300LM

SO · tammikuu 09, 2009, 23:04

Avataan tänne oma aihe 300LM:lle niin ei sotketa muita juttuja enempää. Ohessa on muutamia kuvia liittyen projektiin. Ylempi on silmämitalla mallinnettu GB488 ja alempa jotain muuta.

http://www.elisanet.fi/so/300/338.jpg">

~~http://www.elisanet.fi/so/300/xln.jpg">~~

SO · tammikuu 10, 2009, 00:11

~~Lainaus käyttäjältä: Lahtis~~
~~Lainaus käyttäjältä: JPu~~Bergereillä ja tällä luodilla tulee olemaan yksi merkittävä ero... Piipun tarkkuuskestoa enemmän kuin voisi kuvitella. Eli kun aiemmin noissa nopeuksissa on laskettu kuulaa piipusta ulos, niin aseen kesto on vaihdellut siinä 700-1000 laukauksen kieppeillä (siis oikeasti tarkkana). Tälle luodille voi huoletta uskoa tulevan huonoimmillaankin 3x enemmän, mutta voi kestää jopa vielä enemmän. Asia selviää kun noita on päästelty tarpeeksi piipun läpi

Kerrotko tarkemmin?

/Antti

Aikaisemmin on Koheltajan toimesta todennettu että 300LM kadottaa rihlat piipusta 1000 laukauksella. Samoja "piipunpolttaja" kaliipereita on myös monet muut, niissä on myös reipas kuparointi arkipäivää. Piipun ikää voidaan kasvattaa pienentämällä piippukitkaa, näin ainakin uskomme, ja siitä on todisteena myös saksalaisen ase jolla ammuttiin tuhansia laukauksia, kovilla latauksilla ja suurilla lähtönopeuksilla.

Eräs lähde tietää kertoa seuravaa (liekö sitten vuorenpeikon hugaa?)

http://guns.connect.fi/gow/petepai3.html">http://guns.connect.fi/gow/petepai3.html

Puhdaskuparin sulamispiste on korkeampi kuin pronssi- tai messinkiseoksien, Lubaloyn, Gilding-metallin, Maillechortin ja Tombakin, joten kupari on vähemmän altista vaipoittamaan piipunreikää kuin nämä vaippaseokset, vaikka se niitä pehmeämpää onkin. Vaipoittumista, kuten lyijyttymistäkin, aiheuttaa erityisesti luodin kylkien pinnan sulaminen kitkalämmöstä, eikä siis mekaaninen hankaus, jonka irrottaman vaippametallin puhaltaa yleensä piipusta ruutikaasun virtaus. Sulamalla irronnut vaippametalli tai lyijyseos tavallaan "hitsautuu" kiinni piipputeräkseen, josta sen irrottaminen mekaanisin tai kemiallisin keinoin on enemmän tai vähemmän työlästä.

Ylimenokitka vastustaa luodin työntymistä rihloihin. Vastus on sitä suurempi, mitä kovempaa on luodin/vaipan materiaali, mutta myös vaipan paksuudella on merkitystä - joskus hyvinkin eriskummaiselta kuulostavalla tavalla: Ohut ja pehmeä vaippamateriaali, tai ehkä vain galvaaninen kuparipinnoite pehmeähkön puristelyijyluodin peittona, voi tuottaa julki-jumalattoman ylimenokitkan, kun luoteja ammutaan kuiviltaan, tavoitellen sinänsä aivan kohtuullista lähtönopeutta latauksella, jota on totuttu käyttämään tombakkivaippaisten luotien saatteena: Luodin peräpää tyssäytyy eli niittautuu piipunputken "suppelon" eli ylimenokartion täyttäväksi. Pesäpaine voi kehittyä vaarallisenkin korkeaksi.

SO · tammikuu 10, 2009, 11:03

Vaippamateriaaleista ei kovin paljoa löydy kirjoitettua tietoa, yleensä törmää nimiin J4, Ms95 ja Ms90.

Vihtavuoren Reloading Manual kertoo, että yleensä vaipat valmistetaan kuparin ja sinkin seoksesta. Eli virallisemmin seoksina käytetään CuZn5 ja CuZn10.

CuZn5 tunnetaan myös nimellä Ms95. Koostumus on karkeasti 95%Cu, 5%Zn ja tästä johtuu nimitys Ms95. Erääksi lämpötilaksi on mainittu 1055-1065 astetta.

CuZn10 tunnetaan nimellä Ms90. Koostumus vastaavasti 90%Cu ja 10%Zn -> Ms90. Lämpötila tälle seokselle on annettu 1025-1040 astetta.

Kuparia koneistettaessa käytetään puolestaan CuTeP, eli kansan kielellä telua. Koostumus on 99,5% Cu ja piirun verran Te ja aavistus P. Telulle on annettu lämpötilaluku 1060-1080 astetta. Täysin puhtaan kuparin sulamispiste on 1083 astetta.

Eli kuten aiemmassa teksissä mainittiin niin mitä puhtaampaa kupariseos on, sen korkeampi on sen sulamispiste. Joten ei muuta kuin KVG päälle...

Lahtis · tammikuu 10, 2009, 21:18

Piippukitka kävi mielessä, mutten uskonut sen voivan vaikuttaa noin paljoa, varsinkaan kun kuulissa ei ollut johderenkaita. Mahtaisiko niiden lisäys huonontaa ballistisia ominaisuuksia? Koneistusaika ainakin tulisi kasvamaan jonkun verran.. En kyllä usko piipun eliniän kolminkertaistumiseen, mutta ampumallahan se selviää.

Hienoa että porukka jaksaa panostaa hommaan näin paljon. Innolla odottelen testituloksia.

Btw mikä paja tekee koneistustyöt, jos saa udella?

/Antti

JL · tammikuu 11, 2009, 19:51

~~Lainaus käyttäjältä: Lahtis~~blabla... varsinkaan kun kuulissa ei ollut johderenkaita. Mahtaisiko niiden lisäys huonontaa ballistisia ominaisuuksia?...blabla

/Antti

Jokainen johderengas synnyttää oman shokkiaaltorintamansa.

SO · tammikuu 11, 2009, 20:49

http://www.elisanet.fi/so/300/renkaat.jpg">

~~Kaikenlaisia variaatioita on kyllä laskettu ja simuloitu.~~

JL · tammikuu 12, 2009, 16:10

Jos jotain sattuu kiinnostamaan, alla hi-speed varjokuvaa eri nopeusalueilta. Mainittu ilmiö näkyy hyvin:

(jokainen shokkiaaltorintama lisää vastusta)

"These four photos show the substantial changes in the shock ware and turbulence patterns for the same bullet at different velocities. The "M" stands for Mach and the numerical value represents the velocity of the bullet relative to the speed of sound at the time of the shot."

http://img179.imageshack.us/img179/4632/luotift1.jpg">

"shadowgraph of a 7.62NATO bullet at Mach 2.3. The primary shock wave (Mach cone) forms a nominal 60° angle at this velocity. A secondary shock wave can be seen coining from the cannelure. Turbulence in the air behind the bullet can also be seen"

http://img177.imageshack.us/img177/6306/luoti2jc1.png">

J.P.Puusaari · tammikuu 15, 2009, 21:19

Mikäs teillä on tuon kärjen muoto? Ld-Haack? Kokeilitteko simuloida erilaisilla perän muodoilla? Paljonko tuli hintaa per luoti?

Tein tuossa syksyllä itselle ensimmäisen koe-erän ihan tangentti-ympyräkaari kärjellä ja perällä varustettuja luoteja. Ei ole vielä päässyt ampumaan, kun täytyy saada kaverilta chronyä lainaan. Tarkoituksena oli tehdä von karman ogivella, mutta olisi mennyt kovaksi hommaksi näpytellä käsin kaikki koordinaatit. Vuoden 2009 SolidWorksissa on mahdollista antaa käyrälle suoraan funktio jota seurata. Siitä suoraan camille ja postprosessorille ja saadaan hyviä luoteja sorvista ulos.

SO · tammikuu 15, 2009, 21:30

SolidWorks kilpaileekin sillä että se tuo 2009ssä niitä ominaisuuksia mitkä muissa on ollut aina

Säälittävin SWn myyntiesitys oli kun esiteltiin kilpailevan tuotteen 3-vuotta vanhan version bugeja... no ehkä se siitä.

Jotain fynktioita, vai funktioita vai mitä ne oli siinä kärjessä on. Nyt on sopimus erään valmistajan kanssa ja kohta niitä saa. Hinta täytyy vielä neuvotella valmiiksi.

SO · helmikuu 04, 2009, 09:21

Nyt olisi mahdollista myös tehdä solidi-testierä 338lle. Siinä täytyy huomioida että patruunaa ei pysty ampumaan lippaasta latauspituudesta johtuen ja lisäksi vaaditaan 10" nousua. Laitetaan työnalle jos kiinnostustuneita testaajia ilmenee.

TNy · helmikuu 06, 2009, 18:40

Hep!, 10" nousulla oleva 690 mm WL-piippuinen 338LM JJ-94 McMillan A4 tukilla oleva konstruktio olisi valmis kokeilemaan solideja. Pistä YV:tä.

Terv TNy

Lahtis · helmikuu 23, 2009, 21:58

Milläs ohjelmalla olette simuloineet noita ballistisia ominaisuuksia, jos saa udella?

/Antti

SO · maaliskuu 02, 2009, 07:59

Kuten aikaisemmin jo asiaa aavisteltiin, eilisissä koeammunnoissa todennettiin piippukitkan vaikutusta. 300LM:llä omalla luodilla ammuttiin 5lks pikasarjoja ja piippu yritettiin saada kuumaksi. Latauksina on 6 grammaa (ja ylikin) 100-sarjan ruutia. 5lksn jälkeen piippu tuntui hieman lämpimältä mutta ei ollenkaan kuumalta. Toiset 5lks:n jälkeen pystyi vielä hyvin pitämään kädellä kiinni piipusta. Tästä tultiin tilannearvioon että palamistapahtuma lämmittää piippua jonkin verran mutta kitka tekee varsinaisen lämpenemisen. Asia varmistettiin myös 300WMllä jossa verrokkina molyskenuja.

Toinen testi koski yhentoista nousua piipussa, 100m ammuttuna luodit vakautui myös siitä ja lipassyöttöisenä "alimittaisiksi=88mm" ladattuna tikan lipaspituudesta johtuen. Nopeudet 300WMllä oli luokkaa 865m/s.

Luodin tarkkuudesta lyhyille matkoille antoi hieman osviittaa alle MOAn kasat sataan metriin. Täytyy muistaa että nopeutta on päälle tonni ja painoa pitkälti päälle 10 grammaa. Ja aseena tavallinen, joskin lyhytpiippuinen TRG jossa 300LM CIP-pesä. Varsinaista lataustestiä (tarkkuus ja nopeus) päästään tekemään seuraavilla kerroilla. Nyt on olemassa jonkinlaiset suhteellisen oikeat arvot QLn ään löydetty joissa teoria ja käytäntö on varmistanut ja jatkossa ladattaneen 500-sarjan ruudilla.

HJu · maaliskuu 02, 2009, 18:31

Moi !

QL:ssä on 300LM arvot mutta onko niissä jotain heittoa todellisuuden suhteen ?

SO · maaliskuu 02, 2009, 21:36

Piippukitkaa on säädetty.