Lämpötilakertoimet

Aloittaja er, elokuu 25, 2007, 11:04

« edellinen - seuraava »

MSa

#15
Lainaus käyttäjältä: JRu
Saahan sitä asetta kohdistaa vaikka joka päivä mutta nykypäivän ballistiikkatietämyksen ansiosta ei ole pakko jos ei halua. Mun kännykässä viimeisin testiversio "MSa/JRu ballistiikkasoftasta" ennustaa ton aiemmin mainitun 0,5 mrad kohdistuspoikkeaman ihan nätisti. Eli voisin zerota kiväärini Suomessa ja aloittaa suoraan ammunnat Kabulissa...


Laskennallisesti on mahdollista huomioida zeroaminen täysin eri olosuhteissa kuin "operaatio-olosuhteet". Eli teoriassa Suomessa zerottu kivääri muuta kun laatikosta ja komentaa talebaneja.



Se mitä ei voida huomioida on aseen dynamiikan muutos lämpötilan mukaan (ruudin palotapahtuma, piippuaika ==> rekylointi ==> zeron muutos). Voi olla että tällä ei merkitystä oikealla ampuma tekniikalla, joissakin aseissa tai ylipäätään ilmiö jää on varsin pieneksi että siitä ei tarvitse huolehtia.



Fakta faktum on se, että operaatiomaisemien muuttuminen tuhannella kilometrillä, niin sellaista ukkoa taida ollakaan joka ei tarkistaisi aseensa kohdistusta jos tähän vain on pienikin mahdollisuus.



Joka tapauksessa JRu:n mainitsema ballistiikkalaskuri ottaa mukavasti huomioon tämän laskennallisesti huomioitavissa olevan zero/field conditions erotuksen ja laskee sen perusteella oikeat arvot. Esim metsästettäessä tästä voi olla hyötyä. Toisaalta KPP puhuttaa monia edelleen, jotenka tiedän a) paljon lintumiehiä jotka ampuvat aamulla pari kertaa penkkaan tai b) yhden hylkimiehen Kalajokilaaksosta joka ei reisullaan putsaa asetta öljyllä ollenkaan, jotta KPP ei pääse sotkemaan asioita.
[url=https]

JRu

#16
Juu ei nämä olekaan mitään mustavalkoisia asioita. Mutta mahdollisuus "yhden kohdistuksen metodiin" tosiaan on olemassa.



Itse en nykyään usko mihinkään KPP:hen lainkaan ( ei se tietysti ole mikään uskon asia mutta ei ole laboratoriomittauksiakaan tueksi ) ellei sitä sitten erikseen manata paikalle läträämällä öljyjen kanssa oikein urakalla tms. Perusputsin jälkeen omat pyssyt saa viimeiseksi pari kuivaa tulppaa ja kaappiin. Ei mitään piipun "öljyämistä" ennen säilytystä, saati että rupeaisin radalla kaivamaan puhdistusvälineitä ja -litkuja esiin ennen ammuntaa. Jos vain on mahdollisuus / malttia radalla naksutella tauluun 5-10 yhtä huolellisesti tähdättyä kuivalaukausta kuin varsinaiset kovatkin, niin itsellä KPP lähenee nollaa. Viikkojen / kuukausien tauko ampumiseen taas kasvattaa KPP:tä. Väitänkin että kyse on enempi kylmästä ampujasta kuin aseesta ja asian allekirjoittaa nykyään muutamakin ammatikseen ammuskelua harjoittanut. Mutta tälle aiheelle pitäisi avata ihan oma keskustelusäikeensä ;)

Poikma

#17
LainaaPerusputsin jälkeen omat pyssyt saa viimeiseksi pari kuivaa tulppaa ja kaappiin. Ei mitään piipun "öljyämistä" ennen säilytystä, saati että rupeaisin radalla kaivamaan puhdistusvälineitä ja -litkuja esiin ennen ammuntaa.

+1

Th1972

#18
Tuosta laskurista ja sen hyödystä.. Esimerkkinä A-maa, jossa suomalaisia toimii, on aika hyvä kun siellä voi helposti tulla korkeuseroa ampumapaikan suhteen tuollaiset 1-2000 metriä... Ei ole paperitaulukosta paljoa hyötyä.. Luulen laskurin olevan tällaisissa olosuhteissa erittäin oivallinen apuväline! Aika näyttänee senkin..?



Jossain puhutaan sellaisesta kuin Cold Bore Shot (CBS), joka kuvaa ampujan JA aseen "kylmää" tilaa, eli ensimmäistä laukausta joka pitää saada osumaan. Tämähän on esim. oikeassa tilanteessa olevalle tarkka-ampujalle olennainen tieto/taito! Eli se mille etäisyydelle osuu VARMASTI ensimmäisellä laukauksella ilman ampujan tai aseen lämmittelyjä ja/tai kohdistuslaukauksia.. Eikä sitä asettakaan ihan joka päivä/viikko pääse kohdistamaan oikeassa operaatiossa...
[i]\"Everything is known by everyone. \'Everyone\' has yet to be born..\"[/i]

Y-P

#19
Ollaan taasen tukevasti OT:n puolella mutta menköön.. Tuosta CBS/KPP hommasta sen verran kokemusta että mulla TRG-42:sta eka kuula lähtee noin 7-10m/s hiljempaa kuin seuraavan viiden laukauksen keskiarvo. Asia on Chronylla havainnoitu toistakymmentä kertaa viimeisen noin kolmen vuoden aikana. 10m/s ero lisää laskennallisesti (QTU) putoamaa 500metriin noin 5cm ja 1000metriin noin 27cm. Näin ollen CBS/KPP vaikutusta mielestäni on olemassa, mutta janteriin osumisen kanssa ongelmaa tuskin tulee ainakaan ennen kuin tuota tonnia lähestytään.

Ja minäkin olen sitten melko maltillinen piipun jynssääjä. Perusputsaukset hoituu öljy-breakfree-silla -linjalla. Kerta vuoteen poistelen enimpiä kupareita (about 300-400ls välein siis). Täysin "pellillä" ei kanki ole ollut syntymänsä jälkeen ikinä.
-Y-P-

Lahtis

#20
Osaisikohan joku heittää pikku vinkkiä mihin ruutiin kannattaisi päätyä, kun vaatimuksena on mahd. pieni lämpötilakerroin? Vaihtoehdot menee seuraavalle akselille: Norma MRP, VV N160/N560 ja Hodgdon 4831/4831SC. Ajatuksena olisi saada niin pieni lähtönopeusvaihtelu, ettei drillingin tähtäintä tarvitsisi ruuvailla normaali etäisyyksillä (0-150m++) ollenkaan. Ase on yhteenjuotetuilla piipuilla, joten värähtelyjen ei pitäisi haitata käytännössä kai yhtään  :arrow:  eli osumapisteeseen vaikuttaa periaatteessa ( :roll: ) ainoastaan V0. Ei tuohon isoa heittoa tule, vaikka kohdistaisi +20C ja ampuisi -20C, mutta ei lähtönopeuseron minimoinnista haittaakaan ole.



Toivottavasti kukaan ei kisko hernettä nenään, kun heitin tämän tänne. Voipi olla pikkuisen toivotonta alkaa kyselemään lämpötilakertoimista esim erälle.netissä. :wink:



/Antti
Invisible souls..........leave .308 holes.

mysteryman

#21
Hodgdonin ruudit ovat tunnetusti lämpötilavakaudeltaan parhaita. Heidän kotisivuiltaan löytyy noista H4831 & H4831SC seuraava mainoslause:



As an Extreme Extruded propellant it shares the fine quality of insensitivity to hot/cold temperatures, as well as superb uniformity from lot to lot.



Elikkäs hyväksi kehuvat lämpötilasietoa. Tosin täytyy muistaa että hitaat ruudit ovat pääsääntöisesti lämpötilavakaudeltaan heikompia kuin nopeat ja tuo H4831 kallistuu hitaampaan päähän. Varget on varmasti myös tässä suhteessa huippuruuti, ellei se ole sinulle liian nopeaa.



Tosin jos ampumamatkasi pysyvät alle kolmen sadan niin ruudin lämpötilansiedolla ei ole osumapisteeseen lähtönopeuden kautta juurikaan merkitystä. Voit todeta asian itse vaihtelemalla lähtönopetta jossakin ballistiikkaohjelmassa. Lämpötilan muutos vaikuttaa myös ilman tiheyteen ja ilman tiheys suoraan luodin bchen. Sitä ei voi kompensoida ruutivalinnalla. Tosin tämänkin merkitys on koroon hyvin vähäinen alle kolmeen sataan.



Kysy vain rohkeasti lisää jos joku asia jäi vaivaamaan.

Lahtis

#22
Lainaus käyttäjältä: mysterymanHodgdonin ruudit ovat tunnetusti lämpötilavakaudeltaan parhaita. Heidän kotisivuiltaan löytyy noista H4831 & H4831SC seuraava mainoslause:



As an Extreme Extruded propellant it shares the fine quality of insensitivity to hot/cold temperatures, as well as superb uniformity from lot to lot.



Elikkäs hyväksi kehuvat lämpötilasietoa. Tosin täytyy muistaa että hitaat ruudit ovat pääsääntöisesti lämpötilavakaudeltaan heikompia kuin nopeat ja tuo H4831 kallistuu hitaampaan päähän. Varget on varmasti myös tässä suhteessa huippuruuti, ellei se ole sinulle liian nopeaa.


Ok, kiitoksia! Taidan siis päätyä H4831:een. Menee tuo Varget hiukka turhan nopeaksi. Ei ole just latauksenmallinnusohjelmaa saatavilla, mutta luulen Vargetin nopeuden alkavan rajoittaa lähtöjä.



/Antti
Invisible souls..........leave .308 holes.

mysteryman

#23
Niin yksi hyvä tapa korjata lämpötilan vaikutusta ballistiikkaan on käyttää suoralentorataista asetta. Kaliiperi kun sinulla varmaan on mikä on niin lataaminen mahdollisimman suureen lähtönopeuteen/kevyiden luotien käyttäminen suoristaa lentorataa lyhyelle matkalle. Kun lentorata on suorempi niin lämpötilan vaikutus koroon on myös absoluuttisesti vähäisempää. Tätä kautta nopeampaan ruutiin siirtyminen pienemmän lämpötilakertoimen toivossa ei välttämättä ole hyvä idea jos samalla joudutaan tinkimään lähtönopeudesta.



Löytyi vielä hogdonin sivuilta testitaulukko tuosta 4831SC ruudista 300 Win. Mag. kaliiperissa:



http://www.hodgdon.com/smokeless/extreme/page2.php#top">http://www.hodgdon.com/smokeless/extreme/page2.php#top



Tässä testissä ruudin lämpötilakerroin näyttää olevan yli 10x pienempi kuin esimerkiksi VV N560:llä.

JL

#24
Lainaus käyttäjältä: mysteryman
http://www.hodgdon.com/smokeless/extreme/page2.php#top">http://www.hodgdon.com/smokeless/extreme/page2.php#top



Tässä testissä ruudin lämpötilakerroin näyttää olevan yli 10x pienempi kuin esimerkiksi VV N560:llä.


Samassa taulukossa, heidän omilla nettisivuillaan, kerrotaan -18°C -> +52°C (70°C lämpötilamuutos ruudissa) vaikuttavan 300WM latauksen lähtönopeuteen 3m/s.

Tietääkseni kaikki kemialliset reaktiot hidastuvat lämpötilan laskiessa. En jaksaisi millään uskoa että hodgdonin ruudit tekisivät noin ison poikkeuksen.

Uskoo ken haluaa, itse uskon kun näen.



Ylipäätäänkin kaikissa linkin vertailugrafiikoissa hodgdonin tuotteet näyttävät olevan kilpailijoidensa rinnalla murskaavan ylivoimaisia.

Silti ennätyksiä ammutaan/on ammuttu varmaan kaikkien valmistajien tuotteilla. Mitenkäs se on mahdollista?

mysteryman

#25
JL totta, mainoksiin kannattaa aina suhtautua tietyllä varauksella. Siksi edellisissä posteissani mainitsinkin sanan mainos ettei jäisi kenellekään epäselväksi. Hodgdon on varmasti tehnyt enemmänkin testejä useammilla kompinaatioilla mutta näytille on laitettu vain parhaiten edustavat. Silti nuo näytillä olevat luvut ovat kyllä mahdollisia, sille ei ole mitään estettä. Jos katsoo tuota "extreme touria" eteenpäin niin sieltä löytyy myös painemittauksia eri lämpötiloissa. Siitä näkee että maksimipaine vaihtelee hiukan yllättävästi lämpötilan muuttuessa eikä maksimipaine aina anna suoraa viitettä lähtönopeudesta.



Uskallan kuitenkin suositella hodgdonin ruuteja lämpötilavakauden puolesta siksi että olen kuullut niistä hyvää myös puoleettomista lähteistä. Lämpötilavakaus ei välttämättä tuo mihinkään ammuntakilpailuun minkäänlaista etua koska olosuhteet eivät yhden kisan aikana ehdi paljon muuttua. Huolehtii vain siitä että patruunat pysyvät saman lämpöisinä ja se on varmasti tuttua kaikille pitkän matkan kilpailijoille. Sen sijaan kisasta toiseen siirryttäessä lämpötilavakaus saattaa aiheuttaa sen että sama lataus toimii aina eikä sitä tarvise säätää. Sekään ei silti välttämättä johda mihinkään mikä olisi luettavissa tulostaululta.



Täällä suomessa erityisesti metsästäjät joutuvat ampumaan kauden läpi erittäin laajasti vaihetelevissa lämpötilaoloissa. Siksi juuri täällä tavallinen metsästäjä saisi lämpötilavakaudesta suurimman edun irti. Joku taho ei kuitenkaan ilmeisesti halua että suomeen saataisiin tuotua kilpailijoita vihtavuorelle. Ne tahot joilla on linenssi ruutien halpaan maahantuontiin eivät huolehdi siitä että kuluttaja saisi kohtuu hinnalla ostettua amerikkalaisia ruuteja. Hinta noin viisinkertaistuu siinä vaiheessa kun ruuti ylittää suomen rajan. Olisi hyvä että kaupan hyllyllä olisi valittavana muutakin kuin sitä v:llä alkavaa purua. Menekkiä olisi varmasti jos hinta olisi kohtuullinen ja kauppiaat huolehtisivat siitä että kilpailevien tuotteiden etuja tuotaisiin paremmin kuluttajien tietoisuuteen. Tämä kaikki luulisi olevan itsestäänselvyys "vapailla markkinoilla"

HJu

#26
Harvemmin kilpailun aikana lämpöätilat vaihtelevat esim. 70 astetta. Siksi kisoissa pärjää muillakin ruudeilla.



Onko Hodgon nyt noin hyvää niin se selviää vain testaamalla OMASSA aseessa. Aseetkin ovat yksilöitä.



Itse käytän VV-ruuteja ihan vaan saatavuuden vuoksi. Kun kohdistaa aseen omalle latauksella jossain 0-+5C keleissä ja sitten vähän mittailee lähtönopeuksia ja osumapisteitä -15C ja +20C keleissä niin saa riittävät datat lentoratakortin tekoon. Tuo -15C on vähän haasteellinen mittarien osalta. Tosin esim. Oehler 35P styroksisessa kylmälaukussa kemiallisen kädenlämmittimen kera toimi kylmälläkin koska ei itse anturit siitä kylmästä ole moksiskaan. Chronyllä voi olla vähän haasteita.



Lentoratakortteje duunatessa pitää kuitenkin säätää lähtönopeus JA lämpötila kohilleen koska kylmä ilma on paksumpaa kuin lämmin ja vastustaa enemmän luotia.
Terveisin,


HJu

MSa

#27
Lämpötilavakaus on hyvä ja tavoitelva asia. Se on selvä.



Toisaalta en koe tätä suurempana ongelmana kuin se on, sillä pääsääntöisesti aseet kukkuu kylmällä ja kuumalla samalla latauksella.



Tärkeintä on tuntea miten lähtönopeus käyttäytyy ruutilämpötilan vaihtuessa. Tämän selvittää omalle aseelle, jossa Bermuda-TA on 20C keliin tehnyt BDCn, on helppo rustata pikku kortti till ja tämän jälkeen homma luonaa taas kelissä kuin kelissä.



Alla on yhdistetty VoTo korjaustaulukko [napsua] eri keleihin. Ampuminen eri oloissa 20C BDC:llä tapahtuu kuten ennen, matka rumpuun ja kortista +- naksuja naksuja oikeasta sarakkeesta ampumamatkan riviltä. Toimii.

http://www.finnaccuracy.com/ballistiikka/338_VoTo_Erotaulukko.gif">
[url=https]

mysteryman

#28
Tästä on varmaan keskusteltu ennenkin mutta tarkkuutta ei voi kompensoida taulukoiden avulla. Lämpötilan aiheuttaman kohdistuksen korjaukseen taulukot toimivat kyllä mainiosti.

HJu

#29
Jor mysteryman viittaa tarkkuusalueisiin yms. Kasa-ammuntajuttuihin niin 1 Moan kasat riittää mainiosti ta-käyttöön. Eli joku +- 5 m/s lähtönopeusikkuna ei ole mitenkään välttämätöntä säilyttää vaikka helpottaisihan se osaltaan ampumista.

 

Onko muuten jossain tutkimustuloksia siitä että tietyssä lämpötilassa tietyllä nopeudella lähtevän tarkimman latauksen luoti olisi samalla lähtönopeudella esim 40 astetta kylmemmässä ilmarra edelleen tarkin kombo?
Terveisin,


HJu