OK lämppäri hyvään hintaan Kralella

[MOj]

Huomaa kuitenkin XL:n 40mk NETD. Ricossa taas 30hz, joten oikoreittejä otetaan, että saadaan halutut speksit tiettyyn hintaluokkaan.


Hyvällä tuurilla 6v päästä forumeilla haaveillaan hd tason 25mk lämppäreistä. Osuuhan niillä varmasti kauas ja zoomilla pystyy erottelemaan varmasti lajikohtaisemmin kauempaakin, mutta mikä varsinaisesti muuttuu useimpien kohdalla ammuttavalta ~300-400m etäisyydeltä? Sitä meinasin sillä, että kyllä nää 640p käy vielä silloinkin, yhtä hyvin kuin nytkin. Varmasti niitä saa halvemmalla ja 18mk tarkkuudella, joten suht pienetkin lämpöpisteet ja erotukset näkyvät.

Pulsar Thermion Xl kennon herkkyys on 35mk NETD. Kennon herkkyys on sinänsä hyvä asia yksityskohtien erottelussa, mutta tietyissä olosuhteissa tästä voi olla jopa haittaa. Jos lämmönlähteitä on paljon esim. kivikkoinen täynnä kantoja oleva hakkuu tai metsä, kun tähystetään kauempaa, > 200m. Silloin pienemmällä herkkyydellä olevalla laitteella on helpompi havainnoida eläviä otuksia tuosta "lämpömerestä". Tämä vaan osoituksena siitä, että lämpötähystimissä/tähtäimissä joku yksittäinen arvo ei välttämättä merkitse tai määrittele laitteen paremmuutta, vaan käyttötarkoitus ja olosuhteet ratkaisevat.

Tästä taaskin käytännön kokemusta. Oma kytis/haaska paikka on osaltaan tällaista maastoa, missä olen testannut useampia laitteita ja niiden ominaisuuksien vaikutuksia eri olosuhteissa.

Onko sinulla käytäntöä taustalla näissä asioissa? Nimittäin näitä asioita voi spekuloida loputtomasti teoriassa, mutta vasta sitten kun pääsee käytännössä vertailemaan eri laitteita eri olosuhteissa, aukeaa moni asia. Hyvä tietenkin ostopäätöstä tehdessään hiukan perehtyä asioihin ja perusteihin.

[HJu]

Nyt kun on kokeneempaa tietäjää paikalla niin millainen kädessä pidettävä lämppäri olisi hyvä jos tarve on löytyy pusikkoisesta maastosta eksynyt marjanpoimijamummo. Ei ole pakko maksaa kolmea tonnia.

Entä millainen lämpötähtäin olisi hyvä ja riittävän kestävä jos on tarvetta ampua jasterpeltejä 100-400m matkoille itselataavalla 308Win -kiväärillä ? Rekyylinkestoa olisi hyvä olla. Tämänkään ei tarvitse maksaa kolmea tonnia jos halvemmalla pääsee.

Voiko löytyä sellainen laite josta olisi kumpaankin käyttöön ?

[jthyttin]

- perinteistä tähtäinkiikaria muistuttava lämpötähtäin on yleensä huomattavasti helpompi asentaa järkevään koroon, ja niissä on tyypillisesti pidempi silmänetäisyys (vaikuttaa sekä asennuskohtaan että siihen millaisella aseella tähtäintä uskaltaa käyttää), toki jossain pikkuarskassa pieni "boximalli" puoltaa paikkaansa ja pitää kokonaisuuden sirona

Mitä jalkoja käytät ja paljonko suosittelet koroksi?

Korolla tarkoitan tähtäinlinjan korkeutta, en kallistamista. Moneen aseeseen perinnekiikaria mitoiltaan vastaavahko tähtäin menee suht kivuttomasti, varsinkin jos perälinja oli jo valmiiksi tähtäinkiikarille sopiva. "Boximalli" tulee yleensä korkeammalle, niiden jalkoja ei ole suunniteltu mahdollisimman matalaksi, ja vielä kun tähtäin pitää tyypillisesti saada taaemmas (lähemmäs silmää) niin väliin voi tarvita lisävitkuttimen joka korottaa pakettia entisestään. Minulla on ko. käytössä ARMS #35 medium-korkuisilla renkailla.

Koska kameraan perustuvissa tähtäimissä ei kohdistaessa siirretä kuvaa, vaan ristikkoa kuvan sisällä, tähtäintä kallistaessa pitää huomioida ko. tähtäimen säätövara, muiden komponenttien "suoruus" ja se mihin kohti kuvaa ristikon haluaa. Jos aseen kehys ja piippu eivät ole linjassa, lentorata asettaa jotain erityisvaateita, tms. niin paperilla laskettu kallistus voi osoittautua vääräksi. Turvallisinta olisi ensin kohdistaa ilman kallistusta ja vasta sitten valita paljonko kallistaa. "Boxitähtäimen" voi yleensä shimmata tähtäimen ja jalan välistä, ei nyt tule mieleen onko yksiosaista jalkaa jossa olisi Burris Signature -tyyppiset shimmaus-mullinsilmät. Jos on yksiosainen jalusta mihin menee optilock-renkaat, niin sitten jalustan ja renkaan väliä voi shimmata. Mutta kannattaa varmistua että ko. liitos myös pitää, oli siellä shimmiä tai ei.

Muita huomioita, tuli vähän taisteluväsymys lukiessa kun asioita oli ripoteltu eri postauksiin jne. Mutta pari huomiota:

NETD "kuuluisi" ilmoittaa koko järjestelmälle, eli käytännössä sensorin ja linssin yhdistelmälle. Valmistajat ovat tässä välillä aika luovia, kiinalaiset nyt ovat aika luovia minkä tahansa lukujen keksimisessä. Mutta kun mainittiin että Pulsarin NETD on <40mK ja Ricon 30Hz, oli puurot ja vellit sekaisin. Ko. linkin takaa kyllä löytyi että IRay ilmoittaa ko. SENSORIN herkkyydeksi <25mK jolloin NETD jää kyllä paremmaksi kuin Pulsarissa (teoriassa f 1.0 linssillä järjestelmän herkkyys on sama kuin kennon, käytännössä se pitäisi mitata ja eroaa hiukan). Mutta nuokin on vähän tuurikauppaa, kuten kaikessa komponenttivalmistuksessa on kyse vain siitä että todennäköisyydellä X mikä tahansa sensori alittaa ko. millikelvin-määrän. Joten juuri sinulla oleva sensori voi syystä Y olla herkempikin.

Käytännössä 17um voi tosiaan olla parempi kuin 12um tämän hetken valmistustekniikalla. Mutta se vaatii samaan erottelutarkkuuteen isomman linssin, ja sensorien pikselikoon lisäksi myös linssin koolla on käytännölliset ylärajat. Eräs valmistaja väitti että heidän käyttämissään linsseissä tämä oli 55-75mm välillä (12um kennolla), eli suurempi linssi ei enää antanut niin tarkkaa kuvaa. Käytännössähän kaikki linssit ovat f 1.0 -1.2 välillä, eli "nopeita". Tästä seuraa suuri koko, 1.0 kohdalla linssin halkaisija on sama kuin polttoväli ja 1.2 vastaavasti sen 17% pienempi. "Nopeudesta" seuraa lyhyt syvyysterävyysalue, eli MOj mainitsema tarve muuttaa fokusta kun etäisyys muuttuu suhteellisen vähänkin (vrt. esim tähtäinkiikari).

Esim. Senopexilta on kyllä saanut jo iät ja ajat 100mm f 1.2 linssillä olevaa tähtäintä, ja sitä käyttäneet sanovat eron olevan selvä saman valmistajan 75mm f 1.0 linssiseen versioon. Tosin nyt nuo 100mm on hävinneet Senopexin sivuilta, vaikka joku kk sitten heiltä piti olla tulossa uudet mallit joissa mm. LRF ja 100mm oli silloin mukana.

Kuten mainittu, sensorien pikselikoolle on fyysiset rajat, liittyen käytetyn lämpösäteilyn aallonpituuteen. 10um kennojahan on ollut jo jonkun aikaa, mutta hyvin todennäköisesti alle 8um ei tulla menemään (jos siihenkään). Hyppäys 12->10um on prosentuaalisesti aika pieni jos vertaa viimeisen kymmenen vuoden kehitykseen 25->17->12um. En ole tähän jaksanut kovin perehtyä kun ei vaikuta akuutisti omaan elämään.

Mainittiin kennojen koon (pikselimäärän) kasvu ja yhdistettiin resoluutioon (tai siis luulen että tätä tarkoitettiin, tarkkaan ottaen sanottiin "sensorien määrä"). Näinhän ei ole, kennon kokoa kasvattamalla saadaan vain näkökenttään laajuutta. Oli se sitten pikselikokoa tai niiden määrää suurentamalla. Resoluutiolla nyt tyypillisesti tarkoitetaan erottelutarkkuutta, kun useimmille se on tuttu näyttöjen, valokuvien, printterin tarkkuuden tms. kautta jossa kerrotaan montako pikseliä on tietynkokoisella alueella. Suurempi kennon pikselimäärä toki mahdollistaa isomman linssin käytön, jolloin sitä erottelutarkkuutta saa lisää ilman että näkökenttä kapenee käyttökelvottoman pieneksi.

Suurennos. Tämän termin voisi heittää, jos ei nyt romukoppaan niin ainakin takariviin digivehkeistä puhuttaessa. Perinneoptiikan kanssa on totuttu, että rajoittava tekijä on ihmissilmä ja kohtuullisissa raameissa kohde näkyy aina "äärettömän tarkasti". Yritän siis sanoa, että suurta suurennosta pidetään paremmuuden merkkinä, ja ihmisille on syntynyt mielikuva miten jollekin etäisyydelle voi suorittaa tunnistuksen ja laukauksen jollain suurennoksella.,

Digivehkeissä suurennos kertoo, mikä on kohteen lineaarinen koko laitteen läpi katsottuna vs. paljaalla silmällä. Erottelutarkkuus pysyy siellä fiksatussa lukemassa (kennon pikselikoko um / linssin polttoväli mm = erottelutarkkuus MRAD). Eli vaikkapa 35mm linssillä ja 12um kennolla on jokaisen pikselin koko 0.34 MRAD eli about 1 MOA. Samoin 50mm/17um yhdistelmällä. Vaikka tällaisen tähtäimen "suurennos" voi olla esim. 3x, ei sillä näe sen tarkemmin kuin paljaalla silmällä. Vielä kun kuva on aivoillemme täysin outo, päästään siihen kohteen tunnistamisen vaikeuteen.

Laitteen ilmoitettuun suurennokseen vaikuttaa siis "etupään" komponenttien lisäksi myös "takapään" komponentit eli näyttö ja eyepiece. Jos otetaan kaksi täysin samanlaista laitetta, on 640 kennolla olevan suurennos vain puolet siitä mitä 320 kennoisen, koska samalle näytölle pusketaan lineaarisesti mitattuna 2x enemmän tavaraa. 640 kuva näyttää paremmalta (vähemmän pikselöityneeltä) mutta siitä on hankalampi erottaa kohteita koska ne ovat pienempiä. Kuten mainittua, 2x digizoomilla käytetään 640 kuvasta vain 320 kennon verran pikseleitä (yleensä ristikon ympäriltä) joten silloin kuva onkin sama.

Erottelutarkkuutta ja näkökenttää on helpohko verrata paperilla, mutta itse laitteesta näkyvän kuvan arvostelu "suurennoksen" perusteella on aika kauheaa. Se menee enemmän ergonomia-osastolle, yhdelle sopii yksi ja toiselle toinen. Tähän vaikuttaa vielä silmänetäisyyskin, jos se on lyhyt niin osalle tulee paljon helpommin päänsärkyä yms. kirkkaan ruudun tuijottelusta. Kuvaa vertaillessa kannattaa huomioida myös se käyttötarkoitus, kiinalaisten vehkeiden algoritmit tyypillisesti pyrkivät saamaan "siistimmän" kuvan, jossa ei ole "kohinaa". Tämä sopii hyvin kohteiden etsimiseen, mutta Pulsar-tyyppinen "likaisempi" kuva jota ei ole niin paljon algoritmeilla siistitty antaa yleensä paremman kuvan itse kohteesta, maanpinnasta ja sen muodoista jne. joka taas sopii tilanteen hahmottamiseen ja ampumiseen.

EDIT: toki kaikilla valmistajilla on erilaisia moodeja, jolloin käytetään hiukan erilaisia algoritmeja, esim. "Rock", "Forest", "ID" jne.

[jthyttin]

Nyt kun on kokeneempaa tietäjää paikalla niin millainen kädessä pidettävä lämppäri olisi hyvä jos tarve on löytyy pusikkoisesta maastosta eksynyt marjanpoimijamummo. Ei ole pakko maksaa kolmea tonnia.

Toimintakykyinen mummo löytynee parhaiten valkoisella valolla ja äänellä. Toimintakyvyttömän etsiminen maanpinnalta käsin on niin vaikeaa ja tapauskohtaista, että siinä lämpötähystin saattaisi auttaa lähinnä jos pääsee johonkin korkeammalle tähystämään ja ohjaamaan muita etsijöitä radiopuhelimella. Silloin tuo seuraavan kohdan tähtäin voi olla ihan OK, kunhan sitä ei käytetä aseessa kiinni.

Jos tarkoitus on jalan, yhden miehen voimin, etsiä toimintakyvytöntä ja mahdollisesti jonnekin kuusenperseeseen suojautunutta ihmistä pusikkoisessa maastossa, ottaisin itse kypäräkiinnikkeellä olevan ns. 1x suurennoksisen thermalin. Siis jos piti olla thermal ja yrittää saada siitä hyötyä.

Entä millainen lämpötähtäin olisi hyvä ja riittävän kestävä jos on tarvetta ampua jasterpeltejä 100-400m matkoille itselataavalla 308Win -kiväärillä ? Rekyylinkestoa olisi hyvä olla. Tämänkään ei tarvitse maksaa kolmea tonnia jos halvemmalla pääsee.

No esim. 35mm/12um tai 50mm/17um laitteilla jasterin "leveydeksi" jää 400 metrissä sen reilu 3 pikseliä. Tässä kokoluokassa 384 kennolla "suurennos" voi olla vaikka sen 3x josta voit arvioida näkökentän laajuutta (semmoinen reilu 10m @100m, näin hatusta). Ehkä tämä on paras kompromissi jolla tekee vielä jotakin 400 metrissä, muttei maksa extraa ja näkökenttä on silti kohtuullinen satkussa. Minulla ei ole kokemusta jasterien ampumisesta lämpötähtäimellä.

[HJu]

Jaster näkyy kirkkaalla pilvettömällä kelillä lämppärillä hyvin jos taulun saa asennettua 10-15 astetta takakenoon. Tällöin se heijastaa avaruuden kylmyyttä ja erottuu taustasta aivan mainiosti. En edes tiedä millä lämppärillä niitä Häyhässä tähystin koska laite vaan lyötiin pimeässä käteen mutta kyllähän ne jasterit kaatuili kun kiväärimiehet saivat ne piikille. Tämä siis kesällä jolloin tausta oli kesäistä maastoa eikä lumen peittämää tundraa.

[Tarzan]

Suurennos. Tämän termin voisi heittää, jos ei nyt romukoppaan niin ainakin takariviin digivehkeistä puhuttaessa. Perinneoptiikan kanssa on totuttu, että rajoittava tekijä on ihmissilmä ja kohtuullisissa raameissa kohde näkyy aina "äärettömän tarkasti". Yritän siis sanoa, että suurta suurennosta pidetään paremmuuden merkkinä, ja ihmisille on syntynyt mielikuva miten jollekin etäisyydelle voi suorittaa tunnistuksen ja laukauksen jollain suurennoksella. Digivehkeissä suurennos kertoo, mikä on kohteen lineaarinen koko laitteen läpi katsottuna vs. paljaalla silmällä.

Tämä on toki totta. Oma pointtini suurennoksesta oli, että jos ketjuttaa optiikan ja siihen clip on thermalin, ongelmaksi muodostuu jos minimisuurennoksellakin näkökenttä muuttuu turhan rakeiseksi ja kapeaksi. Eli jos digipuolta ei saa vastaamaan 1x suurennosta, se ei välttämättä ole optimaalinen clipariksi. Mielestäni tuo Kralen optikan kuvaus ei anna tähän kauhean hyvää vastausta.

[MOj]

Nyt kun on kokeneempaa tietäjää paikalla niin millainen kädessä pidettävä lämppäri olisi hyvä jos tarve on löytyy pusikkoisesta maastosta eksynyt marjanpoimijamummo. Ei ole pakko maksaa kolmea tonnia.

Entä millainen lämpötähtäin olisi hyvä ja riittävän kestävä jos on tarvetta ampua jasterpeltejä 100-400m matkoille itselataavalla 308Win -kiväärillä ? Rekyylinkestoa olisi hyvä olla. Tämänkään ei tarvitse maksaa kolmea tonnia jos halvemmalla pääsee.

Voiko löytyä sellainen laite josta olisi kumpaankin käyttöön ?

Maasta käsin mummon löytyminen lämppärillä riippuu millaista maastoa tähystää. Ongelmaksi muodostuu että metsään ei näe kovin syvälle jos on tiheää kasvustoa. Jos mummo liikkuu mahdollisuudet moninkertaistuvat. Jos etsintä tapahtuu esim. metsäiseen vastarinteeseen hieman kauempaa, lämppäri paljastaa liikkeen erittäinkin tehokkaasti.

Oma supi kytispaikka on tällainen. Pellon yli metsäiseen vastarinteeseen on +200m ja liikkeen näkee yllättävän syvältä metsästä. Jos kohde makaa kasvot alaspäin elottomana toppavaatteet päällä pari kolme tuntia, vitsit alkavat olla vähissä. Työni puolesta tällaisissa tapauksissa on ollut vaikeuksia löytää kohdetta jo helikopteristakin käsin lämpökameralla, ja usein jäänyt löytymättäkin. Kohteen liike paljastaa näissä.

Sanoisin että yksi laite on aina huono vaihtoehto. Hyvä tähystin ei kelpaa tähtäimeksi ja päinvastoin. Jos nyt kuitenkin näin täytyy mennä niin joku add-on laite tähystin lisäosalla voi ajaa asiansa. Näissä natiivisuurennos oltava x1 ammuntaan, ja tähystinlisäosan kanssa jos saa 2-3x niin riittänee.
Merkeistä katselisin pääasiassa Pulsar, Infiray. 384 kenno, niin hinnat hieman maltimmalliset. Laatumerkit kestävät rekyyliä hyvin aina 338lm tasolle asti.

[MOj]

Jaster näkyy kirkkaalla pilvettömällä kelillä lämppärillä hyvin jos taulun saa asennettua 10-15 astetta takakenoon. Tällöin se heijastaa avaruuden kylmyyttä ja erottuu taustasta aivan mainiosti. En edes tiedä millä lämppärillä niitä Häyhässä tähystin koska laite vaan lyötiin pimeässä käteen mutta kyllähän ne kaatuili kun kiväärimiehet saivat ne piikille. Tämä siis kesällä jolloin tausta oli kesäistä maastoa eikä lumen peittämää tundraa.

Veikkaan että laite on ollut Infiray Clip CH50. Jos näin niin on merkin parasta antia, varsinkin kun toimitaan etäämmälle. Halpislaitteilla ei kilometriin nää.

Jastereihin on tullut ammuttua, etäisyyksien vaihdellessa 200-1000m. Hyvällä pilvettömällä kelillä näkyvät, niinkuin mainittu. Kääntäminen hieman ylöspäin auttaa. Sitten kun lämppärikeli on huono niin kosaanilla lämpimäksi, niin näkyy kilometriin. Olen ampunut täysin pimeässä näille etäisyyksille lämmitettyihin jastereihin kelin ollessa todella onneton. Viimeksi tarkistaessani kohdistuksia. Käsitoholla 10cm pleitti lämpimäksi, ja viisi laukausta 300m. 50mm nippu.

[Ippe69]

Tarkistin mallin, eli käyttämäni lämppäri on hikmikro thunder th-35c.
Pakkaskelillä ihminen näkyy kilometriin helposti ja varmasti paljon kauemmaksikin.
Kotiradalla 450 metriin 45cm pelti erottuu ilman lämmitystäkin sopivalla kelillä kohtalaisesti.
Kiikarin eteen asennettuna ampuminen samalle etäisyydelle onnistuu helposti. Yli puolen kilometrin matkoilla menee vaikeaksi jos kohde ei ole selkeästi erottuva.
Varsinaisena tähtäimenä en ole käyttänyt. Lyhyt silmänetäisyys on varmaan ongelma jos ase potkii.
Kokonaisuudessaan minusta erinomainen laite mutta voi osittain johtua siitä etten paremmasta tiedä.

Varsinaista lämpötähtäinkiikaria en ole käyttänyt, enkä siksi paremmuutta kiistä. Mutta, hikmikro on pieni, kevyt, sen kaivaminen repusta ja asentaminen tapahtuu hetkessä, samoin aseen palauttaminen päiväkäyttöön. On siis hyvin kenttäkelpoinen kahden kiikarin malliin verrattuna. Supikytiksellä se ei tietenkään ole niin olennaista.

[MOj]

Tarkistin mallin, eli käyttämäni lämppäri on hikmikro thunder th-35c.
Pakkaskelillä ihminen näkyy kilometriin helposti

Myös tähtäimen eteen asennettuna niin että tunnistaa ihmiseksi?

[MOj]

Mun kokemukset ja testit rajoittuu Pulsarin malleihin ja pariin Infirayn malliin. Hik Microista ei kokemusta.

[Ippe69]

Tarkistin mallin, eli käyttämäni lämppäri on hikmikro thunder th-35c.
Pakkaskelillä ihminen näkyy kilometriin helposti

Myös tähtäimen eteen asennettuna niin että tunnistaa ihmiseksi?

Sillätavalla ei tullut kokeiltua. En ole kylläkään huomannut että se yhtään huonommalta näyttäisi kiikarin läpi.
Pitää kokeilla kun taas saan sen lainaan.

[HJu]

Jaster näkyy kirkkaalla pilvettömällä kelillä lämppärillä hyvin jos taulun saa asennettua 10-15 astetta takakenoon. Tällöin se heijastaa avaruuden kylmyyttä ja erottuu taustasta aivan mainiosti. En edes tiedä millä lämppärillä niitä Häyhässä tähystin koska laite vaan lyötiin pimeässä käteen mutta kyllähän ne kaatuili kun kiväärimiehet saivat ne piikille. Tämä siis kesällä jolloin tausta oli kesäistä maastoa eikä lumen peittämää tundraa.

Veikkaan että laite on ollut Infiray Clip CH50. Jos näin niin on merkin parasta antia, varsinkin kun toimitaan etäämmälle. Halpislaitteilla ei kilometriin nää.

Jastereihin on tullut ammuttua, etäisyyksien vaihdellessa 200-1000m. Hyvällä pilvettömällä kelillä näkyvät, niinkuin mainittu. Kääntäminen hieman ylöspäin auttaa. Sitten kun lämppärikeli on huono niin kosaanilla lämpimäksi, niin näkyy kilometriin. Olen ampunut täysin pimeässä näille etäisyyksille lämmitettyihin jastereihin kelin ollessa todella onneton. Viimeksi tarkistaessani kohdistuksia. Käsitoholla 10cm pleitti lämpimäksi, ja viisi laukausta 300m. 50mm nippu.

Jokin kädesäspidettävä laite oli itsellä. Killalla on noita Infiray Clip CH50W -malleja ja taisi ne kisassa jo ollakin. Matkat oli jotain 100-400m

[Ohiampuja]

Pulsar Thermion Xl kennon herkkyys on 35mk NETD. Kennon herkkyys on sinänsä hyvä asia yksityskohtien erottelussa, mutta tietyissä olosuhteissa tästä voi olla jopa haittaa. Jos lämmönlähteitä on paljon esim. kivikkoinen täynnä kantoja oleva hakkuu tai metsä, kun tähystetään kauempaa, > 200m. Silloin pienemmällä herkkyydellä olevalla laitteella on helpompi havainnoida eläviä otuksia tuosta "lämpömerestä". Tämä vaan osoituksena siitä, että lämpötähystimissä/tähtäimissä joku yksittäinen arvo ei välttämättä merkitse tai määrittele laitteen paremmuutta, vaan käyttötarkoitus ja olosuhteet ratkaisevat.

Tästä taaskin käytännön kokemusta. Oma kytis/haaska paikka on osaltaan tällaista maastoa, missä olen testannut useampia laitteita ja niiden ominaisuuksien vaikutuksia eri olosuhteissa.

Onko sinulla käytäntöä taustalla näissä asioissa? Nimittäin näitä asioita voi spekuloida loputtomasti teoriassa, mutta vasta sitten kun pääsee käytännössä vertailemaan eri laitteita eri olosuhteissa, aukeaa moni asia. Hyvä tietenkin ostopäätöstä tehdessään hiukan perehtyä asioihin ja perusteihin.

Ei ole käytännön puolen tietoa näistä, tosi vähän kokemusta lämppärien takana.

Ihan tahallaan otin erikseen nuo kaksi eri speksiä.
Meinasin nimittäin 35mk ja 30hz kommentilla sitä, että molemmat huippuresoluutiolla varustetut mallit on sitten kuitenkin joissain muissa spekseissä puutteellisia. Varsinkin rico, 30hz on aika heikko liikkuvaan kuvaan, jota pitäisi ampua. Peruslämppiksissä 50hz sensorit oli yksi ensimmäisiä asioita, jotka miltei standardoituivat.

Koska pulsarilla löytyy 18netd sensoreita ja iraylla varmasti 50hz, meinaa se, että joko suunniteltu hinta tai teknologia tuli vastaan. En tiiä, mikä tekee sensorin netd mutta 30 vs 50 hz tekee ison eron virrankäytössä sekä tiedonsiirrossa.

Sensorien reso ja hinta tulevaisuudessa lienee arvanheittoa, tuskin lienee järkevää tuhlata aikaa enempää sen arvailuun vaan pidetään näissä käytännön elämän helpottamisena. Meidän pitää löytää ne ratkaisut, miten ettiä mummot metsästä ja osua jasteriin 400m.

Kiitos kaikille lankaan jo postanneille!

[Ohiampuja]

Tämä on toki totta. Oma pointtini suurennoksesta oli, että jos ketjuttaa optiikan ja siihen clip on thermalin, ongelmaksi muodostuu jos minimisuurennoksellakin näkökenttä muuttuu turhan rakeiseksi ja kapeaksi. Eli jos digipuolta ei saa vastaamaan 1x suurennosta, se ei välttämättä ole optimaalinen clipariksi. Mielestäni tuo Kralen optikan kuvaus ei anna tähän kauhean hyvää vastausta.

Voisiko joku puraista vielä tätä?
Mitä tarkistelin, niin CH50:llä olisi 2.9 natiivi suurennus, engl. optical zoom, base magnification.
Eihän tässä pitäisi olla mitään omituista, onhan meidänkin kiikareissa optinen suurennus yli 1, ja silti voidaan millata.

Näissä lämppäreissä ei olla vaan kyetty tekemään siitä muutettavaa, vaan kuva ruudulla x1 suurennoksella on natiivisuurennoksella ja vasta digitaalinen suurentaminen sitten muokkaa kuvaa, eli 2x suurennos CH50:llä on 2,9 x 2, jne.
Tässä videossa vähän avataan asiaa
https://m.youtube.com/watch?v=a2lHy8sck7w&t=394s&pp=ygUbVGhlcm1hbCB6b29tIGh1bnQgdGhlIG5pZ2h0

Toisin sanoen, kunhan laitteen kuvan saa näkymään kiikarissa ja ristikon kohdistettua, se 1x eli natiivisuurennus on pelkästään käytössä. Digitaalisen suurennuksen sijaan käytetään kiikarin omaa suurennosta, molemmat tavat suurentavat itse pikseleihin.