Kirjoittaja Aihe: Forsterin ja Reddingin mikrometriholkeista?  (Luettu 34592 kertaa)

HJu

  • *
  • Viestejä: 6.428
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #15 : Tammikuu 14, 2006, 10:41 »
Käytetään oikeita termejä :-) Body die on se supistusholkki joka ei koske hylsyn kaulaan ollenkaan.



S-type F/L kokosupistusholkista saa muuten "body die":n sillä että ruuvaa siitä yläosat pois eli supistusrenkaat ja nallinpoistopiikin.



No itsellä on tullut hankittua .308:iin seuraavat hilppeet Reddingiltä:



1. Competition Neck-sizer +  carbidihilut laajennuskaraan

2. Competition Bullet Seater

3. Body die

4. S-Type Small Base Full lenght sizer + carbidihilut laajennuskaraan

5. Supistusrenkaat titaaninitridipinnoitteella .334", .335", .336" ja .337"



Jos nyt pitäisi ostaa "parasta" mutta rahalla olisi väliä niin ostaisin seuraavat (oletus käytettävät hylsyt Lapuan hylsyjä):



Forster Ultra bullet seater ja S-type Full Lenght Small Base sizerin ja .336" titaaninitridipinnoitetun supistusrenkaan. Jos ase ei ole puolimoottori tai muuten ronkeli niin S-type holkin ei tarvitse olla Small Base -versio. Näillä holkeilla ei tarvitse tinkiä mistään ja toki ne jotain maksaa mutta esim. luodinasetuksen pituussäätö on helppo säätää 0.001" tarkkuudella.



.338LM:ään minulla on Reddingin S-type F/L sizer ja Forsterin Ultra seater enkä muuta kaipaa. Supistusrenkaana on .365" ja ilmeisesti pitää kokeilla .366" rengasta myös.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 15, 2006, 13:00 kirjoittanut HJu »
Terveisin,


HJu

Koheltaja

  • *
  • Viestejä: 2.925
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #16 : Tammikuu 14, 2006, 10:51 »
Lainaus käyttäjältä: "HJu"
Käytetään oikeita termejä :-) Body die on se supistusholkki joka ei koske hylsyn kaulaan ollenkaan.


Hyvä kun osaa kirjoittaa saati lausua noinkin hienoja sanoja  :wink:  



Siksi käytän body dien nimikkeenä runkoholkki koska se supistaa vain hylsyn rungon, jos se supistaisi myös kaulan niin silloin se olisi kokosupistusholkki...



Nooo, pääasia että paukkuu  :D
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut Koheltaja »
Kylätason ampuja

jartsu

  • *
  • Viestejä: 454
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #17 : Tammikuu 14, 2006, 14:11 »
Mulla ei ole tuota parempaa sarjaa vain tämä yksinkertaisempi



http://www.midwaysuomi.com/suomi/eproductpage.exe/showproduct?SaleItemID=545972



Hyvin sillä pärjää, ainoa mitä ei voi tehdä on tuo kaulan erillainen supistus eri renkailla eli hakea sitä optimia, vaan enpä ole ´tarvinnutkaan kun sentin sisään ammunta 10 suurennoksella 4A ristikolla on aika työtä



Luoditus tapahtuu aivan samalla tavalla paitsi joutuu käyttää tönäriä tiheämpään. :wink:
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut jartsu »

HJu

  • *
  • Viestejä: 6.428
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #18 : Tammikuu 15, 2006, 13:04 »
: Hyvä kun osaa kirjoittaa saati lausua noinkin hienoja sanoja  :wink:  



Kun katson omaa oikeinkirjoitustani niin ei oikeasti ole varaa paljon oikeinkirjoituksessa neuvoa  :-)



Competition -holkit ovat minun mielestä niitä Reddingin holkkejä joissa on mikrometrisäätö. Muut on jotain muuta joka voi tulla samassa rasiassa (esim. se Body Die/Runkoholkki) tai jonka voi osta aivan erikseenkin.



Reddingin Body Die on siinä mielessä kätevä termi että siinä ei ole erehtymisen mahdollisuutta jos/kun alkaa heiltä jotain tilaamaan. Runkoholkki on sinänsä hyvää suomenkieltä mutta Reddingin tai Midwayn sivuilta tilaavalle se ei oikein kerro mitään.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut HJu »
Terveisin,


HJu

jartsu

  • *
  • Viestejä: 454
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #19 : Tammikuu 15, 2006, 18:41 »
kaikki holkit saa myös Competition sarjaa erikseen.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut jartsu »

tikka 300

  • *
  • Viestejä: 14
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #20 : Tammikuu 20, 2006, 09:25 »
Minkälaisilla mittareilla tarkistatte sitten tämän luodin suoruuden ?
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut tikka 300 »

Koheltaja

  • *
  • Viestejä: 2.925
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #21 : Tammikuu 20, 2006, 09:51 »
RCBS:ltä löytyy laite jolla saadaan mitattua luodituksen suoruus, hylsyn kurouma sekä kaulan säteittäiset paksuusvaihtelut.



Mulla on itsetehty vastaava laite jolla saadaan heitot mitattua. Siinä on teline hylsylle johon hylsy laitetaan, heittokellon mittapää laitetaan luotiin kiinni. Kun patruunaa pyörittää telineessä niin kellosta saa samalla luettua vipotukset. Se miten paljon nämä vipotukset vaikuttavat todelliseen osuntaan onkin sitten täysin eri juttu.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut Koheltaja »
Kylätason ampuja

espo

  • *
  • Viestejä: 440
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #22 : Tammikuu 20, 2006, 10:53 »
Forstersin holkkien hintoja kannattaa kysellä myös Sinisalolta Klaukkalasta.



Hylsyn kaulan keskittymisen luulisi hoituvan supistettaessa helposti jos holkissa on sellainen karan kiinnitys jossa kuminen rengas on holkin rungon ja karan kiristysmutterin välissä. Kun karan kiristysmutterin kiristää kohtuulisesti, ei apinanraivolla, se pysyy paikoillaan, mutta laajennuspallon akselitappi jää niin löysälle että se joustaa riittävästi keskittäen laajennuspallon sopivasti hylsyn suuhun nähden ulosvetovaiheessa. Näin tuollaiset holkit on suunniteltu käytettäväksi, mitään löysälläpitämisiä ja kiristyksiä eri vaiheissa ei tarvita, kunhan vaan ei kiristä sitä karaa liian kireälle.



Mitä tulee mikrometrillisten luodinasetusholkkien toimintaan, niin kiväärikaliipereissa lultavasti lähes aina ne on varustettu sellaisella luodinasetuskaralla (tai mikä lie se onton kartionmuotoinen pala siellä sisällä onkaan) joka ottaa tukensa luodin sivusta, noin puoli senttiä luodin kärjestä takapäähän päin. Ainakin jos luoti ei ole mikään huippusuipponokkainen käsintehty erikoisluoti. Tällöin luodin eri valmistuserien kärjen pituusvaihtelut eivät pääse vaikuttamaan asetussyvyyteen tuon taivaallista. Mikäli kärki olisi pidemmältä matkalta erilainen, esimerkiksi vaipan muotoiluun käytetyn muotin aiheuttaman kaarevuussäteen poikkeaman takia, tämäkään ei aiheuttaisi niin isoa eroa asetussyvyyteen kuin mitä se vaikuttaa itse luodin pituuteen. Eli ongelma on ongelma vain sellaisilla asetusholkeilla, jotka ottaa tukensa luodin kärjestä. Ainakaan Forstersin mikrometri holkki, joka minulla on, ei niin tee, vaan toimii asiallisesti. Myöskään Reddingin holkkini ei ota tukea luodin kärjestä. Ladatun patruunan kokonaispituus siis muuttuu, mutta holkki asettaa luodin aina oikealle syvyydelle hylsyyn, ja se kohta mikä mahdollisesti ottaisi luodin kyljessä rihloihin, säilyy vakioetäisyydellä rihloista vaikka luotierien pituus vaihtelisikin.  Tällä ei tietenkään korjata luotien BC.n mahdollista eroa, mutta lähtönopeuksiin ja paineisiin ei ainakaan pitäisi tulla eroja luodinasetuksen takia tällaisissa holkeissa.



ps. luulen, että Reddingillä tai Forstersilla, luultavasti Reddingillä, oli vuosikausia joku patentti noihin luotia muhvin avulla tukeviin asetusholkkiratkaisuihin, ja siksi sellaisia holkkeja ei aiemmin ollut  eri valmistajilla, mutta jo jonkun vuoden tuo patenttisuoja olisi ollut vanhentunut, ja muut, (esim Forsters) voisivat siksi valmistaa nykyjään 'tukiholkkeja' vapaasti. Toivottavasti tuo laskee hintoja, siksi käteviä tuollaiset holkit ovat. T:JE



ps. noitten koheltajan mainitsemien patruunoiden tarkasteluun tehtyjen heittokellojen valmistajien nettisivuilta löytyy käyttöohjeita, joissa väitetään kaikenlaista mitä tietynsuuruinen epäkeskisyys vaikuttaa, eli paljonko heittoa saisi tarkkuuspatruunassa olla. Vaikka en kovasti yleensä nysvääkään, täytyy myöntää että jopa omien dokumentoimattomien havaintojen pohjalta kaulan keskisyys ja luodin asettuminen suoraan vaikuttaa sen verran että sitä kannattaa tarkkailla, mikäli tosi tarkkoja patruunoita haluaa ladata. Tarvitaanko sitten TA-ammunnassa niin tarkkoja patruunoita, onkin eri juttu..
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut espo »

Koheltaja

  • *
  • Viestejä: 2.925
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #23 : Tammikuu 20, 2006, 11:33 »
Sen verran vielä lisäystä espon hyvään ja tyhjentävään kommenttiin että luodin kärkiogivaalessakin on pieniä muotoeroja jopa samassa luotierässä mutta erot ovat erittäin marginaalisia ja vailla sen kummempaa merkitystä. Tästä kärkiogivaalien erimuotoisuudesta johtuen löytyy yksi selitys sille miksi luoti käy hyvin usein parhaiten silloin kun se on selkeästi irti  tai kiinni rihloissa. Kevyt rihlakosketus ei välttämättä takaa hyvää käyntiä jos kärkiogivaaleissa on eroa ja osittain siksi on käytännöksi tullut pitää luoti 0,2-0,5mm irti rihloista.



Itse käytän seuraavaa keinoa mikrometrisäätöisten holkkkien kanssa. Ensin mittaan kullekkin luodille rihlakosketuksen, tämän mitan kirjaan ylös. Samalla luodilla ladataan yksi dummypaukku rihlakosketusmittaan ja kirjataan mikrometristä lukema ylös. Tämän jälkeen on helppo ladata eri luodeilla olevia patruunoita kun ei tarvitse muuta kuin kiertää mikro oikeaan asentoon ja kääntää kammesta. Välillä teen tarkastukset että vaatiiko rihlojen avauksen mahdollinen kuluminen/palaminen latauspituuden muuttamista.



Koko matkalta tukevia luoditusholkkeja löytyy myös RCBS:ltä ja ne ovat siinä suhteessa poikkeavia em. holkkien osalta että ne ovat sivusta avonaisia että luoditusvaihetta voi seurata livenä. Se miten tämä livenä seuraaminen onnistuu onkin sitten kiinni siitä tehdäänkö luoditukset minkälaisella prässillä vai kokonaan käsin. Prässeissä "kurkistusaukko" tuppaa jäämään kiinnityskierteen alle piiloon...
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut Koheltaja »
Kylätason ampuja

HJu

  • *
  • Viestejä: 6.428
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #24 : Tammikuu 21, 2006, 12:14 »
Reddingin holkeissa se karbipikaulanavarruspiikin karbidirenkula on "kelluva".



Espo on oikeassa että kumirenkailla voidaan piikki tai jopa koko holkki laittaa kellumaan ja "automaattisesti keskittymään". Leen holkkien renkaissa on kumirengas osittain tästä, osittain kustannussyistä. Koska useimmat valmistajat eivät kuitenkaan toimita oikeankokoisia neopreenirenkaita niin silloin on kyllä selkeämpi kiristää tappi kohilleen tai käy sitten Tiivistekeskuksesta ostamassa sopivia kumirenkaita. Ainakin omissa RCBS:n holkeissa on nallinpoistotapin kierre niin väljä että jos tappi on "kelluvassa" asennossa niin hyvin herkästi nallipoistopiikki menee nallireiästä sivuun ja solmuun samalla kertaa.



Tosiasia on kuitenkin sekin että joskus holkki vaan on susi ja sille ei maallikko voi muuta kuin vaihtaa sen toiseen. Jos se on aivan kiero niin kannattaa kirjoittaa valmistajalle asiasta. Voi saada uuden tilalle. Tai sitten ei.



Luotien kärjistä sen verran että David Tubb on alkanut myymään "meplat trimmeriä" eli laitetta jolla vakioidaan luotien kärkien pituus. BC laskee kuulemma 2-5% mutta tarkkuus paranee suurin piirtein saman verran. Koska DT tekee noilla rahaa niin kannattaa suhtautua varauksella. Voi ne ehkä vähän auttaa mutta silloin pitää ampujan olla ja aika kone muutoin ja hylsunkaulat sorvattu jne.



Sinclairilta saa aika hyvän heittokellotelineen ja heittokellon jos kiinnostaa mittailla. NECOlla on myös ehkä hienoin tämän sortin laite mutta mielestäni ylihinnoiteltu.



Omissa latauksissa on tilanne se että Reddingin supistajalla ja Forsterin holkeilla lataamalla saan syntymään 50% vähemmän Run-outia eli luodin kärjen heittoa .338LM:ää ladattaessa kuin mitä Lapuan tehdaslatauksissa on ja tämä ilman sen suurempaa nysväystä. -> Holkit ei ainakaan väännä hylsyjä kieroon ja ilmeisesti patruunapesäkin on suora (joka sekään ei ole mitenkään 100% varmaa joka aseessa).
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut HJu »
Terveisin,


HJu

HJu

  • *
  • Viestejä: 6.428
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #25 : Tammikuu 21, 2006, 12:20 »
Semmoinen asia tuli mieleen että joku varmaan ihmettelee eikö RCBS:n tms. valmistajan vakioholkeilla saa sitten yhtä hyviä patruunoita aikaiseksi.



Oma kokemus on että mittatarkoilla vakioholkeilla saa yhtä laadukkaita patruunoita aikaan mutta niiden hienosäätäminen on yhtä tuskaa ja lisärahalla saa elämään helppoutta. Nykyään lataan suht suoraviivaisesti patruunoita laatuvehkeillä koska riittävän hyvä lataus on löytynyt ja voin luottaa holkkien ja prässin toimivuuteen kun tarkistusmittauksilla olen todennut että hyvää tavaraa tulee prosessista ulos.



En varsinaisesti pidä itselataamisesta mutta kustannussyistä sitä on pakko tehdä ja kun lataa niin onhan se kiva tehdä kunnon vehkeillä.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut HJu »
Terveisin,


HJu

Y-P

  • *
  • Viestejä: 304
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #26 : Tammikuu 21, 2006, 13:13 »
Mittailinpa tuossa perjantai-illan ratoksi parisataa .338 250grain scenaria. Pituudet vaihtelivat 39,49mm:stä 39,74mm:iin. Siis neljännesmilli heittoa pisimmän ja lyhimmän välillä! Keskiarvo asettui jonnekin 39,58-39,66 välille, mihin haarukkaan selviytyi noin 75% luodeista. Painoissa ei paria sadasosagrammaa suurempia heittoja ollut.



Tietääpä nyt kuitenkin seurata latauspituuden pieniä heittoja tältä pohjalta seuraavan lataussession aikana.



(Olisi muuten saanut jäädä tuo p-keleen digitönäri aikanaan ostamatta, maailma vaikutti paljon täydellisemmältä ennen sitä.. :wink: )
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut Y-P »
-Y-P-
"FROM MY COLD DEAD HANDS!" -Charlton Heston-

jartsu

  • *
  • Viestejä: 454
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #27 : Tammikuu 21, 2006, 14:18 »
Kustannus syistä ja useasti vielä saadakseen tarkempia latauksia .(kuin tehdas patit)

ostetaan nämä lataus vimpaimet.



No siinä sitten kustannus syistä säästetään vielä väärässä paikassa eli ostetaan tosiaan kaikkein halvimmat ja rimpulimmat vehkeet itelle kuin olla saattaa .



Tämä tietysti johtuu siitä että ei ole vielä sitä tietoa tarpeeksi miten laadukkaat ite ladatut tehdään.



Mutta nyt jos täällä lukevat aloittelijat ottaisivat opiksi ja säästäisivät hieman pitempään tai ottaisivat vaikka vähän lainaa jota on tosi pienellä korolla ja niinpois päin ja ostaisivat näitä mainostettuja laatu kamoja.



Ne kestää isältä pojalle aivan varmasti kunhan käyttää niitä oikein ja niillä on todellakin paljon mukavampi aloittaa latailut jos kerran on tosissaan.



Vuoden tupakki lakko askin pävässä vetävälle on niin paljon jo rahaa että sillä saa jo vaikka mitä.(esimerkiksi, no ite poltan silloin tällöin, hyi)
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut jartsu »

tikka 300

  • *
  • Viestejä: 14
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #28 : Tammikuu 21, 2006, 15:35 »
Itsellä on saman tyyppinen omatele, kaksi karaa jotka on laakeroitu ja karojen päissä kartiosyvennykset johon patruuna asetetaan. Samaan tulokseen olen tullut kuin koheltajakin että ei käytännössä eroja ole huomannut, heitottomalla paukulla isoja kasoja ja 3 kympin heitolla pieniä.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut tikka 300 »

JPa

  • *
  • Viestejä: 464
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #29 : Tammikuu 21, 2006, 20:59 »
Lainaus käyttäjältä: "Y-P"
(Olisi muuten saanut jäädä tuo p-keleen digitönäri aikanaan ostamatta, maailma vaikutti paljon täydellisemmältä ennen sitä.. :wink: )


 Älä usko niitä sadasosamillejä joita digitaalinen työntömitta sinulle kertoo. Työntömitan mekaaninen mittatarkkuus loppuu viiteen sadasosamilliin, ja vaikka digimittari muka enemmän näyttääkin niin se ei ole enää tarkka tulos. Kun halutaan mitata sadasosamillejä niin mikrometri on siihen hommaan oikea kapine. Tämän tiedän työssäni saamasta kokemuksesta, olen toiminut hienomekaanikkona kohta 12v ja käytän sekä työntömittaa että mikrometriä päivittäin. Olen myös kokeillut usean eri valmistajan digimittareita, mutta kaikkien tarkkuus loppuu viiteen sadasosamilliin, joidenkin jopa aikaisemmin.. Ihan vaan vinkkinä!



-J-
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut JPa »
Kuulkaa korpeimme kuiskintaa..