Hylsyn kaulan sorvaus

[keitsu]

: Mittailin eilen yhden omalla aseella ammutun supistamattoman hylsyerän kaulan kokonaispaksuuksia, joka tosin on jokin keräilyerä lapuan hylsyjä, ja huomasin että paksuus vaihteli karkeasti n. 8.5 - 8,8 mm.

: Mistä kummasta tämä kaulojen paksuusero vois johtua?



Karkeasti kun mittaa niin erotkin voi olla isoja. Todennäköisin syy on kuitenkin eri hylsyerien messingin "muisti". Eli kaikki kaulat laajenee aina ammuntahetkellä patruunapesän kaulan mittaisiksi ja paineen laksun jälkeen supistuvat hieman. Tässä osa hylsyistä on supistunut todennäköisesti enemmän kuin toiset.



: Latauksen voimakkuus?



Kyllä siinä eroa on onko edellinen lataus ollut muutama greini N310 ja luotina 8 gramman lyijyluoti vai 10 gramman Scenar ja kannu täynnä N550:stä. Jälkimmäinen todennäköisesti laajentaa hylsyä pysymään isommissa mitoissa patruunapesästä ulos otettunakin. Lisäksi tietenkin latauskertojen määrät vaikuttaa.



: Onko kaulat kovettuneet joistakin hylsyistä että ne ei palaudu pienemmäksi vai mikä on?



Sekin on mahdollista jos noilla on ammuttu eri määrä latauksia. Sekalaisilla hylsyillä yleensä kaikki mitatkin on sitten myös sekalaisia. Onko muuten käytetty samoja latausholkkeja kaikkien hylsyjen kanssa ?

[Koheltaja]

Jos lähdetään hylsynkauloja sorvaamaan niin hylsynkaulat pitää ehdottomasti olla supistettuja/laajennettuja laajenninkaralla että hylsynkaulan sisämitta saadaan vakioitua ja seinämävahvuusheitot siirrettyä kaulan ulkopinnalle eli sinne sorvattavalle osuudelle.



Jos ei puhuta kasa-aseista niin hylsyn kaulalla on oltava riittävä välys luodin vapaalle irtoamisella. Silloin kun tätä haetaan ja jos pesämitoitus sen sallii niin ammuttuun hylsyyn pitää luodin mennä sormin painamatta. Optimi olisi sellainen että luoti vajoaa hitaasti hylsyn kaulan sisään. Jos luoti ei mene hylsyn sisään omalla painolla niin silloin kalvaimella kalvetaan ammutun hylsyn sisäpinta 0.01-0.02mm luodin halkaisijaa suuremmaksi.



Ammuttujen kaulojen heitot saattaa johtua siitä että kaula ei muotoudu riittävästi jos paineet ovat suht pienet, silloin hylsynkaulan etureuna saattaa jäädä esim. krimppauksen kohdalta eri mittaiseksi kuin muualta. Hylsyn kauloja kannattaa mittailla vasta kun kaula on supistettu/laajennettu.



Kun käyttää kotimaisia hylsyjä cip pesäisissä aseissa niin ei ole mitään hyötyä lähteä sorvaamaan hylsyjen kauloja, mitään vastaavaa hyötyä siitä ei ole osunnallisesti.



Supista/laajenna kaula ja mittaa sitten kaulat ja ainevahvuudet uudestaan.



Kenen valmistajan hylsyjä sulla on?



No eihän niistä hommista mitään tule ilman Mitun tönäriä  :wink:   :wink:   :wink:

[keitsu]

Lapuan hylsjyjä olen käytellyt. Normalaisiakin on hyllyssä, mutta niihin en ole vielä tutustunut.



Perustelen itselle noita sorvaushommia lähinnä mielenrauhan kannalta.    Ja kun tuli syksyllä hankittua ne Redding:n kisaholkit, niin kaiken hyödyn niistä sais kun kaulat olis mahdollisimman tasapaksuja. Tavoitteena olis vain saada kaulat tasapaksuisiksi mahdollisimman vähän ainetta poistamalla.



Mutta ennenkuin alan hommaileen sorveja ja muuta, niin pitäis saada ostettua kunnon mikrometri. Nimenomaa mikrometri, koska noista tönäreistä kun en oikein osaa sanoa mikä on niiden mittatarkkuus. Luultavasti joitain satasia. Laittaiskohan oikein Mitun  :wink: Köyhtymästä kun en ole lakannut vieläkään   ja köyhällä ei ole varaa ostaa huonoa  



Tosin hankintalistalla olis kaikenlaista muutakin. Uutta pyssykkää, kiikari, ruutivaakaa, uusi puristin, uudet hylsyt, uusi hylsytrimmeri jne.... Joten en varmaan koskaan lopetakkaan köyhtymistä.  



Niin, sen hehkutuksen noille kauloille tein seuraavasti:



Hylsy kiinni porakoneeseen. Pieni kaasupoltin pöydälle ja lieska siihen. Sitten hylsyä poralla pyörittäen lämmittelemään. Kunnes hylsy alkoi muutamaan väriä "siirsin" sen värirenkaan hiukan olkapään taakse (siis kantaan päin). Kun mielestäni väri oli sopiva, hylsy irti porasta ja kylmään veteen. Minulla ei ollut käytössä lämpöliituja, joten tein homman mutu tuntumalla.



Lueskelin joskus jonkin jenkin ohjeita, ja sovelsin siitä.



http://www.gun-tests.com/performance/jun96cases.html">http://www.gun-tests.com/performance/jun96cases.html

[Koheltaja]

Lapuan hylsyjen sorvauksella ei tosiaankaan saa muuta aikaan kuin hyvän mielen, sen verran turhaa hommaa se on laatuhylsyillä/CIP-pesällä. Sanoin näin että, unohda se sorvaus ja keskity lataustekniikan hiomiseen ja ampumiseen. Se on sitten eri juttu kun on tiukat kasa-pesät käytössä ja ammutaan jatkuvasti penkistä millikasoja.



Kannattaa varoa että hylsynkanta ei mene pehmeäksi silloin kun hylsyn suita hehkutetaan muualla kuin vesialtaassa, saattaa tulla paineet silmille hylsyrikon myötä. Itselle ei näin ole koskaan sattunut, kavereista juttelen...  :wink:



Perusmikroja saa motonetista tai piltemasta kympillä-parilla, niiden mittatarkkuus riittää tavalliselle sukankuluttajalle vallan mainiosti. Laadukkaalla digitönärillä myös pärjää todella pitkälle, itse en mikroa kaipaa kuin silloin kun ollaan tekemässä jotain todella pinillä toleransseilla olevaa osaa tai vastaavaa.

[keitsu]

Joo, varovasti niitä hylsyjä hehkuttelin. En usko ainakaan että kanta olisi pehmennyt. Ja hyvinhän nuo kesti ampua.