Kokemuksia vaimentimista

[vänkylä]

Liekkö tuo sl5i purettavissa, kun sivuilla lukee että kokoonpantu hitsaamalla.

[Finnfire]

Ei ole purettavissa.

[KaTu]

Kunhan ehdimme nuo omassa taulukossani olevat ( + muutaman muunkin lisävaimentimen jotka hankimme tänne vertailuun ) ampumaan samana päivänä uudella B&K PULSE laitteistolla, niin voin siitä julkaista materiaalin sitten.

Olen itse pannut merkille, että ruudin palonopeudella on ihan merkittävä vaikutus ampujan aistimaan kokemukseen pamauksen voimakkuudesta. Tarkoitan, että jos ruuti ehtii palaa jo piipussa, niin vaimentimen kanssa vaimennus on suurempi kuin hitaammalla ruudilla. Hitaammalla ruudilla on myös havaittavissa suurempi suuliekki ja tämä siis lienee syy-seuraussuhde aistimukseen heikommasta vaimennuksesta.



Kysyn johdattelevasti, että olisiko näissä testeissä mahdollisuus ottaa mukaan kahdentyyppisiä patruunoita, eli niitä, joilla ruuti ehtii palaa loppuun piipussa ja sellaisia, joilla saa ilman vaimenninta muutenkin aikaan hyvän suuliekin?



Impulssivasteen oikein mittavia laitteita on joka tapauksessa niin harvassa, että peruspaukuttelijalta jää ruudin palonopeuden vaikutuksen selvittäminen sille kuuluisalle subjektiiviselle asteelle ja Esson baarin jutuiksi. Asian voi kääntää niinkin päin, että lyhyemmällä vaimentimella ja nopealla ruudilla voi päästä XZY tulokseen verrattuna pitkällä vaimentimella ja hitaalla ruudilla saavutettuun vaimennukseen. Toki absoluuttiset dB tasot kiinnostavat eri variaatioilla, kun halu säilyttää kuulo loppuelämän ajaksi on edelleen olemassa  

[HJu]

Minun mielestä pitäisi käyttää tehdaspatruuunoita jotta edes jotain vertailukelpoisuutta jäisi. Siksi en huolehtisi ruutien palonopeuksien suhteen, ne ovat mitä ovat. Itseltaajat voi sitten tuunailla latauksia tuonkin suhteen. Nopeaa ruutia vähän antaa todennäkäöisesti vähemmän melua vaimentimen kera kuin iso annos hitaampaa ruutia.



Olisi kiva saada dataa miten esim. SL5-BL 7.62 Low Pressure vaimentaa kun puolarissa on 16.5" piipppu ja miten tilanne muuttuu (jos muuttuu) kun piippua on 20". Onko eroa ollenkaan ?

[KaTu]

Itselataajalla on toki erilainen mahdollisuus vaikuttaa siihen, että palaako ruuti piipussa loppuun kuin heillä, jotka käyttävät tehdaslatauksia. Sen vuoksi minua ainakin kiinnostaa, että voiko itselataaja optimoida latausta niin, että melu olisi yksi ominaisuus muiden joukossa. Ehkä parasta olisi, jos mittaukset tehtäisiin erilaisilla patruunoilla, jolloin huomioitaisiin erilaiset käyttäjät.



Tässä Tuukka mainitsi, että he mittaavat ja huomioivat erikseen FRP (first round pop) -ilmiön. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin tähän ilmiöön joka esiintyy toisilla vaimentimilla, niin vaikuttaa vaimentimessa tapahtuva ruudin palaminen, johon taas minusta vaikuttaa se, että millaista ruutia testissä on käytetty. Meinaan, että jos kerran selvitetään FRP ilmiötä, niin olisi hyvä kertoa lukijoille, millä tavalla ilmiöön vaikuttaako esim. ruudin palanopeus.



Jos vielä jakaa vaimentimet kahteen ryhmään, kammiovaimentimiin ja etuvaimentimiin, niin ainakin minua kiinnostaisi, että saavutetaanko kammiovaimentimella mitään etua perinteiseen etuvaimentimeen, jos ruuti on jo palanut piipussa.

[Perkeleen_Luoma]

Itselataajalla on toki erilainen mahdollisuus vaikuttaa siihen, että palaako ruuti piipussa loppuun kuin heillä, jotka käyttävät tehdaslatauksia. Sen vuoksi minua ainakin kiinnostaa, että voiko itselataaja optimoida latausta niin, että melu olisi yksi ominaisuus muiden joukossa. Ehkä parasta olisi, jos mittaukset tehtäisiin erilaisilla patruunoilla, jolloin huomioitaisiin erilaiset käyttäjät.



Tässä Tuukka mainitsi, että he mittaavat ja huomioivat erikseen FRP (first round pop) -ilmiön. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin tähän ilmiöön joka esiintyy toisilla vaimentimilla, niin vaikuttaa vaimentimessa tapahtuva ruudin palaminen, johon taas minusta vaikuttaa se, että millaista ruutia testissä on käytetty. Meinaan, että jos kerran selvitetään FRP ilmiötä, niin olisi hyvä kertoa lukijoille, millä tavalla ilmiöön vaikuttaako esim. ruudin palanopeus.



Jos vielä jakaa vaimentimet kahteen ryhmään, kammiovaimentimiin ja etuvaimentimiin, niin ainakin minua kiinnostaisi, että saavutetaanko kammiovaimentimella mitään etua perinteiseen etuvaimentimeen, jos ruuti on jo palanut piipussa.

"Tämä "Ensimmäisen Laukauksen Poksahdus" (ELP) johtuu ruutikaasujen ja vaimentimen sisällä olevan hapen yhtymisestä, palamisesta"

-Aseutra.fi



Ruudin palonopeudella, suupaineella yms. muuttujilla puljaaminen käsilatauksilla, mahdollisesti usealla kaliiberilla. Ja tietenkin usealla vaimentajalla, on aika kohtuuton nakki yritykselle tehdä puoliksi "hyvää hyvyyttään".



Lataajalla on aina mahdollisuus tehdä hiljaisempia latauksia optimoimalla ruutiannosta nopeahkoilla ruudeilla, niin että luoti saadaan mahd. pienellä annoksella turvallisesti piipusta pihalle.

Yksinkertaisesti mitä pienempi suupaine ja ruutiannos, sitä hiljaisempi.



Ps. Kammiovaimentajia ne etuvaimentimetkin yleisesti ovat.

[KaTu]

Ps. Kammiovaimentajia ne etuvaimentimetkin yleisesti ovat.

Joo, näin on. Käytin epäselvästi termejä vaimentimiin ja jatkossa olen tarkempi. Tarkoitin kammiovaimentimella tyyppiä, jossa on yksi tilavampi kammio ensimmäisenä ja joka tulee osittain piipun päälle. Taitaa yleisin nimitys näille olla teleskooppivaimennin tai reflektiovaimenin.



Olen myös samaa mieltä, että jos vaimentimia on useampi ja useampi erityyppinen patruuna, niin testauksista tulee isotöisiä (~arvokkaita). Ja mikä minä olen vaatimaan yksityistä yritystä tekemään niin kuin minä haluan – en mikään. Yksityinen yritys tekee testaukset niin kuin he haluavat. Poliitikot voivat vaatia toisiltaan mitä erikoisimpia asioita, mutta ei yksittäinen kuluttaja yritykseltä.



Tarkoituksenani oli tuoda uusia näkökulmia äänenvaimentimien testaukseen ja parantaa ehkä siten tulosten tarkkuutta. Motiivina taas, että jos ostaisin uuden vaimentimen, niin tämä ruudin palonopeuden vaikutus vaimennuksen suuruuteen eri vaimentimilla on asia, jonka kiinnostaa minua. Samasta asiasta rautalankaesimerkki, että onko laukauksen melu esim. SL5i vaimentimella ja nopealla ruudilla alempi/sama/voimakkaampi, kuin SL7i vaimentimella ja hitaalla ruudilla. Toki tähän vaikuttaa, millaisilla ruutimäärillä mikin vertailupatruuna on ladattu, yms. Ehkä tämä ruudin palonopeusasia oli huono uusi näkökulma, kun tässä on niin monta muutakin muuttujaa, jotka vaikuttavat vaimennuksen suuruuteen.

[FINZKI]

Ehdottomasti jos on hankkimassa vaimenninta niin kannattaa miettiä onko se purettavissa huoltoa/puhdistusta varten, Jaki Classic ei ollut ja omani lenti metallin keräykseen jo parin vuoden jälkeen.

Mikä oli syy kun romuttamolle meni?

[Anttari]

Liekkö tuo sl5i purettavissa, kun sivuilla lukee että kokoonpantu hitsaamalla.

Vaimentimet joutuvat kovaan rääkkiin. Sen vuoksi niiden suunnitteleminen purettavaksi ja kestäviksi on hankalaa ja tuotteen hinta kohoaisi pilviin pimeisiin.



Niihin kertyy mm. ruudin palamisjätteitä ja luodin pintakerrosta, joiden poistaminen vaimenninta purkamatta on mahdollista.



On tärkeää löytää sellainen tarkka vaaka, jolla vaimentimen voi punnita ennen ensiasennusta kuivana.



Kun sen läpi on ammuttu "useita laukaussarjoja", se on syytä kuivata se ja uudelleen ja punnita. Ampujan tulee neuvotella itsensä kanssa se vaimentimen prosentuaalinen tai absoluuttinen painon lisäys tai laukausmäärä, joka laukaisee puhdistustarpeen esimerkiksi liottamalla, pesurilla ja/tai paineilmapuhalluksella.

[Anttari]

Olympialaisten ampumahiihtolajien joistain videohidasteista sai hyvän käsityksen siitä mitä vaimentimen läpi suhahtaa luodin lisäksi.

[Juuso.L]

Ehdottomasti jos on hankkimassa vaimenninta niin kannattaa miettiä onko se purettavissa huoltoa/puhdistusta varten, Jaki Classic ei ollut ja omani lenti metallin keräykseen jo parin vuoden jälkeen.

Mikä oli syy kun romuttamolle meni?

Korroosio oli syönyt haitat pilalle ja osumat lähtie vaeltelemaan, vedettiin vannesahalla halki ja jälki oli aika karua, haittalevyjen reikien reunat oli kuin sahanterät ja kammiot täynnä todella tiukkaan jäänyttä karstaa, tosin kerkesin ampua aika reilusti kuulaa sen läpi että jossain perus metsästäjän käytössä joka ampuu vain muutamia laukauksia vuodessa olisi varmaan kestäny vuosia pidempään.

[FINZKI]

Oliko haitat kuitenkin terästä vaimentimessa?

Ultrassakaan pesu tuskin olisi tuonut lisää elinkaarta, jos haitat oli palaneet jo, korkeintaan mujua pehmentänyt, mutta samalla eloksointi olisi pinnasta lähtenyt.

[Templar]

Millaisia hoito-ohjeita vaimentimille? Olen silloin tällöin suihkauttanut öljyä ammunnan jälkeen, mutta kannattaisko niitä pestäkin jotenkin välillä?

[Tuukka]

Kunhan ehdimme nuo omassa taulukossani olevat ( + muutaman muunkin lisävaimentimen jotka hankimme tänne vertailuun ) ampumaan samana päivänä uudella B&K PULSE laitteistolla, niin voin siitä julkaista materiaalin sitten.

Olen itse pannut merkille, että ruudin palonopeudella on ihan merkittävä vaikutus ampujan aistimaan kokemukseen pamauksen voimakkuudesta. Tarkoitan, että jos ruuti ehtii palaa jo piipussa, niin vaimentimen kanssa vaimennus on suurempi kuin hitaammalla ruudilla. Hitaammalla ruudilla on myös havaittavissa suurempi suuliekki ja tämä siis lienee syy-seuraussuhde aistimukseen heikommasta vaimennuksesta.



Kysyn johdattelevasti, että olisiko näissä testeissä mahdollisuus ottaa mukaan kahdentyyppisiä patruunoita, eli niitä, joilla ruuti ehtii palaa loppuun piipussa ja sellaisia, joilla saa ilman vaimenninta muutenkin aikaan hyvän suuliekin?



Impulssivasteen oikein mittavia laitteita on joka tapauksessa niin harvassa, että peruspaukuttelijalta jää ruudin palonopeuden vaikutuksen selvittäminen sille kuuluisalle subjektiiviselle asteelle ja Esson baarin jutuiksi. Asian voi kääntää niinkin päin, että lyhyemmällä vaimentimella ja nopealla ruudilla voi päästä XZY tulokseen verrattuna pitkällä vaimentimella ja hitaalla ruudilla saavutettuun vaimennukseen. Toki absoluuttiset dB tasot kiinnostavat eri variaatioilla, kun halu säilyttää kuulo loppuelämän ajaksi on edelleen olemassa  

Hei,



Tosiaan suuliekkiin vaikuttaa helposti käytetty lataus, mutta desibeleissä ei eroa ole hirveästi kiväärikaliipereissa.



Vaimentimien rakenteeseen liittyen, vaimentimia on hyvä puhdistaa jos laukausmäärä alkaa olemaan useampi sata / tuhat laukausta vuodessa.



Lataus/ruuti vaikuttaa tässä myös tuohon likaantumiseen. Mutta tuollainen keskiarvo lukema on n. 1g per sata patruunaa, mutta tässä on aika palon muuttujia myös.



Tähän mennessä parhaaksi on todettu ultraäänipesurin käyttö sopivalla aineella.



Purettavia vaimentimia emme ole keskisytytteisiin kalipereihin lähteneet tekemään:



- Kierteet jne. helposti lisäävät painoa/halkaisijaa

- Kestävyys ( meillä menee myös sotilas/viranomaiskäyttöön samoja runkoja )

- Purkautuuko vaimennin helposti jos/kun sisällä karstaa = saako auki rikkomatta tuotetta josta on maksanut useamman sata euroa.

- Kun vaimentimen kasaa, keskittyykö se edelleen oikein



Me teemme tietyllä tavalla vaimentimemme, mutta siihen on hyvät syyt ja enemmän on mielestämme syitä olla tekemättä purettavia vaimentimia.



Terveisin!



Tuukka Jokinen

Asesepänliike Ase Utra Oy

[Juuso.L]

Alusekoitetta nuo tuntui olleen, laukauksia tuli useampi tuhat ammuttua tuon vaimentimen läpi joten ei mikään ihmekkään että paloi loppuun, nykyään olen siirtynyt AU:n jarruun ja ollut tyytyväinen pienemmän rekyylinkin vuoksi joka helpottaa omien osumien havainnointia kun kivääri ei pomppaa niin paljoa kuin pöntön kanssa.