Hylsyt: Sako vs Lapua

[ALa]

HJu wrote: ↑03 Aug 2017 12:11

Sinkkikato eli hylsyt heikkenee itsekseen.

Ei kannata loppuja ampua. Koska yli 20v vanhoja niin Lapua ei välttämättä noita vaihda mutta kannattaa kuitenkin kysyä.



Lähetetty minun D5503 laitteesta Tapatalkilla

Kiitos vastauksesta, laitoin lapualle viestiä mutta eivät vaihda vanhaa erää, kertoivat kyllä että ei kannata ampua.



Purin yhden paukun ja kun holkilla purkasi niin näki miten on ruuti jämähtänyt hylsyn sisäpintoihin kiinni.



Otin kuvan muillekin nähtäväksi jos tästä nyt olisi jollekin hyötyä.



Kuvasta kiitos ja muustakin tiedosta! Itselle aikalailla uutta tietoa tuo sinkkikato. Ymmärtääpä jatkossa hävittää vanhat a-tarvikkeet ajallaan.

[erilainen]

itsellenikin tuli sinkkikato vastaavalla lailla tutuksi.



noin 10 vuotta vanha itseladattu. komponentteina lapuan hylsy, lapuan luoti (b466), cci:n nalli ja 'vanha luotettava' n150. viiden laukauksen sarja keskeytyi neljänteen, kun ammuttaessa ruutisavu tuli lipaskuilusta. tutkittaessa paljastui suunilleen saman kokoinen ja muotoinen kaasun ulostulo reikä suunilleen samassa kohdassa, mutta 90 asteen kulmassa kuvassa olevaan.



patruunat purkuun. luodit uusiokäyttöön, ruuti polttoon ja hylsyt metallinkeräykseen nallien öljyämisen jälkeen. metallinkeräykseen sen vuoksi että kukaan kanssa-ampuja ei olisi innostunut hylsyämpärissä olevista kiiltävistä lapualaisista, kuten itse teen aina kun sellaisia näen sopivissa kaliipereissa.



luottoni lapuaan ei silti horjunut. kaupasta uusia ja käytettynä kerran ammuttuja hylsyjä vaan uudestaan kiertoon.

[Anttari]

M - Bear kirjoitti:

"Itsellä huomio kaliberissa 7.62x53R. Kyseessä ns. tiukemmalla pesämitoituksella oleva kivääri. Lapuan tehdasuudet hylsyt näyttivät mittausten perusteella "turpoavan" noin kolmannen latauskerran jälkeen aivan laippakannan juuresta. Aloin mittaamaan hylsyjen halkaisijaa aivan rungon juuresta kun huomasin että lukkokampi alkoi mennä hylsyä pesitettäessä jäykähkösti kiinni. Täyssupistuksestahan ei ko tapauksessa ollut apua kun supistus ei tietenkään yllä ihan laipan juureen."



Samoja kokemuksia kun lapualaisia hylsyjä modaan .308 =>.260 - kokoon. Lukko ei sulkeudu suosiolla kun hylsyn tyvi jää uholle. Ammuttuja uudelleenladattuja kyseisiä patruunoita vaivaa sama ongelma = hylsyn suu turpoaa, eikä solahda riittävän pitkälle patruunapesään. Joudun täyssupistamaan kaikki hylsyt uudestaan joka kerta.



Hassuinta on, ettei se Hornadyn .260 tulkkauksessa lainkaan nikottele! Sen mukaan kaikki on ok, mutta lukko sulkeutuu nihkeästi jos ollenkaan!??

[Perkeleen_Luoma]

Tulkki voi olla annettujen toleranssien yläpäässä ja pesä alapäästä.

Oletko koittanut tussilla värjätä hylsyä, käyttää pesässä kampi kiinni asti. Tämän jälkeen tarkastelee mistä ahdistaa.

[VMR]

Hylsyasiassa tiedusteluihin kun uusi lataaja/foorumilainen olen: mikähän on vikana kun Lapuan hylsyt miedommillakin latauksille 9,3*62 paukuista alkaa suusta useasta kohden saamaan pientä halkeaman alkua. Hylsyt on käytetyn latauspaketin mukana tulleita, kuulemma kerran ammuttuja.. Olen puhdistanut pesemällä pesuaine+etikka-liuoksessa, kuivannut  uunissa 100° 20min.. Norma samalla lailla käsiteltynä ei oireile.. Liian vanha hylsy??

[POM]

Lapuan hylsyä on tullut käytettyä melkoisen paljon Ruotsin Mauserissa (6,5 x 55 SE) ja ilman ongelmia, mutta nämä hylsyt ovat olleet järkiään kerran ammuttuja. Aikoinaan Lapua möi ilmeisesti latauserien testipatruunoiden hylsyjä (?), mutta lopetti tuon jo aikoja sitten. Sen jälkeen lisähankinnat on pitänyt tehdä ampumaradoilta keräämällä virheettömät talteen. Kun Ruotsin Mauser ei niin hirveän yleinen kaliberi kuitenkaan ole, tulin ostaneeksi uusia Lapuan hylsyjä 100 kappaleen erän, mutta kokemuksen perusteella taitaa olla samalla ensimmäinen ja viimeinen ostokerta uusien Lapuan hylsyjen osalta: käyttökelpoinen lataus kivääreissäni on 44,5 grainia N 160-ruutia 9 gramman Scenarin takana ja Paanasen latausarvojen mukaan max on 46 grainia tuolle yhdistelmälle. Eli lataukseni on 96,7 % maksimista. Viime kesänä (2016) poikani kävi ampumassa karhukokeen uusiin Lapuan hylsyihin lataamillani patruunoilla ja ensimmäinen laukaus ongelmitta, mutta 3 seuraavan kohdalla Sakon uuden Varmintin lukot hän sai juuri ja juuri auki ja ehti ampua kokeen. Seurasin ammuntaa kopin ulkopuolelta ja totesin, että taisit suorastaan nautiskella laakasematta kuin muinaiset KUPSilaiset, kun käytit ajan ihan viime sekunteihin saakka, mutta kiroilutulvasta selvisi välittömästi, ettei siitä ollutkaan kysymys. 3 hylsyä hän oli löytänyt mukaansa , yksi oli hävinnyt ampumakopin kolkkeroihin. Yksi hylsyistä oli OK ilman painemerkkejä, kahdesta oli nallit irroneet. Kun aseen lippaasta löytyi 3 irronnutta nallia, hävinneestäkin hylsystä oli siis nalli irronnut. Luonnollisesti ammunta olisi pitänyt välittömästi lopettaa heti ensimmäiseen vaikeaan lukon avaukseen, mutta vähän äkkinäisenä hän ei tätä tajunnut. Latauserä oli 50 kappaletta, ruuti annosteltu RCBS:n Charge Master 1500:lla jokaiseen, minkä lisäksi jokaisella lataussessiolla varmistan vielä laitteen kalibroinnin mekaanisella Lymanin vaakalla. Radalta palattuani purin jokaisen patruunan ja tarkistin ruutiannoksen; kaikissa ruutiannos oli tarkasti oikea. Seuraavaksi poimin näistä puretuista hylsyistä sattumanvaraisesti 9 kappaletta, jotka latasin samalla reseptillä, mutta toisella ruutierällä (uusi ruutipurkki) ja kävin ampumassa ne. 6 laukausta, hylsyt normaaleja, ei mitään ylipaineeseen viittaavaa, 2 laukausta hylsyn kannassa ulosvetäjän kohdalla kiilloittunut jälki lukon avauksen johdosta, mutta ei vaikeuksia lukon avaamisessa ja sitten viimeinen laukaus: nalli irti. Yhteenvetona siis: 100 kappaleen erästä Lapuan uusia hylsyjä ammuttu 13 kappaletta, joista 4:stä korkkasi nalli ja 2:ssa ylipaineen merkkejä hylsyn kannassa. Keskustelin asiasta Esa Paanasen kanssa ja hän oli sitä mieltä, että ostamassani hylsyerässä on hylsyjä, joiden valmistuksessa joku vaihe on mennyt pieleen. Sanoi törmänneensä vastaavaan koeammuntojensa yhteydessä aivan miedoilla latauksilla eli hylsyt ovat onnettoman pehmeitä. Lähetin asiasta viestiä myös Lapualle, mutta sieltä ei ole kuulunut mitään, ilmeisesti heitä ei asiakkaiden reklamaatiot kiinnosta. Tämän kokemuksen perusteella en halua toimia Lapuan uusien hylsyjen testaajana vaan koetan jostain löytää jo kertaalleen ammuttuja. Kyseistä reseptiä olen latauskirjanpitoni mukaan ladannut ja ampunut yli 800 laukausta ilman muita ongelmia kuin yllä kuvatut.

[260]

Kannattaa kyllä reklamoida asia uudelleen.. Lähettää vaikka 10 hylsyä reklamaation mukana takaisin ja hylsylaatikon lot. numero mukaan. Kerran reklamoinut Lapuan luodeista ja palaute oli kyllä asiallista.. Kertomus mukaan hylsyjen käytöksestä.

[POM]

Jäljellä ja tallessa tuosta sadan kappaleen hylsyerästä (Lot  P00537501) on 97 hylsyjä, joista 85 ampumattomina (ja ampumattomiksi jäävätkin), mutta nallitettuina. Myös alkuperäinen laatikko on tallessa ja siitä tuo hylsyerän numero. Leppävirralla on Lapuan porukkaa tulossa tulevana lauantaina kehumaan tuotteitaan, ajattelin viedä nämä silloin mukanani ja kysä naamatusten kommentteja, kun kirjallisesti homma ei ole johtanut mihinkään. Tuon saman olen jo vuosi sitten heille tiedoksi saattanut.

[POM]

Kävin Leppävirralla ja paikalla oli Lapuan edustajana Erkki Seikkula. Toimitin hänelle 50 kpl ostamiani käyttämättömiä Lapuan hylsyjä, loputkin olisi joutaneet, mutta nuo 50 kuului riittävän alkuperäisessä pakkauksessaan. Tämän lisäksi jätin hänelle 3 tallella olevaa 'karhukoehylsyä' nalleineen (yksi hylsyssä kiinni, 2 irrallaan) ja tämän lisäksi toisella ruutierällä ammutun viimeisen hylsyn, josta nalli niin ikään korkkasi. Lupasi selvittää asiaa ja panna tietoa tulemaan.



Paikalla oli jaossa myös Vihtavuoren latausopas 2017 ja sen mukaan maksimilataus N160:lle 9 gramman Scenarin takana on 43,8 grainia (uudet Swedu-Mauser-kaliberiset aseet). Sen mukaan käyttämäni lataus 44,5 grainia on kiistaton ylilataus eli 1,6 prosenttia yli maksimin.



Itse olen käyttänyt Esa Paanasen kirjoissaan antamia latausarvoja ja siellä maksimilataus onkin 46,0 grainia ja käyttämäni lataus siis 96,7 % maksimista eli kyseessä ei olisi tuon mukaan ylipainelataus. Paanasen taulukoihin on tullut luotettua enkä ole vertailuja aiemmin edes huomannut tehdä Vihtavuoren antamiin arvoihin. Mitähän tässä pitäisi ajatella? Taitaa tulla patruunanpurkuvasaralle töitä?

[Perkeleen_Luoma]

Mitään latausopasta ei pitäisi tulkita kuin piru raamattua. Juuri tästä syystä ne lataukset aloitetaan alhaalta. Ja aina asekohtaisesti.



Eroja on hylsyjen merkeissä, valmistuserissä, ruutierissä ja painepiipuissa niin paljon, että tunnetusti eri lataustaulukoiden ruutiannokset vaihtelevat.

[POM]

Jo vain noita latauksia olen kehitellyt lähtien alareunasta, niin tässä SweduMauserissa kuin monessa muussakin kaliberissa. Tavoitteena on kaikissa ollut hakea lataus, joka antaa parhaan kasan, mutta pysyy visusti maksimilatauksen alapuolella. Jotkut hakee maksiminopeuksia, minua ne ei kiinnosta vaikka mittari on tullutkin hankittua. Nyt tässä SweduMauserin tapauksessa Paanasen maksimi näyttää olevan melko tarkkaan 5 prossaa korkeampi kuin Vihtavuoren vastaava arvo. Nyt itselle tuli suoraan sanoen puskista, että haritusta on noinkin paljon. Kysyin asiaa Seikkulalta ja hän arveli Paanasen seisovan lukujensa takana, mutta mittaustavoissa on kuulemma eroja. Voi olla, mutta minä lataajana katson annettuja arvorajoja ja ne on selvästi ilmoitettu painoyksiköissä ruutia/latauskombinaatio. Paanasen ilmoittaman ylärajan puitteissa olen toiminut tässä(kin) tapauksessa sen alla pysyen, eikä ongelmia aiemmin ole ilmennyt.



Kuten kai tuli jo aiemmin todettua, tässä SweduMauserin 9-grammaisen Scenarin latauksessa tasan ainut kerta on siis nuo Lapuan uudet hylsyt, jolloin olen selviin ylipainemerkkeihin törmännyt. Voi olla yksioikoinen päätelmä, mutta kun se on ainut muuttuja tässä casessa, henkilökohtainen epäilys kohdistuu tuohon ainoaan muuttujaan eli uusiin hylsyihin ja siihen, että niiden jossain valmistusvaiheessa olisi jotain mennyt pieleen. Samaa arveli Paananenkin ja hänellä käsittääkseni on melkoinen kokemus alalla.



Olipa syy noihin selviin ylipainemerkkeihin hylsyissä mikä tahansa, haluan tietää sen, koska en halua ottaa riskejä latausten suhteen. Jossain määrin skeptinen kuitenkin olen, tulenko syytä koskaan tietämään: Seikkula totesi, että he tekevät vuodessa 800.000 hylsyä (SweduMauseria?) ja jos niissä olisi jotain vikaa, heille tulisi niistä reklamaatioita jatkuvalla syötöllä. Jäi vähän vaikutelma, että siinä taisi jo 'tutkimus' tulla suoritetuksi...

[SO]

Millaisessa kunnossa ko aseen piippu on? Onko kuparit poistettu? Ruutieristä tulee helposti pieniä vaihteluita jotka oireilee jos ollaan lähellä asekohtaisia maksimilatauksia. Uuden hylsyerän tilavuus on helppo mitata ja verrata sitä vanhoihin. Noin monen irronneen nallin perusteella voisi olettaa latauksessa jotain olevan vialla. Kuivunut ruuti tms.

[POM]

Kuparit poistan Forrest vaahdolla ja kuparoinnilla en usko tuossa olleen/olevan vaikutusta, ainakin, jos silmämääräiseen lopputulemaan on luottamista. Kuivanut ruuti taas kaatuu selityksenä mielestäni siihen, että noilla hylsyillä kahdella eri aikaan valmistetulla ja hankitulla ruutierällä lopputulos oli sama. Minulla on ylhäällä molempien ruutierien valmistustiedot ja puretuista patruunoista kertyneen ruudin panin mahdollisia jatkoselvityksiä varten talteen alkuperäiseen astiaansa. Kun Lapua ei ole osoittanut asiaan mitään mielenkiintoa vuoteen, en tiedä, vastaako jäljellä oleva ruuti enää vuoden takaista tilannetta. Sen jätän joka tapauksessa käyttämättä. Jälkimmäistä ruutierää sen sijaan käytän lataukseen edelleen, mutta en kyseisiä hylsyjä.



Ase on Sako 75 Varmint enkä oikein jaksa uskoa, että sen sulkuvälit tms olisivat pielessä. Ainakaan mitään ongelmia ei ennen tätä ole ilmennyt. Kun aikojen kuluessa itseladattujen patruunoiden määrä alkaa lähestyä 30.000 kpl:tta eikä aiemmin ole ilmennyt ongelmia ammuttaessa, täytyy todeta, että tämä tilanne säikäytti pahemman kerran. Maksimilatausten alla olen pysynyt kaiken aikaa kaikilla kalibereilla, mutta yllätys oli, että noissa maksimimäärissä esiintyykin vaihtelua riippuen kenen lataustaulukoita käyttää. Luonnollisesti seuraan painemerkkejä latausta kehittäessäni, mutta aiemmin en ole törmännyt painemerkkeihin hakiessani hyvää käyntiä enkä ole maksimilatauksiin asti tarvinnut edes mennä. Paanasen kirjoihin päädyin aikoinaan siksi, että niistä löytyi latauksia harvinaisemmillekin luoti/kaliberiyhdistelmille. Hyllystä löytyy Paanasen kirjat useampanakin painoksena.

[POM]

Hylsyjen tilavuuksia en ole vertaillut. Soitin tapahtuman jälkeen välittömästi Paanaselle ja hän oli sitä mieltä, että vika täytyy olla hylsyjen valmistusprosessissa tapahtunut virhe, jonka vuoksi hylsyt ja niiden kannat ovat jääneet pehmeiksi, jonka vuoksi ne eivät kestä vaadittavaa painetta. Tämä on siis hänen näkemyksensä asiasta, itse en tunne valmistusprosesseja tms. Hän kertoi itse törmänneensä vastaavaan ilmiöön koeammuntojensa jossain vaiheessa aivan miedoilla latauksilla jollain kaliberilla. Selvityksissä oli todettu käytetyn hylsyerän jääneen liian pehmeiksi. Käsittääkseni Paanasen asiantuntemusta näissä latausasioissa ei ole asetettu kyseenalaiseksi.



Itselleni joka tapauksessa on tärkeää pyrkiä selvittämään, miksi kävi niin kuin kävi lataamieni patruunoiden ammunnan yhteydessä, koska en halua ottaa minkäänlaisia riskejä.



Luonnollisesti ensimmäinen epäilyksenalainen syyllinen olen minä lataajana. Siksi olen tutkinut oman osuuteni latausprosessissa purkamalla jäljelle jääneet latauserän patruunat ja tarkistamalla niiden ruutiannokset (kaikissa tarkasti oikein) sekä ladannut uudella ruutierällä samalla annostuksella (joka tätä ennen ei ole aiheuttanut ongelmia sen enempää tässä Sako Varmintissa kuin Tikka 65:ssa tai Valmetin rihlakossa)  kahdella vaakalla annostukset varmistaen pikkuerän ja saanut saman ongelman aikaan. Itse en keksi, mitä olisin enemmän oman toimintani (ja sen 'virheettömyyden') selvittämiseksi kyennyt tekemään, vaikka eihän tämä tietysti täysin aukoton päättelyketju ole, koska ylipaineen aiheuttaneet patruunat tuli ammutuiksi . Olisi kyllä melkoinen sattuma, jos 50 kappaleen erässä 4:stä ammutusta 3 on väärin annosteltua ja kaikki muut ei. Ruutierien ominaisuuksia en tietysti osaa testata, mutta aika erikoinen sattuma olisi sekin, että kaksi eri aikaan valmistettua ja hankittua ruutierää antaa saman tuloksen nimenomaan näillä hylsyillä. Viime syksyn jahdeissa ammuin kuitenkin Varmintilla eri hylsyerään samalla reseptillä jälkimmäisellä ruutierällä ladattuja patruunoita ilman ongelmia.



Mielenkiintoista kuulla, mitä Lapua vastaa, jos yleensä vastaa. Kuullostellaan.

[JL]

Kävin Leppävirralla ja paikalla oli Lapuan edustajana Erkki Seikkula. Toimitin hänelle 50 kpl ostamiani käyttämättömiä Lapuan hylsyjä, loputkin olisi joutaneet, mutta nuo 50 kuului riittävän alkuperäisessä pakkauksessaan. Tämän lisäksi jätin hänelle 3 tallella olevaa 'karhukoehylsyä' nalleineen (yksi hylsyssä kiinni, 2 irrallaan) ja tämän lisäksi toisella ruutierällä ammutun viimeisen hylsyn, josta nalli niin ikään korkkasi. Lupasi selvittää asiaa ja panna tietoa tulemaan.



Paikalla oli jaossa myös Vihtavuoren latausopas 2017 ja sen mukaan maksimilataus N160:lle 9 gramman Scenarin takana on 43,8 grainia (uudet Swedu-Mauser-kaliberiset aseet). Sen mukaan käyttämäni lataus 44,5 grainia on kiistaton ylilataus eli 1,6 prosenttia yli maksimin.



Itse olen käyttänyt Esa Paanasen kirjoissaan antamia latausarvoja ja siellä maksimilataus onkin 46,0 grainia ja käyttämäni lataus siis 96,7 % maksimista eli kyseessä ei olisi tuon mukaan ylipainelataus. Paanasen taulukoihin on tullut luotettua enkä ole vertailuja aiemmin edes huomannut tehdä Vihtavuoren antamiin arvoihin. Mitähän tässä pitäisi ajatella? Taitaa tulla patruunanpurkuvasaralle töitä?

QL:n nimellinen hylsytilavuus 6.5x55 hylsylle on 3.701cm3.

Jos hylsytilavuutta pienennetään niin paljon että hylsy on laskennallisesti 100% täynnä (hylsynkaula mukaanluettuna) 44.5gr N160 ruutipanoksella, tulee hylsytilavuuden olla 3.570cm3. Laskennallisia paineita pelkkä hylsytilavuuden pienentäminen nostaa 3.701cm3 lähtötilanteesta 248bar.





Eli jos paineet ovat olleet normisti alle maksimien (nallit eivät litassa/kraaterilla), sanoisin että pelkkä hylsytilavuuden pienentäminen ei voi mitenkään aiheuttaa niin hurjaa ylipainetta että hylsyt saa hakata halolla pois pesästä + kaikki nallit irtoavat. Puhumattakaan siitä että kantaleima alkaa stanssautua näkymättömiin. Muutoksen syyn haarukoinnissa lähtisin itse poissulkemaan syitä ensimmäisenä jostakin ihan muualta kuin hylsyistä.

 

Eikä hylsyssä paineen kasvamiseksi voi kai oikein muuta pielessä ollakaan kun poikkeuksellinen pieni tilavuus, ja sillä asia ei oikein mitenkään selity.

Jos oikein jossittelemaan aletaan, ehkä osittain tukossa oleva nallireikä olisi voinut aiheuttaa detonaation- mutta tästäkin varoituksena hang-firet ja lopulta päreinä oleva ase. Joten sitäkään se ei voine olla.