6.5X55 SE

Aloittaja ere, lokakuu 13, 2004, 12:42

« edellinen - seuraava »

SO

#30
Kyllä kasi käy 550llä ihan hyvin ainakin omasta swedusta. Ihmeen lyhyt tuo tehdaslataus kyllä on. Vai onkohan vauhti tehty normaalista latauksesta työntämällä kuulaa vaan syvemmälle hylsyyn. :mrgreen:

Klpro

#31
Lainaus käyttäjältä: "SO" Vai onkohan vauhti tehty normaalista latauksesta työntämällä kuulaa vaan syvemmälle hylsyyn. :mrgreen:

Pitkän tuotekehityksen tuloksena Lapua julkaisee maailmansensaation :))
JJ-94

jthyttin

#32
Lainaus käyttäjältä: "MSa"Mä olen rihloihin kiinni mies, mutta kerrotko kokemuksista tuon rihloihin hypyyttämisen tiimoilta...


Itse en todellakaan halua ladata kiinni rihloihin. Jos lataa "hiukan kiinni" voi se ollakin jotain väliltä "hiukan irti" ja "jonkun verran kiinni" riippuen luodin muodosta, asetuskarasta, piipun kulumisesta jne.



Kun muutama vuosi sitten laitoin 260 Remarin, olin aikaisemmin ostanut ison pompsin 8g Scenaria Saksasta. Näitä olen sitten ampunut halpana bulkkiluotina. Kun lähdin latausta tekemään, otin ohjenuoraksi jenkkien '2900-2950fps and .020" jump'. Moni asia on matkan varrella vaihtunut, mutta tuo latauspituus pysynyt, oikeastaan pidän sitä lähtökohtana muillakin luodeilla ja hyvät on kokemukset (mittaan Stoney Pointin eli nykyisellä Hornadyn komparaattorilla jne). Ja nopeudetkin palautin takaisin tuohon ikkunaan. Ase on ampujaa tarkempi, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa että itsellänikin luonnistuu varmat max. kulmaminuutin kasat tasaisiin olosuhteisiin (kunhan putsauksen jälkeen ei ole ammuttu yli 80lks). Haamukasat ampuu sitten ne jotka osaa.



Muut kokemukset tuosta hypystä ja nopeudesta on kaverin 260Rem joka käyttäytyi samoin kuin omani (eri pesitys). Ja kahteen 6.5x55:een löytyi osunta 9g Scenarille tuolla ohjenuoralla myöskin. Aikaisemmin oli hakusassa sekä 8g että 9g osalta. Tykkäävät vaan käyttää 140g Nosleria, halvempaa, helpompaa ja kuulemma pässi tuntuu kaatuvan luotettavammin. Myös parista uudesta 260Rem pesityksestäni (sama kalvain kuin ekassa, mutta paremmat piiput) on alustavan lupaavia tuloksia, muttei oikeastaan kokemuksia. Josko tässä oppis pikkuhiljaa ampumaankin, kun alkaa olla useampi sellainen ase jolla on mielekästä testata ampujan rajoja. Ei mene a-radalla aika odotteluun...

MSa

#33
Kiitos näkemyksistä. Pitääpä kokeilla vielä tuotakin 6.5mm Scenujen kanssa. Olen läntänny kaikki luodit poikkeuksetta rihlakosketukseen (rihla jättää about neliömaisen jäljen luotiin) ja yleensä osunta on ollut riittävää. Lisäksi olen kuvitellut rihlakosketuksen tasaavan lähtönopeuksia. Nyt puhutaan siis pulttilukoista joissa komponentit sekä latausvehkeet hyvin vakioita, ja kuulat asetetaan ogiivista ohjaavalla asetusholkilla. Näin on mielstäni kuuluta nätisti aina rihloissa kun halutaan.



Mutta olen muutamalta veijarilta kanssa saanut ymmärtää että joskus luodin kärkiogiivista ja rihlan-avauksesta johtuen kannattaa hyppyyttää. Siksi alunperin kyselin.
[url=https]

jthyttin

#34
Jos sulla on neliönmallinen rihlanjälki luodissa, on rihlakosketus jo vahva. Eli siinä ei pitäis olla mitään ongelmia kuten tuon "hiukan kiinni" kanssa. Mutta mites jos patruunaa käyttää pesässä useampaan kertaan, siirtyykö luoti tms.? Äkkiseltään ajateltuna rihlakosketus varmaan poistaa/vähentää esim. hylsynkaulasta johtuvia lähtönopeusvaihteluita.



Itse olen samaa mieltä, kun tavalla X saa riittävän osunnan (ottaen muut parametrit huomioon) -> turha lähteä kokeilemaan muuta. Jos ei saa niin sitten kokeillaan.

MSa

#35
Lainaus käyttäjältä: "jthyttin"Jos sulla on neliönmallinen rihlanjälki luodissa, on rihlakosketus jo vahva. Eli siinä ei pitäis olla mitään ongelmia kuten tuon "hiukan kiinni" kanssa. Mutta mites jos patruunaa käyttää pesässä useampaan kertaan, siirtyykö luoti tms.? Äkkiseltään ajateltuna rihlakosketus varmaan poistaa/vähentää esim. hylsynkaulasta johtuvia lähtönopeusvaihteluita.



Itse olen samaa mieltä, kun tavalla X saa riittävän osunnan (ottaen muut parametrit huomioon) -> turha lähteä kokeilemaan muuta. Jos ei saa niin sitten kokeillaan.


Tere,



Mun termeissä

- "kevyt" rihlakosketus on se pituus joka syntyy silloin kun hylsyn kaula on supistamaton, snadisti krimpattu ja patruuna+luoti käytetään pesässä. ==> jäljet "hipaisut"

- "normaali" rihlakosketus on "kevyt" +0.10mm pituus ==> jäljet luodissa "neliömäiset"

- "kova" rihlakosketus on kevyt 0.20mm pituus ==> jäljet luodissa "suorakaidemaiset"



Käytän normaalia rihlakosketusta. Tuo 0.10mm riittää varmistamaan että kuula on rihloissa kiinni, mutta ei ole riskiä siitä että se jumittaisi sinne.



Tää hyppyyttäminen on joskus pakon sanelema homma jos ylimeno on pitkä suhteessa luotiin. Myös olen kuullut joidenkin kaverien hakevan latauksen käynnin kohdalleen vain latauspituudella käyttäen samaa ruutiannosta, mutta pituutta asteittain pudottamalla. Ensin siis ruutia sen verran että haluttu lähtönopeusikkuna tavoitetaan. Sitten pudotetaan pituutta pikkuhiljaa ja kokeillaan. En tiedä onko enemmän vaikuttavana tekijänä juurikin hyppäyksen muuttuva pituus vai se, että lyhyempi patruuna samalla ruutiannoksella antaa snadisti isommat paineet ja värähtely muuttuu samalla. Jossakin kohtaa paineet on sopivat aseen piipulle ja käynti paranee. Sama logiikka kun ruutimäärää varioimalla vaikutetaan pommin suuruuteen.



Mua kiinnostaisi tietää onko jotakin viisautta olemassa sille, että "Kannattaa hyppyyttää about näin paljon jos on kyseessä tämän ja tämän tyyppinen luoti/kärkiogiivi/tms.".



MSa



MSa
[url=https]

heikkiv

#36
Lainaus käyttäjältä: "MSa"
Tää hyppyyttäminen on joskus pakon sanelema homma jos ylimeno on pitkä suhteessa luotiin. Myös olen kuullut joidenkin kaverien hakevan latauksen käynnin kohdalleen vain latauspituudella käyttäen samaa ruutiannosta, mutta pituutta asteittain pudottamalla. Ensin siis ruutia sen verran että haluttu lähtönopeusikkuna tavoitetaan. Sitten pudotetaan pituutta pikkuhiljaa ja kokeillaan. En tiedä onko enemmän vaikuttavana tekijänä juurikin hyppäyksen muuttuva pituus vai se, että lyhyempi patruuna samalla ruutiannoksella antaa snadisti isommat paineet ja värähtely muuttuu samalla. Jossakin kohtaa paineet on sopivat aseen piipulle ja käynti paranee. Sama logiikka kun ruutimäärää varioimalla vaikutetaan pommin suuruuteen.

MSa


Ilmeisesti ei ole olemassa mitään nyrkkisääntöä että mikä hyppäys on hyvästä? Omassa varmintissa ainakaan en uskalla ladata rihlakosketukseen asti, en edes tiedä missä se menee, kun 80.5mm pituudella ei vielä ota rihloihin kiinni ja tässä vaiheessa luoti on pari milliä enää hylsynkaulassa sisällä. Lapuan perus fmj:tä ja normaa kun katselin ja vertailin sitten itseladattuun niin huomasin että ne on ihan hiton paljon lyhyempiä, käyntikään ei ole taas sitten mistään kotoisin. Jospa sitä kohta saisi 9g scenua niin uskaltaisi taas ladata puoli milliä pidemmäksi ja katsoa mitä käynnille tapahtuu, 2.7g N550 antoi kyllä 8g scenulle jo ihan ok käyntiä.

Finnfire

#37
http://accurateshooter.wordpress.com/2009/03/14/berger-tips-for-loading-vld-bullets/">//http://accurateshooter.wordpress.com/2009/03/14/berger-tips-for-loading-vld-bullets/



Tuossa on Bergerin väeltä omille VLD-luodeilleen suosittelemat pituudet latauksen hakuun. Puhuvat "Sweet spot":sta...

mysteryman

#38
Ainakaan minulla tuo Bergerin ohje ei toiminut. Käynti oli vakioruutimäärällä suurinpiirtein samanlaista kaikilla latauspituuksilla eli tuuman luokkaa sataseen. Olen nyt tutkinut käynnin kehittymistä parissa eri kaliiperissa ja oma käsitykseni on sellainen että paras käynti löytyy tietyistä piippuajoista. Nämä piippuajat muodostavat sitten niin kutsutut latausikkunat joissa käynti on parhaimmillaan. Teoria on erittäin järkeenkäyvä vapaiden värähtelyjen kannalta sillä kun ruuti syttyy se on nopea heräte joka herättää kaikki aseen omainaisvärähtelytaajuudet. Näin ollen värähtely on näiden suhteen aina samanlaista jokaisella laukauksella riippumatta juurikaan latauksesta. Luodin ja paineen työntyminen piippuun taas on pakkovoima joka on hiukan erilainen riippuen pääasiassa painekäyrästä. On kuitenkin niin että jos piippuaika pidetään vakiona niin painekäyrän muotokin on saman kaliiperin latauksissa hyvinkin samanlainen.



Vapaiden laajenemisvärähtelyiden perusteella määritetystä optimaalisesta piippuajasta on tehty ennusteva kaavakin. Siitä löytyy tietoa Optimal barrel time hakusanalla.



Joka tapauksessa optimaalista piippuaikaa ei välttämättä tarvitse absoluuttisesti edes tietää jotta voisi hyödyntää tätä teoriaa. Nimittäis jos hakee käyntiä kahdelle samanpainoiselle luodille niin on hyvin todennäköistä että latausikkuna löytyy molemmille luodeille suurinpiirtein samalla lähtönopeudella jos käytetään samaa ruutia. Vastaavasti jos käytetään hitaampaa ruutia niin ikkuna löytyy todennäköisesti hiukan suuremmalta lähtönopeusalueelta koska silloin piippuaika on sama. Samanlaisia oletuksia voisi luetella enemmänkin, mutta riittää että tietää yhden latauksen joka kävi hyvin ja millä lähtönopeudella. Siitä on sitten ekstrapoloitavissa mistä kannattaa etsiä käyntiä toiselle lataukselle. Piipun pituus vaikuttaa piippuaikaan melko suuresti joten jos pituudet ovat erilaiset ikkunan etsintäkohtaa välttämättä ei suoraan voi siirtää aseesta toiseen.



Näyttäisi siltä näitä ikkunoita on useampia joista toiset ovat hiukan laajempia kuin toiset. Näin ollen kevyellä luodilla ei välttämättä kannata pyrkiä saman piippuaikaikkunaan kuin  raskaalla, sillä tällöin lähtönopeus ei välttämättä ole tyydyttävä ja paineet saattavat jäädä alhaiseksi tai hylsyn täyttöaste pieneksi. Edellämainitut tekijät taas heikentävät mahdollisuuksia tasaiselle palamisella ja sitä kautta lataus ei välttämättä ole riittävän homogeeninen pysyäkseen ikkunan sisällä. Seurauksena on käynnin heikkeneminen.



Sitten tuosta ruutiannoksen ja latauspituuden säätämisestä... Sekä ruudin määrällä, että latauspituudella on oma vaikutuksena piippuaikaan. Näin ollen molemmilla säädöillä voidaan etsiä piippuaikaikkunaa. Itse etsisin sitä kuitenkin mieluiten ruudin määrällä sillä latauspituudelle on varmasti pesäkohtaisesti olemassa jokin optimi. Epäilisin että optimipituus riippuu pitkälti ylimenokartion kulmasta ja luodin kärjen pyöristyssäteestä ja pituudesta. Minulla lähtönopeusvaihtelu on tuntunut kasvavan suuremmaksi jos lataan kiinni rihloihin. Liian suuri vapaalento taas ei ehkä ole hyväksi ohivuodon kannalta. Näin ollen 0,2 mm irti rihloista on useimmissa tapauksissa tuottanut parhaan tuloksen. Se on riittävästi jotta pienet vaihtelut latauspituudessa eivät aiheuta rihlakosketusta. Jollain muulla joku toinen mitta voi olla parempi.

mysteryman

#39
Onko jollakin muuten T3 swedukaliiperissa? Minkälaisia latauspituuksia siihen voi ladata (jollakin luodilla) ennen kuin ottaa rihloihin kiinni? Kuinka pitkä mahtuu lippaaseen?

heikkiv

#40
80.5mm ei ainakaan ota rihloihin omassani kiinni. Lippaaseen mahtuu kyllä pitkää. Piti oikein ottaa kuvakin kun oli niin lystikäs lapuan fmj:n kanssa..

http://i246.photobucket.com/albums/gg84/heikkiv/tikkalipas.jpg">

mysteryman

#41
No näyttää kyllä olevan hyvin tilaa.

TIL

#42
Onko kellään kokemusta tuosta Norman diamond line 8,4g fält panoksesta, että minkälaista vauhtia lähtee 600mm piipusta? Norma ilmoittaa 900 m/s 740mm piipusta. Mistähän tuota panosta mahtaa saada?

mysteryman

#43
Onko joku saanut tilattua JLK:n luoteja suomeen? JKL:n 6.5 mm 140 grainin VLD voisi olla mielenkiintoinen kokeilu. Tässä luodissa kun on litzin mittauksien mukaan paras BC kaikista 6.5 mm kaliiperissa mitatuista luodeista. G7 BC on 0.327 kun 9 g scenarissa bc on 0.285 ja 140 grainin berger VLD:ssä 0.313.

HJu

#44
JLK:n luoteja valmistaa nykyään http://www.swampworks.com/jlk/">http://www.swampworks.com/jlk/



Kysyin joskus heiltä viennistä ja he eivät myy vientiin. Ehkä joku firma voisi myydä heidän sijaansa. Käsittääkseni Bergerillä on vastaavantasoisia luoteja ainakin BC-arvojen osalta ja niitä saa Suomestakin.
Terveisin,


HJu