Peuralan Asepajan piiput?

[MOj]

Pari piippua on ollut mullakin tuolta. Molemmissa käynti ok, toisessa erittäinkin hyvää, mutta kuparointi on voimakasta ja 15-20 lks osumapiste alkaa hieman vaeltamaan. Ehkä taipumus tehdä aavistus liian tiukkoja piippuja. Nykytilannetta en tiedä.

[MikaS]

Pari piippua täälläkin ja molemmat ihan stanan kronkeleita käymään. Sitten kun löytyy sopiva luoti ja lataus toimii, mutta vastapallona monet painot ja luodit ei käy ollenkaan. Elämä on ollut paljon helpompaa, Mäkisten, Shilenien, Tikkojen, Jp:n  ja Lotharien kanssa. Tosin olen kuullut erään sepän sanovan, että peuralat käy yleensä paremmin mitä lotharit.

[nakki]

   Tuli hommattua Peuralan piippu 6.5CM.
Takana vasta 23lks, joten ei vielä paljon kerrottavaa. Ammuin lopuksi kolmella eri panoksella kasat bipodi tuelta.
Sako range 17mm, Norma match 29mm ensimmäinen ylös, Sako TRG 19mm.
5lks. Sitten putsaus, ja kuparin poisto. Ei vielä paljon kuparoinut tuolla laukaus määrällä.

[Koheltaja]

Kuulostaa lupaavalta jos kuparointi on saatu haltuun, on pelkästään hyvä jos kotimaasta saisi laatupiippuja jotka käy ja kuparointi on kohtuullista tai olematonta.

[Long Range]

Minulla ei ole kokemusta Peuralan piipuista,mutta hän käyttää samaa Ovako terästä,mitä Mäkinenkin pääsääntöisesti käytti uransa ajan.
Kovaahan tuo on ja vetorihlauksessa tahtoo työstöjälkeä jäädä.Kestää kyllä varmasti isältä pojalle ja pojan pojalle.Samoin läppääminen kovaan teräkseen on hevosen työtä.
Yllyttänyt Artoa koittamaan 416R terästä parissa puhelussa,mutta valitellut sen saatavuutta.

Olen yrittänyt olla "sutenöörinä" että Arto ja Juha Söderholm alkaisivat tekemään piipun valmistuksessa yhteistyötä.
Kun Mäkisen Erkki eläköityi,niin noiden 2:n käsissä alkaa olla kotimaisten custom piippujen valmistus osaaminen.
Nyt nytkähti hiukan eteenpäin ja valmistetaan yhteistyössä muutama piekkarin piippu sellaisesta teräksestä josta aikoinaan "vahingossa?" syntyi eräs Suomen parhaiten käynyt 22 LR piippu Mäkisen käsistä.
Katsotaan mitä syntyy.

Tuosta kuparoitumisesta esimerkki takavuosilta.

Kaverini osti käytetyn Sako 308 kiväärin Etelä-Suomesta näkemättä omin silmin.Kylläkin yhteinen kaverimme kävi katsomassa ja siistiksi kehui ulkonäölleen.

Latasimme patruunoita ja 100 m:n radalle koittamaan.Ammuimme kumpikin kasatukien päältä ja 5 ls kasat 5-6 cm.Kaverini hiukan naama kurtussa,kun oli ajatellut satunnaisesti latvalintujakin tuolla ampua.

Sanoin kaverilleni,että käydäänpäs meillä kotona lenkki ja tullaan takaisin.

Ase penkkiin ja puhdistin ensin piipun niin puhtaaksi,että VFG tulpat tuli valkoisena ulos.Laitoin puhdistuspuikon päähän kartiomallisen pidikkeen,joka laajentaa VFG tulppaa mitä syvemmälle kiertää.

Sain Juha Söderholmilta hienojakeista timanttitahnaa ja sitä VFG tulppaan.Kirratulla tulpallakin tunsi kuinka ahdas piippu oli 15-20 cm pesän jälkeen.
Boroskooppia en silloin vielä omistanut.
Hinkkasin tahnalla niin kauan,että tiukatulla tulpallakin vastus alkoi tuntua tasaiselta.
Perään puhdistus,että tahnat pois ja radalle takaisin.

Mihinkään muuhun en aseessa koskenut ja tuon jälkeen kasat asettuivat <15 mm 100 m:iin.

Muutaman viikon päästä 300 m:n radalle ja ko ase ampui 40-55 mm:n kasoja 300 m:iin.

Piipun kuparointiin vaikuttaa moni muukin asia kuin piipun sisäpinnan laatu (vaikka varmasti merkittävin).

*Käytetty lähtönopeus

*Luoti tyyppi

*Rihlan nousun tasaisuus. (Yleensä ok vetorihlauksessa).

*Palkkien korkeus/leveys/piipun mitat suhteessa käytetyn luodin paksuuteen

*Piippu blogi aseissa liian tiukka momentti blogin kiristyksessä aiheuttaa blogin kohdalle kuparointia.

*Onko porauksen jälkeinen reamerilla ajon jälkeinen läppäys tehty huolella,että palkkien päällystä sileä ja absolut pyöreä.

*Urasyvyyden tasaisuus keskenään/koko matkalla

*Eli pienikin soikeus iso/pikku kaliiberissa alkaa kummittelemaan kuparoinnissa myös.

Timppa

[Koheltaja]

Hyvä jos Peuralan kanssa piekkarin piippu projekti nytkähti eteenpäin, jäädään kuulolle

[Woodsman]

Aselaatuisen 416R:n saatavuus on ihan hyvä jos ostaa riittävän paljon kerralla Normilaatuista AISI 416R tankoa saa muuta kuin tilaa.

[rum]

Mäkisen jälkeen kun vaihon Shilen SM:300VM nii onhan eroa kuparoinnissa , 08 on ennestään juuri ei kuparoinnissa eroa 50 laakin jälkeen, vaikka toisessa mennään 950m/s vauhteja vähintään.

Käynnistä ei vielä kunnon selekoa kun vähä jääny unholaan kaapin perälle, ehkä joskus?

[Valkoselkätikka]

Minkämoista kasaa nuo peuralan putket naputtaa? Itekki peuralalainen suunnitteilla ja jo alustavasti vähän soitellu heilleppäin, mutta tuo kuparointi vähän arveluttaa? Jos piippu on poikkeuksellisen tarkka niiin mahtasko sen kärsiä.. 300wsm kaavailin mutta heillä ei ollut siihen kalvainta. Sanoi että kyllä sekin onnistuu mutta hinta vähän kasvaa kun se kalvain ostetaan sitä varten. Mietin vain meniskö sillä 300wm:ällä kum se löytyy. Tässäkin langassa on useempia 300wm peurslaista, onkos ne kasat mimmosia?

[metsienmies]

Itellä on n 1.5 kk sit valmistunut 6.5 piippu Artolta, tehdas 8g scenu kävi jo 6mm kasan ensimmäisen 30lks sisällä, eikä tehdas/itseladattu (katoin vaan 0.2 irti rihloista ja 95% taulukkomaksimista)scenu ole yli 0.5moa kasaa käynyt 300m matkalle. Laukauksia piipulla vähä vajaa 100 joten "sisäänajo" käytännös vielä kesken mutta käy ja kukkuu. Jouduin tosin metästystä varten vaihtamaan jo vanhan piipun takas, joten hetki menee kun tulee enemmän laukauksia 6.5 piipulla.

Arton piippu on ainut mitä olen sisäänajanut ja hänen ohjeillaan, ja kyllä sen huomasi jo 20lks jälkeen että ainakin piipun puhdistus nopeutui huomattavasti.

Kuparointi on omasta mielestä täysin yliliioiteltu ongelma. Ellei piipussa ole purse joka kerää kuparia vain yhteen kohtaan, ei pienestä kuparifilmistä ole muuta kuin hyötyä.

[Koheltaja]

Kuparointi on omasta mielestä täysin yliliioiteltu ongelma. Ellei piipussa ole purse joka kerää kuparia vain yhteen kohtaan, ei pienestä kuparifilmistä ole muuta kuin hyötyä.

223 Jalosen asentama Peuralan piippu oli eri mieltä. Puhdistuksen jälkeen käynti oli jäätävän hyvää sen 20-25lks jonka jälkeen piippu oli niin kuparoitunut hyvä käynti oli menetetty. Mutta jos tämä oli yliliioiteltu ongelma niin mikäs siinä...

Kuten aiemmin taisin kirjoittaa, on hyvä jos Peurala on saanut kuparoinnin kuriin koska hänen piiput on olleet hyvinkin tarkkoja, kuten oli Mäkisen piiputkin parhaimpina aikoina. Vahva ehdokas seuraavaksi piipuksi nykyisen Shilenin tilalle kun se ylittää 5x5lks/150m/0.5moan keskikäynnin, kaukana ei olla.

[MOj]

Sama homma 6.5x55 kanssa. Ekat 15-20 lks käynti tosi hyvää, jonka jälkeen kasat leviää hieman. Kuparointi jäätävää huolellisesta sisäänammunnasta huolimatta. 6.5 x 47 piippu epäonnistui, eikä koskaan juuri ole antanut alle 0.7 moa:n käyntiä tuurikasoja lukuunottamatta. Tässäkin kuparointi jäätävää. Pesä tehtiin uusiksi toisen sepän toimesta ja ylimenoa pidennettiin mikä vähän auttoi, mutta ei mikään huippupiippu. Taipumuksena tehdä ehkä hieman liian tiukkoja piippuja. Nykytilannetta en tiedä.

[metsienmies]

En väitäkään etteikö joissain yksilöissä voi ongelmia esiintyä. Totesin vain yleisesti jos foorumeita lukee, että kuparointi on mielestäni hieman ylipaisutettua. Toki itsellä ollut vain tehtaan piippuja ennen Peuralan kisapiippua, ja trghen tein kokeeksi ekan kuparinpoiston 1500lks jälkeen ja totesin toimenpiteen täysin turhaksi. Kävi yhtälailla ennen ja jälkeen. Sama ollut tikan piipussa.

Pitää kahtoa kuinka Arton piippu alkaa käyttäytyä kun se pääsee kunnolla käyttöön. Laukauksia tosiaan n 100 vasta alla ja käynti ollut jo jäätävän hyvää. Pisintä sarjaa ollut n 40lks, joten edellisten perusteella voisi odottaa ettei ongelmia pitäisi esiintyä. Pitää vaihtaa piippu takas paikalleen kun hirvien metsästys meillä päättyy.

Loppukevennyksenä olen vähän pettynyt, ettei ole vielä kommentoitu "Todellisiin ta-tositilanteisiin lähdetään puhtaalla piipulla ja harvoin ammutaan kymmeniä laukauksia, joten ei merkitystä jos käynti häviää 30lks jälkeen" 🤪

[cheeb]

Olen ymmärtänyt näin: Peuralan valmistusmenetelmä on lastuaminen ja tosiaan lastuamisen jälkeen piippu pitää käsin läpätä, että sieltä saadaan ne miljuunat lastuamisen jättämät poikittaisurat pois.
Piipun valmistustekniikka hänellä on varmasti hallussa. Lyökää vaan euroa tiskiin sen verran että varmasti läppää kunnolla piipun sileäksi.

Sellaista Peuralaa katsoin borescopella missä piipun keskivaihe 20cm matkalta oli läppäämättä. Silmällä tuota ei näe, mutta borescopella näkee, mikäli ei ole läpätty.
Patruunapesän edestä ja piipun suusta oli läpätty sileäksi. Tuo läppäämätön kohta kerää kuparia ja ruostuu myös herkästi kosteudesta metsästyskäytössä. Käynti 1.25moa.
Voishan tuon läppäyttää, esim sillä kuhmon sepällä. Se on noita läppäyksiä tehnyt facebookin mukaan.

[Klpro]

Oma kokemus JJ-94 Peuralan piipulla. 338 LM. Käyttö vastoin kaikkia suosituksia säälimätöntä ja piippua lyhennettii perästä päin n. 30mm 2000 laukauksen jälkeen.
2784 laukausta ja käyttö edelleen säälimätöntä, joten vaihdetaan toiseen. Lähtönopeuksista puuttuu uuteen verrattuna 35-40m/s samalla latauksella. Seppä suositteli LW-konseptia ja itselläni myönteinen kanta asiaan.
Peuralan piipun tarkkuutta en voi moittia. Ammuin varsin raakoja ratatestejä 300metriin luokkaa 40 lks päivä ja ta-kursseilla jopa 100 lks päivä. Jaster kaatui 1400 metriin toistuvasti. On selvää että 338 LM ei tuota leikkiä kestä. Varsinkin umpikupariluodit tappiin ladattuna ja 5x4 sarjoja taulua vaihtaen ovat aika rajua hoitoa. Puhdistus ammoniakilla silloiin kun viitsi,joten tämän kokemuksen mukaan pidän Peuralan piippuja laadukkaina.