Uudet hylsyt ammutan niitä käyttöönotettaessa ensin aseella johon ne tulevat käyttöön, oli ne siten supistettu miten tahansa. Ammuttaessa hylsy venyy hiukan pituutta hartiastaan, ja sovittuu napakasti patruunapesään kun paineet ovat korkealla. Idea on uudelleenladata hylsyt siten, että niitä muokataan holkeilla mahdollisimman vähän, vain senverran että ne sopivat juuri ja juuri uudestaanlatauksen jälkeen pesään, eli et välttämättä aseta supistusholkkia niin syvään että se koskettaa hylsynpidintä, ja työntää hylsyn hartiaa kokosupistettaessa turhankin paljoa taaksepäin.
Kokosupistusholkkien kanssa ladatessa aseta holkki ensin aika ylös, ja kokeilemalla aina lyhyemmksi eli lähemmäksi hylsynpidintä asettaen etsiä kohta jolloin hylsyt menevät pituutensa puolesta pesään, äläkä lyttää niitä yhtään tätä lyhyemmäksi hartiamitaltaan.
Kaliperista ja paineista riippuen hylsyt venyvät enemmän tai vähemmän, ja viimeistään muutaman latauskerran jälkeen hartiaa pitää tuupata taaksepäin mikäli käytät ensimmäisen latauskerran jälkeen kokosupistusholkkien sijaan ns. kaulasupistusholkkia, joka pääsääntöisesti vain muokaaa hylsyn kaulaosaa luodille sopivaksi, eikä siirrä hartiaa taaksepäin tai supista muuta osaa hylsyä.
Mikäli olet räätälöinyt tarkat asetukset juuri tietyllä aseella ammuttujen hylsyjen muokkaamiseen, kannattaa muistaa että voi käydä niin, että samat hylsyt tai paremminkin samoilla asetuksilla supistetut hylsyt eivät sitten välttämättä sovikaan johonkin toiseen samankaliiperiseen aseeseen patruunapesien ja sulkuvälien pienten erojen johdosta.
Kuitenkin on suositeltavaa muokata hylsyjä siten että ne ovat mahdollisimman sopivankokoisia ilman turhia klappeja, näin yleensä saavutetaan tarkempi patruunan asettuminen pesään ja myös käynti, sekä pidempi hylsyjen elinikä. Ylensä uudet hylsyt ovat sovittuneet eli muokkautuneet vasta parin ampumakerran jälkeen ja vasta tällöin saavutat niillä parhaan käynnin jos ase on muuten tarkka. No kaikki riippuu kaikesta, mutta kai noin saa väittää, yleistäen...
