Barnes TTSX 168 gr lataus, 308 18" piippu / 12" twist

[itm]

Moro

Onko kokemuksia, millä ruudilla ja latauksella saisi kohtuu vauhdit ilman kauheaa suuliekkiä noin lyhkäiselle piipulle?

[jartsu]

Käys kokeilee pari kuulaa tauluun, vakaantuuko vai tuleeko soikeita reikiä.

[jeejee]

minulla  20"piipulla ja 12 nousulla 165gr just vakautui mut 150gr ttsx ja tsx toimii paljon paremmin

[jartsu]

165gr tsx paljon lyhyempi kuin 168gr ttsx

[KJJ]

kokeileppa märkään paperinippuun pyörähtääkö pituus suunnassa ympäri? omasta mielestä mettäpaukkujen luodit pitää vakautua paremmin kuin hyvin.

[KJJ]

no eipä hyvältä näytä 1,12 kun vähintään pitäs olla 1,5 vauhit laiton 800ms

https://bergerbullets.com/twist-rate-calculator/

http://www.jbmballistics.com/cgi-bin/jbmtraj-5.1.cgi

https://www.barnesbullets.com/bullets/ttsx/

[Ärmätti]

kokeileppa märkään paperinippuun pyörähtääkö pituus suunnassa ympäri? omasta mielestä mettäpaukkujen luodit pitää vakautua paremmin kuin hyvin.

Mitähän hyötyä tuosta on? Se ei kyllä kerro mitään luodin stabiiliudesta ja varsinkin silloin kun kyseessä on muovautuva luoti. Rihlankierrolla ei ole enään mitään merkitystä siinä vaiheessa kun luoti on muovautunut sen verran että se painokeskipiste on "etupainoinen".  Ja jos taas oletetaan että nonstabiilla luodilla olisi niin suuri kulmapoikkeama (yaw) että sillä olisi merkitystä niin täytyy muistaa että alle 30m matkoilla vakaillakin ja ylivakailla luodeila esiintyy yhtäsuuret kulmapoikkeama virheet kuin epävakailla luodeilla (poislukien täysin epävakaat tyyliin 105gr 6mm luoti 12")
Jokataupauksessa luoti menettää vakautensa kudoksessa olis se yli- tai alavakaa lähtökohtaisesti ja muovautuva luoti muuttu itsestään etupainoiseksi eli vakaaksi jolloin se ei hyödy lainkaan rihlauksen aiheuttamasta kierrosta mikäli sitä tässä vaiheessa on enään oikeassa elämässä jäljelläkään. Rihlauksen tarkoitushan on saattaa lähtökohtaisesti takapainoinen kappale vakaaksi ilmantiheydessä.

[SO]

Väittäisin ettei pidä paikkaansa. Luodin pyöriminen ei lopu sen osuessa kohteeseen (sienettyessä) ja pahvitautauluun hyvin pyöreitä reikiä tekevä luoti voi kaatua kohteessa, jolloin se ei avaudu ollenkaan vaan kaatuu. Paperiin tai gelatiiniin ammuttaessa tämän voi todentaa ilman suurnopeuskameraa. Se on hyöty, jonka saa tällä testattua. Itse pidän 150gr Ttsxää painavimpana 308lle 1:11 nousuille ja 165/168 käy wmlle/wsmlle 1:11 nousulla. Aliäänisenä vakautumisasiaa on helppo kokeilla kun ammut läpäisyä samalla patruunalla ja eri nousuisilla piipuilla samaan sanomalehti- tai gelatiiniblokiin. Väitän, että suurin vika kupariluotien ns. toimimattomuuteen ja huonoon maineeseen löytyy siitä että on ammuttu liian painavia kupariluoteja kun ei ole ymmärretty vakautumisen merkitystä. Kaupat myy saman painoista kuparia kuin mihin hammerhiit- ja megamiehet on tottunut vaikka toiminnaltaan luodit ovat täysin erilaisia. Viimeksi tämä todennettiin 223lla jossa 55gr ttsx tekee työn ja 77gr kaatuu ja tulee ulos mistä milloinkin. Usein avautumatta. Mielellään kuulisin lisää perusteita siitä ettei pyörimisellä ole merkitystä maaliballistiikassa.

kokeileppa märkään paperinippuun pyörähtääkö pituus suunnassa ympäri? omasta mielestä mettäpaukkujen luodit pitää vakautua paremmin kuin hyvin.

Mitähän hyötyä tuosta on? Se ei kyllä kerro mitään luodin stabiiliudesta ja varsinkin silloin kun kyseessä on muovautuva luoti. Rihlankierrolla ei ole enään mitään merkitystä siinä vaiheessa kun luoti on muovautunut sen verran että se painokeskipiste on "etupainoinen".  Ja jos taas oletetaan että nonstabiilla luodilla olisi niin suuri kulmapoikkeama (yaw) että sillä olisi merkitystä niin täytyy muistaa että alle 30m matkoilla vakaillakin ja ylivakailla luodeila esiintyy yhtäsuuret kulmapoikkeama virheet kuin epävakailla luodeilla (poislukien täysin epävakaat tyyliin 105gr 6mm luoti 12")
Jokataupauksessa luoti menettää vakautensa kudoksessa olis se yli- tai alavakaa lähtökohtaisesti ja muovautuva luoti muuttu itsestään etupainoiseksi eli vakaaksi jolloin se ei hyödy lainkaan rihlauksen aiheuttamasta kierrosta mikäli sitä tässä vaiheessa on enään oikeassa elämässä jäljelläkään. Rihlauksen tarkoitushan on saattaa lähtökohtaisesti takapainoinen kappale vakaaksi ilmantiheydessä.

[Ärmätti]

Ei sillä rihlankierron pyörimisellä ole suurtakaan merkitystä siinä vaiheessa kun mennään kudokseen. (on siitä tehty tutkimuksiakin aikoinaan että ammutaan piippu kosketuksessa gelatiinin smootbore piipulla ja sama kappale vakautettuna rihlauksella. Eroa näillä ei luodin kaatumiseen havauttu). Kudoksen tiheys on paljon suurempi kuin ilman. Luodin pituudellakin on kudos/vesi vakaudessa paljon suurempi merkitys. Mitä ennemmän luoti muotoutuu niin sitä suurempi on yleensä sen painopisteen muutos takapainoisesta etupainoiseen. Mikäli pitkä (ja ylipainoinen) esim barnes tulee kohteeseen liian hitaasti sen kärki ei muotoudu tarpeeksi jotta siitä tulisi etupainoinen. Tällöin se helposti käyttäytyy kudoksessa kuin fmj luoti. Eli sen meno on kudoksessakin epävakaa ja painopiste on vieläkin takana joten se pyrkii kääntymään. Näin se yleensä siten poukkoilee ja tulee ulos milloin mistäkin. Se että galatiinissa esim barnesin sakarat ovat hienosti auki ja gelatiiniinkin muodostuu "kierteinen kanava" ei ole totuudenmukaista kudoksessa. Tosielämässä kudoksen vastus on erillainen kuin gelatiinin. Gelatiinista puuttuu ligamentit, suonet, hermot, kalvot yms jotka nopeasti jarruttavat kärjestään avautuneen luodin rihlauksen aiheittaneen pyörimis liikkeen. Ja vaikka yaw kulma olisi täysi 0 niin silti fmj luoti kaatuu 9,7g .30 lähtee kaatumaan 90mm-150mm jälkeen. Kaikki luodit kaatuu kohteessaa mikäli vakautuakseen ilmassa tarvitsevat rihlauksen. Toki tulee poikkeuksiakin jotka ovat vedessä/gelatiinissa ja kudoksessa stabiileja mutta ne ovat malliltaan yleensä pistooliluoteja tai sen tapaisia. Pitkä luotikin on mahdollista saada vakaaksi vedessä.
Veikkaan että suurin ongelma kupariluotien huonoon maineeseen joissain piireissä on se että luodille ei saada tarpeeksi vauhtia (eli liian painava luoti ja tästä seurauksena oleva huono avautuminen ja yliläpäisy ilman energian luovutusta) ei niinkään sen rajoilla oleva vakautuminen. Mutta jos se barnes tulee 20 asteen yaw kulmassa kohteeseen niin ei se luoti varmasti toimi suunnitellusti silloinkaan. Että kyllä sen jossain määrin vakaa pitää olla. Pyöreät reijät pahvissa on kai riittävä markkeri. Se on selvä että jos kappale on täysin epävakaa niin se matkan kasvaessa tulee peräedellä kohteeseen.

[KJJ]

minulle on kyllä testeissä käynyt täysin avautuneet "x" ovat olleet takareroin pysähtyneenä. tiiä sitten moista en ole saanut tapahtumaan kuin loivalla rihlannousulla pitkällä luodilla vaikka taulussa pyöreet reiät. mutta jokainen saa kokeilla miten haluaa. itse en vielä tältä istumalta vakautumistani muuta

[SO]

Pyöreät reijät pahvissa ei valitettavasti tosielämässä riitä.

[Ärmätti]

minulle on kyllä testeissä käynyt täysin avautuneet "x" ovat olleet takareroin pysähtyneenä. tiiä sitten moista en ole saanut tapahtumaan kuin loivalla rihlannousulla pitkällä luodilla vaikka taulussa pyöreet reiät. mutta jokainen saa kokeilla miten haluaa. itse en vielä tältä istumalta vakautumistani muuta

Katsoppas missä kohtaa siinä on painopiste - keulan vai perän puolella. Merkittävä yaw poistetiin yhtälöstä 80luvulla niin että oli 0,7mm alumiinilevy joka tulkatiin. Mutta jos halutaan yaw poistaa niin yli-,ali- kuin niukasti vakutuineissa projektiileissa niin silloin ei voida käyttää alle 20m ampumaetäisyyksiä muutoin se on ihan tuuria. Mutta kukainenkin uskoo mitä haluaa . Terminaaliballistiikka on ihan oma tieteenalansa ja kun siihen syventyy yli 10v ajan hetkittäin ihan päätöikseen niin törmää monenlaisiin uskomuksiin milloin missäkin mainoksessa

[SO]

Jos esimerkiksi otetaan barnesin banded solid joka ei laajene, eikä kuulu laajentua, ja ammutaan se 80cm pitkään gelatiiniin. 14” nousulla luoti tulee kyljestä ulos 25x25cm blokista kun 12” nousulla luoti kahlaa läpi koko 80cm blokin. Mikä tämän eron aiheuttaa, jos ainoa muuttuja on rihlannousu? Sillä että ammutaanko gelatiinia 10m, 100m tai suoraan piipunsuusta ei todellisuudessa ole mitään merkitystä. Vain osumanopeudella ja sillä miten vakaa luoti on, eli ettei se kaadu heti osuman jälkeen.

Ja alkuperäiseen kysymykseen; N135

[Ärmätti]

Mikäli 6mm halk ja 10mm pitkä messinki (takapainotettu) kartio ammutaan kosketusetäisyydeltä kaliproituun gelatiiniin niin ei ole ollut terminaaliballistista ero sillä onko se ammuttu rihlaamattomasta piipusta vai rihlatusta piipusta - käyttäytyminen gelatiinissa on ollut samallainen. Tästä on helppo päätellä että rihlankierrolla ei ole vaikutusta enään läpäisyn jälkeen. Ainoa muuttuja tuolloin on tulokulma eli yaw vaihtelu. Eli tuo 14" jengalla ammuttu solidi ei ole ilmassakaan vakaa. Koska luoti on kova eikä muotoudu se on geltiinissa erittäin kaukana suuntavakaasta jos se tulee selvässä nutaatiohuojunnassa kohteeseen. Lisäyksenä vielä se että mitä takempa luodin pituuteen verrattuna painopiste on sitä nopeammin luoti kaatuu riippumatta rihlankierrosta kun yaw kulma on alle 2,5 astetta.
Miten kyseinen solidi kävi tauluun ad100m 14" jengalla?

[SO]

Muistaakseni pahviin käynti oli hyvää, sillä ei terminaaliballistiikkaan ole merkitystä.Tulokulman vaihtelut ovat suhteessa niin pieniä, ettei varsinkaan sienettyvässä/avautuvassa luodissa sillä ole merkitystä muuten kuin että osuessaan luoti on niin että se alkaa avautumaan. Todellisuudessahan luodin osumakulma kohteeseen ei koskaan ole 90 astetta.