Latauslaitteista

[OOK]

Olen aikeissa aloittaa lataamaan itse patruunoita kaliiperissa 308. Ongelmana on mitä pitäisi hankkia, että pääsisi alkuun. Itse olen ajatellut hankkia RCBS Rock Chucker kit lataussarjan ( http://www.jpr-company.com/rcbskit.html">http://www.jpr-company.com/rcbskit.html ) ja käsittääkseni tarvitsen myös ainakin  latausholkit (http://www.jpr-company.com/latausholkit.html">http://www.jpr-company.com/latausholkit.html ). Mutta mitä muuta tarvitsen ruudin, hylsyjen, luotien ja nallien lisäksi?

[JpL]

Tuossa setissähän taitaa olla kaikki: Ruutivaaka on, työntömittaa ei, hylsytrimmeri vissiin ei... loput taitaa olla vähän tarpeen mukaan. Tuota mukana tulevaa ruutiannostelijaa tarvitset jos meinaat ladata paljon patruunoita, se nopeuttaa hommaa. Suojalasit kannattaa olla kun lataa.

RCBS tekee hyvät vehkeet. Esim. Lee´n latausvehkeet on tosi hentoja ja menee rikki usein, vaikka toisaalta Lee´n holkit on ihan ok. Itselläni tosin on RCBS:n holkitkin.

Jos tekee heti alussa kunnon investoinnin latausvehkeisiin, ne kestää sitten tosi pitkälle, eli kannattaa.

[west]

Jo vain JPL kerto mitä tarvitaan.

Eli ku mä lataan,niin:

hylsyjä

Hylsyteline

vesiliukonen "rasva"

"pulloharja"

hylsynpidin(kaliperikohtanen)

Supistusholkki täys tai kaula riippuu onko syytä paikkolaukaukseen vai ei jos paikko niin täyssupistus

latausprässi

työntömitta

hysytrimmeri

nallireijän avarrustyökalu

nallitaskun putsaustyökalu

purseenpoistotyökalu sisä-ja ulko hylsyn suuta varten

nalleja

pöytänallitin(varmempi kuin käsi)

ruutia

ruutivaaka

ruutiannostelija

ruutisirotin

luodinasetusholkki (jos tarkkuuslatauksia niin benchrest holkki)

luoteja

patruunalaatikko



voi ol et jotai unohtu mut pääsääntösesti näin

[HJu]

Lataushommissa ehdottomia värkkejä kaiken muun lisäksi ovat:



- SUOJALASIT (ampujanlasit käy)

-Digitönäri (halpakin käy)

-Mikrometri

-Pieni ruutisuppilo jolla kaataa vaakakupista ruudit hylsyyn

-Muistiinpanovälineet ja kynä että tietää vielä jälkikäteen 3 vuoden päästä mitä patruunassa on sisällä

-Edellämainitusta syystä panosrasiat on hyviä koska silloin hylsyerän mukana kulkee paperilla/tarrlla tieto kuinka monta kertaa ne on ladattu ja mitä niissä on sisällä jos ei vielä ammuttu

-Ohjekirja jossa kerrotaan miten ladataan tai sitten kokenut kaveri neuvomaan

-Ohuet sormikkaat joilla homma sujuu (työjarruja ei kannata käyttää)

-Hyvä latauspöytä (keittiön pöydänkulma ei ole yleensä hyvä kestävyysmielessä eikä muutenkaan jos taloudessa asuu yhtään ketään muita)



Häiriötöntä latausaikaa, varsinkin alussa. Kaikenlaisen seurustelun ja TV:n katselun voi unohtaa useimmista latausvaiheista, toki nallitaskujen vakiointia voi tehdä tv:tä katsellenkin.



Työvaiheista sen verran että itse olen havainnut käteväksi supistaa ja muuten huoltaa hylsyt yhtenä iltana isompana eränä. Toisena iltana nallitetaan maan peijakkaasti ja sitten sitä seuraavana iltana voidaan alkaa lataamaan isompaa erää. Suosin metodia jossa jo nallitettu hylsy ruuditetaan ja luoditetaan heti ruudituksen perään. Tämä ei vaadi mitään hylsytelineitä ja tupla-annosten riski  vähenee oleellisesti kun hylsyyn on mitattu ruuti oikein ja laitettu heti perään luoti tulpaksi. Lataamisen voi myös helposti keskeyttää milloin tahansa kuin ei ole 47 kpl valmiiksi ruuditettuja hylsyjä kun perheen esikoista pitää lähteä viemään korvalääkäriin la-iltana 21:37.



Prässin pitää olla terästä. RCBS Supreme Rock Chucker on jees mutta Lee Steel Press on sekin hyvä ja maksaa puolet RCBS:stä.



Hornadyn Lock-n-Load holkkisysteemi on hyvä mutta se sopii muihinkin prässeihin kuin Hornadyyn.

[JpL]

Niin joo: Pöydästä. Se prässi sitten vääntää aika kovaa vaikka käytät liukastinta (jos et käytä, hylsy juuttuu melkein 100% varmuudella holkkiin kiinni ja sen irrottaminen on usein aikaa vievää..)

Jos sulla on jossain hyvässä kuivassa paikassa vaikka vanha keittiön pöytä, jonka kannen paksuus on 4cm eteenpäin, on se siihen hyvä.



Jos käytät kerran ammuttuja hylsyjä, niitä ei välttämättä tarvitse supistaa kokonaan, pieni, 5mm matkalta hylsyn suusta supistaminen riittää ja toisinaan ko. patruunat käy tarkemmin kuin täyssupistetut. Tehdasuutta hylsyä ei tarvitse tietenkään supistaa.

[er]

Kysymys 338Lm lataamiseen.  Mitä prässiä voidaan pitää suositeltavana kyseisen kalliberin lattamiseen.  Olen ajatellut heivata nykyisen Leen (Challeger)kaappiin 338LM hommaamisen myötä.



Olen lähinnä ajatellut kombinaatoita RCBS Rock Chukker tai Redding Big Boss prässiä + Holkeiksi olisi tarkoitus ostaa Forsterin mikrometri luodiasetinholllki ja täyssupistushollki. Kaulasupistus holkkia en ole missään kyseiseen kaliiberiin nähnyt myynnissä. Onko tietoa mistä kaulasupparin 338LM:ään saisi hommattua?



Olen myös hatkinnut hornadyn tai Forsterin Co-ox prässiä.



http://www.forsterproducts.com/store/detail.aspx?ID=33">http://www.forsterproducts.com/store/detail.aspx?ID=33



Onko yllämainittu kombinaatio mielestänne järkevä? Saavuttaako Forsterin prässillä jotain mitä RCBS:llä tai Reddingllä ei saavuta?

[Homer]

Kaulasupistus holkkia en ole missään kyseiseen kaliiberiin nähnyt myynnissä. Onko tietoa mistä kaulasupparin 338LM:ään saisi hommattua?

Onhan niitä vaikka missä. http://www.smartreloader.com/advanced_search_result.html?keyword=338+lapua&search_in_description=1">Tuolla esimerkiksi aika edullisesti ja ilman tulleja.

Ai niin, taisitkin tarkoittaa nimenomaan Forsteria... :oops: No, itse kuitenkin tilasin tuon Competition set:in. Hinta oli tuolla puolet Midwayn hinnasta ja tuli nopeasti kuriirilla työpöydälle.

[HJu]

Onko tietoa mistä kaulasupparin 338LM:ään saisi hommattua?

Hyvinvarustetuista webbikaupoista noita saa ostaa mutta tuttavapiirissä noiden käytöstä on yleensä tullut riesaa jossain vaiheessa. Syynä se, että varsinkin kesällä jo lähes ylikokoon jäänyt hylsy esim. 5 latauskerran jälkeen kovilla latauksilla ei haluakaan tulla patruunapesästä ammunnan jälkeen pois. Siinä voi harmittaa jos on ajanut +100km Syndaleniin ja ase menee jumiin kolmannella laukauksella.



Itse käytän Reddingin S-type kokosupistusholkkia erillisellä supistusrenkaalla (paras koko lapuan hylsyillä ja 250 Scenareilla on .365"). Aseessa on kyllä aika nafti patruunapesä toisin kuin esim. TRG-42:ssa. -> Jos aseesi on tehdaspeli niin kaulasupistuksessa voi joku järki ollakin. Kustompeleissä täyssupistus on melkeinpä pakollista eikä vaikuta tarkkuuteen mutta parantaa toimintavarmuutta.

[er]

Kiitos tiedoista. Harkitsen kaulasupistusta lähinnä vain hylsyn keston parantamiseksi, mutta jos riski jumittuneeseen hylsyyn on todellinen, niin unohdan kaulasupistuksen samantein ja tilaan Forsterin holkkisarjan. Vai onko Redding parempi?

[HJu]

Supistukseen Reddingin S-type with Bushing ja mukaan vielä karbidinen kaulanavarrussetti. Luodinasetukseen Forster on hyvä ja puolet halvempi kuin vastaava Redding.



Yksi vaihtoehto on hankkia kaulasupistusholkki ja tilata Reddinggiltä ns. Body Die jolla voi sitten hylsyn runko-osan tarvittaessa supistaa minimimittoihin vain jos ongelmia tulee. Tämä holkki ei ole hirveän kallis mutta koska se ei supista kaulaosaa niin tulee kaksi työvaihetta.



Ei täyssupistaminen niitä hylsyjä hirveästi kuluta KUNHAN OPETELLAAN MITTAAMAAN SE MITÄ TEHDÄÄN. Eli jos patruunapesä on maksimimitoissa pituuden osalta ja täyssupistusholkilla vedetään suoraan ilman mittaamisia supistusholkkiin kiinni saakka niin kyllähän ne hylsyt sadaan CIP-minimiin ja allekin. Ammuttaessa hylsy taas venähtää ja kulahtaa. Näin ei kuitenkaan yleensä kannattaisi tehdä vaan mitataan ensin missä kohtaa säätöaluetta hylsyn olkapäitä saadaa se "aavistus" siirrettyä taaksepäin jotta patruuna sinne pesään suosiolla mahtuu.



Hylsyn kanta ei tällöin tule täysin supistettua mutta ei esim. TRG-42:n kohdalla haittaa koska sen patruunapesä on takaosastaan yleensä hieman väljempi kuin CIP-minimimitta. Ilmeisesti on haettu toimintavarmuutta tällä mitoituksella.



Tekemällä oppii mitä oma ase sietää ja mitä ei. Omissa aseissa täyssupistan kaikki koska haluan että ase toimii aina. Tarkkuus on toistaiseksi ollut aivan riittävä. Kiväärini tosin ovat aseseppäkustomeita nafteilla patruunapesillä joten täyssupistus on melkeinpä pakko.

[Jukka]

Tälläviikolla tuli hankittua latauslaitteita, RCBS rock chucker kit. Takoituksena olisi alkaa lataamaan .308win patruunoita.

Mikä on kokeneempien mielipide Forsters bencrest sarjan supistusholkeista. Olisiko järkevää sijoittaa näihin ja voiko kyseisiä holkkeja yleensäkään käyttää tehdas aseessa (tikka t3)? Ovatko nämä takoitettu ainoastaan tiukoilla mitoilla tehtyihin patruunapesiin.

Luodinasetusholkiksi vahvana ehdokkaana on Fosters.

[tt]

Hylsyn kanta ei tällöin tule täysin supistettua mutta ei esim. TRG-42:n kohdalla haittaa koska sen patruunapesä on takaosastaan yleensä hieman väljempi kuin CIP-minimimitta. Ilmeisesti on haettu toimintavarmuutta tällä mitoituksella.



Tekemällä oppii mitä oma ase sietää ja mitä ei. Omissa aseissa täyssupistan kaikki koska haluan että ase toimii aina. Tarkkuus on toistaiseksi ollut aivan riittävä. Kiväärini tosin ovat aseseppäkustomeita nafteilla patruunapesillä joten täyssupistus on melkeinpä pakko.

Olet sanonut muissa keskusteluissa että kaulasupistettu hylsy voi lopulta juuttua patruunapesään. Miten tiukkapesäinen ja vaikka CIP-maksimipesä eroavat tässä suhteessa. Eikö molemmissa tapauksissa kaulasupistettaessa hylsy veny lopulta lähes pesän mittaiseksi, niin miksi maksimimittainen pesä olisi toimintavarmempi?



Samalla kysyn että oletteko katsoneet patruunapesän pintaa tarkemmin, onko se kiillotettu vai näkyykö siellä kalvauksessa syntynyttä karheutta? Eikö hieman karheapintainen patruunapesä ole lukon kestävyyden kannalta parempi, koska paineen alaisena hylsy tarttuu tiukemmin seinämiin ja rasittaa sulkuolkia vähemmän. Voiko karheudesta olla haittaa? Itselataavissa ei-massasulkuisissa patruunapesän pinnan karheudesta on hienoista haittaa, mutta mm. pulttilukkoisessa en näe haittapuolia.

[GRinda]

Tästä patruunapesän karheudesta ja lukon kestämisestä voi olla montaa mieltä. Lujuuslaskennassa ei voi olettaa karheudesta mitään ihmeellistä lisähyötyä, muutenkin tuon merkitys on vähäinen. Hylsy katkeaa, että naps vaan jos siihen aletaan voimia kohdistaa. Itse en ole nähnyt lukkoa, jossa olisi tyssäytymiä saati sitten, että sulkuolat olisivat leikkautuneet  :lol: Jos näenkin niin epäilen ensimmäiseksi materiaalivikaa tai pielessä olevaa lämpökäsittelyä. Jos marginaali jätettäisiin niin pieneksi, että tuolla seikalla olisi oikeasti merkitystä lukon kestävyyteen niin kyllä tämä ampuminen olisi ihan eri vaarallista puuhaa.



Kaikella on tietysti merkitystä kaikkeen, mutta tämä kuuluu osastoon ammut monta piippua loppuun ennenkuin lukko on väsynyt käyttökelvottomaksi = akateemista keskustelua.



Haittaa on siinä, että jos hylsy jumittuu pesään niin karheammassa on tiukemmin. Akateemisesti jatkaen tietysti karheassa pesässä karheiksi tulleet hylsyt voivat kuluttaa holkkeja enemmän, koska ovat karheita ja lika tarttuu helpommin.  :wink:



Selvyyttähän asiaan ei tule ennenkuin joku ostaa 100 pyssyä ja hio puolesta pesät karheiksi, lopuista peiliksi - ja sitten antaa soittaa. Molempia on nähty ja molemmat ovat toimineet.

[tt]

http://hunting.about.com/library/graphics/barCartcl2.jpg">



Muistelen lukeneeni että joku kasa-ampuja oli kait todistaakseen sulkuolakkeiden tarpeettomuutta ampunut pitäen lukkoa kiinni peukalollaan ja antanut hylsyn hoitaa tehtävät. Kevyt kaliiperi on aina kevyt kaliiperi. Koska kitkakerroin ei ole mikään luonnonvakio jonka voi vetäistä listasta kohdalta "karhea Mo-Cr-teräs patruunapesä kosketuksissa valmistajan X messinkihylsyyn", vaan on aina kosketuksissa olevalle parille sillä hetkellä ja niissä olosuhteissa oleva arvo eikä mallitusohjelma voi kuin arvioida sen suuruuttaa tilastojen ja taulukoiden perusteella.

[GRinda]

Esim. mosinilla voi mainiosti ampua ilman sulkuolkia sulkukappaleessa...älköön kenellekään nyt jääkö mielikuva, että kannattaisi millään pienoiskivääriä suuremmalla koittaa, että pysyykö lukko paikoillaan hylsyn kitkan avulla. Jos hylsyn kantaa ei mikään pidä paikallaan niin kanta liikkuu taaksepäin kunnes repeää irti. Hyvin todennäköistä on, että tämä "joku kasa-ampuja" ei ole testannut hylsyn kitkaa vaan demonstroinut ylimääräisen "sulkuolan" toimintaa.



Palataan alkuperäiseen aiheeseen, eikö olisi viisasta kaulasupistaa ne hylsyt ja etsiä siihen Reddingin runkoholkkiin sellainen säätö, jolla varmistetaan, että patruunat jokatapauksessa juuri ja juuri mahtuvat pesään ahdistamatta, sekä (toivon mukaan) tulevat uloskin sieltä. "Oikein" kokosupistamalla kyllä saavutetaan tällöin hyvin samantapainen lopputulos sillä erolla, että kahdella holkilla kaulan ja rungon supistusasteet voidaan säätää toisistaan riippumatta. Runko-osaa tuskin tarvii supistaa läheskään joka kierroksella. Toisaalta pyssy paukahtaa vaikka vääntäis joka kerta hylsynpitimeen asti kokosuparilla.