Tuulen lukemisesta taas

Aloittaja Long Range, elokuu 09, 2022, 07:20

« edellinen - seuraava »

Long Range


Lieneekö meillä kotimaisella kielellä olevaa kirjallisuutta vakavahenkisestä tuulen lukemisesta?

Lontoon murteisia löytyy tietty pilvin pimein.

www.amazon.com/Wind-Book-Rifle-Shooters-Conditions/dp/1510739726/ref=as_li_ss_tl?ie=UTF8&qid=1549120034&sr=8-1&keywords=wind+book+miller&linkCode=sl1&tag=accuratescom-20&linkId=36142b75ec4e3d6845c6389cba7f3617&language=en_US

Olen jo kauan sitten päättänyt etten tuulen lukemista täydellisesti opi ikinä.Kun ampuu tasaisella kentällä,jossa tuuli pääsee puhaltamaan pitkältä matkalta ja ei ole kumpuja,rakennuksia tai puita tekemässä kujeitaan,niin silloin toimii käytäntö teorian kanssa edes sinnepäin.

Mutta kun meidän maastot ja radatkaan eivät ole em. mukaisia,niin eipä noita opi kuin ampumalla eri tuuliin ja katsomalla missä reiät on taulussa.

Kuitenkin liian paljon keskitymme aseen & patruunan käyntiin ja liian vähän tuulenlukemisen opiskeluun.Kuitenkin oltava hyväkäyntinen yhdistelmä,jotta voi luottaa että on vain tuuli joka vie/vei kuulaa.(Tyynemmällä tietty väreily).

Kuitenkin tuulen vienti kuulalle on helposti 10+ kertainen vrt. aseen&patruunan&ampujan tekemään hajontaan.

Ja kuinka vaikeaa oli alkuun ohi tähtääminen eli kottaaminen riistatilanteessa.Tauluun se vielä sujui,mutta kun riistalle kuten myös TA-ampujan pitäisi osua ekalla.
Kasa-ampujalla helpompaa,kun on alataulu tai sighterit jonne voi tuulta tunnustella.

Edelleen jankutan,että älkää ampuko ilman tuulen ilmaisulaitteita radalla.Vaikkei niitä metsässä sitten käytössä olekaan,niin tuulen lukemista oppii kyllä parhaiten kun vertaa luonnon merkkejä laadukkaisiin tuuliviireihin.
Edes nauhat tappien päässä pitkin matkaa.

Timppa


Long Range


Jostakin luin ohjetta,että sivutuulilla tärkeämpi seurata tuulen voimaa ja myötä/vastatuulilla tärkeämpi seurata tuulen kulmaa.

Vaikka usein ohjeistetaan ettei myötä/vastatuulta juurikaan huomioida,mutta jos on välipenkkoja/ kumpuja luodin lentomatkalla,niin jo vain noista kummuista "kimpoava" myötä/vastatuuli voipi kummitella pystyhajontana ja silloin kyllä voimakin vaikuttaa.

Liian paljon huomiotavia asioita ja kun tarpeeksi noita miettii,niin ei kohta uskalla ampua-:).

Timppa

Hietala2

Joskus havainnut pahimmaksi suunnaltaan vaihtelevan vinosti tulevan tuulen. Vaikka sen nopeus pysyy samana, efektiivisyys muuttuu välillä miltei 0 - melkein poikkituuli. Yldensä muutokset tulevat hyvin nopealla vaihtelulla, joten reagointiaikaa ei ole

Long Range


Kasa-ampujan tuulen lukeminen ja TA tai latvalinnustajan tuulen lukeminen eroaa kovin toisistaan.

Yrittänyt kuunnella noita kasa-ammunnan "isoja poikia" Laulumaa,Kesänen,Söderholm,yms. ja kasa-ampujilla on eri tyylejä.Jos huomaavat että on pitkiä voimakkudeltaan ja suunnaltaan samansuuntaisia puuskia,niin lähettävät "pikatulella" useita laukauksia samaan tuuli sykliin.
Jos tuuli syklit lyhyitä,niin sitten odottelevat/toivovat että 7 minuutin ampuma ajan kuluessa tulisi 5 samanlaista olosuhdetta johon kuulat lähettää.Ns kyttäys tyyli.

MM-kisoissa käyneet suomalaiset seuranneet Jenkki virtuoosien esim. Tony Boyer,Mike Ratigan jne. ampumista ja ihmetelleet kun he eivät tarvitse alatauluun ampumista kovinkaan paljon.
Ja pystyvät kottaamalla saamaan pieniä nippuja vaikka lähettävät kuulia eri tuuliin.
Tuon on pakko johtua suuren laukausmäärän tuomasta kokemuksesta ja siitä,kun vuosia ampuu AINA samanlaisilla tuuliviireillä,hännillä ja puntareilla,niin luottamus kottaamiseen on valtaisa.

Kuitenkin kun itselle kasojen ampuminen ollut pääosin vain latvalinnustusta tukevaa harjoittelua,niin vaikka joskus ihan kiva yrittää tikistää pieniä kasoja laukomalla vain samaan tuuleen niin tärkeämpänä pidän harjoittelua jossa ampuu laukaukset kottaamalla aivan eri tuuliin ja yrittää saada siten mahd. pieneen nippuun.

Tuo opettaa mielestäni parhaiten sitä,että osuisi ekalla erilaisissa olosuhteissa kuten TA ammunnassa ja latvalinnustuksessa on se juttu.

Ja vertailemalla viirien käyttäytymistä "luonnon merkkeihin" syntyy hyvä nyrkkisääntö tilanteisiin,joissa viirejä ei ole käytössä.

Timppa