Joo, auttoi. Kiitos paljon, MJ.
Pohdin tätä asiaa artikkelin luettuani, ja minusta oli vaikeaa ymmärtää asiaa toisin - sivu ja koron säätöhän ovat täysin erilliset mekaniikaltaan.
Halvempien kiikareiden ongelma on myös siinä, että ristikon keskiosa liikkuu suurennosta muutettaessa. Etenkin alapään Tascoissa ja muissa halpistuoteissa tästä on oikein henk. koht kokemusta.
Muistaakseni vuoden 1999 Ase & Erässä oli vertailussa Swaron PV-S ja Benderin vastaava. Artikkelin kirjoittajalle Swaron tehtaan tiedottaja oli todennut, että "siirtymä on koko suurennusalueella niin pieni, että sitä ei voida mitata, mutta 1.5mm/100m on ehdoton maksimi".
Halvemmissa kiikareissa tämä saattaa olla useita senttejä sadalla metrillä.
Uudessa ASE-lehdessä on myös mielenkiintoinen artikkeli .308 tarkkuuslatauksista. Siinä huomautetaan, että aseen sivuttaiskulmalla on myös merkitystä osuntaan. Mikäli ase on laukaistaessa kallellaan jompaan kumpaan suuntaan, osumapiste muuttuu. Näin kerran Hensoldtin kiikarissa vatupassimaisen vesimittarin, jolla saattoi tarkistaa aseen suoruuden.
Koska näin sanotaan, olisi mukava vielä erikseen testata, miten paljon aseen oma ampumakulma vaikuttaa osuntaan suhteessa kiikarin koro & sivusäätöön. Testi olisi haastava, mutta eipähän kai sellaista ole suomessa tehty, en ainakaan ole koskaan törmännyt. En tiedä.
Ps. Tietysti olisi hupaisaa, mikäli kiikarin koroa säädettäessä sivu säätyisi samassa suhteessa kuin luodin kiertopoikkeama, jolloin osumapiste olisi aina sama. Se edellyttäisi, että tietylle matkalle käytettäisiin aina tiettyä suurennosta. Tähän täytyisi sisällyttää pari laskelmaa luodin kiertonopeudesta ja tarkat kenttätestit. Itse olen havainnut, että 800 m/s lähtevä luoti, joka pyörähtää oikeakätisissä rihloissa akselinsa ympäri kerran 10 tuuman matkalla, osuu 300 metrin päähän keskelle, mutta käy hyvin läheltä 30 milliä vasemmalla 150 metrin päässä.
Yst. T: J