TARKKA-AMPUJAKILTA

LainaaTämän lahtauksen tulos ei ole enää se armeija, jossa itse suoritin asepalvelukseni ja jolle vannoin sotilasvalani.

Raskain mielin joudunkin toteamaan, että harkitsen tässä tilanteessa vakavasti sotilaspassini palauttamista. Kehotan kaikkia pohjoiskarjalaisia pohtimaan tätä samaa.



Kirjoittaja on Karjalaisen päätoimittaja ja reservin yliluutnantti.

Lainaa
Esimerkkejä voitaisiin esittää kauempaakin, mutta otetaan ensimmäiseksi esimerkiksi 1930-luku.



Ennen Talvisotaa marsalkka Mannerheim halusi, että Suomi varautuisi Venäjän hyökkäyksen varalle ja hankkisi puolustusmateriaalia. Poliitikot eivät uskoneet sodan tulevan, vaan prioriteettina oli esimerkiksi olla velaton valtio. No, kuten tiedämme niin ei Venäjä välittänyt poliitikkojemme uskomuksista, vaan hyökkäsi.



Kun sota syttyi, niin sitten poliitikot lupasivat ostaa aseita mistä hyvänsä ja mihin hintaan hyvänsä - mutta sitten niitä ei enää ollut juuri saatavissa ja hinta oli kova, puhumattakaan siitä, että yleisesti ottaen ne ostetut aseet eivät enää ennättäneet Talvisotaan. Esimerkiksi onnistuimme ostamaan USA:sta siihen aikaan ihan hyviä hävittäjälentokoneita Brewster, mutta ei niistä ollut iloa vielä Talvisodassa. Jatkosodan alussa ne olivat kuitenkin hyvä olla olemassa.

Lainaa"Omahyväisuuden, ylemmyyden tunteen ja jäykkäniskaisen oman organisaation perinteen vaalimisen pitäisi viimein nöyrtyä kokonaisuuden hyväksi. On surullista, että ilmavoimien entisen komentajan, kenraali Olavi Seeven (1909-1973) 1970 luvulla johtaneen toimikunnan ehdotukset reserviläisliittojen yhdistämisestä kariutuivat, vaikka niillä toki oli laajaa kannatusta."