Pystammunnan harjoittelu

[Ampuja80]

Kiinnostuin alunperin pitkän matkan ammunnasta, koska tuelta ammunta ei tuottanut enää normaalimatkoille sellaista haastetta, joka olisi pitänyt mielenkiintoa yllä. Pystyammunta tuntui taas liian haastavalta. Olen nyt päättänyt ottaa härkää sarvista ja opetella myös pystyammunnan matkana 100 metriä. Aseena käytän kustannussyistä vanhaa ampumahiihtopienoiskivääriä. Kun taitotaso nousee (toivottavasti) niin sen jälkeen voin ampua myös kolminollakasilla.

Miten kylmäharjoittelette pitoa? Entä ammutteko mieluummin pystystä yksiväriseen hirvitauluun, vai intin rynkkytauluun, jossa on valkoinen keskusta. Aloittelijahan helposti "kyttää" tilannetta, jossa ristikko käy keskellä ja sitten nykäisee laukauksen. Itselläni ongelmana tuntuu olevan, että ensin ase tuntuu suhteellisen vakaalta, mutta en ehdi saada kunnon tähtäyskuviota aikaiseksi kun ase alkaa "hyppimään". Johtuneeko huonosta lihaskunnosta sitten. Olen käyttänyt kiikaritähtäintä, mutta voin vaihtaa myös diopterin paikoilleen, mutta tällöin varmaan on syytä vaihtaa maali pistoolitauluun.

[jthyttin]

Kannattaa tunnistaa mihin pyrit ampumaharjoittelulla, tietyn lajin sääntöjen mukaiseen suoritukseen vai johonkin muuhun. Tuelta ampumiseenkin saa mielekkyyttä esim. "postal match" -tyylisillä suorituksilla joissa on vaikka tulostettu A4 johon ammutaan tietty suoritus (esim. ammutaan tietyt kirjaimet, know your limits -tyyppisiä tehtäviä jne.) Vaatii kylläkin aseen ja patruunat jotka oikeasti käyvät hyvin ja osuvat sinne mihin pitää, ja ennenkaikkea hyvän ja toistettavan ampumasuorituksen.

Jos pystyammunnassa oli tarkoitus vain pystyä ampumaan hyviä laukauksia pystyasennosta, viittaan vastaukseeni tuossa toisessa threadissa eli älä hyppää suoraan tuelta pystyyn vaan siirry vähitellen heikommin tuettuihin asentoihin ja ennenkaikkea ammu vain hyviä laukauksia. Pienoiskiväärillä pysyisin 50m matkassa ihan sen takia että testataan miestä eikä kalustoa (lisäksi pieni osumakuvio/tarkka osuma on alitajuisesti kannustavampi). Kun se sujuu ei mikään tietenkään estä siirtymästä pystyammunnassakaan pidemmälle matkalle.

[metsienmies]

Piekkari 100m matkalle pystystä on hankalampi ammuttava kuin keskisytytteinen. Itse harjoittelin pystyasentoa käytännössä kokonaan hirvenkävelyharjoituksissa ja samoihin tauluihin sitten vapaa-ajalla. Aloitin 308 kun ei muuta ollut ja kun piekkarin hankin olen käytännössä puhtaasti ampunut piekkarilla koska se on haastavampaa, miellyttävämpää ja halvempaa. Kun taito kehittyi rupesin ampumaan 1/4 sra-taulua, 5cm metalliheiluria ja 300m 1/4 sra taulua. Itselle pystyammunnassa ei ollut mitään ihme kikkoja opetteluun, toistoja vain. Ase tulee aina heilumaan ja monesti kannatta antaa sen elää hieman ja opetella ajoittamaan laukauksen kun tähtäin on kympissä.

Ensimmäisenä pitää etsiä itselle mahdollisimman tukeva ja luonnollinen asento. Ampumahiihtäjistä kannattaa ottaa mallia ja soveltaa asentoa itselle sopivammaksi. Kun aloitin, ammuin aina kiikarin pienimmällä suurennoksella, nykyään ammun pystystä miltei poikkeuksetta 8x. Itselle tällä suurennoksella saa sopivan balanssin suurennosta ilman että heiluminen näkyy liikaa. Itse en kylmäharjoittele ikinä, sillä piekkari on halpa ammuttava ja mielummin ammun toistoja kuin kylmäharjoittelen.

Itselle tosi toimiva reeni pitoon ja ajoitukseen oli 308 hylsyjen ja myöhemmin piekkarinhylsyjen ampuminen n 20 metrin päästä. Itselle oli sopivasti haastetta ja miellekkyyttä sekä tuli hyvää onnistumisen tunnetta kun osui. Alkuun laitoin 3 riviin ja 10 lks lippaassa, myöhemmin 5 hylsyä rivissä ja 10lks ja siitä kun taito kehittyy niin laitoin 5 hylsyä riviin ja vain 5 patruunaa lippaassa jne.

[Long Range]

Useat naiset on rakennettu pystyammuntaa varten,kun lantio on leveämpi kuin hartiat.Meillä miehillä (erityisesti nuorempana) on V-muoto.Hartiat leveämmät kuin lantio.

Pää ja sitämyötä tasapaino aisti on hyvä saada pystyammunnassa aivan pystyyn.

Joko etutukin alapintaan koroketta ja perälevy alas tai sitten asentaa ERITTÄIN korkeat kiikarinjalat /korokepalat.

Ja kiikari niin taakse,ettei tarvitse "urkottaa" eteenpäin saadakseen tähtäinkuva koko alueeelta näkyviin.

Armeijassa innostuin ampumaan 10 m ilmakiväärin pystyammuntaa ja hankin kotiuduttuani oman kilpailuimpparin.

Tulokset olivat 40 ls about 360 (ysin vauhti) tasoa ja sitten kustomoin aseen em tavalla eli korotin reilusti diopterilinjaa/laitoin korokepalan etutukin alle  ja pääsin sitten about 380 tasolle (ysipuolen vauhti).
Osa tuli tietty harjoittelumäärän kasvusta,mutta tuo luonteva pään asento on kyllä tärkeä.

Ihmeen monilla ampumahiihtäjilläkin näkee noita "urkotus asentoja".Joskus tuuminutkin kieli poskessa,että olisi hyvä olla 2:t diopterit päällekkäin,niin hoituisi makuu/pysty luontevassa asennossa.

Ja en ymmärrä noita toisen silmän peittäviä läppiä.Miten hemmetissä pystyt "sokeana" lukemaan tuuliviirejä?

Timppa

[HxM]

Pystyammuntaa pitäisi harjoitella enemmän, mutta en osaa päättää millä tekniikalla kannattaisi ampua. Ei ole mitään päälajia joka määrittäisi asennon, vaan enemmänkin on tarkoitus opetella paremmaksi ampujaksi laaja-alaisesti ja monipuolisesti kaikissa lajeissa ja kaikilla aseilla. Jack of all trades, master of none -hengessä.

Ampumahiihdossa näkee tietynlaista ampuma-asentoa ja toiminnallisen ammunnan parissa aivan toisenlaista asentoa. Minkähänlainen asento esimerkiksi liikkuvaa hirvitaulua ampuessa olisi fiksu? Metsästystilanteissa luontevimmat asennot tuntuvat olevan suunnilleen samat kuin toiminnallisessa ammunnassa, mutta radalla kymppiä kytätessä tuntuu vähän huteralta.

Pitäisikö oikeasti opetella ampumaan sekä ampumahiihtoasennosta että toiminnallisessa ammunnassa käytetystä "haulikkoasennosta"?

[metsienmies]

Itse ammun käden päältä vähän sellaseen ah tyyliin, mutten nojaa lähellekään niin paljoa taakse ja käytän enemmän lihastyötä. Itselle kyseinen asento toimii kaikkein parhaiten vs puhdas ah tai "haulikko" tyyli.

Tällä tavalla ammun niin hirvenkävelyissä/juoksussa, juoksevaan hirvitauluun sekä pari peuraa tullut pienen sprintin jälkeen kyseisellä tekniikalla tiputettua. Toiminnallisen ammunnan tekniikan ideana on käsiteltävyys, rekyylinhallinta ja nopeus, ah tekniikka äärimmäinen tarkkuus ja stabiliteetti. Oma tekniikka yhdistää sopivasti molemmista parhaat puolet. Nopea asento ottaa, riittävän liikkuva asento mm seuraamaan juoksevaa hirveä sekä riittävän tukeva, että tarvittaessa pystyy kyttäämään laukausta. Oma ase vielä painaa rapiat 8kg, joten on riittävän tukeva asento kannattelemaan raskaampaa kuormaa.

Pystyammunnassa korostuu kaikkein eniten oikea laukaisun ajoitus luonnolliseen huojuntaan. Mitä enemmän kyttää kymppiä, sen todennäkösemmin heiluttaa laukaisutilanteessa, jolloin tauluun tulee helposti 7 tai huonompi, tai metässä haavakko/ohilaukaus. Etenkin, jos ei meinaa heti saada riittävän tukevaa tähtäystä ja kiirehtii kun meinaa elukka karata.

[HxM]

Toiminnallisen ammunnan tekniikan ideana on käsiteltävyys, rekyylinhallinta ja nopeus, ah tekniikka äärimmäinen tarkkuus ja stabiliteetti.

Joskus huomasin, että kevyellä 308 metsästyskiväärillä osumat alkoi karata ylöspäin "ampumahiihtotekniikalla" ampuessa, kun rekyylinhallinta on melko olematonta ja vain perälevyn alareuna oli olkapäätä vasten, jolloin piippu pyrkii rekyylissä hyppäämään ylöspäin. Tästä tuli tehtyä sellainen johtopäätös, että metsästysaseista 308:sta ylöspäin täytyy pitää kiinni jos meinaa osua.

Samaa on ollut havaittavissa penkistä ammuttaessa, eli aseen piippu hyppää reilusti ylöspäin joka laukauksella ja kasoissa on selvästi pystyhajontaa. Ilmeisesti metsästysaseista pitäisi pitää kiinni myös penkistä "kasatuelta" ampuessa vai olenko aivan väärässä?

[metsienmies]

Asehan on suunniteltu toimivaksi kokonaisuudeksi ihmisen kanssa, ja jo ihan 22lr pitäis kunnolla pitää aseesta kiinni kun kasaa ammutaan. Itellä ei oo ikinä ollu ah teknikkalla rekyylinhallintaongelmia, mutta mulla onkin säädettävä perälevy jonka lasken aina täysin alas pystyammunnassa jotta saa perälevyn kunnolla olkaa vasten. Ja kun pystystä ampuu niin vetää aseen kunnolla olkaa vasten, kuten penkistäkin

[Long Range]

Aikoinaan osasin pystystä ampua ja jopa hyvin.Tuon hiljattaisen Sako Shooting Centerin vierailun jälkeen joudun toteamaan,että en enää.Pitkään kestänyt hyvältä tuelta ampuminen on kuihduttanut pystyammunta taidon korkeintaan tyydyttävälle tasolle.

Kuitenkin kun ihmisen fysikaaliset mitat vaihtelee,niin jos ampuu pystystä vartalotuoelta ja ellei kyynärpäästä kämmeneen ole riittävä pituus,on tukin alle saatava koroketta,että saa pään (tasapainoaistin) aivan pystyyn luontevasti.
Ja/tai nostettava tähtäin korkealle.
Tai ellei omaa A-muotoista vartaloa.Takapuoli huomattavasti leveämpi kuin hartiat.

Riippuu mihin pyrkii,niin tietty ampujan takki,hihnan käyttö ja tukevat kengät JOS ihan hifistelyksi alkaa mennä.

Kuitenkin jos ei käytä pystystä vartalotukea vaan ampuu "suoralta kädeltä",niin sitten suuri laukausmäärä opettaa tyylin jossa alkaa ampua "ennakolla" kuten haulikolla ammuttaessa.
Eli oppii sen kun ristikko/tähtäin liikkuu kymppiä kohti,niin laukaus lähtee hiukan ennen kuin tähtäin  saavuttaa navan.
Nopea tyyli lähettää laukaus,mutta ylläpito vaatii ahkeraa harjoittelua.

Kun enemmistön aseissa EI ole Jewell,Bix&Andy tai Flavio Fare BR laukaisukoneistoja,niin aseet vaatii tiukalla otteella ampumisen.Noissa "kasa koneistoissa" laukaisuvastus niin pieni,että vastatuuleen ampuessa pelottaa,että ase laukeaa jo tuulen voimasta-:).

Ja sekin onko etuveto vai ei.Itse en enää osaa etuvedollisella ampua.

 https://forum.accurateshooter.com/threads/flavio-fare-br-gen-2-0-trigger.3981617/

Ihan hyvää lukemista pystyammunnasta JOS käyttää vartalotukea:

www.ampumaurheiluliitto.fi/2020/04/10/harjoitella-voi-hyvinkin-kotona/

https://1597834.169.directo.fi/@Bin/0c75c5ac6123bd4ba00a835fc64f74c7/1656382453/application/pdf/261810/pito%20ja%20kylm%c3%a4harjoittelu.pdf

En tiedä mikä toistojen määrä tuo "automaatio tason" kenellekin,mutta kun hurjassa nuoruudessani oli vuosia,jolloin vuotuinen laukausmäärä meni lähelle 50000 ls/v,niin osuin 25 m:n päässä oleviin pullon korkkeihin erittäin korkealla %:lla.
Nykytaidoille tarttisi löytää TOSI iso suisia pulloja tai laittaa tölkkejä maaliksi.

Timppa

[oho osu]

Pystyammuntaa helpottanee, jos voimaa aseen hallintaa varten on paljon enemmän kuin aseen paino on. Tavallaan sama kuin äänentoistossa, että tehoja saisi löytyä tuplat siitä, mitä käytetään loppujen lopuksi hienoon äänenlaatuun. Tai koripallossa tarkkaan heittoon.

Alla Rio de Janeirosta vähän BOPEn fyysistä harjoittelua, istumaannousua samalla kiväärillä tähdäten, laatikolle nousu ja aseen nosto tähtäysasentoon, portaat ylös tai vuoropolvikävelyä samalla tähdäten. En tähään hätään löytänyt, mutta nostelevat myös kahta noin 6kg näköistä käsipainoa ylös vähän kuin etu- ja takakahvaa mallaten, molemmille puolille ja pitävät hetken. Kun yksi käsi jaksaa pitää 6kg, riittää kahdella kädellä voimaa ja rentoutta myös tähtäämiseen 4-7kg kiväärillä.

https://youtu.be/aZYh0xBEaFM?t=1032

Kuntosali auttaa, vaikka ihan valtavia painoja tarvitse nostella. Tässäkin yksilöllisiä eroja, kuinka käsien voimat säilyvät ilman treeniä. Itsellä vapisee kädet ja ammunta kärsii helposti.,