Kirjoittaja Aihe: Kiikaritestin tekijöiltä kysyn:  (Luettu 4241 kertaa)

JpL

  • *
  • Viestejä: 1.204
Kiikaritestin tekijöiltä kysyn:
« : Joulukuu 29, 2004, 19:53 »
Ensinnäkin kiitokset poikkeuksellisen hyvin kirjoitetusta ja perin kattavasta artikkelista. Yksi kysymys jäi askarruttamaan koron ja sivusäätöjen liikkuvuuden suhteen, nimittäin se, mistä tämä ilmiö johtui? Sitä ei mainittu kirjoituksessa. Onko kyse siitä, että kiikarin sisäinen säätömekaniikka on "vinossa" runkoon nähden vai miten?

Olisi ollut vielä mukava mahduttaa Swarovski samaan testiin optiikan ja säätöjen puolesta, mutta kun eivät tee milspeksattuja värkkejä niin sitten eivät.

Ps. Merkillistä oli, että Benderillä ilmenee tälläinen siirtymävika.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut JpL »
- \"Olen halunnut tehdä elämässäni vain kolmea asiaa: Kirjoittaa, metsästää, ja rakastaa.\"


MJ

  • *
  • Viestejä: 493
Testi
« Vastaus #1 : Joulukuu 31, 2004, 13:41 »
Moi,



Hyvä kysymys.



Olet täysin oikeilla jäljillä, kyse on mekaniikasta ja sen pienistä tai isoista häiriöistä. Koro- ja sivusiirtymät säädettäessä sivua tai koroa johtuvat säätömekaniikan häiriöstä/virheestä: Joko



1. siitä, että napsut eivät täysin (tai enemmän tai vähemmän) pidä paikkaansa koko kokonaissäätöalueella, jolloin tämä aiheuttaa siirtymiä



tai



2. siitä, että säätömekaniikka on juuri vinossa enemmän tai vähemmän (kuten arvelitkin) eli ei ole 90 asteen kulmassa, jolloin tämä aiheuttaa siirtymiä



tai



3. siitä, että molemmat kohdista 1 ja 2 yhdessä aiheuttavat siirtymiä.



Tässä yhteydessä täytyy muistaa, että pääsääntöisesti siirtymien todennäköisyys kasvaa, mitä enemmän säätövaraa (koro ja sivu) on tähtäimessä - kun esim. kuvittelet kahta korkeaa lipputankoa, jotka laitetaan 90 asteen kulmassa ristiin ja niihin lipputankoihin lisätään vielä mekanismi, joka liikuttaa toista tankoa vertikaalisesti ylös ja alas sekä toista horisontaalisesti vasemmalle ja oikealle, niin tämä havainnollistanee sen, että mitä enemmän säätöä on sitä enemmän on "huojuntaa" siirtymää etenkin ääripäissä.



Myöskin täytyy tässä yhteydessä muistaa, että ns. halvemman hintaluokan tähtäimissä ja etenkin ei-milspeksatuissa tähtäimissä koro- ja sivusiirtymiä on huomattavasti enemmän kuin nyt testatuissa taktisissa tähtäimissä ja se on enemmänkin pääsäätö kuin poikkeus ns. halvemman hintaluokan tähtäimissä ja etenkin ei-milspeksatuissa tähtäimissä.



Valitetettavasti ei edes näin laajan testausartikkelin kaikki asiat ja aspektit mahdu kahden osan juttuun. Lehdissä on oma rajoitettu tilansa per lehti ja lehden toimitus viime kädessä päättää siitä, mitä julkaistaan.



Toisaalta kaikkia syntyjä syviä eli yksityiskohtaisia nyansseja ei välttämättä ole edes tarpeenkaan kirjoittaa auki lehtiartikkeleihin, sillä kyseessä on jokatapuksessa lehtiartikkeli eikä kirja; eikä sen puoleen yhdessäkään kirjassakaan ole selvitetty kaikkia kirjan substanssin aspekteja.



Toivottavasti tämä vastaus kuitenkin auttoi tyhjentävästi. Kysymys itsessään oli asiallinen ja hyvä.



Carpe Diem,



MJ



PS Hyvää ja Onnellista Uutta Vuotta 2005!
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut MJ »

JpL

  • *
  • Viestejä: 1.204
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #2 : Joulukuu 31, 2004, 14:13 »
Joo, auttoi. Kiitos paljon, MJ.

Pohdin tätä asiaa artikkelin luettuani, ja minusta oli vaikeaa ymmärtää asiaa toisin - sivu ja koron säätöhän ovat täysin erilliset mekaniikaltaan.

Halvempien kiikareiden ongelma on myös siinä, että ristikon keskiosa liikkuu suurennosta muutettaessa. Etenkin alapään Tascoissa ja muissa halpistuoteissa tästä on oikein henk. koht kokemusta.

Muistaakseni vuoden 1999 Ase & Erässä oli vertailussa Swaron PV-S ja Benderin vastaava. Artikkelin kirjoittajalle Swaron tehtaan tiedottaja oli todennut, että "siirtymä on koko suurennusalueella niin pieni, että sitä ei voida mitata, mutta 1.5mm/100m on ehdoton maksimi".

Halvemmissa kiikareissa tämä saattaa olla useita senttejä sadalla metrillä.

Uudessa ASE-lehdessä on myös mielenkiintoinen artikkeli .308 tarkkuuslatauksista. Siinä huomautetaan, että aseen sivuttaiskulmalla on myös merkitystä osuntaan. Mikäli ase on laukaistaessa kallellaan jompaan kumpaan suuntaan, osumapiste muuttuu. Näin kerran Hensoldtin kiikarissa vatupassimaisen vesimittarin, jolla saattoi tarkistaa aseen suoruuden.

Koska näin sanotaan, olisi mukava vielä erikseen testata, miten paljon aseen oma ampumakulma vaikuttaa osuntaan suhteessa kiikarin koro & sivusäätöön. Testi olisi haastava, mutta eipähän kai sellaista ole suomessa tehty, en ainakaan ole koskaan törmännyt. En tiedä.



Ps. Tietysti olisi hupaisaa, mikäli kiikarin koroa säädettäessä sivu säätyisi samassa suhteessa kuin luodin kiertopoikkeama, jolloin osumapiste olisi aina sama. Se edellyttäisi, että tietylle matkalle käytettäisiin aina tiettyä suurennosta. Tähän täytyisi sisällyttää pari laskelmaa luodin kiertonopeudesta ja tarkat kenttätestit. Itse olen havainnut, että 800 m/s lähtevä luoti, joka pyörähtää oikeakätisissä rihloissa akselinsa ympäri kerran 10 tuuman matkalla, osuu 300 metrin päähän keskelle, mutta käy hyvin läheltä 30 milliä vasemmalla 150 metrin päässä.



Yst. T: J
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut JpL »
- \"Olen halunnut tehdä elämässäni vain kolmea asiaa: Kirjoittaa, metsästää, ja rakastaa.\"


Homer

  • *
  • Viestejä: 689
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #3 : Joulukuu 31, 2004, 18:59 »
Hyvä että tästä tuli puhetta. Tässä nimittäin voin nyt tunnustaa tyhmyyteni  :oops: toteamalla etten ole aikaisemmin ajatellut tuota tähtäimen ja tähtäinristikon asentoa NOIN tarkasti, vaikka toki aina olenkin pyrkinyt asentamaan sen tarkasti pystysuoraan. En siis ole osannut ajatella tuota säätöjen vaikutusta molempiin säätöarvoihin.

Tämähän tarkoittanee sitä, että jos putki on hiemankin vinossa niin koron tai sivun säätö vaikuttaa siihen toiseenkin. Tai jos ase on hieman vinossa niin tapahtuu samalla tavalla.

En tiedä mitä luokkaa tuollainen virhe voi olla käytännössä. Ehkä se on sitä luokkaa ettei sillä ole merkitystä, mutta TA-toiminnan ampumaetäisyyksillä pienetkin virheet tahtovat summautua yhdeksi suureksi.

Kylläpä harmittaa :(   No, oppia ikä kaikki.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut Homer »

john

  • *
  • Viestejä: 1.417
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #4 : Tammikuu 01, 2005, 15:16 »
MJ tuskin tarkoitti sitä, että jos putken asentaa hieman vinossa, niin tästä aiheutuisi poikkeamia. Kyse on siitä, että putken sisälä ristikkolevy ei ole pystysuorassa korkeussäädön mekaniikan kanssa. Toinen syy voi olla se, ettei kiikarin sisäputkeen työstetyt säätöjen vastinlevyt ole 90 asteen kulmassa toisiinsä nähden.



Sillä ei kuitenkaan ole merkitystä jos kiikari on hieman vinossa aseen päällä.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut Anonymous »

Homer

  • *
  • Viestejä: 689
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #5 : Tammikuu 01, 2005, 16:57 »
Ei toki tarkoittanutkaan. MJ ja JpL kommentoivat asiaa putken mekaniikan kannalta, kuten mainitsitkin. Siitä tuli vain tuo mieleen että vaikuttaahan sekin jos putki on vinossa aseen päällä, mutta vaikutus ei tietenkään ole tekemisissä putken laadun kanssa.

Olihan se ohi asian, koska keskustelussa nimenomaan oli puhe putkista eikä niiden asentamisesta aseen päälle. Se oli vain sellainen henkilökohtainen älyn tai älyttömyyden väläys minkä jostain syystä tulin vielä kirjoittaneeksi.

Pahoittelen kommentointiani ja pakenen paikalta :|
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut Homer »

HJu

  • *
  • Viestejä: 7.918
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #6 : Tammikuu 01, 2005, 19:57 »
: Pohdin tätä asiaa artikkelin luettuani, ja minusta oli vaikeaa ymmärtää asiaa toisin - sivu ja koron säätöhän ovat täysin erilliset mekaniikaltaan.



Itseasiassa nehän ovat yhteydessä toisiinsa ristikon kautta. Itse veikkaan että yleisin syy noihin siirtymiin on osien valmistustoleranssien heitto mutta toki muitakin syitä voi olla.



: Koska näin sanotaan, olisi mukava vielä erikseen testata, miten paljon aseen oma ampumakulma vaikuttaa osuntaan suhteessa kiikarin koro & sivusäätöön. Testi olisi haastava, mutta eipähän kai sellaista ole suomessa tehty, en ainakaan ole koskaan törmännyt. En tiedä.



Aseen kallistuksen simulointia voi harrastaa esim. PCB-ohjelmalla. Siinä "cant" arvoa muuttamalla voi simuloida aseen kallistuksen vaikutusta.



: Tietysti olisi hupaisaa, mikäli kiikarin koroa säädettäessä sivu säätyisi samassa suhteessa kuin luodin kiertopoikkeama, jolloin osumapiste olisi aina sama. Se edellyttäisi, että tietylle matkalle käytettäisiin aina tiettyä suurennosta. Tähän täytyisi sisällyttää pari laskelmaa luodin kiertonopeudesta ja tarkat kenttätestit. Itse olen havainnut, että 800 m/s lähtevä luoti, joka pyörähtää oikeakätisissä rihloissa akselinsa ympäri kerran 10 tuuman matkalla, osuu 300 metrin päähän keskelle, mutta käy hyvin läheltä 30 milliä vasemmalla 150 metrin päässä.



Yllättäen Springfield M1903-kiväärin rautatähtäimissä on tämä asia huomioitu jo yli 100 vuotta sitten. Eli takatähtäin on lievästi vinossa jolloin korosäätöä tehtäessä myös kiertopoikkeama tulee hoidettua samalla kullekin etäisyydelle. Pätee toki vain M2 30-06 patruunalle. Idea ei siten varsinaisesti ole aivan uusi. Suurin osa armeijoista ei ole asian suhteen kivääriaseissa koskaan päätään vaivannut.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut HJu »
Terveisin,


HJu

JpL

  • *
  • Viestejä: 1.204
(Ei otsikkoa)
« Vastaus #7 : Tammikuu 01, 2005, 21:01 »
Kiitos Hju. Tuota en tiennytkään.



T: J
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut JpL »
- \"Olen halunnut tehdä elämässäni vain kolmea asiaa: Kirjoittaa, metsästää, ja rakastaa.\"