Steinert Super Chrono

[uolevi]

Äänenpaineen mittaus?? Valmistajan mukaan laite kyllä näyttäisi mittaavan luodin edellään työntävän yliäänisen shokkiaallon ohitushetkien aikaeron eli mittausperiaate ja suuntavirhe on samantyyppinen kuin induktiiviantureilla.

[mysteryman]

Shokkiaalto etenee äänennopeudella. Todennäköisesti anturi joka sen havaitsee on nimenomaan paineanturi. Itse start-stop systeemi  eli ajan mittaus joka kuluu anturien herättämisen välillä on kyllä kaikilla tuntemillani mittarityypeillä samanlainen.



Lue koko ketju ajatuksen kanssa uudestaan läpi niin pitäisi tulla selväksi miksi näillä mittarityypeillä kallistumisen aiheuttama virhe on erilainen.

[HJu]

Joku testi oli muistaakseni uusimmassa Riista- tai Ase-lehdessä.

Ennen kuin väitetään virheistä mitään niin olisi tietenkin hyvä kokeilla aidolla laitteella. Epäilen että ääniaalto kulkee myös osittain laitteen kuoren/rungon kautta. Jotta mitään tuloksia saadaan niin elektroniikan softassa on pakko olla jotain virheenkorjausalgorytmiä ja siitä taas riippuu miten paljon virhettä todellisuudessa näkyy eri kallistuksilla. Elektroniikka ei varmasti laske valonnopeudella mitään vaikka sähkö sen laskennan tekeekin.



Jos magnetospeedin saisi siten kiinni että se ei roikkuisi piipussa niin ottaisin heti käyttöön. Itse en pidä ideasta ampua nopeustestit ja tarkkuustestit erikseen. Joskus nimittäin tasainen nopeus ei tuota pieniä kasoja ja joskus lievätä nopeusvaihtelut ei taas kasassa lähimatkoilla (<300m) erotu. Joka tapauksessa laukaisumäärät tuplaantuu ja esim tikapuutestistä ei jää hirveästi käteen jos ei aio aina ampua magnetospeed aseessa kiinni.



Paras olisi tähtäimeen integroitu lähtönopeustutka joka säätäisi lentorataa laukaus laukaukselta. Tälläisiä korjassysteemejä on käsittääkseni joissain konetykeissä mitä käytetää ilma- ja ohjustorjunnassa. Ei ole vaan vielä onnistuttu rakentamaan Benderin sisään :-)

[mysteryman]

Joku testi oli muistaakseni uusimmassa Riista- tai Ase-lehdessä.

Ennen kuin väitetään virheistä mitään niin olisi tietenkin hyvä kokeilla aidolla laitteella. Epäilen että ääniaalto kulkee myös osittain laitteen kuoren/rungon kautta. Jotta mitään tuloksia saadaan niin elektroniikan softassa on pakko olla jotain virheenkorjausalgorytmiä ja siitä taas riippuu miten paljon virhettä todellisuudessa näkyy eri kallistuksilla. Elektroniikka ei varmasti laske valonnopeudella mitään vaikka sähkö sen laskennan tekeekin.

Jokainen hankkikoon tietonsa kuten parhaaksi näkee. Mittaukset kosahtavat täysin jos anturit on säädetty siten että ne havainnoivat rungon värähtelyitä. Algoritmi ei voi tietää linjauseroa luodin lentoradan ja mittarin linjan välillä eikä siten myöskään sitä korjata. Aika simppeleistä jutuista tässä nyt kuitenkin on kysymys turha lähteä kehittelemään mitään edellä mainitun kaltaisia utopistisia teorioita toiminnasta.



Valmistaja lupaa laitteelle 99,5% tarkkuuden "oikein käytettynä". Tarkoittaa siis että mittari pitää linjata luodin lentoradan kanssa noin 0,1 asteen tarkkuudella. Vastaa 6 MOA kulmaa joka on varmaankin tähtäimien avulla saavutettavissa kun on huolellinen.

[JokiKarhu]

"tikapuutestistä ei jää hirveästi käteen jos ei aio aina ampua magnetospeed aseessa kiinni"



Anteeksi tyhmyyteni, mutta miksi tikapuutestissä pitäisi tietää kaikki nopeudet? Minä olen ampunut testit ilman nopeustietoa ja kun sopiva latinki on löytynyt, niin olen sitten ampunut sille nopeudet.

[HJu]

Voi sen niinkin tehdä mutta sitten et tiedä miten lataus reagoi latausportaasta toiseen. Jää tietoa saamatta.



Onko sillä mitään merkitystä pitää jokaisen päättää omalta kojdaltaan. En pidä mahdottomana että sen voisi tehdä noinkin eli ampuu vaan, valkkaa latauksen ja mittaa jälkikäteen vauhdit. Vaatii tosin pari ratakäyntiä mutta siellähän sitä joka tapauksessa ammutaan.

[K.Helin]

"tikapuutestistä ei jää hirveästi käteen jos ei aio aina ampua magnetospeed aseessa kiinni"



Anteeksi tyhmyyteni, mutta miksi tikapuutestissä pitäisi tietää kaikki nopeudet? Minä olen ampunut testit ilman nopeustietoa ja kun sopiva latinki on löytynyt, niin olen sitten ampunut sille nopeudet.

+1



Tarkoittaahan kaikki muuten tikapuutestillä samaa asiaa; eli ladataan yksi patruuna jokaista latausta ja ammutaan kohtuullisen kauas (ainakin 300m). Sitten katsotaan mihin kohtaan ( esim. 41,0-42,5grs välille) alkaa syntyä rypäs. Sitten toistetaan testi hienolla portaalla eli yksi patruuna kutakin latausta 41,1 grs; 41,2 grs... 42,5 grs. Sitten, kun tuntuu, että on todella pieni rypäs vaikka välillä 41,5 grs-41,8 grs niin ammutaan vielä koekasa vaikka 5 patruunaa 41,7grs ja todetaan, että hyvin käy tai jatketaan vielä haarukointia. Tärkeintähän latauskehittelyssä on löytää lataus, jonka osuntaan ruudin määrän vaihtelu vaikuttaa mahdollisimman vähän. Ei pienintä lähtönopeushajontaa.



Kronografin tarkkuudesta: miksi kronografin tarvitsee olla tarkka? Kohdistetaan ensin kivääri sadalle metrille, sitten ammutaan 300m. Todetaan putoamaksi vaikka 1,2 Mrad. Sitten katsotaan ballistiikkaohjelmalla. Esim. 6,5mm 8g Scenar putoaa 300m 1,2 Mrad noin lähdöillä 845m/s-900m/s. Tehdään ballistiikkakortti (älypuhelimella), vaikka lähdöille 875m/s ja ammutaan 600m. Putoama 600m lähdöillä 845m/s- 900m/s on 4,5 Mrad-3,8 Mrad =0,7 Mrad virhe on 42 cm 600 metrissä. Eli osuma on helppo spotata vallista/tieltä/pellolta. Sama haarukointi toistetaan ja ammutaan 1000m. Sitten tiedetään lähdöt tarkasti. Eli olettaen, että taulut on viety valmiiksi edellä mainituille matkoille niin lähtönopeuden tarkin mahdollinen määrittäminen vie alle 10 minuuttia. Pitkänmatkanammunnassa kaikkein tärkein mittari on etäisyysmittari. Krono ja sääasema on sitten "nice to have" kamppeita mutta ilmankin pärjää oikeastaan todella hyvin. Kronografin omistamisesta on se hyöty, että, kun ase on kohdistettu 100m ja tietää lähdöt varsin tarkkaan voi siirtyä suoraan 600m vallille.



Kronografin lukemat harvemmin täsmää täysin lentoradan kanssa. Tällä tavalla lähdöt, joilla osuu just saa helposti määritettyä. Itse tein näin ennen kronografin hankintaa. Mm. Todd Hoddnet kannatta tätä tai puhutaan Drop Trueing:ista. Tärkeintä on tietää lentorata ei bc:tä tai lähtöjä.

[HJu]

1000m matkoilla lähtönopeushajonta on syytä olla hallinnassa tai osumapiste seilaa yli ja ali taulun (pahimmillaan). Vaikka 300m osuvat kaikki "lähes" samaan pisteeseen.



338LM:n tikapuutesteistä sen berran että asekohtainen paras käynti JA matala lähtönopeushajonta alkoi löytyä vasta VV:n taulukkomaksimien yläpuolelta. Ruutina N560 joka vaatii korkean painetason jotta alkaa palamaan tasaisesti. Taulukkomaksimien ulkopuolella viimeistään on kiva tietää mitä se 0,5 greinin lisäys vaikuttaa vauhteihin. Paineiden kasvun voi arvata ilman mittaamistakin mutta kun vauhditkaan eivät enää kasva niin kyseisen ruudin "latausmaksimi" on löydetty ja siitä kannattaa tulla alas jonkin verran.



En ole viitsinyt hakea 0,1 greinin tarkkuudella vaan tein testit 0,5 greinin välein. Kun sopiva löytyi niin sillä on sitten ammuttu vuosikaudet. Ei kauhean tieteellistä mutta toimivaa.



Tikapuutestin tavoite on löytää sopiva latausikkuna nopeasti. Jos sen jälkeen hierotaan vielä n x 5lks kasoilla paljon niin voi melkein väittää tikapuutestin menneen ainakin osittain hukkaan.



Mutta nämä ovat pitkälti makuasioita ja näkemysasioita miten sen hyvän käyttölatauksen kukin löytää.

[K.Helin]

Voi sen tikapuutestin tehdä tonniinkin http://www.6mmbr.com/laddertest.html">http://www.6mmbr.com/laddertest.html



Itselekin tuo 0,5 grainin porras on ihan riittävä. Oheisen selostuksen tarkoituksena oli selittää miten tarkin lataus määritellään 0,1 grainin tarkkuudella.

Monesti kuulee, kun ihmiset sekoittavat tikapuutestin siihen vanhaan tapaan (onko sillä nimeä), kun ammutaan esim puolen grainin välein viisi laukausta ja katsotaan kasan koon perusteella mikä on paras. Silloin lähtönopeuden mittaamisesta voi olla jotain hyötyä.

[Poikma]

Kronografin tarkkuudesta: miksi kronografin tarvitsee olla tarkka? Kohdistetaan ensin kivääri sadalle metrille, sitten ammutaan 300m. Todetaan putoamaksi vaikka 1,2 Mrad. Sitten katsotaan ballistiikkaohjelmalla. Esim. 6,5mm 8g Scenar putoaa 300m 1,2 Mrad noin lähdöillä 845m/s-900m/s. Tehdään ballistiikkakortti (älypuhelimella), vaikka lähdöille 875m/s ja ammutaan 600m. Putoama 600m lähdöillä 845m/s- 900m/s on 4,5 Mrad-3,8 Mrad =0,7 Mrad virhe on 42 cm 600 metrissä. Eli osuma on helppo spotata vallista/tieltä/pellolta. Sama haarukointi toistetaan ja ammutaan 1000m. Sitten tiedetään lähdöt tarkasti. Eli olettaen, että taulut on viety valmiiksi edellä mainituille matkoille niin lähtönopeuden tarkin mahdollinen määrittäminen vie alle 10 minuuttia. Pitkänmatkanammunnassa kaikkein tärkein mittari on etäisyysmittari. Krono ja sääasema on sitten "nice to have" kamppeita mutta ilmankin pärjää oikeastaan todella hyvin. Kronografin omistamisesta on se hyöty, että, kun ase on kohdistettu 100m ja tietää lähdöt varsin tarkkaan voi siirtyä suoraan 600m vallille.



Kronografin lukemat harvemmin täsmää täysin lentoradan kanssa. Tällä tavalla lähdöt, joilla osuu just saa helposti määritettyä. Itse tein näin ennen kronografin hankintaa. Mm. Todd Hoddnet kannatta tätä tai puhutaan Drop Trueing:ista. Tärkeintä on tietää lentorata ei bc:tä tai lähtöjä.

Siksi kun nykyään lentoratojen tutkadatan aikaan ei tarvitse enää välttämättä toimia noin. Tarvit vaan tarkan lähtönopeuden, kohdistat aseen matkalle X ja ballistiikkaohjelma hoitaa loput.



Ja ei tuo nyt hirvittävän tarkka menetelmä ole jos lentoratataulukko tehdään yksittäisten laukausten perusteella penkasta spottaamalla. Useampia laukauksia per matka ja taulut kehiin, jos tuolla menetelmällä mennään.......

[Kosanderi]

Siksi kun nykyään lentoratojen tutkadatan aikaan ei tarvitse enää välttämättä toimia noin. Tarvit vaan tarkan lähtönopeuden, kohdistat aseen matkalle X ja ballistiikkaohjelma hoitaa loput.



Ja ei tuo nyt hirvittävän tarkka menetelmä ole jos lentoratataulukko tehdään yksittäisten laukausten perusteella penkasta spottaamalla. Useampia laukauksia per matka ja taulut kehiin, jos tuolla menetelmällä mennään.......

Tuohan toimii täysin myös toiseen suuntaan. Jos pystyy nollaamaan aseen jollekin etäisyydelle, ja ampumaan sen jälkeen osumat toiselle etäisyydelle, niin siitä sitten vaan sovittaa komppuutteriin oikean lähtönopeuden, jolla koro täsmää iskemien kanssa. Ei kait tuossa liikaa kuulaa mene? Meinaan - osumat kai kertoo sen totuuden, eikä ballistiikkataulukko?

[Poikma]

Joo, toimii toiseen suuntaan jos kaikki olosuhteet yms. on kohdallaan. Otetaan esimerkkinä esim. että kohdistat ensin sataan metriin ja sen jälkeen vetelet osumat 800m:iin ja niiden mukaan säädät lähtönopeuden vastaamaan koroa.

Entäs sitten kun esim. diffraktio (valon taittuminen kahden eri lämpötilaisen ilmakerroksen rajapinnassa) on vääristänyt nuo 800m:n osumat.....poskelleen meni koko sovitus. Tuo diffraktio on esim. Niinisalossa ihan "arkipäivää" tietyssä kelissä.

[Heggis]

Eikös tuo nyt ole vähän hölmö kysymys? Eiköhän ne todentamiset ja mittaukset tehdä "mahdollisimman täydellisissä" keleissä. Et varmaan tee aseen kohdistustakaan 15m/s puuskittaisessa sivutuulessa

[Antero H]

esim. diffraktio (valon taittuminen kahden eri lämpötilaisen ilmakerroksen rajapinnassa) on vääristänyt nuo 800m:n osumat.....poskelleen meni koko sovitus.

Jos osuu, ni sillon osuu, miten sen voi vääristää??

Näin kohdistettuna se osuu aina samassa kelissä samoilla säädöillä.

Muihin olosuhteisiin sitten sen mukaiset korjaukset, niinkuin muutenkin tehdään.

Osuma on aina osuma olosuhteista riippumatta, sen kanssa on huono väitellä.

[mika]

Poikman mainitsemasta syystä taulu voi näyttää olevan eri paikassa kun todellisuudessa on. Kyllä se lähtönopeuden mittaaminen ja laskeminen on kuitenkin se nopeampi ja varmempi tie ballistiikan määritykseen.

Jos se tehdään ampumalla niin siitä voi lukea tarinoita palstalta vuosien takaa jolloin lentorata näytti olevan jtn muuta kuin ballistinen lentorata.