Tehdaskiväärin tarkkuutus kotikonstein: Yleistä

Aloittaja hamajy-1, syyskuu 28, 2004, 15:50

« edellinen - seuraava »

hamajy-1

Hätäisimmille vedostekstiä:



Tässä lupaamaani jutustelua aiheesta.  Jos esitettyihin toimenpiteisiin ei viitsi ryhtyä, kannattaa niitä vilkaista, sillä osaa sitten jutustella asesepän kanssa. Kommentteja saa esittää - erityisesti kokemuksista.  Väittelyyn asian tiimoilta en viitsisi kuitenkaan ryhtyä eli itsekukin pohdiskelee asioita eteenpäin ja soveltaa vinkkejä omaan aseeseensa. Oikoluku on tervetullutta ottaen huomioon lukihäiriöni.



Sarjatuotantona valmistettujen aseiden ongelmana on se, että niiden viimeistely ei ole täysin moitteeton. Viimeistely on työvaltainen, hidas sekä ennenkaikkea kallis vaihe, ja jätetään siksi tekemättä.  Jopa aivan laatuaseissa on viimeistelyssä toivomisen varaa - idän ihmeitä unohtamatta.  

Erityisesti työstöjäljet ovat ongelmina, mistä on esimerkkinä patruunapesä: työstön päättymiskohdassa syntyy pursetta, joka vääjämättä työntyy rihlaosaan ellei sitä hiota pois.  Itsekukin voi asettua luodin asemaan ja kuvitella miltä tuntuu osua ensimmäisenä sahanterämäiseen leikkauspintaan.  Auts!  Ja sama homma rihlojen päättyessä piipun suussa. Auts ja auts!



Valtaosa huonosta viimeistelystä voidaan korjata kotikutoisilla menetelmillä ja välineillä, eivätkä ne vaadi asesepän taitoja – osa voidaan tehdä jopa kenttäoloissa.  Välineetkin löytyvät monilta autotallin nurkista eikä välineiden hankkimiskustannuksetkaan ole suuria (10-20 Euroa) ja niillä voi samantien teroittaa vaikka veitsensä viimeisenpäälle teräväksi. Kovin juosten k..tu piippu kannattaa kuitenkin kunnostuttaa asesepällä - ei maksane aivan hirvittävästi.



Viimeistelyn avulla kiväärin tarkkuutta voidaan lisätä merkittävästi ja samalla aseen käyttöikää pidentää. Tarkkuutuksen merkitys kasvaa aseen kuluessa eli konsteja voidaa käytää varauksin myös tarkkuuspiippuihin.



Tarkkuuden kannalta tärkein aseen komponentti on sen piippu ja siksi keskitymme alussa sen viimeistelyyn.  Jutuissani matkaamme luodin mukana takaperoisesti eli piipun suusta taaksepäin. Ohjeet koskevat teräksistä piippua ja eivät sovellu sellaisenaan rosteriseen piippun erilaisen työstettävyyden takia!   Toisaalta rosterin ainesrakenteesta johtuen rosteripiipusta tulee helpommin kiiltävä ja tasainen rihloituksen valmistusvaiheessa.



Vaihe 1:Piipunsuun viimeistely.

Vaihe 2:Rihlauksen viimeistely.

Vaihe 3:Patruunapesän viimeistely.

Vaihe 4:Panoksen merkitys tarkkuudessa (mm. piipun värähtely).

Vaihe 5:Lukon ja luistin hienosäätö.



Piipun petauksen merkitys ja virittäminen on myös tärkeää, mutta sitä on vaikea esittää pelkästään kirjallisesti.  Pitäisi olla liuta kuvia.  Voin koettaa saada aikaan tästä sekä muistakin vaiheista PDF-dokumentin kuvien kera kotisivuilleni.



Aseen laukaisun jälkeinen hyvin epätieteellisesti kuvattu tapahtumaketju :

1.   Iskurin piikki iskee patruunassa olevaan nalliin.

2.   Piikki puristaa nallissa olevan räjähteen siinä olevaa alasinta vastaan.

3.   Nalli räjähtää, paloliekki sytyttää ruudin, palava ruutikaasu laajenee ja luoti lähtee liikkeelle.

4.   Luoti osuu rihloihin ja aloittaa kiertoliikkeen.

5.   Ruutikaasun paine luodin takana aiheuttaa rihloja pehmeämmän luodin laajenemisen.   Luoti laajenee niin paljon kuin piippu antaa sille tilaa.  Luodilla on siis kaksi kosketuspintaa piippuun: rihlauksen harjat ja rihlauksen pohjat.

6.   Laajentuneen luodin kulkiessa ja pyöriessä piipussa antaa piippu hieman periksi luodin aiheuttamasta keskipakovoimasta johtuen.

7.   Piippu vastustaa tätä laajentumista vastavoimaperiaatteen mukaisesti.  Myös vastavoima siis pyörii piipun pituusakselin suhteen! Tämä aiheuttaa sen, että piippu alkaa värähtelemään.  Suurimmillaan värähtely on, kun luoti on puolivälissä piippua.  Mitä paksumpi piippu on(taivutusjäykkyys suurempi), sitä pienempi tämä värähtely on.

8.   Luodin irtautuessa piipusta vaputuvat ruutikaasut (nopeus jopa 1500 m/s) purkautuvat  luodin takaa sen sivuille.



Kussakin vaiheessa olevat epätarkkuudet aiheuttavat poikkeamia luodin tulevassa lentoradassa.  Onneksi näiden poikkeamien vaikutusta - erityisesti kokonaisvaikutusta - voidaan pienentää hyvinkin yksinkertaisilla toimenpiteillä.



Vinkkieni lähteenä olen käyttänyt omakohtaisia testailujani sekä mm. seuraavia kirjallisia lähteitä:

- M.L McPherson : Accurizing the Factory Rifle

- Glen Zediker : Handloading for Competition - making the target bigger



Oma testiaseeni on ollut Sako M92S rynkky - uuteen TRG:heni en ole vielä 'ehtinyt' koskemaan.  Hienosäädön jälkeen keskimääräinen tulostaso 150 metriltä meni kutakuinkin seuraavasti :

- luisti- ja lukko-osien kiilloitus + iskurijousen uusinta : 92 -> 94% maks.pisteistä

- sisäpiipun kiilloitus: 94 -> 96%

Vielä on muutama hienosäätö tekemättä eli 98% on realistinen tavoite.  Ampujan hienosäädöllä sitten ne puuttuvat 2%  8)



Seuraava artikkeli käsittelee piipunpään kunnostusta ja 'ilmestyy' aivan lähipäivinä. Stay tuned!



T: Konstruktiotekniikan inssi ja ikiteekkari



Motto: 'Jos se liikkuu, pitää sen kiiltää!  Jos se ei kiillä, kiillota se. Vahingoittaako se asetta: EI IKINÄ'

MJ

#1
Moi Hamajy-1,



Hyvä juttu, jatka vaan - hienoa, että jaksat nähdä vaivaa!



Carpe Diem,



MJ

Koheltaja

#2
Lainaus käyttäjältä: hamajy-17.   Piippu vastustaa tätä laajentumista vastavoimaperiaatteen mukaisesti.  Myös vastavoima siis pyörii piipun pituusakselin suhteen! Tämä aiheuttaa sen, että piippu alkaa värähtelemään.  Suurimmillaan värähtely on, kun luoti on puolivälissä piippua.  Mitä paksumpi piippu on(taivutusjäykkyys suurempi), sitä pienempi tämä värähtely on.


Uteliaisuuttani kysyn että mikä on pointtisi tässä värähtely asiassa kun otit sen esiin?
Kylätason ampuja

hamajy-1

#3
Hyvä pointti, sillä jäin itsekin miettimään aiheeseen liittymistä. Oli kuitenkin lähinnä infona.  Piipun petauksessa värähtelyn huomiointi on olennaista, mutta petaamista en aikonut käsitellä.



Vähän rankemmilla kunnostuskeinoilla tuota piipun värähtelyä pystyy vähentämään. Aseseppä pystyy jyrsimään (paksun) piipun ulkopintaan piipun suuntaisia koverrettuja uria (esim. 90 ast. välein R 5 mm), jolloin piipusta tulee jäykempi (poikkipinta-ala kasvaa) ja samalla se jäähtyy tasaisemmin.  On kuitenkin melko kallis korjaustoimenpide.



Lievää parannusta syntyy (ehkä) rihloituksen kiillotuksella (vaihe 2).

Rihloituksessa olevat epätasaisuudet  aiheuttavat pientä poikkeamaa luodin muotoutumisessa sekä pyörimisnopeudessa ja siten myös värähtelyn suuruudessa.



Tulevassa latausjutussa tähän värähtelyn huomioonottoon otetaan enemmän kantaa.



T:JHä (ei JHa)

Koheltaja

#4
Ei taida värähtelyt odotella latausjuttuun asti  :wink:



Seuraava kysymys: Väitätkö että piipun värähtelyllä on merkitystä aseen todelliseen käyntiin/osuntaan? Jos näin, niin millä olet kyseisen ilmiön todentanut?  Unohdetaan tässä vaiheessa se mahdollisuus että piippu ottaisi tukkiin kiinni.



Kun piippuun jyrsitään pitkittäisuria niin piipun jäykkyys ei kasva, piippu on yhtä jäykkä kuin saman painoinen ja pituinen ohuempi piippu. Eli uritus pelkästään keventää piippua ja nopeuttaa jäähtymistä.





Miten rihlojen pienet epätasaisuudet aiheuttavat poikkeamaa luodin pyörimisnopeudessa?



Miten piipun sisäpinnan sileys vaikuttaa värähtelyyn ja mikä tämä värähtely on?
Kylätason ampuja

EETU

#5
Sakon kuvastossa finnlightin kohdalla:Vapaasti värähtelevä piippu on uritettu jäykkyyden, keveyden ja nopeamman jäähtyvyyden vuoksi?????

Eikö piippu värähtele kovempaa nopeammilla latauksilla??? Elikkä eikö optimaalisen tarkkuuden saamiseksi pitäisi latauserässä pyrkiä mahdollisimman pieniin nopeusheittoihin?Eli piipun värähtely periaatteessa vaikuttaa tarkkuuteen nopeuden kautta, mutta eikö nopeusheittoja(värähtelyheittoja) nimenomaan yritetä korjata paksuilla varmint-piipuilla.  :shock:

hamajy-1

#6
Pikainen, mutta pitkä vastaus Kohteltajalle ja Eetulle:

Ammuntaan liityvät jutut ovat kuulemma taidetta eivätkä tiedettä :shock:  Useasti tiedetään lopputulos ja sitten koetetaan keksiä, mistä se johtuu. Itse kuvittelisin värähtelyyn liittyen seuraavaa:



Värähtelyn takia piipun pää piirtää 8:n muotoista tai satunnaisen monimutkaista kuviota.  Piippu on ääriasennoissaan enimmän aikaa - vertaa heilurin liike (nopeus hidastuu ja liike muuttaa suuntaansa). Kansanomaisesti sanottuna piipun pää sojottaa jatkuvasti minne sattuu.



Kuvitellaan nyt, että luoti lähtee piipunsuusta.  Lentoradan suunta määräytyy sen mukaan missä asennossa värähtelevä piipunpää sattuu olemaan.



Tavoittena on siis saada luodin piipussa kuluttama aika mahdollisimman vakioksi ja pitää värähtelyn taajuus samana.  Tällöin luoti lähtee kutakuinkin samassa kohtaa piipun suuntaispoikkeamaa ja osumapiste maalissa aina kutakuinkin samalla lailla 'pielessä' eli kohdistusta korjaamalla osuu maaliin.  



'Piippuaikaan' vaikuttaa suurimpana tekijänä luodin lähtönopeus. Pienempänä tekijöinä ovat pyörimisvastuksen ja luodin halkaisijan vaihtelut.   Karkea rihlauksen pinta on kuin hiekoitettu jään pinta:ei oikein luista, mutta välillä luistaa liiankin hyvin.  Karkeassa kohdassa piipun sisähalkaisija on myös pienempi eli luoti  puristuu tiukempaan.  Väljemmässä kohdassa luoti elastisena materiaalina taas mahtuu laajenemaan.  Keskipakovoima (säteen ja nopeuden funktio) siis muuttuu luodin matkatessa piipussa.

Värähtelyn vaikutuksen voi ehkä mieltää paremmin epätieteellisellä kokeella, missä tarvitaan kaksi lyijykynää ja nakkimakkara:

- Aseta nakkimakkara kahden lyijykynän varaan

- Paina nyt sormella nakkia alaspäin vaikkapa keskeltä ja tästä eteenpäin muutamasta kohdasta s.e nakki taipuu.

- Tarkkaile nakinpään suuntaa:pää tekee heiluriliikettä ylös-alas

- Jos pystyt painamaan nakkia eri suunnista samalla voimalla, huomaat nakinpään tekevän ympyrän muotoista kuviota

- Syö lopuksi nakki



Tuo sormen painaminen vastaa keskipakoisvoimaa.  Puolivälin tietämillä olevat painallukset aiheuttavat suurimmat poikkeamat.  Jos voima vaihtelee, vaihtelee myös poikkeaman suuruus.  Tällöin kuvio ei olekaan säännöllinen ympyrä vaan epämääräinen ovaalimuotoinen kuvio.



Rihlauksen kiillotuksella kyetään vakioimaan keskipakoisvoimaa sekä pyörimisvastusta.  Näin kulkuaika vakioituu entisestään.



Eetun kommenttiin liittyen:

- uritus lisää piipun ulkopinnan pinta-alaa eli on kuin jäähdytysripa

- taivutusjäykkys syntynee leikkauspinnan muodosta (rivat jäykentävät)

- urituksen takia värähtely on kuulemma 'harmonisempaa'?

- piippua paksuntamalla taivutusjäykkyys lisääntyy

- nopeusheittoja jäykkyys ei vähennä vaan nopeusmuutokset aiheuttavat piipun epäsäännöllisen taipumisen



Olen heittänyt lujuusopin kirjani jo roskiin eli en ikävä kyllä pysty näyttämään kaavalla piippuprofiilin ja taivutusjäykkyyden suhdetta.



Aseen käynti lienee itseasiassa piippuvärähtelyn optimointia.  Sopivalla 'latinkilla' saadaan luodin kulkuaika tarkaksi ja siten se lähtee piipusta kutakuinkin heiluriliikkeen samassa kohdassa.  Latinkin optimointi on sitten oma taiteenlajinsa!



Toivottavasti tästä vastauksesta sai jotain tolkkua?

JpL

#7
Yksi kysymys: Koska piipusta tulevat paineet ulos tuon 1500m/s, antaako se vielä lisäpotkua luodin nopeuteen? Miten paljon arviolta?



T: J
- \"Olen halunnut tehdä elämässäni vain kolmea asiaa: Kirjoittaa, metsästää, ja rakastaa.\"


Koheltaja

#8
Voihan sen aseen mekaniikan aiheuttaman piipun liikkeen tietynlaisena värähtelynäkin sanoa mutta kuten hyvin monet meistä on varmaankin lukenut mets.netistä Hemin kirjoituksia niin nämä "värähtely" teoriat kuuluvat uskomuksiin ja siihen että ei aina oikein tiedetä mitä todellisuudessa tapahtuu siinä vaiheessa kun liipasinta painetaan.



Siinä olet oikeassa että piippu kirjoittaa tietyn kuvion jokaisella laukauksella (riippuu aseesta, aseen tuennasta sekä sen dynamiikasta) mutta tämä ei ole värähtelyä vaan aseen mekaniikasta johtuvaa liikettä. Silloin kun tämän piipun kirjoituksen aiheuttaa aseen mekaaniikka niin silloin piippuajalla on hyvinkin suuri merkitys siihen mihin kohtaan taulua luoti osuu.



Toki se piippukin värähtelee jollain tietyllä taajuudella mutta sillä ei ole todellisuudessa merkitystä aseen käyntiin ja jos on niin sen merkitys on marginaalinen jota ei ole saatu tunnelitesteissä esille.



Luodin lähtönopeudella ei ole ratkaisevaa merkitystä piippuaikaan koska identtisillä lähtönopeuksilla voi olla erittäin suuri ero piippuajoissa ja päinvastoin.
Kylätason ampuja

hamajy-1

#9
Hyviä pointteja!  Meinasin 'hermostua' tuosta Hemin mielipiteestä - en Koheltajan - eli seuraavassa voi olla turhankin jyrkkiä kommentteja.



Oman arvaukseni luin kirjasta 'Accurising the Factory Rifle'.  Kirjoittaja on Jenkkilässä erittäin arvostettu aseseppä ja tämän takia otan hänen kommentinsa vakavasti.



Tuohon mekaniikkajuttuun en oikein uskoisi, mutta nämä jututhan ovat taidetta eivätkä tiedettä.



Olen lisäksi tiukasti eri mieltä Hemin kanssa tuosta värähtelyn merkityksestä.  Näin tuntuvat olevan myös suurin osa piippuvalmistajista.   Mihinköhän Hemi perustaa oman mielipiteensä - ehkäpä hänkin uskomuksiin eikä niinkään yleisesti saatavilla olevaan faktatietoon.



Kukin saanee kylläkin valita kehen uskoo tässä asiassa...Asiaa on kuvattu hyvinkin tarkasti em. kirjassa (sivu 312) ja lisäksi kirjassa 'Handloading for Competion' ja seuraavissa linkeissä:



http://www.varmintal.com/mbb7.gif">//http://www.varmintal.com/mbb7.gif

-useita animoituja kuvia tietokonemallinnetusta piipun värähtelystä.

ja linkissä

http://www.varmintal.com/aflut.htm">//http://www.varmintal.com/aflut.htm

- tietoa piippuaikojen merkityksestä ja keinoista hyödyntää tätä panosten lataamisessa.



Lähtönopeuden merkitystä piippuaikaan voi simuloida esim. 'Quickload'-ohjelmalla.  Ohjelmassa voi syöttää mm. ruutityypin ja -määrän eli ei tarvitse arvata nopeutta eri kohdissa piippua. Samalla näkee myös painekäyrän piipun eri kohdissa.  



Identtisillä lähtönopeuksilla - siis piipun sisällä - on merkitystä. Nopeuden vakiointia saadaan aikaan piipun kiilloituksella, koska tällöin pyörimisvastus on lähempänä vakiota (ei-akateeminen arvaus)?



Joku voisikin käydä metsästäjänetissä kuittaamassa Hemin mielipiteen asiasta 8)



T: JHä

Koheltaja

#10
Siinäpä se ero on jenkkien ja Hemin mielipiteissä että Hemi on piipun "kirjoittamista" sekä piippuaikojen vaihteluita testannut tunnelissa sekä radalla tuhansia ja taas tuhansia laukauksia ja kaikki on todellisuudessa todistettavissa, siihen perustuu Hemin kokemukset ja näytöt piippuajoista ja niiden merkityksistä todelliseen osuntaan.  



Nämä värähtelyteoriat kuuluu mielestäni siihen kategoriaan että jos ei tosiaan ymmärretä tai haluta ymmärtää sitä mitä aseessa tapahtuu laukaisuhetkellä niin ne on helppo kuitata värähtelyiksi eli henkimaailman hommiksi. Se mitä tapahtuu aseessa liipasimen puristuksesta siihen missä luoti jättää piipun ei ole tiedettä tai taidetta vaan puhdasta fysiikkaa joka on helposti mallinnettavissa sekä todistettavissa, kaikki muu kuuluu näihin värähtelu/scifi uskomuksiin jotka pystytään käytännön testeillä kumoamaan.



Itse en kovinkaan paljoa arvosta näitä jenkkien tarinoita ja ihmettelen suuresti että aina ollaan sieltä ottamassa oppia ja vetoomassa siihen mitä siellä tehdään vaikka sitä tietoa löytyy kotimaastakin kunhan osaa oikeasta paikasta sitä hakea. Kaikkea ei kannata uskoa mitä maapallon toisella puolella kirjoitetaan, moni muistaa varmaankin Tango 51 keskustelun...  Löytyypä sieltä kuulema myös uskonlahkoja jotka väittää maapallon olevan litteä  :wink:



QL kyllä kertoo LASKENNALLISEN piippuajan mutta sillä ei ole kovinkaan monesti minkäänlaista yhtäläisyyttä todellisuuden kanssa koska todellisuudessa piippuaika ei ole vakio siitä syystä että muuttuvia tekijöitä lukuisia(nallin syttyminen, luodin starttitila, luodin liikkeelle lähtökitka, piipun eriasteinen likaantuminen, patruunapesän muuttuva lämpötila ym. ym.) jotka vaikuttavat piippuaikoihin.





Itse en viitsi alkaa tästä sen enempää väittelemään koska itse en ole tunnelissa viettänyt aikaa tuhansien laukausten verran aikaa enkä viitsi alkaa kopioimaan Hemin kirjoituksia tai testituloksia tälle palstalle mutta niitä joita tämä piippuaikojen vaihtelu sekä piipun piippuaikainen "kirjoittaminen" kiinnostaa niin kannattaa lukea metsästys.netistä Hemin kirjoituksia. Jos ei tiedä kyseisen henkilön saavutuksia tai "ammattia" niin välttämättä ei osaa arvostaa hänen kirjoituksiaan.



Veikkaan että olet, hamajy-1, näistä asioista kiistellyt sillä toisella saitilla Hemin kanssa tästä asiasta...  



Sinänsä harmi että rekisteröitymispakkoa vihaava Hemi ei näille sivuille pääse kirjoittamaan sitä valtavaa tietomäärää jonka kyseinen henkilö omaa.
Kylätason ampuja

JpL

#11
Tango tulee vielä...





j
- \"Olen halunnut tehdä elämässäni vain kolmea asiaa: Kirjoittaa, metsästää, ja rakastaa.\"


hamajy-1

#12
En minäkään ala väittelemään, koska en ole asiantuntija.  Minusta vaan tuo tietokonemallinnettu (ei siis piirretty) värähtelykuva on melko vakuuttava.



En minäkään pureksimatta niele jenkkimielipiteitä - varsinkaan valmistajien.  Asiasta vaan löytyi dataa useastakin eri toisistaan riippumattomasta lähteestä.



Jutun alussa taisin mainita, että kukin soveltaa jutustelua ja hirvittävää väittelyä ei liene tarvetta käydä.  En sitäpaitsi kiistele mielipiteistä muutenkaan - tämä kerta taisi olla poikkeus.



Anteeksi tuo tiukka Hemin arvostelu eli jatketaan harjoituksia :oops:

Koheltaja

#13
Eihän tässä ole edes vielä kinattu, kunhan vaihdellaan mielipiteitä  :wink:



Siksi otin tämän värähtelu asian esille koska siitä on muodostunut vuosien mittaan sellainen mörkö että kaikki mitä ei pystytä/osata selittää laitetaan värähtelyn piikkiin vaikka tosiasiassa näin ei ole. Itse vielä uskoin näihin värähtelyihin joitain vuosia sitten mutta eräs nimeltä mainitsematon henkilö sai silmät aukeamaan ja katsomaan asiaa käytännön kannalta, monelle aiemmin selittämättömälle "kärpäselle" alkoi löytymään syy ja kun ymmärsi syyn niin se oli helppo korjata kun tiesi mitä pitää tehdä ja mikä vaikuttaa mihinkin. Vastaan tuli monta asiaa jota en purematta niellyt ja niitä asioita sitten testattiin välillä oikein urakalla että olisi saanut poikkeavia testituloksia ja päässyt sanomaan että eihän sen noin olekkaan, arvatkaa vain kuinka kävi...



Se mitä opitiin oli se että kun saatiin samankaltaisia tuloksia niin näkemys aseen mekaanisesta/dynaamisesta käynnistä ja sen vaikutuksesta tuloksiin sai ainakin minut syrjäyttämään nämä selittämättömät värähtelyteoriat ja keskittymään niihin tekijöihin joita on pystynyt itse mallintamaan ja toteamaan. Voin sanoa että kohtalaisen kivinen polku tuli koluttua parissa vuodessa ennen kuin oppi ymmärtämään mitä tapahtuu sinä aikana kun liipasinta on puristettu/luoti jättää piipun.



Jommi: Joko olet aseen tilannut vai kuuluuko se siihen samaan haavelistaan kuin lottovoitto  :wink:
Kylätason ampuja

JpL

#14
Tiedustellaan yhä, saako sitä jollain muulla kaliiperlla kuin .308:lla. On jokseenkin hölmöä hankkia asetta, jos sen potentiaali ei riitä kuin 7-800 metrin matkalle. Siksi esim. .300 WSM tai WM on kiikarissa. Asiaan tullaan palaamaan.



J
- \"Olen halunnut tehdä elämässäni vain kolmea asiaa: Kirjoittaa, metsästää, ja rakastaa.\"