin-piippulinjaa ja eivät yleensä ole niin helppoja ammuttavia kuin vanhanliiton ta-kiväärit.



http://www.snigeldesign.com/index.php?id=124&frompage=%2892%29#10">http://www.snigeldesign.com/index.php?i ... ge=(92)#10">http://www.snigeldesign.com/index.php?id=124&frompage=(92)#10

Samaa mieltä.



Mielestäni tuo jalkojen kuormittaminen ei toimi TRG:n jaloilla, joten itse ammun .338:a juuri tuolla "tukikädellä vetäen" - tyylillä ja pussi perän alla pitämässä koron.



Näen ensimmäistä kertaa tuollaisen kaupallisen etupussin, mutta hiekkasäkkejähän on käytetty iät ajat. Tuon raahaaminen TA-toiminnassa ei ole järkevää jo tilasyistä, mutta voisi treeneissä mennäkin.Tosin kun mukana on ratakassissa tyhjä hiekkasäkki niin sen nopeasti täyttää vallista (ainakin kesällä) ja kun tyhjää samaan paikkaan lähtiessään niin ei juuri paina eikä vie tilaa.

[Koheltaja]

Kangaspussia (RAY:n rahapussi) on joskus käytetty kentällä, sen voi täyttää hieklla, sammaleella, lumella tms mitä käsiin on saatavissa missäkin olosuhteissa. Samanlainen puolikas pussi ollut perän alla. Helppo täyttää ja tyhjentää ja mahtuu tyhjänä taskuun.

[Homer]

http://precisionrifleblog.com/2014/12/30/best-shooting-bags/">http://precisionrifleblog.com/2014/12/3 ... ting-bags/">http://precisionrifleblog.com/2014/12/30/best-shooting-bags/

[Koheltaja]

Postaahan testituloksi...kiinnostaa kyllä.

Pikainen testi tuli tehtyä mutta siitä en vielä tee johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen käynnin osalta. Suurin vaikutus oli että ase/ampuja pysyi paremmin "nipussa" rekyylin aikana ja ase ei pomppinut sivulle. Testit jatkuu kun saadaan ensin ase käymään halutulla tavalla, vasta sen jälkeen jatketaan testejä narun osalta.

[MVe]

Ei betonilta ampumisen ongelman käsittely vie väärään suuntaan TA:n kannaltakaan. Tukien käyttö on tärkeä osa TA:n taisteluteknistä osaamista ja TRA tuo eteen väkisinkin tilanteita jossa tuki on betonilla. Ilmiö pitää ymmärtää ja pystyä ratkaisemaan kenttäoloissa. Itse jos olen radalla jossa betonilattia a) jos treenaan bipodin käyttöä ammun siten että jalat on katoksen edessä maalla tai b) jos treenaan muuten ammuntaa en käytä jalkoja vaan hiekkasäkkiä, reppua tms tukea jota käyttäisin muutenkin taktisessa tilanteessa. Painavilla, kömpelöillä ja huonoilla TRG:n orggis jaloilla on tehty sellaisiakin ratkaisuja, että ne on repussa ja otetaan käyttöön vain jos muita tukimenetelmiä ei voi käyttää. En oikein ymmärrä miksi pitää ampua kovalta betonilta bipodilla ilman pehmukkeitä alla ja sitten hämmästellä kun kasat ei pysy kasassa - se on päivän selvää että ei pysy.

Tulee enää harvakseltaan vierailtua foorumilla, mutta pisti silmään tuo TRG:n orggisjalkojen huonous.

Ihan vaan tuon jalkamallin isänä kiinnostaa, että mistä saa kevyttä, siroa, vakaampaa varsinkin valonvahvistin päällä ja muutenkin parempaa jalkaa, joka kestää .338 L-M kaliperilla. Hankinta ajankohtana ei ollut ainakaan markkinoilla, eikä ainakaan kotimaisena valmisteena.

[MMä]

Ei betonilta ampumisen ongelman käsittely vie väärään suuntaan TA:n kannaltakaan. Tukien käyttö on tärkeä osa TA:n taisteluteknistä osaamista ja TRA tuo eteen väkisinkin tilanteita jossa tuki on betonilla. Ilmiö pitää ymmärtää ja pystyä ratkaisemaan kenttäoloissa. Itse jos olen radalla jossa betonilattia a) jos treenaan bipodin käyttöä ammun siten että jalat on katoksen edessä maalla tai b) jos treenaan muuten ammuntaa en käytä jalkoja vaan hiekkasäkkiä, reppua tms tukea jota käyttäisin muutenkin taktisessa tilanteessa. Painavilla, kömpelöillä ja huonoilla TRG:n orggis jaloilla on tehty sellaisiakin ratkaisuja, että ne on repussa ja otetaan käyttöön vain jos muita tukimenetelmiä ei voi käyttää. En oikein ymmärrä miksi pitää ampua kovalta betonilta bipodilla ilman pehmukkeitä alla ja sitten hämmästellä kun kasat ei pysy kasassa - se on päivän selvää että ei pysy.

Tulee enää harvakseltaan vierailtua foorumilla, mutta pisti silmään tuo TRG:n orggisjalkojen huonous.

Ihan vaan tuon jalkamallin isänä kiinnostaa, että mistä saa kevyttä, siroa, vakaampaa varsinkin valonvahvistin päällä ja muutenkin parempaa jalkaa, joka kestää .338 L-M kaliperilla. Hankinta ajankohtana ei ollut ainakaan markkinoilla, eikä ainakaan kotimaisena valmisteena.

Just. Kotimaisuus. Kas kun ei saatu varikolla modattuja KVKK jalkoja... Aikanaan varmaan hyvät, mutta painavathan nuo ovat ja hankaloittavat toimintaa käännettynä kantoasentoon



Yksi esimerkki mahdollisesti paremmista jaloista on Harrisit jotka tulevat kiinni UIT kiskoon tukin alle. Hyvin niillä ainakin Lohtajalla pärjäsi. Niiden kestävyyteen en ota kantaa kun en tiedä kuinka paljon niitä on hajonnut esim Sveitsiläisillä joilla ko ratkaisu on käytössä, mutta eipä nuo Sakon jalatkaan käyttöä kestä...enemmän niitä on varastolla ollut rikkinäisinä kun ehjinä hetkittäin...

[MVe]

Ei muuten kannata naureskella KVKK jaloilla. Niitähän muokattuna nimittäin tarjottiin sekä matalana, että korkeana versiona varikon toimesta.



Näköjään kannattaa hieman avata sitä, miksi nykyiseen jalkamalliin päädyttiin, koska tieto on jo näköjään hävinnyt.

Kokeileppa Harrista, tai muuta vastaavaa niin, että Simrad on kiikarin päällä. Jos päästät otteen aseesta, paketti todennäköisesti kaatuu ja vaurioittaa huonossa tapauksessa  kiikaria ja valonvahvistinta.

Jalkakulmaa nähtiin tarpeeliseksi kasvattaa, jotta riittävä tukevuus saavutetaan. Sitä kautta jalkojen pituuden piti olla riittävä ja edelleen sen vuoksi kiinnitys muutettiin piippulinjan tasolle. Ensimmäinen proto syntyi yhdistelemällä Barret 82A1 jalat erikseen valmistettuun kiinnikkeeseen.

Ajatuksia malliin tuli FN FAL paratroopperista ja FAMAksen eri versioista.

Jalustahan on kompromissi ja alihankkija on epäonnistunut monessa asiassa, joita en tässä käy avaamaan ja jonka seurauksena niitä on rikkoutunut. Kuriositeettina voi mainia, että ongelmat alkoivat vasta sarjatuotannon myötä.

Monia sirompia ja kevyempiä toki löytyy ja ne toimivat tietyissä tilanteissa.

Lopuksi on todettava, että kokeiltuja jalkamalleja oli aika monta, eikä Harriskaan ollut tuntematon.



Vielä noin yleisellä tasolla totean, että itse pääsääntöisesti en käytä tukijalkoja niiden tuoman lisäpainon ja joka paikkaan takertumisen vuoksi. Tämä koskee kaikkia malleja. Hyvä tukijalkamalli olisi esim. Steyer Scout mallinen, mutta korkeudeltaan säädettävä ja sisääntaitettuna täysin tukkia mukaileva.

Siinäpä kehittelyä.

[MMä]

Ei muuten kannata naureskella KVKK jaloilla. Niitähän muokattuna nimittäin tarjottiin sekä matalana, että korkeana versiona varikon toimesta.



Näköjään kannattaa hieman avata sitä, miksi nykyiseen jalkamalliin päädyttiin, koska tieto on jo näköjään hävinnyt.

Kokeileppa Harrista, tai muuta vastaavaa niin, että Simrad on kiikarin päällä. Jos päästät otteen aseesta, paketti todennäköisesti kaatuu ja vaurioittaa huonossa tapauksessa  kiikaria ja valonvahvistinta.

Jalkakulmaa nähtiin tarpeeliseksi kasvattaa, jotta riittävä tukevuus saavutetaan. Sitä kautta jalkojen pituuden piti olla riittävä ja edelleen sen vuoksi kiinnitys muutettiin piippulinjan tasolle. Ensimmäinen proto syntyi yhdistelemällä Barret 82A1 jalat erikseen valmistettuun kiinnikkeeseen.

Ajatuksia malliin tuli FN FAL paratroopperista ja FAMAksen eri versioista.

Jalustahan on kompromissi ja alihankkija on epäonnistunut monessa asiassa, joita en tässä käy avaamaan ja jonka seurauksena niitä on rikkoutunut. Kuriositeettina voi mainia, että ongelmat alkoivat vasta sarjatuotannon myötä.

Monia sirompia ja kevyempiä toki löytyy ja ne toimivat tietyissä tilanteissa.

Lopuksi on todettava, että kokeiltuja jalkamalleja oli aika monta, eikä Harriskaan ollut tuntematon.



Vielä noin yleisellä tasolla totean, että itse pääsääntöisesti en käytä tukijalkoja niiden tuoman lisäpainon ja joka paikkaan takertumisen vuoksi. Tämä koskee kaikkia malleja. Hyvä tukijalkamalli olisi esim. Steyer Scout mallinen, mutta korkeudeltaan säädettävä ja sisääntaitettuna täysin tukkia mukaileva.

Siinäpä kehittelyä.

Kiitos taustaa valoittavista kommenteista. Totta turiset tuon Simrad:n osalta; näin varmasti käy.



Tuon KVKK jutun olin sotilashuhuna kuullutkin siksi viittaus



Sama homma itselläni noiden jalkojen kanssa. Repussa ne TRG:n jalat viettävät enemmän aikaa kun aseessa... repputuki ja maaston tarjoamat luonnon tuet kyllä riittävät yllättävän usein.

[Koheltaja]

Naruviritystä testattiin toistamiseen kahden ampujan voimin, toinen ampuja oli ekaa kertaa ampumassa kiväärillä. Narun kanssa alkoi molemmilla tulokset paranemaan ja aseen sai paremmin ankkuroitua paikalleen, koko paketti tuntui tukevammalta myös rekyylin aikana. Naru kiinni bipodin jaloissa ihan alhaalla ja toinen pää takana hiekkapussissa, kevyt veto hiekkapussilla taakse janaru kiristyy ja vetää bipodista löysät pois. Sai ampua paljon rennommalla otteella kuin yleensä tulee ammuttua. Kumpikin ampuja ampui pienimmät ja tasaisemmat kasat narun kanssa. Jatketaan testejä narulla, tämän päivän perusteella ei voi sanoa turhaksi viritelmäksi.

[JL]

Painavilla, kömpelöillä ja huonoilla TRG:n orggis jaloilla on tehty sellaisiakin ratkaisuja, että ne on repussa ja otetaan käyttöön vain jos muita tukimenetelmiä ei voi käyttää.

Mikään jäykkä bipodi jossa teräskynnet ei toki toimi ihanteellisesti betonilla yms.

Ihmeen paljon jalustaa on kuitenkin kopioitu, ottaen huomioon kuinka kompelö ja huono se on..



Kumitassuinen ja tönkkö Harris pelittää toki penkistä ja asfaltilta erinomaisesti, tarvii joskus vaan ammuskella muuallakin.



RPS:

http://images.tapatalk-cdn.com/15/08/28/4badb86da99c112bce7b5f4b250b1601.jpg">



Roedale Raptor:

http://i34.photobucket.com/albums/d150/oneshot1964/DSCN2927.jpg">



Elite Iron Revolution

http://files.harrispublications.com/wp-content/uploads/sites/8/2013/01/elite-iron-bipod.jpg">



RPS Titanium

http://www.rifle-precision-system.com/media/catalog/product/cache/14/image/800x800/9df78eab33525d08d6e5fb8d27136e95/d/s/dsc_0377.jpg">



Nord Arms

http://www.nord-arms.com/image/cache/NORD%20ARMS%20CTA2%20bipod%202-500x500.jpg">