Tikapuutestiä ymmärtämässä

[Kumpumäen seppä]

Sivusiirtymän ihmettelystä omakohtaisia kokemuksia. Itsellä on Tikkakosken LSA-55, 243 Win. Sen kanssa ihmettelin tuota sivuhajontaa. Olin tarkistanut, ettei piippu ole kiinni tukissa, eikä se ollutkaan tarkistushetkellä. Jossain vaiheessa huomasin, että sehän nojaakin nyt piippukourun reunaan. Koitin kääntää piippua, ja hyvin pienellä voimalla sen pystyi kääntämään kourun keskelle, tai vasempaan reunaan kiinni. Tuossahan on tasainen kehyksen pohja, eli kiinnityskohdan ollessa väljä, piipun sivusuunta on pelkkien kiinnitysruuvien varassa. Piippu pääsi liikkumaan tukkiin nähden n. 3-4 mm sivusuunnassa. Petaaminen muutti tilanteen huomattavasti paremmaksi. Kasa kapeni paljon.

Tuulen vaikutusta on usein vaikea arvioida. Nyt kun puissa ei ole lehtiä, niin jossain isossa koivussa ei oksat paljon heilu, vaikka tuuli olisi 0 tai 10 m/s. Siinä kun ampuu kevyellä kuulalla 300 m matkalle, niin 1 m/s tekee 100 mm sivusiirtymää. Ja tuota on täysin mahdotonta havaita ilman kunnollisia viirejä. Suuri työ on aina viedä noita viirejä, mutta kevyillä luodeilla mikään latauksen kehittely on aika turhaa ilman niitä.

Ymmärrän sen, että metsästysaseessa on tukin ergonomia oleellinen asia. Täytyyhän sen perän sopia olkapäälle eri asennoista ammuttaessa. Kuitenkin se, että perä tekee mutkan pois aseen keskilinjasta, aiheuttaa aika väkisin sen, että latauksen (=rekyylin) muuttuessa myös sivusuunta muuttuu. Jos se kohta tukista, joka nojaa olkapäähän, ei ole piipun linjassa, niin vaikuttaahan se väkisinkin osumapisteen paikkaan sivusuunnassa.

[Perkeleen_Luoma]

Tai oikeastaan osumat siirtyivät diagonaalisesti sivulle ja ylös. Outo juttu silti. Itselle tulee mieleen vain sellainen, että tuossa pyssyssä piippu värähtelee sivusuunnassa niin paljon ja eri latauksilla luoti lähtee eri kohdassa värähdystä. En tiedä.

Pitää testailla lisää kunhan saa lisää hylsyjä. Kerron kun keksin syyn

Oikealle ja ylös? Lisää vauhtia, kuulalle korkeampi pyörimisnopeus -> enemmän kiertopoikkeamaa.

Ei se ihan 20cm tee edes 300m radalla.
Pitkälle saa ampua ennen kuin se erottuu edes kohinasta tai säädön tarve ylittää yhden naksu arvon.

100m kohdistetulla aseella kiertopoikkeamaa ruvetaan säätämään yhdellä naksulla n. 500m tienoilla riippuen kaliiberista ym.

[metsienmies]

Itse olen aika hyvin pärjännyt sillä, että alotus on 95% taulukkomaksimista ja luoti 0.2 irti rihloista. Latausta sit lisää sen mukaan kuin painemerkit antaa myöden. Ainakin näin trgllä, käytännös ruutipanoksella 308ssa n150 ei ole ollut muuta merkitystä kuin vauhti. Ikinä en ole nopeusmittaria omistanut, siltikin saanut hyviä tuloksia prs kisoissa aina 1126m ja mailiinkin räpsinyt ja hyvin on koro pitänyt paikkansa.
Kokosupistus niin että jos laittaa palan läpinäkyvää rullateippiä kantaan ei hylsy pesity, ja kunhan lataus käy noin puolikasta moaa 300m ja vauhdit on koron puolesta ok niin riittänyt itselle.

[SMä]

Itse olen aika hyvin pärjännyt sillä, että alotus on 95% taulukkomaksimista ja luoti 0.2 irti rihloista. Latausta sit lisää sen mukaan kuin painemerkit antaa myöden. Ainakin näin trgllä, käytännös ruutipanoksella 308ssa n150 ei ole ollut muuta merkitystä kuin vauhti. Ikinä en ole nopeusmittaria omistanut, siltikin saanut hyviä tuloksia prs kisoissa aina 1126m ja mailiinkin räpsinyt ja hyvin on koro pitänyt paikkansa.
Kokosupistus niin että jos laittaa palan läpinäkyvää rullateippiä kantaan ei hylsy pesity, ja kunhan lataus käy noin puolikasta moaa 300m ja vauhdit on koron puolesta ok niin riittänyt itselle.

Säädätkö latauspituutta jollain koeasetelmalla sen jälkeen, kun aloitat 0.2 etäisyydestä?

Kuinka monella laukauksella arvioit korot parille etäisyydelle, joiden perusteella haet lähtönopeuden tai BC:n ballistiikkalaskuriin? Vai selvitätkö eri matkojen korot jotenkin muuten?

[metsienmies]

Jos ei heti 0.2 anna hyvää tulosta, niin lyhennän aikalailla 0.2 kerralla että löytyy käynti. Toki Peuralan needmoor piippu anto myös suoraan käyntiä sillä n 0.2 irti. Koron selvittänyt aikalailla 5-10lks kasalla 300m päähän josta laskuri alustavasti luotivalmistajan bc ja vauhdit niin että mätsää, ja päässyt sen jälkeen tutun maille ampumaan sellasta 600m matkaa. Sen jälkeen laskuriin vaan hienosäätänyt bctä ja nopeutta niin että taulukko pitää paikkansa. Tää menetelmä tietenkin vaatii hyvän 100m zeron alle.

[Finnfire]

Tai oikeastaan osumat siirtyivät diagonaalisesti sivulle ja ylös. Outo juttu silti. Itselle tulee mieleen vain sellainen, että tuossa pyssyssä piippu värähtelee sivusuunnassa niin paljon ja eri latauksilla luoti lähtee eri kohdassa värähdystä. En tiedä.

Pitää testailla lisää kunhan saa lisää hylsyjä. Kerron kun keksin syyn

Oikealle ja ylös? Lisää vauhtia, kuulalle korkeampi pyörimisnopeus -> enemmän kiertopoikkeamaa.

Ei se ihan 20cm tee edes 300m radalla.
Pitkälle saa ampua ennen kuin se erottuu edes kohinasta tai säädön tarve ylittää yhden naksu arvon.

100m kohdistetulla aseella kiertopoikkeamaa ruvetaan säätämään yhdellä naksulla n. 500m tienoilla riippuen kaliiberista ym.

Nyt pitää erottaa vakioidun latauksen JA kohdistuksen mukainen kp tilanteesta, jossa tikapuutestiä ammutaan yhdellä kohdistuksella ja aloitus- ja lopetuslatauksen välinen nopeusero on vaikka 30m/s.

[SMä]

Jos ei heti 0.2 anna hyvää tulosta, niin lyhennän aikalailla 0.2 kerralla että löytyy käynti. Toki Peuralan needmoor piippu anto myös suoraan käyntiä sillä n 0.2 irti. Koron selvittänyt aikalailla 5-10lks kasalla 300m päähän josta laskuri alustavasti luotivalmistajan bc ja vauhdit niin että mätsää, ja päässyt sen jälkeen tutun maille ampumaan sellasta 600m matkaa. Sen jälkeen laskuriin vaan hienosäätänyt bctä ja nopeutta niin että taulukko pitää paikkansa. Tää menetelmä tietenkin vaatii hyvän 100m zeron alle.

Minkälaisella laukausmäärällä per latauspituus vertailet käyntejä?

Sitten kysymys niille, jotka käyttävät nopeusmittaria ballistiikkalaskurin syötteenä: kuinka monella laukauksella varmistatte laskurin antaman koron? Jos osumat ja laskurin arvot eivät täsmää, säädättekö laskurissa nopeutta, bc:tä vai molempia?

[metsienmies]

Itelle riittää muutama 5lks kasa. Vaihdan pituutta ainoastaan jos ensimmäinen pituus ei anna tavoiteltua tarkkuutta. Jos heti tulee keskimäärin sitä 0.5moa käyntiä en sen kummemmin hiero mitään. Toki alussa kun aloitin latailun tein ruutipanoksia jopa 0.2grain välein ja pituuksia useampia ja jotain 3x5lks kasat per laatu, mutta rehellisesti oli melkosta komponenttien ja ajan hukkaa, mutta kun tykkäsin siitä pikkutarkasta nysväämisestä ja hieromisesta niin olihan se mukavaa.

Mutta jos fiksummin ja suoraviivaisemmin ilman komponenttien tuhlaamista haluaa pärjätä niin 95-97% taulukkomaksimista ja pituus se n 0.2 irti niin pitäisi tulla hyviä tuloksia. Lisäilee sit ruutia jos haluaa tavotella max paineta.

Syy miksen mittaria ole hommannut tuli Frank Gallin kirjasta, jossa totesi että vaikka mittaria käyttää, todennäkösesti joutuu sekä bctä että vauhtia laskurissa aavistuksen hienosäätämään. Toki mittarilla saa heti vauhtialueen tietoon, sekä nopeushajonnan, mutta mielestäni 300m kasatkin jo tarinaa kertoo, ja parempi jos tyynellä kelillä pääsee vielä kauemmaksikin ampumaan.

Joskus 17hmr varten mielenkiinnosta lainasin kaverin chronya ja oli se ainakin piekkarille hieman ärsyttävä käyttää ja vaati hyvän kelin, että luotettavasti luki joka laukauksen. Erittäin pilvisellä ja hämärällä kelillä olis melkeen tarvinnut lampun suoraan mittarin yläpuolelle, että mittari saa riittävästi valoa.

[saku_s-t]

Jos ei heti 0.2 anna hyvää tulosta, niin lyhennän aikalailla 0.2 kerralla että löytyy käynti. Toki Peuralan needmoor piippu anto myös suoraan käyntiä sillä n 0.2 irti. Koron selvittänyt aikalailla 5-10lks kasalla 300m päähän josta laskuri alustavasti luotivalmistajan bc ja vauhdit niin että mätsää, ja päässyt sen jälkeen tutun maille ampumaan sellasta 600m matkaa. Sen jälkeen laskuriin vaan hienosäätänyt bctä ja nopeutta niin että taulukko pitää paikkansa. Tää menetelmä tietenkin vaatii hyvän 100m zeron alle.

Minkälaisella laukausmäärällä per latauspituus vertailet käyntejä?

Sitten kysymys niille, jotka käyttävät nopeusmittaria ballistiikkalaskurin syötteenä: kuinka monella laukauksella varmistatte laskurin antaman koron? Jos osumat ja laskurin arvot eivät täsmää, säädättekö laskurissa nopeutta, bc:tä vai molempia?

Jos nopeus on mitattu niin silloin muutetaan bc:tä. Stralok prolla ei ole Lapuan luotien kanssa tarvinnut nähdä sitäkään vaivaa. Tekee kohtuu helpoksi elämän kun laskuriin antaa hyvää dataa niin saa hyvää dataa uloskin. Itselläni chrony käytössä ja todella tarkka valaistus oloista, mutta toimii kuitenkin ja ei ole kallis

Lähetetty minun SM-S901B laitteesta Tapatalkilla

[Perkolaattori]

Mutta jos fiksummin ja suoraviivaisemmin ilman komponenttien tuhlaamista haluaa pärjätä niin 95-97% taulukkomaksimista ja pituus se n 0.2 irti niin pitäisi tulla hyviä tuloksia. Lisäilee sit ruutia jos haluaa tavotella max paineta.

Juuri näin kuten yllä, mutta itse olen tehnyt 90% maksimista ja 1 laukaus 0.5-1 grainin välein kunnes tulee painemerkkejä ja siitä pakitetaan taaksepäin. "Sopivalla painemäärällä" sitten 5ls kasa-kasat riippuen käyttötarkoituksesta ja jos ei tarkkuus miellytä niin hinkataan latauspituutta. Speednodet on oman kokemuksen (mittaukset, tilastointi) ja lukeman perusteella taustakohinaa.

[HxM]

Asiaa taas  kaivellessa törmäsin tähän videoon, jossa kaiketi ihan kokenut ampuja on sitä mieltä, että havaitut speednodet tuppaavat olemaan pienestä laukausmäärästä johtuvaa kohina. Siinä käydään läpi vähän samanlaisia simulaatioita, kuin tuossa aiemmin näytin: http://www.takilta.fi/keskustelu/index.php?topic=22164.msg119873#msg119873

Mielenkiintoisempaa on kuitenkin videon lopussa vilahtava data, jossa on oikeita laukauksia, eikä simulaatioita. Keskimäärin nopeus nousee tasaisesti, ei merkkejä nodesta. Tosin vain viisi laukausta per lataus siinäkin, joten ainakin hieman loivemmat kohdat käyrässä saattaisivat jäädä havaitsematta.

https://youtu.be/gY65LDC64KM

Olisi kuitenkin mukava nähdä enemmänkin esimerkkejä, joissa samoilla latauksilla on ammuttu useampia laukauksia "laajennetussa" tikapuutestissä. Onko kukaan törmännyt tällaiseen?

Mielenkiintoinen video joka laittaa kyllä ajattelemaan.

En silti sanoisi, että nopeusmittari on hyödytön ja pitäisi katsoa vaan mitä taululla näkyy. Testasin joskus aliäänilatauksia N32C ruudilla ja nopeudet heittelivät aivan miten sattuu. Ruutimäärällä ja lähtönopeudella ei ollut mitään tekemistä toistensa kanssa. Kuitenkin taululla osumat olivat ihan ok nipussa. Jos olisin katsonut vain taulua 100 m päässä, en olisi osannut epäillä mitään. Nopeusmittarin perusteella kuitenkin päätin samantien kokeilla toista ruutia, jolla sain nopeusvaihtelun heti kuriin ja ei tullut tuskailtua "väärän" ruudin kanssa sen enempää.

Toki jos olisin ampunut pidempään matkaan, olisi tuo nopeusvaihtelukin näkynyt selvemmin. Pitkiä ratoja ei vain ole helposti saatavilla ja mihin matkaan aliäänilatauksilla voi edes järkevästi testailla ja missä olosuhteissa?


Varsinkin normaaleita yliäänilatauksia olisi varmasti hyvä päästä testailemaan pitkillä(kin) matkoilla, varmasti näkyy paremmin patruunan "hyvyys" kuin sadalla metrillä.