alikaliberin itselataus.

[hpa]

Kun ei search:lla löytynyt tältä foorumilta niin aloitetaanpa uusi topicci.



Eli alikaliberisen lataamisesta kivääriin on toisilla foorumeilla ollut joskus juttua. Ruotsin armeijallahan on 308 tarkkuuskivääriin tälläistä 5,7 mm alikaliberipatruunaa ja valmistaja on Winchester. Kun noita ei kaupoista löydy on kiinnostuneet latailleet itse. Valittavat kuitenkin huonoa osumatarkkuutta mikä johtunee siitä ettei luotia saa kunnolla keskitettyä tukiholkkiin?



Nyt bongasin asetarvike.com myyvän noita .30 kaliberisen tukiholkkeja ja luodinasetinta...



Onko tämän palstan henkilöillä kokemuksia tälläisten itselataamisesta? Itse ajattelin 30-06 noita viritellä ja luodiksi joku kova 3,6-4,0 g FMJ. Saako läpäisyä?

[HJu]

4 grammainen vaatii rihlannousuksi 9" jota  harvassa 30-06:ssa löytyy. 3.6 grammaiselle riittää 12" nousu.



Ruotsin armeijan latauksessa on 4.7mm volftramiluoti. Läpäisyä löytyy ja lähtöjä jotain +1200m/s. Ei ole äärettömän tarkka mutta laaka lentorata ja lyhyt lentoaika antaa ampujan arviointivirheitä anteeksi.

[HJu]

Pura luodeiksi S&B tai Topshot 55 gren FMJ-luoteja. Teräsvaippainen FMJ-luoti on sellainen köyhän miehen penetraattoriluoti.

[espo]

Muista huomioida sabotin massa ruutimäärälaskelmissa, sitä ei välttämättä ole huomioitu sabottien mukana ehkä olevissa tai nettiohjeissa. QL mukaan laskelmiin ja varovasti aloittaen.... 308 latauksissa N130 ei antanut ihan parhaita lähtöjä, luultavasti N120 on sopivaa. Epätarkkoja, mutta jos haluaa .30 reikäisestä lähtöjä, niin miksei. Luultavasti 1300 m/s jää saavuttamatta, mutta lähelle pääset 55 grainisilla. Isoilla lähdöillä ongelmana sabotin peräpään kesto, luoti luultavasti uppoaa sabottiin kovilla lähdöillä, ja irtautuminen ei enää ole aina samanlaista.

[hpa]

4 grammainen vaatii rihlannousuksi 9" jota harvassa 30-06:ssa löytyy. 3.6 grammaiselle riittää 12" nousu.



Ruotsin armeijan latauksessa on 4.7mm volftramiluoti. Läpäisyä löytyy ja lähtöjä jotain +1200m/s. Ei ole äärettömän tarkka mutta laaka lentorata ja lyhyt lentoaika antaa ampujan arviointivirheitä anteeksi.

Niin perinteisissä laskelmissa vaatii 4 g 223 rihlannousuksi 9" tai tiheämmän mutta kun lähtönopeus nousee noin korkeaksi ei perinteiset laskenta kaavat taida enää pitää paikkaansa. Lisäksi eikös ruottalaisten tarkkuuskiväärissä ole rihlannousu juurikin 12"??



Varastoista löytyy Barnaull 223, joten siitäpä löytyisi läpäisevää luotia...

[VilleV]

Morjesta

 Mikä näissä alikalilatauksissa ja ampumatarvikkeissa on se punainen lanka?



Kiitos,



Ville

[hpa]

Morjesta

Mikä näissä alikalilatauksissa ja ampumatarvikkeissa on se punainen lanka?



Kiitos,



Ville

En täysin ymmärrä kysymystä mutta tässäpä pari kiinnostavaa asiaa:



-lähtönopeuden ollessa 1300 m/s tarvitsee vähemmän korokorjausta ja liikkuvaan maaliin vähemmän ennakkoa. Eli vaikka kasa on isompi niin käytännön osuma tarkkuus paranee.

-Läpäisy koviin maaleihin on huomattavasti parempaa ainakin tällä ruottalaisten käyttämällä volframi piikillä.

[HJu]

Vakautumiset selviää kokeilemalla. Pahaa epästabiliteettiä ei lisävauhtikaan korjaa. Talvella 12" nousu ja 62 grein FMJ ei välttämättä tomi mutta testaamalla selviää.

[VilleV]

Täytynee olla juuri erikoisluoteja käytössä, koska yleismaailmallisesti kappaleen nopeuden noustessa käsittääkseni tosiasiallinen läpäisykyky vähenee. Siis normaaleilla luodeilla. Mihin käyttöön tarvitset ko. Väljyyden maksimaalista läpäisyä? Vai onko tämä sarjaa mukavaa kokeiltavaa?



Tuo läpäisykyky onkin mielenkiintoinen asia, sillä pst tykeissä ja vaunujen pääaseissä juuri käytössä noita kovametallipuikkoja joita laitetaan liikkeelle aika mahdottomilla vauhdeilla.



Onko kukaaan tosiasiallisia läpäisyä testaillut ihan tavan fmj:llä? Samalla luodilla eri vauhdeilla?



Ville

[Tuulos]

Toimareissa on käytännönkokemuksen perusteella huomattu että .223:n läpäisy metallimaaleissa riippuu lähinnä luodin nopeudesta, ei materiaalista.

[epe]

Itellä oli joskus 8mm rosteri levy taustana ja siihen ei 222 saanut kuin lommon ja 22-250 jätti nätin reiän molemmat 55gr luodilla ja nopeus ero n.200m/s

[hpa]

Täytynee olla juuri erikoisluoteja käytössä, koska yleismaailmallisesti kappaleen nopeuden noustessa käsittääkseni tosiasiallinen läpäisykyky vähenee. Siis normaaleilla luodeilla. Mihin käyttöön tarvitset ko. Väljyyden maksimaalista läpäisyä? Vai onko tämä sarjaa mukavaa kokeiltavaa?



Tuo läpäisykyky onkin mielenkiintoinen asia, sillä pst tykeissä ja vaunujen pääaseissä juuri käytössä noita kovametallipuikkoja joita laitetaan liikkeelle aika mahdottomilla vauhdeilla.



Onko kukaaan tosiasiallisia läpäisyä testaillut ihan tavan fmj:llä? Samalla luodilla eri vauhdeilla?



Ville

Erikoisluoteja olis mukava kokeilla mutta mistäs niitä saisi tavallinen siviili? Nopeus vs läpäisykyky varmaan riippuu aika paljon luodin rakenteellisesta kestävyydestä vs. maali materiaalista. Eli heikko luotia hajoaa kovemmasta osumasta. Sitten jos luoti on kovempaa materiaalia(rautaa?) niin nopeuden nosto parantaa läpäisy kykyä. Saavutetaanko tavallisella FMJ:lla nopeuden nostolla 850->1300 m/s merkittävästi parempaa läpäisyä???



Niin rauhan aikana tuolla asialla ei ole merkitystä. Mutta mietippä sodan ajantilannetta: 308 kaliperin patruuna, joka läpäisee miehistönkuljetus-psv:n kyljen ja suhteuta tämä siihen kuinka paljon Suomessa on 308 kaliperisia aseita... ja ota ajatusmalliin mukaan vielä PV:n nykyiset resurssit koko maan uskottavaan puolustukseen :liar:

[VilleV]

En ajatellutkaan asiaa tällaisen totaalisen mobilisaation näkökulmasta. Tokihan PKM jo olemassa olevilla systeemeillä yltää mainitsemaasi miehistönkuljetusajoneuvon panssaroinnin läpäisemiseen.

[Kosanderi]

No Vihtavuorella on aika kattavat http://www.nordis.fi/pdf/2012/VihtavuoriReloadingGuideEd10_2012FIN.pdf">lataustaulukot monennäköiselle lataukselle. Jos ei ihan täysin oikeaa reseptiä tuolta löydy, niin terveellä maalaisjärjellä noista saa kyllä sommiteltua aika monennäköistä keitosta. Vaiko jotain ihan speciaalia hakusessa?

[Kosanderi]

Muutama vuosi takaperin yhden toisen harrastajan kanssa ihmeteltiin näitä juttuja, ja päädyttiin sitten muutaman koukeron kautta kokeilemaan latauksia, jotka oli mm. VV:n latausoppaan, QL:n ja internet-taulukoiden yhdistelmä. Kaliiperi oli tosin 308. Noin ohimennen mainittakoon tarkkuuden olleen sitä luokkaa, ettei kokeilua jatkettu. Kevyillä oikean kokoisilla luodeilla pääsi parempaan lopputulokseen. Sama jännä päällä kuin ekoja latauksia tehdessä aikoinaan, mutta varovasti ja maltilla on sormet ja silmät edelleen paikallaan.



Systeemi oli varsin yksinkertainen. Vertailtiin internetistä saatavien ja/tai holkkien mukana tulleiden http://www.eabco.com/Reports/sabot06.gif">sabottilatausohjeiden(esim) ruuteja ja http://www.hodgdonreloading.com/data/rifle">toisten oppaiden latauksia VV:n oppaan arvoihin, ja niitä sovellettiin sitten näihin kokeiluihin. Ongelma oli lähinnä se, ettei kaikista ruudeista ollut tarkkaa tietoa, kuinka ne toimivat halutuilla täyttöasteilla. Ja se VV:n oppaan ruutivertailutaulukko ei välttämättä ole ihan se luotettavin. Mutta monella ruutivalmistajalla on omat taulukot, joiden mukaan niitä nopeuksia ja ruudin käyttäytymistä voi arvioida. Ihan suoraan massojen mukaan laskemisella tuo ei mennyt - olisko ollut piippukitkassa eroa tms.



Suoria taulukoita en saboteille ja VV:lle ole itsekään nähnyt, mutta noilla pääsee jo yllätävän pitkälle. Tai ainakin kokeiluetäisyydelle. Vaatii vaan jonnin verran tutkimista ja kokeilua. Ei se itse lataaminen kovinkaan ihmeellistä ollut verrattuna tavallisen patruunan lataamiseen. Muistaakseni jonkun verran avarrettiin hylsyn suuta sitä sabottiholkkia varten ja oliskos ollut oma luodinasetusholkkikin, mutta muuten meni aika normaalisti.