300LM

[SO]

Paljonko 338LM miehet on mitannut hylsyntilavuudeksi?

[MSa]

Paljonko 338LM miehet on mitannut hylsyntilavuudeksi?

Ammuttu TRG:n vakiopesässä



Lapuan kaupallinen tehdashylsy 117gr H20

"Lapua 03" kantaleimainen PV:n paukun hylsy 115,1gr H20



Mitatessa hylsy on ammuttu, ei supistettu. Se mikä yllätti positiivisesti oli Lapuan hylsyjen olematon tilavuushajonta. Muistaakseni 115,1gr erässä mitatut arvot olivat n=30 random erässä luokkaa 25kpl oli täsmälleen 115,1gr ja loput 0.1gr sisällä.

[Koheltaja]

QL ei ole kovinkaan luotettava lähde 300LM latauksia tehdessä, 12g Scenarilla tuli aikamoinen yllätys vaikka QL:än mukaan lataus ei pitänyt olla tapissa. Todellisuudessa kyseisellä latauksella kyyti oli kylmää ja hylsyt kertakäyttökamaa, arvoja en pääse tarkistamaan kun latausdata on nykyään 300LM:än kehityksen jatkajilla eli SO:lla ja JPu:lla

[SO]

Joo, siellä oli jotain "pura kaikki" mainintoja paikotellen...

[Y-P]

Hienoa kun jaksetaan tehdä (pyyteetöntä?) työtä tuotekehittelyn nimissä. Ihmettelen vaan, että mitä etua noin tuhannen laukauksen barrel-life kaliiberilla voidaan saavuttaa näissä meidän talonpoikaisarmeijan reserviläiskisoissa tavisharrastajan budjetilla. Liike taitaa olla oikeasti tärkeämpää kuin päämäärä..



-Kyynikko on hyypiö, joka kukkien tuoksua tuntiessaan alkaa etsiä ruumisarkkua katseellaan-



Kiitos ja anteeksi.

[SO]

Silloin kun projekti joskus syndalenin metsässä koki herätyksen, oli heti selvää että nyt on mahdollista saada pidennettyä piipun ikää oleellisesti. Molemmat tajusi heti jutun idean ja sen tarjoamat mahdollisuudet; valtavat nopeudet, lyhyt lentoaika ja riittävä piipunkesto, verrokkina esim 338LM joka ei sekään ikuinen ole? Millaisia laukausmääriä niillä on muuten ammuttu yleensä?



Erittäin suurella mielenkiinnolla seurataankin juuri tuota piipun elinkaarta tällä yhdistelmällä. Kukaan ei sitä ole vielä kokeillut, joten ei voida tietää varmuudella kauanko piippu kestää, kun kitka ei aiheuta samalla tavoin lämpöä kuin vaippaluodeilla, jolla Koheltaja pääsi 1000lks tietämiin 300LMllä.



Hommaa tehdään kyllä ihan pyyteettömästi että saadaan sivuja Suomalaiset Sotilaspatruunat 1918-1945 jatko-osaan sitten kun se joskus valmistuu. Eli ihan pelkästään rakkaudesta lajiin. (lääkärintodistus on olemassa että on terve)

[JL]

Tuon luodin kehittelyn idea on nimenomaan tehdä siitä kenttäkelpoinen.

Elikkä noin 3-4 kertaa pidemmän piippuiän antava luoti kuin muut luodit ko. kaliberissa. Koko homman tarkoitus on tuo.

Sisäballistiikkaan liittyen mielenkiintoinen opus on esimerkiksi "Gun Propulsion Technology", vuodelta 1988. kirjoittajat Ludwig Stiefel ja Martin Summerfield -

Asiaan liittyvä kohta on lähinnä Appendix A 1.4, ja siellä single -double ja triple -based ruutien piippumetallia/ylimenoa tuhoavan eroosion perussyiden pohdinta.

http://www.library.unsw.edu.au/~thesis/adt-NUN/uploads/approved/adt-NUN20040920.112656/public/12appendices.pdf">http://www.library.unsw.edu.au/~thesis/ ... ndices.pdf">http://www.library.unsw.edu.au/~thesis/adt-NUN/uploads/approved/adt-NUN20040920.112656/public/12appendices.pdf

Hra Summerfield muuten kirjoitti jo 1979 kirjan "Interior Ballistics of Guns" joten jotain pohjaa mieheltä löytyy.



Julian Hatcherin tutkimusten perusteella (Hatcher´s Notebook) , perinteisen single-base ruudin sisältämästä energiasta 31% menee suoraan lämmöksi, ja 7% lämpönä harakoille luotikitkan muodossa. Luvut tietysti riippuvat monesta asiasta, mutta ovat varmaankin erittäin hyvin suuntaa antavia.

Ruudin kokonaisenergiamäärästä, kineettistä energiaa luodin liikuttamiseen syntyy vain 29%, ja vastaavasti 7% hukkaantuu hylsyyn ja peräti 19% kaasujen liikuttamiseen.



Tekisi mieli luulla että rihlauksen eliniän nelinkertaistamiseen ei nykyisillä ruudeilla ja piippumateriaaleilla ikinä päästä, ei vaikka piippukitka katoaisi yhtälöstä kokonaan. Käytännössä sama lämpöshokki (ylimenoon) tuppaa vaikuttamaan joka tapauksessa. Poltettavan ruutimäärän ja tyypin ollessa ollessa sama, ei piippua kuumentavien ja rapauttavien kaasujen kokonaisenergiamääräkään voi siitä loppupeleissä mihinkään pienentyä.

Periaatteessa liukkaammalle luodille toki saadaan sama nopeus pienemmällä ruutimäärällä (ts pienemmällä lämpöenergialla)- mutta epäilen suuresti että tältä palstalta ei "säästölatauksen" käyttäjiä hirveästi löydy...päin vastoin...  :twisted:  Oli niin tai näin, lähtönöpeutta tullee lisää joka tapauksessa- ja sehän on jo itsessään niin nannaa että!



Joka tapauksessa, projekti on kyllä hatunnoston arvoinen suoritus- ei näitä Suomessa liikaa harrasteta.   :text-bravo:

[Poikma]

Periaatteessa liukkaammalle luodille toki saadaan sama nopeus pienemmällä ruutimäärällä

Käytännössä ei saada, koska liukkaammilla luodeilla paine putoaa.....

Jos moly-pinnoitettu ja paljas luoti ladataan samalla ruutiannoksella, on moly-luodin lähtönopeus pienempi.

[J.P.Puusaari]

Periaatteessa liukkaammalle luodille toki saadaan sama nopeus pienemmällä ruutimäärällä

Käytännössä ei saada, koska liukkaammilla luodeilla paine putoaa.....

Jos moly-pinnoitettu ja paljas luoti ladataan samalla ruutiannoksella, on moly-luodin lähtönopeus pienempi.

Omissa testeissä kävi vielä niin, että molytyilla luodeilla (lock base ja 6,5g hpce) samat lähdöt paljaan kanssa antava lataus vaati ensinnäkin isomman latauksen ja toiseksi molytyt antoi painemerkkejä ennen paljaita. Kumma juttu...

[JL]

Periaatteessa liukkaammalle luodille toki saadaan sama nopeus pienemmällä ruutimäärällä

Käytännössä ei saada, koska liukkaammilla luodeilla paine putoaa.....

Jos moly-pinnoitettu ja paljas luoti ladataan samalla ruutiannoksella, on moly-luodin lähtönopeus pienempi.

anteeksi huono ja puutteellinen muotoiluni- ruutiahan täytyisi tietysti nopeuttaa jotta saman lähtönopeuden aikaansaava ruudin kokonaismäärä voisi pienentyä.

Lause oli karkean yleistävä ja periaatteellinen- pointtina se että pienemmän piippukitkan ansiosta ruudin energiamäärää -ts kuumentavaa vaikutusta- voidaan hieman pienentää lähtönopeuden siitä kärsimättä.



EDIT

Tässä linkki mainittuun Hatcherin Notebookiin, erittäin mielenkiintoinen klassikko-opus sinällään: (viittasin aiemmin sivuun 399)

http://www.scribd.com/doc/11053349/Hatchers-Notebook">http://www.scribd.com/doc/11053349/Hatchers-Notebook  (javascript -PDF)



Ja vaikkei itse asiaan suoraan liitykään, boonuksena iltalukemista piippujen kylmätaontamenetelmistä:

http://technology.calumet.purdue.edu/met/higley/NotesOnHammerForgedBarrels.pdf">http://technology.calumet.purdue.edu/me ... arrels.pdf">http://technology.calumet.purdue.edu/met/higley/NotesOnHammerForgedBarrels.pdf





Poikma, oletko muuten ampunut mittarin läpi normaalia/molyä peräkkäin samalla ruutimäärällä ja aseella, samassa kelissä?

Mitäs lähtönopeuksille ihan tarkkaanottaen tapahtui? Mikä oli testilaukausten määrä ja aseen kaliberi?

[Poikma]

308:lla olen ampunut sekä tavallista että moly-luotia (10g Scenar) samalla ratakäynnillä samalla ruutiannoksella. Ensin tavalliset ja sitten moly-luodit. Nopeusero (10/10 laukauksen keskiarvo) oli  n. 11 m/s, moly-luodit hitaampia. Lataus oli reilusti alle normaaliluotien taulukkomaksimin. Yksittäisten laukauksien nopeuksia en ollut pöytäkirjaan laittanut, joten nopeuden muuttumista moly-luoteja ammuttaessa en pysty kertomaan. Tietääkseni aseella ei ollut ammuttu moly-luoteja ennen noita laukauksia.

[J.P.Puusaari]

Minä ammuin tikka master .308win aseella sekä 9,72g lock basea että 6,5g hpce:tä sekä molyttyna että paljaana. Laukausmäärät sarjaa kohti oli 3 (paitsi paljaalle lb:lle ei saatu kuin 2 lukemaa). Tulokset samoilla ruutilatauksilla luotia kohden (N135 yli vv:n maksimin, siksi en kerro tarkkaa latausta):



Paljas lock base: ka:876 kh:1

Moly lock base: ka:859,3 kh:0,58



Paljas hpce: ka: 1007,6 kh:5

Moly hpce: ka: 995,3 kh:2



Lock basen nopeus siis tippui 16,7m/s ja keskihajonta melkein puolittui. HPCEn nopeus tippui 12,3 m/s ja keskihajonta yli puolittui. Se myös oli huomattava, että lock base ilmoitteli korkeista paineista satunnaisesti jo ennen paljaan maksimilatausta. Selvää maksimia en löytänyt kummallekaan molytetulle luodille, eli tutkimuksia on jatkettava.

[Poikma]

Laukausmäärät sarjaa kohti oli 3

Tuo on kyllä aika vähäinen otanta...."suunnat" ehkä näkee, mutta ei kannata vetää hirmu pitkälle meneviä johtopäätöksiä noin vähäisestä laukausmaäärästä.

[J.P.Puusaari]

Laukausmäärät sarjaa kohti oli 3

Tuo on kyllä aika vähäinen otanta...."suunnat" ehkä näkee, mutta ei kannata vetää hirmu pitkälle meneviä johtopäätöksiä noin vähäisestä laukausmaäärästä.

Ammuin myös käyttölatauksia sitten isommat sarjat ja keskihajonnat semmosta muutaman m/s luokkaa, että on ne aika luotettavat.

[JL]

Solideista, Boretech on lanseerannut ilmeisesti suht vastikään omat versionsa. Löytyy myös 338 -versiona:

http://www.boretech.com/products/bulletsv3.shtml">http://www.boretech.com/products/bulletsv3.shtml

Sinällään aika luonteva ratkaisu, jos kerran painavat vuorossa tarkkamittaisia pieniä messinkisiä osia CNC -koneilla muutenkin.



BC 0.869, ei tarkemmin määritelty nopeusaluetta ym. Paino 245gr, valmistajan mukaan vakautuu 1:11- tosin toteavat että

"Twist rate is recommended, but not necessarily required".

hinta $1.22/kpl.



Valmistajan sivuilla huonoja kuvia, mutta midway UK:n perusteella 338 luoti on nimenomaan tämä:

http://img15.imageshack.us/img15/8751/32489075.jpg">