TRG:iden laatu ja kenttäkelpoisuus.

[JpL]

tuplaviesti, sori

[HJu]

Ei se Jalonen nyt Tikka ole konstruktioltaan eli osat ei ole vaihtokelpoisia tms.



Lisäksi Jalonen valmistustoleranssit piensarjoissa on kyllä pienemmät kuin tehdaskivääreissä yleensä. Tästä voisi teoriassa tulla ongelmiakin maastossa mutta en ole törmännyt niihin.



Mäkinen osti ison kasan (kaikki?) Tikan lukkoaktiot kun M55- ja M65 -mallit pudotettiin tuotannosta. Mäkiseltä voi vieläkin ostaa uuden Tikkakosken valmistamalla Tikka M65-aktiolla varustetun kiväärin jossa on Mäkisen piippu ja jolla ei ole Riihimäen koekponnistuksia lukuunottamatta ammuttu yhtään. Mäkiseltä voi löytyä myös vasuriaktioita M65:sta hyllystä.

[er]

Terve.  TRG-S:äni tuli juuri huollosta. Aseeseen vaihdettiin Plungertapin ja ulosvetäjän kynnen jouset. Olivat täysin kuoleentuneet vaikka aseella on ammuttu vain vajaa 2000ls. Seppä samalla valitteli että ulosvetäjän koko on väärä hylsyn kantaan nähden. Kulumasta asia ei kuulemma johdu vaan  suunnitteluvirheestä.  KYSYISINKIN KUINKA USEIN TRG:IDEN OMISTAJAT OVAT JOUTUNEET PLUNGERTAPIN JA ULOSVETÄJÄN KYNNEN JOUSET VAIHTAMAAN. Plungertapin jousen vaihto vaatii sepän työkalut, joten kenttäkelpoisuutta koko tappi jousi systeemin käyttö ei mielestäni lisää.





Onko kellään tiedossa mitään muuta syytä plungereiden käytön yleistymiseen kivääreissä. PÄÄSYY ON LUONNOLLISESTI KUSTANNUKSET JA NIIDEN LEIKKAAMINEN, mutta onko teknisessä mielessä plungerista vs mekaaninen hylsyn ulosvetäjä jotakin etua. Käsittääkseni plugertappi painaa toispuoleisesti hylsyä ja lisää näin hajontaa, mutta käytännössä tällä ei liene merkitystä.

[HJu]

Seppä samalla valitteli että ulosvetäjän koko on väärä hylsyn kantaan nähden. Kulumasta asia ei kuulemma johdu vaan  suunnitteluvirheestä.

 



Missä kaliperissa aseesi on ?

Plungertapin jousen vaihto vaatii sepän työkalut, joten kenttäkelpoisuutta koko tappi jousi systeemin käyttö ei mielestäni lisää.

Amerikkalaiset ovat ratkaisseet tämän aittamalla jokaiseen M24:n varaosasatsiin mukaan täydellisen varalukon jonka sulkuväli on sovitettu aseeseen valmiiksi. Ei halpa mutta nopea ja kenttäkelpoinen ratkaisu.

mutta onko teknisessä mielessä plungerista vs mekaaninen hylsyn ulosvetäjä jotakin etua.

Plunger on hylsynULOSTYÖNTÄJÄ joka poistaa hylsyn aseesta kun lukko on tarpeeksi auki. Hylsynulosvetäjä on eri osa jolla vedetään hylsy patruunapesästä ulos. Eli Mauserlukkoisessa on yleensä suuri ulosvetäjän kynsi kun taas esim. Sakoissa kynsi on varsin pieni ja Rem700:ssa vieläkin simppelimpi teräspala.



Suuressa ulosvetäjän kynnessä on periaatteessa kaksi vikaa. Ensinnäkin ulosvetäjän kynnelle koneistettu tila lukonkehyksessä heikentää sitä enemmän kuin jos samoilla ulkomitoilal varustetuun kehykseen laitetaan lukko jossa ei ole noin isoa ulosvetäjää. Isosta ulosvetäjästä jää myös isommat tilat lian edetä patruunapesään ja toisaalta ruutikaasujen päästä sielä hylsyrikossa ulos. Lisäksi Mauser-ulosvetäjä vaatii enemmän työvaiheita ja sovittamista ilman että tarkkuus paranee yhtään. Hyvin tehtynä nämä ei ole mitään ongelmia ja esim. K98 Mauserin kenttäkelpoisuudessa ei ole mitään ongelmia.



Mekaaninen ylostyöntäjä vs. plunger on täysin eri juttu. Mekaanisella ulostyöntäjällä voidaan kontrolloida hylsyn poistoa aseesta ja jousitapin kanssa ei voi vaan hylsy lentää pihalle aina samaa vauhtia riippumatta avaako lukon nopeasti vai hitaasti. Sako75:ssa ulostyöntäjä on mekaaninen, T3:ssa plunger. Oma käsitys on että kumpikin toimii aivan yhtä hyvin tarkkuuden puolesta, plunger on halvempi tehdä ja mekaaninen vaatii lukon koneistuksen lisäksi enemmän osia ja koneistuksia lukonkehykseen joka ei välttämättä toimintavarmuutta paranna eikä varsinkaan jäykistä lukkokehystä.

Käsittääkseni plugertappi painaa toispuoleisesti hylsyä ja lisää näin hajontaa, mutta käytännössä tällä ei liene merkitystä

Merkitys on vähäinen tai olematon jos patruunapesä on minimimitoissaan. CIP-maksimipesässä tuolla voi jotain merkitystä olla mutta noilla aseilla harvemmin muutenkaan osuu 800 metriin hyvin. Patruunapesän tarkkuuden kannalta nafti kaulaosa on tässä kohtaa tärkeämpi kuin pesän tiukkuus koko hylsyn pituudelta. Sulkuväli tietenkin on syytä olla toleransseissa ettei hylsyt katkeile.



Jos katsotaan mitä elävässä elämässä tapahtuu niin voidaan todeta että plunger on hyvin yleinen automaattiaseissakin hylsyn poistamiseksi, käytännössä kaikki tarkkuuskiväärit(pl. FN:n Win70:een perustuvat PBR ja SPR-kiväärit joissa on pakkosyöttö ja mekaaninen hylsynpoistaja) käyttävät sitä. Jopa Barrett M82 puolimoottori kaliperissa .50 BMG käyttää hylsyn poistoon plungeria.



Taitaapi olla niin että jos aseen konstruktio on valmistuslaadultaan ja suunnittelultaan asianmukaista niin kummatkin tekniset ratkaisut ovat aivan mahdollisia. Käytännössä Mauser-ulosvetäjä on katoavaa luonnonvaraa länsimaisissa aseissa ja samoin on kyllä mekaanisten hylsyn ulostyöntäjien kohdalla tilanne.

[er]

Terve. Eipä tuossa pääosin uutta taivaan alla.  Voihan mekaanisen hylsyn ulosheiton rakentaa kuten Sako 85,/75 sekä FN ja Winchester uudemmissa conrolled round push feed malleissa,  ilman massiivista ulosvetäjää, jolloin tuo sovitustyö jää pois. Itse olen ainakin ymmärtynyt homman niin että plungeria käytetään nimenomaan kustannusten alentamiseksi.

[JL]

Veit 2000lks ammutun (toimivan?) aseen sepälle huoltoon, ja sait takaisin a)kuoleman partaalta elvytetyn b)päin p***että suunnitellun kiväärin? :mrgreen:



Yllättävää sinällään että en ole ikuna kuullut pienintäkään rutinaa moisesta

karkeasta suunnitteluvirheesta missään, saatikka sitten jousien ennenaikaisista kuoleentumisista.

Omakin torrakko on jo ylittänyt ongelmitta tuon 2000lks rajapyykin.



Kuka se aseseppä oikein olikaan?



EDIT:

Tarkennan vielä sen verran että herneillä ei ylläolevan kanssa mitään tekemistä. Ihmettelen vaan että miksi moisista kömmänöistä ei ole koskaan kantautunut korviini rutinoita.

Kalliista laitteista puhuttaessa vähäpätöisemmätkin sivu-asiat synnyttävät  aina paljon huhuja ja yleistä marmatusta.

[HJu]

Itse olen ainakin ymmärtynyt homman niin että plungeria käytetään nimenomaan kustannusten alentamiseksi.

Varmasti aivan totta että päämotiivi on kustannusten karsinta. Tarkkuuden tai toimintavarmuuden kanssa sillä vaan ei suoranaisesti ole mitään tekemistä.



Kärjistäen voi sanoa että CNC-työstökeskuksiakin käytetään VAIN kustannusten alentamiseksi. Se että niillä saadaan massatuotannossa parempaa laatua halvemmalla on kuitenkin tosiasia. Eikä se viilakaan kaikilla asesepillä yhtä hyvin pysy kädessä asetehtaassakaan -> Käsinviimeistely terminä ei ole mikään laadun tae sekään. Sen huomaa esim. käsinviimeistellyistä kiinalaisista työkaluista ja ampuma-aseista.

[er]

Laitehan ei ollut romu huoltoon mennessään, vaan ase pelasi ulosvetoa lukuunottamatta lähes moitteetta. Kyseiset jouset vaan olivat kuluneet loppuun. Miksi? Sitä en tiedä. Ei ainakaan johdu huonosta huollosta tai liiallisesta laukausmäärästä. Huollon suoritti Sakon aseseppäkoulun käynyt  Risto Rastivaara. Hänen kommenttinsa ulosvetäjän kynnen  toleransseista oli sikäli yllättävä että hylsy on aina tullut pesästä pois.  Ilmeisesti jouset olivat vaan tässä asessa huonoja. Minkäs teet. On helpompaa ja halvempaa vaihtaa jouset kuin ase. Todistanee jälleen vaan sen että maanantaipäivän jousia on olemassa ja niitä aseisiinkin ympätään.

[er]

Jäi mainitsematta että vaikka hylsy on tullut pois aina pesästä, niin se usein jää lipassolaan ja aiheuttaa toimintahäiriön ellei sitä nouki pois.

[hämeen hitain]

Onko kukaan viritellyt Trg:n bipodeihin lukitusta sivukallistukseen? Olen laittanut kumia väliin mutta jos alusta on kallellaan niin ne pitää ottaa pois. Reikää, kierrettä, säätöruuvia, mutta mihin kohtaan?

[Homer]

Onko kukaan viritellyt Trg:n bipodeihin lukitusta sivukallistukseen? Olen laittanut kumia väliin mutta jos alusta on kallellaan niin ne pitää ottaa pois. Reikää, kierrettä, säätöruuvia, mutta mihin kohtaan?

Kallistuksen lukitusta en ole viritellyt, mutta kallistuksen säädön kylläkin kun muutoin olisi ääriasennossa ottanut jalka piippuun kiinni.