Kirjoittaja Aihe: Eettinen riistalaukaus pitkälle matkalle  (Luettu 4412 kertaa)

Perkolaattori

  • *
  • Viestejä: 100
Eettinen riistalaukaus pitkälle matkalle
« : Maaliskuu 03, 2021, 16:21 »
https://youtu.be/CCvNX-wsYuA

Linkissä video, jossa keskeisenä pointtina TOF. Videossa mainitaan 0.5 s TOF maksimiajaksi. Kommenteissa sanoo toinen 0.25 s. Omalle ruotsinmauserille vastaavat matkat ovat 175-350 m, jälkimmäisen hieman riippuen ammutusta panoksesta.

TOF:n päälle tulee tietenkin aina ihmisen reaktioaika ja lukkoaika. Paljon ehtii tapahtumaan tuonne päälle kolmensadan matkalle ehdittäessä. Tuuliasiat toki vielä erikseen.

Viesti on tärkeä nykyaikana kun hyvät kiikaritähtäimet (varsinkin Lem:n ja lentoratalaskimen omaavat kuten Burris Eliminator) yleistyvät metsästäjien keskuudessa. Varmasti on houkuttelevaa ampua seisovaan elukkaan joka on kaukana kun kerta on laitteet jotka laskee tähtäyspisteenkin valmiiksi...

Th1972

  • *
  • Viestejä: 87
Vs: Eettinen riistalaukaus pitkälle matkalle
« Vastaus #1 : Maaliskuu 04, 2021, 10:16 »
Se on ihan sama vaikka olis maailmankaikkeuden mestari Ultimaattisessa sniperöinnissä ja osuu takuuvarmasti jokaisella laukauksellaan millilleen siihen mihin piti kahteen kilometriin asti, niin videot ja julkiset keskustelut siitä kuka ampui kauemmas elävää eläintä, on todella vahingollista kaikkien ampujien ja ennen kaikkea metsästäjien maineelle. Se on suora syöttö asevastustajien lapaan..

Lähetetty minun YAL-L41 laitteesta Tapatalkilla

\"Everything is known by everyone. \'Everyone\' has yet to be born..\"

SO

  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 2.988
Vs: Eettinen riistalaukaus pitkälle matkalle
« Vastaus #2 : Maaliskuu 04, 2021, 13:15 »
Unohtamatta että äänennopeus ilmassa +20C on 343 m/s.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 05, 2021, 12:47 kirjoittanut SO »

LSa

  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 2.078
  • Edistän: 1 | +5 | 8 | 9 | 36 | 37 | 39 | 41 | 44
Vs: Eettinen riistalaukaus pitkälle matkalle
« Vastaus #3 : Maaliskuu 04, 2021, 13:23 »
Ääntä lukuunottamatta hyvä video!

Itseä lämmitti erityisesti se, että tämä korosti jokaisen eläimen osalta varmaa laukausta. Havaintojeni mukaan moni suhtautuu turhan välinpitämättömästi tuhoeläimiin ja pienempään riistaan. Mielenkiintoista oli se, että kaveri puhui pitkän matkan metsästyksestä, ja itse rajasi eettisyyden puolesta omat riistalaukauksensa 500-600 jaardiin. Se on meikäläisittäin kuitenkin jo pitkän matkan juttua.  :)


Käännetään toisin päin. Mikä on eettinen riistalaukaus kiväärillä?


Eettinen osumaenergia. Metsästysasetuksessa määritellään osumaenergian vähimmäismäärä 100 m päässä erilaiselle riistalle.
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930666

Jos puhutaan vain osumaenergiasta, niin miten se tulisi mielestänne suhteuttaa erilaisille matkoille? Onko eettinen osumaenergia esimerkiksi sama, mitä lain kyseiselle riistalle määrittelemä 100 metrin vähimmäisosumaenergia?


Eettinen osumakohta. Kohteena olevan riistaeläimen heti tappavan osuma-alueen koko vaihtelee mm. lajin rakenteen, yksilön koon ja ampumakulman mukaan. Miten määritellään mielestänne eettisen osuma-alueen koko eri eläimillä?


Eettinen osumatodennäköisyys. Miten määritellään mielestänne eeettinen osumatodennäköisyys huomioiden eläimen mahdollinen yllättävä liikkeelle lähdön nopeus tai liikesuunnan/nopeuden muutos? Tai ottaen huomioon tähtäyksen, ennakon, tuuliennakon, etäisyyssäädön tai laukauksen virheet?


Mahdollisuus paikkolaukaukseen. Jokainen laukaus voi epäonnistua. Mielestäni metsästäjän on tärkeää pyrkiä tilanteeseen, jossa on mahdollisuus paikkolaukaukseen. Mutta, onko eettistä ampua ollenkaan - mitään eläintä ja missään tilanteessa (varmaksi tiedettyä haavakkoa lukuunottamatta) - jos mahdollisuus paikkolaukaukseen ei ole varma?




Tuossa korostettiin lentoajan merkitystä. Palataan siihen, kun on saatu pohjia osunnan eettisyyden perusjuttuihin.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 04, 2021, 13:26 kirjoittanut LSa »
Häyhä 2022

Th1972

  • *
  • Viestejä: 87
Vs: Eettinen riistalaukaus pitkälle matkalle
« Vastaus #4 : Maaliskuu 04, 2021, 16:27 »
Ääntä lukuunottamatta hyvä video!

Itseä lämmitti erityisesti se, että tämä korosti jokaisen eläimen osalta varmaa laukausta. Havaintojeni mukaan moni suhtautuu turhan välinpitämättömästi tuhoeläimiin ja pienempään riistaan. Mielenkiintoista oli se, että kaveri puhui pitkän matkan metsästyksestä, ja itse rajasi eettisyyden puolesta omat riistalaukauksensa 500-600 jaardiin. Se on meikäläisittäin kuitenkin jo pitkän matkan juttua.  :)


Käännetään toisin päin. Mikä on eettinen riistalaukaus kiväärillä?


Eettinen osumaenergia. Metsästysasetuksessa määritellään osumaenergian vähimmäismäärä 100 m päässä erilaiselle riistalle.
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930666

Jos puhutaan vain osumaenergiasta, niin miten se tulisi mielestänne suhteuttaa erilaisille matkoille? Onko eettinen osumaenergia esimerkiksi sama, mitä lain kyseiselle riistalle määrittelemä 100 metrin vähimmäisosumaenergia?


Eettinen osumakohta. Kohteena olevan riistaeläimen heti tappavan osuma-alueen koko vaihtelee mm. lajin rakenteen, yksilön koon ja ampumakulman mukaan. Miten määritellään mielestänne eettisen osuma-alueen koko eri eläimillä?


Eettinen osumatodennäköisyys. Miten määritellään mielestänne eeettinen osumatodennäköisyys huomioiden eläimen mahdollinen yllättävä liikkeelle lähdön nopeus tai liikesuunnan/nopeuden muutos? Tai ottaen huomioon tähtäyksen, ennakon, tuuliennakon, etäisyyssäädön tai laukauksen virheet?


Mahdollisuus paikkolaukaukseen. Jokainen laukaus voi epäonnistua. Mielestäni metsästäjän on tärkeää pyrkiä tilanteeseen, jossa on mahdollisuus paikkolaukaukseen. Mutta, onko eettistä ampua ollenkaan - mitään eläintä ja missään tilanteessa (varmaksi tiedettyä haavakkoa lukuunottamatta) - jos mahdollisuus paikkolaukaukseen ei ole varma?




Tuossa korostettiin lentoajan merkitystä. Palataan siihen, kun on saatu pohjia osunnan eettisyyden perusjuttuihin.
Erinomaisia pohdintoja. Itse lähden siitä eettisestä osumatodennäkyisyydestä liikkeelle. Sen pitää olla 100%. Siis sillä hetkellä kun puristat liipaisinta pitää olla 100% varma, että laukaus osuu.

Koska, aina ei tähdet ole oikeassa asennossa ja se varma osuma muuttuu haavakoksi (täysi huti todetaan vasta todella huolellisen etsinnän jälkeen!). Mutta se, että elävää otusta lähtee ampumaan yhtään epävarmana osumasta ei ole eettistä. Eettisyys ei myöskään ole sellainen fifty-sixty juttu, vaan se on joko tai.

Sitten/koska aina ei mene kuin Strömsössä on syytä varautua ja miettiä paikkolaukausta (joskin esim peura juoksee 100-200 m vaikka on 10X osuma sydämeen..) ja ennen kaikkea olla valmius etsintään joka kerta kun vetää liipaisimesta.

Lähetetty minun YAL-L41 laitteesta Tapatalkilla

\"Everything is known by everyone. \'Everyone\' has yet to be born..\"

Perkolaattori

  • *
  • Viestejä: 100
Vs: Eettinen riistalaukaus pitkälle matkalle
« Vastaus #5 : Maaliskuu 04, 2021, 16:28 »
Ääntä lukuunottamatta hyvä video!

Itseä lämmitti erityisesti se, että tämä korosti jokaisen eläimen osalta varmaa laukausta. Havaintojeni mukaan moni suhtautuu turhan välinpitämättömästi tuhoeläimiin ja pienempään riistaan. Mielenkiintoista oli se, että kaveri puhui pitkän matkan metsästyksestä, ja itse rajasi eettisyyden puolesta omat riistalaukauksensa 500-600 jaardiin. Se on meikäläisittäin kuitenkin jo pitkän matkan juttua.  :)


Käännetään toisin päin. Mikä on eettinen riistalaukaus kiväärillä?


Eettinen osumaenergia. Metsästysasetuksessa määritellään osumaenergian vähimmäismäärä 100 m päässä erilaiselle riistalle.
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930666

Jos puhutaan vain osumaenergiasta, niin miten se tulisi mielestänne suhteuttaa erilaisille matkoille? Onko eettinen osumaenergia esimerkiksi sama, mitä lain kyseiselle riistalle määrittelemä 100 metrin vähimmäisosumaenergia?


Eettinen osumakohta. Kohteena olevan riistaeläimen heti tappavan osuma-alueen koko vaihtelee mm. lajin rakenteen, yksilön koon ja ampumakulman mukaan. Miten määritellään mielestänne eettisen osuma-alueen koko eri eläimillä?


Eettinen osumatodennäköisyys. Miten määritellään mielestänne eeettinen osumatodennäköisyys huomioiden eläimen mahdollinen yllättävä liikkeelle lähdön nopeus tai liikesuunnan/nopeuden muutos? Tai ottaen huomioon tähtäyksen, ennakon, tuuliennakon, etäisyyssäädön tai laukauksen virheet?


Mahdollisuus paikkolaukaukseen. Jokainen laukaus voi epäonnistua. Mielestäni metsästäjän on tärkeää pyrkiä tilanteeseen, jossa on mahdollisuus paikkolaukaukseen. Mutta, onko eettistä ampua ollenkaan - mitään eläintä ja missään tilanteessa (varmaksi tiedettyä haavakkoa lukuunottamatta) - jos mahdollisuus paikkolaukaukseen ei ole varma?




Tuossa korostettiin lentoajan merkitystä. Palataan siihen, kun on saatu pohjia osunnan eettisyyden perusjuttuihin.

Videossa sivuuttiin juuri näitä juttuja myös, ehkä enemmän kautta rantain -tyylillä. Nostin TOF:n framille kun se oli minun mielestä hyvä takaraja riistalaukauksille. Kaikki muut epävarmuutta lisäävät tekijät mielestäni vain lyhentävät tuota maksimietäisyyttä.

Erittäin hyvät kysymykset LSa! Samanlaiset voisivat olla vaikka metsästyskorttikokeessa. Nostamasi asiat koskevat toki myös haulikkometsästystä.

metsienmies

  • *
  • Viestejä: 665
Vs: Eettinen riistalaukaus pitkälle matkalle
« Vastaus #6 : Maaliskuu 04, 2021, 18:08 »
The Real Gunsmith teki kauan sitten hyvän videon, jossa kertoi että saksanhirven kokoiseen eläimeen vaaditaan ihan minimissään 2300j osumaenergia, jotta luodissa on riittävästi puhtia kaataa sen kokoinen eläin eettisesti. Tämä tuli vastauksena siihen, kun ameriikoissa 6.5cm tuli jumalten kaliiperiksi ja porukka väitti että sillä tiputtaa 1000 jaardiin saksanhirven niille sijoilleen joka kerta. Yksi tärkeä asia myös, mitä euroopassa tiedetään hyvin on luodin valinta. Valitettavasti esimerkiksi Etelä-Afrikassa ja Amerikassa ei taida olla luodin tyyppivaatimuksia raskaille eläimille, vaan moni ampuu OTM luoteja isoihinkin sorkkaeläimiin.

jli

  • *
  • Viestejä: 904
Vs: Eettinen riistalaukaus pitkälle matkalle
« Vastaus #7 : Maaliskuu 04, 2021, 19:00 »
The Real Gunsmith teki kauan sitten hyvän videon, jossa kertoi että saksanhirven kokoiseen eläimeen vaaditaan ihan minimissään 2300j osumaenergia, jotta luodissa on riittävästi puhtia kaataa sen kokoinen eläin eettisesti. Tämä tuli vastauksena siihen, kun ameriikoissa 6.5cm tuli jumalten kaliiperiksi ja porukka väitti että sillä tiputtaa 1000 jaardiin saksanhirven niille sijoilleen joka kerta. Yksi tärkeä asia myös, mitä euroopassa tiedetään hyvin on luodin valinta. Valitettavasti esimerkiksi Etelä-Afrikassa ja Amerikassa ei taida olla luodin tyyppivaatimuksia raskaille eläimille, vaan moni ampuu OTM luoteja isoihinkin sorkkaeläimiin.

Luodin nopeuden pitää olla yli n 650 m/s kunnon shokkiaallon syntymiseksi kohteessa. Tuo sitten käytännössä johtaa samoihin energiatasoihin ja siihen, ettei hirveä kannata yli 300 metriin ampua vaikka helposti osuisikin.

mika

  • *
  • Viestejä: 1.897
Vs: Eettinen riistalaukaus pitkälle matkalle
« Vastaus #8 : Maaliskuu 04, 2021, 22:26 »
Jäsen LSa:lta taas hyviä kysymyksiä. Ottaisin ihan aluksi pikkusen takapakkia ja pohtisin mitä kukin eettisyydellä ja etiikalla tarkoittaa.

Ja kuten metsienmies arveli niin ainakaan Amerikoissa ei ole vaatimuksia luodeille. Osavaltiokohtaisesti on vaatimuksia aseille,,, tietääkseni. Osassa vaaditaan keskisytytteinen patruuna ja osassa ei. Muita vaatimuksia ei aseelle ole eli voi vapaasti käyttää pistoolia. Tosin mehtuukausi (savuton)ruutipyssyille on tyypillisesti melko lyhyt.
CHAIRBORNE - USB Troop

jsr85

  • *
  • Viestejä: 689
Vs: Eettinen riistalaukaus pitkälle matkalle
« Vastaus #9 : Maaliskuu 04, 2021, 23:42 »
Mielestäni eettinen riistalukaus on niin subjektiivinen käsite että asian suhteen on täysin  turhaa alkaa moralisoimaan.

Kun menen ampumaradalla ja siellä on hirviporukka treenamassa voisin suoraa mennä sanomaan vähintään 1/3 osalle että mielestäni ei ole eettistä ampua mitään elävää millekkään matkalle  tuollaisella kalustolla, ampumataidolla tai ymmärryksellä ballistiikasta.
Toisaalta joku varmasti ajattelee ettei se ole eettistä että ammun teeren 350m päähän puunlatvaan, vaikka olen laukausta ennen mitannut etäisyyden ja ampumakulman,  testannut kyseisen patruunan luodin lähtönopeudet ja siirtänyt tiedot  laskurin joka kompensoi mm. kohdistus vs. riistalaukaus lämpötilaeron, ilmanpaineen jne., treenannut kesällä satoja laukauksia juuri kyseisen kaltaista hetkiä varten.
Tämä on mun mielipide ja voihan se olla vääräkin[emoji6]

JR
<t></t>

LSa

  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 2.078
  • Edistän: 1 | +5 | 8 | 9 | 36 | 37 | 39 | 41 | 44
Vs: Eettinen riistalaukaus pitkälle matkalle
« Vastaus #10 : Maaliskuu 05, 2021, 00:43 »
Mä ajattelen etiikan oikeana ja vääränä. Aika iso osa mun ajatusta oikeasta on se, että teen oikein myös silloin, kun tiedän, että voisin tehdä väärin jäämättä siitä koskaan kiinni.

Metsästysasiassa mun mielestä riittävän ”oikea tapa” löytyy laeista. Käytetään sallittuja pyyntimuotoja ja esim.  pyritään lopettamaan tunnistettu eläin mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, ilman tarvetta ylimitoittaa. Jos oikeaa tapaa kysyy esimerkiksi ihmisiltä jotka eivät metsästä, niin aika monen mielestä kaikki tappaminen on väärin - mutta sitten ne samat tekopyhät syövät ns. kaupan lihaa ihan tyytyväisenä. Tai aikas moni vegaanikin liiskaa hyttysen. Ei se tappamisen oikeellisuus voi olla eläimen koosta ja ulkomuodosta kiinni. Tai jos kysyy oikeaa tapaa metsästäjiltä, niin se oikea on hyvin pitkälle vain kapea mielipide. Just niin kuin juttelisi hirvenmetsästyksen kaliipereista - ei niistä mitään yhteistä käsitystä ole. Aika moni hirvestäjä ampuu mielummin lavoille, jotta elukka ei juokse pitkään, kun äijät häpeävät sitä ”pitkää” juoksumatkaa. Kuitenkin keskelle keuhkoja tähdätty laukaus on tappavuudeltaan varmempi ja antaa enemmän anteeksi virheille, joista syistä se on mun mielestä eettisempi.

Ei se lakikaan täydellinen ole, mutta hyvin olen yöni nukkunut.

Käytäntö on osoittanut, että mikään laukaus ei ole 100% varma. Mä pidän siksi itseni pettämisenä ajatella ampuvani vain 100% varmoja laukauksia. Suhteutan myös itselle laittamani vaatimukset siihen, että kun mä ammun esim. karhukokeen, niin aika normaalia on valvojien silmät ympyrällä antamat onnittelut. Kopista kuuluu pam———pam———pam———pam, ja se on siinä. Se on kuitenkin aika iso joukko, joka nysvää ampumisen kanssa, eikä silti saa koetta ekalla läpi. Tämä havainto on johtanut kevyeen armollisuuteen omien virheiden osalta. Tuolla on niin pahoja turaajia laillisesti metsällä, ettei mun pienet virheet tunnu siinä enää missään. Muutkin mokaa.

En silti lähde metsälle mokailemaan. Parhaani yritän, ja on sitä lisäksi tullut jätettyä useampi laukaus ampumatta.


Mä keskittyisin tässä ehkä suomalaiseen metsästykseen. Maailmalla on sellaisia metsästystapoja, joita mä pidän kiduttamisena. Suomessa on aika kovat vaatimukset. Samoin on helpompi rajata kohde-eläimet.



Laitoin ton viestini hieman laajemmalla ajatuksella. Nyrkkisäännöt on hyviä, mutta vaikkapa shokkivaikutuksesta ei tarvi puhua, jos ammutaan pientä riistaa, jonka keuhkot eivät ole kovin monta kertaa kaliiperia suuremmat.

Mä pidän tärkeänä, että eläin ei kärsi ylimääräistä. Hiukka on omassa kompassissa vielä tarkentamista, esimerkiksi pyydetyn kalan kolautan ja verestän välittömästi, mutta se on silti saatettu onkia koukkuun kivuliaasti pujotetun madon avulla. Ei iso koko ja karvapinta tee eläimestä sen jalompaa.


Kieltämättä kiinnostaisi kuulla porukan ajatuksia noihin mun kysymyksiin. Mä voin aloittaa. Mun mielestä luodin osumaenergia on eettinen, kun se ylittää osumapisteessä saman lakiminimin, joka on määritelty kyseisen riistan metsästykseen vähimmäisvaatimukseksi 100 metrin matkalle.



Täältä löytyy Riistakeskuksen eettiset ohjeet metsästykseen. Kehitettävää olisi paljon, mutta ei ne pahat ole. Niistä pitää kuitenkin huomata, että ne on tarkoitettu ohjenuoraksi myös sellaisille, joiden kalusto ja osaamistaso on vain ripaus siitä, mitä monella kokeneella tarkka-ampujalla on. Fysiikan lait ovat toki samat, mutta perän takana olevalla on silti iso vaikutus osuntaan. https://riista.fi/julkaisut/eettiset-ohjeet/
Häyhä 2022

Poikanen

  • *
  • Viestejä: 335
Vs: Eettinen riistalaukaus pitkälle matkalle
« Vastaus #11 : Maaliskuu 05, 2021, 11:28 »
Paljon hyvää asiaa LSa:lta. Itse en tosin ole sitä mieltä, että kaikki eläimet ovat samanarvoisia. Myös eläimistä osa tiedostaa olemassaolonsa toisia paremmin ja minusta toisen tiedostavan olennon tappaminen on merkittävämpää kuin täysin tiedostamattoman elämän lopettaminen.

Itse lähestyn tätä aihetta luonnollisuuden kautta. Luonnossa syödään toisia ja ihminen on sielä luonnossa ihan samanlainen toimija kuin mikä tahansa. Tiedostavana metsästäjänä pyrin olemaan se metsän eettisin saalistaja eli aiheuttamaan vähempi kärsimystä kuin metsän villimmät saalistajat.

Aihetta ohuesti sivuava hyvä kirja on Adam Ruthefordin Luomakunnan Kruunu.

jsr85

  • *
  • Viestejä: 689
Vs: Eettinen riistalaukaus pitkälle matkalle
« Vastaus #12 : Maaliskuu 05, 2021, 14:03 »
Mä ajattelen etiikan oikeana ja vääränä. Aika iso osa mun ajatusta oikeasta on se, että teen oikein myös silloin, kun tiedän, että voisin tehdä väärin jäämättä siitä koskaan kiinni.

Metsästysasiassa mun mielestä riittävän ”oikea tapa” löytyy laeista. Käytetään sallittuja pyyntimuotoja ja esim.  pyritään lopettamaan tunnistettu eläin mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, ilman tarvetta ylimitoittaa. Jos oikeaa tapaa kysyy esimerkiksi ihmisiltä jotka eivät metsästä, niin aika monen mielestä kaikki tappaminen on väärin - mutta sitten ne samat tekopyhät syövät ns. kaupan lihaa ihan tyytyväisenä. Tai aikas moni vegaanikin liiskaa hyttysen. Ei se tappamisen oikeellisuus voi olla eläimen koosta ja ulkomuodosta kiinni. Tai jos kysyy oikeaa tapaa metsästäjiltä, niin se oikea on hyvin pitkälle vain kapea mielipide. Just niin kuin juttelisi hirvenmetsästyksen kaliipereista - ei niistä mitään yhteistä käsitystä ole. Aika moni hirvestäjä ampuu mielummin lavoille, jotta elukka ei juokse pitkään, kun äijät häpeävät sitä ”pitkää” juoksumatkaa. Kuitenkin keskelle keuhkoja tähdätty laukaus on tappavuudeltaan varmempi ja antaa enemmän anteeksi virheille, joista syistä se on mun mielestä eettisempi.

Ei se lakikaan täydellinen ole, mutta hyvin olen yöni nukkunut.

Käytäntö on osoittanut, että mikään laukaus ei ole 100% varma. Mä pidän siksi itseni pettämisenä ajatella ampuvani vain 100% varmoja laukauksia. Suhteutan myös itselle laittamani vaatimukset siihen, että kun mä ammun esim. karhukokeen, niin aika normaalia on valvojien silmät ympyrällä antamat onnittelut. Kopista kuuluu pam———pam———pam———pam, ja se on siinä. Se on kuitenkin aika iso joukko, joka nysvää ampumisen kanssa, eikä silti saa koetta ekalla läpi. Tämä havainto on johtanut kevyeen armollisuuteen omien virheiden osalta. Tuolla on niin pahoja turaajia laillisesti metsällä, ettei mun pienet virheet tunnu siinä enää missään. Muutkin mokaa.

En silti lähde metsälle mokailemaan. Parhaani yritän, ja on sitä lisäksi tullut jätettyä useampi laukaus ampumatta.


Mä keskittyisin tässä ehkä suomalaiseen metsästykseen. Maailmalla on sellaisia metsästystapoja, joita mä pidän kiduttamisena. Suomessa on aika kovat vaatimukset. Samoin on helpompi rajata kohde-eläimet.



Laitoin ton viestini hieman laajemmalla ajatuksella. Nyrkkisäännöt on hyviä, mutta vaikkapa shokkivaikutuksesta ei tarvi puhua, jos ammutaan pientä riistaa, jonka keuhkot eivät ole kovin monta kertaa kaliiperia suuremmat.

Mä pidän tärkeänä, että eläin ei kärsi ylimääräistä. Hiukka on omassa kompassissa vielä tarkentamista, esimerkiksi pyydetyn kalan kolautan ja verestän välittömästi, mutta se on silti saatettu onkia koukkuun kivuliaasti pujotetun madon avulla. Ei iso koko ja karvapinta tee eläimestä sen jalompaa.


Kieltämättä kiinnostaisi kuulla porukan ajatuksia noihin mun kysymyksiin. Mä voin aloittaa. Mun mielestä luodin osumaenergia on eettinen, kun se ylittää osumapisteessä saman lakiminimin, joka on määritelty kyseisen riistan metsästykseen vähimmäisvaatimukseksi 100 metrin matkalle.



Täältä löytyy Riistakeskuksen eettiset ohjeet metsästykseen. Kehitettävää olisi paljon, mutta ei ne pahat ole. Niistä pitää kuitenkin huomata, että ne on tarkoitettu ohjenuoraksi myös sellaisille, joiden kalusto ja osaamistaso on vain ripaus siitä, mitä monella kokeneella tarkka-ampujalla on. Fysiikan lait ovat toki samat, mutta perän takana olevalla on silti iso vaikutus osuntaan. https://riista.fi/julkaisut/eettiset-ohjeet/
Hyvää pohdintaa jotka allekirjoitan oikeastaan kaikki. Tarpeetonta kärsimystä tulee välttää aina, oli eläin minkä kokoinen tahansa. Tämän vuoksi olenkin luopunut haulikkopyynnistä lähes kokonaan kun haavakoita omalla (aika monen muunkin) taidolla tulee liikaa, kiväärillä se on yleensä joko huti tai osuma.

JR

<t></t>

Petroman00

  • *
  • Viestejä: 29
Vs: Eettinen riistalaukaus pitkälle matkalle
« Vastaus #13 : Maaliskuu 05, 2021, 16:19 »
Jos on varma tappavasta laukauksesta, niin se ja sama mikä on matka. Tietenkin voi ajatella luodin toiminnan heikkenemistä kun matka pitenee. Ja sitä kautta paikkaa eläimessä, mihin sijoittaa sen luodin.
Melko lavea on tuo käsite "eettinen laukaus". Jos ampuu lavan taakse sorkka-eläintä, niin pääsääntöisesti juoksee vielä jonkun matkaa, ennenku kippaa. Himpun ylemmäs rankaan sijoitettuna tippuu just siihen. Samoin funtsauskoppaan osunnalla. Kahteen viimeiseen esimerkkiin sisältyy enemmän riskejä epäonnistumisesta. Mutta pääpaino ehkäpä sillä, mitkä on ampujan kyvyt. Huonosti sijoitettuna aivan minkälainen norsupyssynkuula tahansa tekee haavakon tuottaen ylim kärsimystä, hyvin sijoitettuna .22lr tappaa nopeasti..

LSa

  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 2.078
  • Edistän: 1 | +5 | 8 | 9 | 36 | 37 | 39 | 41 | 44
Vs: Eettinen riistalaukaus pitkälle matkalle
« Vastaus #14 : Maaliskuu 05, 2021, 22:03 »
Toi tiedostaminen on hankala juttu. Me IHMISET ei esimerkiksi olla tiedostettu sitä, että puutkin viestivät ja havainnoivat. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/09/07/puut-kertovat-toisilleen-jos-joku-hyokkaa

Se tulee kohta kasvissyöjille paha mieli, kun tiede todistaa, miten rehuillakin on tietoisuus.  :)

Samoin en pidä tajuttomana olevan ihmisen lopettamista eettisenä, vaikka tämä ei tiedosta.  :)


Kaveri joskus lopetti jänishommat, kun haavoittunut jänö huusi tuskaansa täysillä ihmisen äänen kaltaisella kirkunalla. Aiemmin ammutut jänöt oli olleet hiljaisia. Se oli karu mies itkenyt siinä tilanteessa. Mutta, kyllä se kalakin tuntee tuskaa, vaikka ei osaa huutaa. Ja kalat ovat muutenkin loppupelissä aika fiksuja eläimiä.

Vaan ei se eläimen kuolema pedonkaan hampaissa tosiaan mitenkään luonnoton ole. Päinvastoin. Kivulias ja hidas.

Mä pidän tärkeänä, että eläimillä ei leikitä. Jos sellainen ammutaan, niin se tehdään kunnolla.

Mä ajattelen ton siten, että ekaksi sun pitää tietää mihin ammuttuna se eläin kuolee asiallisesti. Ja sitten sun pitää tietää, että sä kykenet osumaan sille alueelle.

Pidän eettisenä sitä, että lähtökohtaisesti tähdätään aina sille alueelle, joka antaa eniten anteeksi tilanteen muuttujia. Esim. hirvieläimellä mä tosiaan tähtään keuhkoon, vaikka se tippuu rangastakin. Keuhko antaa enemmän anteeksi. Samoin esim. pää liikahtaa helpommin, mitä kroppa. Toki tommonen hirven pää on sen keuhkoihin verrattuna pieni tappava osuma-alue, mutta se pää on edelleen pienemmän riistan vitaaleihin verrattuna todella iso kohde. Silti mä tähtään keuhkoille. Koen, että hirven kanssa se on oikein.


Haulikko on loppupelissä todella tehokas ase, jos käytetään kyseiselle riistalle sopivaa haulia, patruunan ja aseen osumakuvion maksimimatka on testattu ja ammutaan sitä lyhyemmälle matkalle. Ja ammuntatreeniä se haulikkokin vaatii.


Mä näkisin, että kohteen yllättävä liikkuminen on mukana kaikessa metsästyksessä, siksi mä en hirveästi pelkää sitä. Opin kerralla, kun ammuin lähietäisyydeltä vasaa. Se otti askelen just, kun aivot oli tönäissyt laukaisukäskyn. Laaki jäi takavoittoiseksi ja piti paikata. Pitkällä ampumamatkalla kohteen mahdolliselle liikkeelle on ilman muuta suurempi aikaikkuna, mutta kuinka paljon yllättävän liikkeen todennäköisyys kasvaa, jos ammutaan esim. paikallaan olevaa rauhallista eläintä? Miten me arvioidaan se yllättävän liikkeen mahdollistava aika, joka on eettisesti jo liikaa? Ja miten se aikaikkuna suhteutetaan eläimen vitaalien kokoon ja sen mahdolliseen liikenopeuteen, jotta saadaan yhdensuuntaisia päätöksiä eri lajien metsästykseen?

Läheltä kovaa juokseva ja sykkeellä käsivaralta ammuttu villisika, peura tai hirvi ovat hyvän osuman suhteen mun mielestä epävarmempia, mitä kaukana rauhallisesti syövä ja tuelta melkein leposykkeellä ammuttu peura. Ekoissa riskinä on liikesuunnan mahdolliset muutokset ja liikenopeusennakon ongelmat, ja toisessa mahdollinen liike ja mm. tuulen arviointivirheet. Toki tarviiko niitä nopeasti juoksevia ampua? Käytännössä ajosta ampuminen on silti normaalia, ja myös laillista. Riskeistä huolimatta.

Toi paikkolaukaukseen varautuminen on tärkeää. Kaikki riistaa ampuneet kuitenkin tietää, että sulla voi maali kadota lyhyelläkin matkalla. Metsästystä on todella hankala toteuttaa siten, että paikkolaukaukseen on aina sataprosenttinen mahdollisuus.





Häyhä 2022