.338 LM - lataukset

[Bolt-action]

Aloitin äskettäin jälleenlataamisen ja kävin tänään ampumassa ensimmäisen testierän.

N170-ruudilla (6.00 g) tuli lähtönopeudeksi 870 m/s ja kasakin näytti hyvältä (16.2 g Lock Base ja Federal 215 magnum-nalli) . Kokeilin rinnalla tehdaspaukkua (16.2 g Scenar) ja sille tuli nopeudeksi 910 m/s.



Kysynkin enemmän ampuneiden/ladanneiden referenssejä tässä kaliiperissa. Minkälaisiin nopeuksiin olette päässeet "turvallisesti" edellyttäen että käyntikin on vielä kohdallaan?

[MJ]

Moi,



jotain välillä 6,20-6,35 grammaa N170-ruutia pitäisi antaa noin 20 Celcius-asteen lämmössä nopeutta 903-909m/s. Tämä kaikki tietysti riippuu piipun pituudesta, rihlauksesta, patruunapesän mitoituksesta yms...Luotina voi käyttää joko 16,2g moly-Scenaria tai molyämätöntä Scenaria, Lapuan hylsyä ja mainitsemaasi Federalin 215 magnum-nallia.



Itsellä 6,18g N170 ruutia em. komponenteilla antaa keskimäärin lähtönopeutta noin 899m/s, 6,20g N170 ruutia noin 902m/s, 6,22g N170 ruutia puolestaan noin 905-909m/s, 6,24g N170 ruutia noin 911-912m/s, 6,28g N170 ruutia noin 918-920m/s ja 6,35g N170 ruutia antaisi noin 930-940m/s nopeutta. En ole vielä testannut tuota 6,35 gramman latausta, mutta Häyhän jälkeen ehtinen joskus. Muut ruutimäärät välillä 6,18-6,28g N170 ovat osoittautuneet hyviksi ja tarkoiksi. Luoteina olen käyttänyt molyttyjä 16,2g Scenareita - molyämättömät Scenar antavat enemmän lähtönopeutta. Olen käyttänyt myös Federalin 215 Magnum-nallia ja kerran ammuttuja Lapuan hylsyjä. Kaikki patruunat ovat olleet täyssupistettuja. Mitään ylipaineita ei ole ollut havaittavissa hylsyissä, nalleissa eikä aseessa. Ammuttaessakin huomaisi, jos patruunat olisivat ylipaineisia. Eli ei olla vielä lähelläkään maksimilatauksia.



Jokatapauksessa näin pätee vain minun kivääriin, aseet ovat yksilöitä ja samat parametrit eivät välttämättä toimi toisen aseessa.



On täysin oma riskisi, jos kokeilet edellämainittuja latauksia - minulle ne ovat riskittömiä, muttei välttämättä sinun aseeseesi.



Eli omalla riskillä voit kokeilla.



Huom! Tehdasscenarin keskimääräinen lähtönopeus kivääristäni Vo 3m on 930m/s ja vastaavasti tehdaslockbasen 940m/s Vo 3m.



Toivottavasti tämä auttoi.



Carpe Diem,



MJ

[Bolt-action]

Paljon kiitoksia tiedoista. Vihtavuoren latausvihkonen antaa kyseiselle ruudille maksimiarvon 6.10 g (toisaalta Esa Paananen kirjassaan 'Messinkihylsyisten keskisytyspatruunoiden jälleenlataaminen' antaa maksimiksi 5.90 g). Näiden teoriatietojen perusteella päädyin ensin kokeilemaan 5.90 gramman annosta, josta nostin sitten 6.00 grammaan.



Pitääkin tästä ruveta asteittain nostamaan latausta ylipainemerkkejä tarkkaillen.  

[MSa]

Tervehdys,



Vastavuoroisesti kun olen kysellyt ja saanut apua, niin tässä omaa todenettua dataani 338LM:lle.



JA SAMAT DISCLAIMERIT, ETTÄ JOKAINEN KEHITTÄKÖÖNSÄ OMAT LATAUKSENSA ITSE. NÄMÄ VAIN VERTAILUN VUOKSI JA NIITÄ EI PIDÄ SUORAAN KÄYTTÄÄ.



===========



- Ase vakio TRG-42

- Ruuti N170

- Mittarin etäisyys x=2m.



Luoti         Vx   T   Lataus      COL



TARKKUUSLATAUS:

Scenar16,2 (moly)   796   17   90,0gr 5,83g   93,6

Scenar16,2 (moly)   828   17   92,0gr 5,96g   93,6

Scenar16,2 (moly)   837   17   93,0gr 6,03g   93,6

Scenar16,2 (moly)   849   17   94,0gr 6,09g   93,6

Scenar16,2 (moly)   867   17   95,0gr 6,16g   93,4



Näiden latausten keskimääräinen kasat olivat kaikki puolen kumaminuutin hujakoilla. Ei painemerkkejä. Tarkin lataus 94gr ja kasa 0,39MOA  n=5.





METSÄSTYSLATAUS:

BarnesX14,6 (moly)   819   17   90,0gr   5,83g   90,2

BarnesX14,6 (moly)   860   17   92,0gr   5,96g   90,2

BarnesX14,6 (moly)   867   17   94,0gr   6,09g   90,3

BarnesX14,6 (moly)   907   17   96,0gr   6,22g   90,4



Näistä kaikki Vo toimivat moitteetta puhelinluetteloon ammuttuna. Jäämäpainot 98%-100% ja symmetrisesti auenneita. Ei painemerkkejä.





KOVA TA-LATAUS

Scenar16,2 (moly)         97,0gr   6,29g   93,4

Scenar16,2 (moly)   888   22   98,0gr   6,35g   93,4

Scenar16,2 (moly)   893   22   98,5gr   6,38g   93,4



Käynti edelleen alle 1MOA, pientä nallin litistymistä havaittavissa 98,5gr latauksella. Hylsy ok ja kampi aukeaa ahdistamatta.



Lisää huomioita: Tehdasuusien hylsyjen tilavuutta (n=10) määrittäessäni sain tilavuudeksi 114,6gr H2O @ 22C keskihajonnan ollessa 0,1gr. Mielestäni erinomaisen tasalaatuisia hylsyjä! Lähtonopeushajonta näillä uusilla tehdashylsyillä ja 98gr N170 ruutia, FedMag 215, COL 93,4mm (n=10) koesarjalla oli vain 1,3m/s keskinopeuden ollessa 888m/s@22C.



====



QL:llä ruudin palokerrointa Ba:tä varioimalla sain täsmäytettyä QL:n antamat arvot vastaaamaan lähes 1:1 todennettuja lähtönopeuksia. Ba:ta joutui kasvattamaan, jolloin paineet nousevat QL:ssä. Näin laskettuna 98gr latauksen paineet ovat maksimissaan. Vakioruudilla (jossa Ba ei ole muutettu) paineet jäävät QL:n mukaan huomattavasti alemmas. ==> Voidaan päätellä koska mekaanisia painemerkkejä alkoi vasta ilmetä ja QL laskettuna "turvallisesti" on tiukka lataus 98,5gr vielä ok ja omien turvallisuustoelranssien sisällä.



HUOM: En ole QL-ammattilainen mutta tietääkseni jotkut "kalibroivat" QL:n antamat lähtönopeudet täsmäämään mitattuja lisäämällä piipun pituutta. Tämä ei mielestäni ole oikein, sillä maximipaineet eivät tällöin muutu. Tämän vuoksi päädyin itse kasvattamaan Ba-tekjää, joka on ruudin palamisen alkuvaiheen parametri ja kasvattaa paineita nopeutta lisätessä. Itselläni vakio N170 ruudilla QL:n arvot olivat huomattavasti suuremmat kuin todetut. Tämän vuoksi nostin paineita samalla kun täsmäsin lähtönopeuden, joka on mielstäni fair ja turvallisempi yleispätevä tapa kuin "piipun pidentäminen".





MSA

[john]

Kerropa hieman enemmän tämän Ba:n muuttamisesta. Toimitko vain mutun mukaan vai onko sinulla jokin tietty peruste minkä mukaan muutat sitä. Eli oletko tullut siihen tulkokseen, että QL:ssä oleva palokerroin on väärä tmv.



Ihan mielenkiinnosta, kun näyttää siltä, että QL antaa magnumkalipereille tietyilla ruutimäärillä maltillisia paineita ja lähtönopeuksia kuin mitä ne ehkä todellisuudessa olevat.

[MSa]

Terve,



Korostan että EN ole asiantuntija QL:n kanssa. Alla olevan perustelun pohjalta en kuitenkaan usko olevani aivan hakoteillä ja QL.ää paljon käyttävien kannattaa lukea alla oleva.



Ja taas disclaimer: Kukin lataa ja käyttää QL:llää oman järkensä mukaan, enkä ota vastuuta alla esitetun periaatteen soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvista vahingoista.



Tarkastellaan seuraavassa esimerkkiä, joka havainnollistaa asian.



1. Lähdetään liikkeelle seuraavin QL vakio-asetuksin:

Cartridge           : .338 Lapua Mag.

Bullet              : .339, 250, LAP Scenar GB488

Cartridge O.A.L. L6 : 3.677 inch or 93.40 mm

Barrel Length       : 27.2 inch or 690.0 mm

Powder              : Vihtavuori N170



Lataus 98,5gr

==> max paine 4080/4200bar

==> Vo-estimaatti=872m/s



2. Mittaamalla todellisuudessa tiedetään toisaalta, että Vo=895m/s

==> joten jotakin täytyy viilata QL:ssä jotta Vo-estimaattiarvot saadaan kohdalleen.



3. Muuttamalla vain piipun pituus 690mm=>770mm eli lisäämällä 8cm saadaan Vo-estimaatiksi em. arvoilla  895m/s. Mutta mielestäni tämä ei ole se tapa, jolla asiaa pitää mallintaa - ainakaan turvallisesti. Syy on se, että paineet eivät muutu tässä tapauksessa.



4. Muutetaan siis piipun pituus takaisin.



5. Muutetaan ruudin Ba:ta, joka on ruudin palokerroin. Muuttamalla se N170 vakioarvosta 0,360 => 0,378 saadaan haluttu Vo-estimaatti ulos QL:stä, mutta nostamisen myötä myös arvio max paineesta nousee.

==> Vo-estimaatti=895m/s

==> max paine 4470/4200bar









Analyysiä ja mietteitä:



QL:ssä varoitellaan että Ba saattaa vaihdella samalla ruudilla ruutierästä toiseen 10% suuntaan tai toiseen. Nyt tehty Ba muutos oli 7,5%, joten ollaan vielä tässä toleranssissa. Lisäki QL ruutikirjastosta löytyy esim N160 ja N160 fastest found eri ruudit. Näiden ainoa ero parametreissa on juuri Ba-arvot. Tämän perusteella uskon että kyse ei ole vain mutusta, vaan ollaan oikeilla jäljillä.



Vaikka esimerkissä QL:n Ba:ta joutuu muuttamaan, niin en väitä että QL:n Ba olisi jollekin ruudille väärä. Se on todennäköisesti keskiarvo ko. ruudille. Mutta kuten tiedetään, niin ruudin Ba, eli palosuhde saattaa muutella 10% erästä riippuen, niin tämä on mielestäni luonnollinen kohde muuttaa Vo:aa ja erityisesti paineita arvioidessa.



Esim Bolt-Actionin antama 6,0g N170 vakio-arvoilla antaa lähtönopeudeksi 818m/s. Nostamalla Ba 0,36=>0,39 edellisen esimerkin tapaan päästään 856, joka on edelleenkin hieman alle. Nämä ero voivat johtua eri erästä ja esim piipun pituudesta.



Se että jotakin tehtiin oikein yllä kertoo myö se, että verrattaessa QL Vo-estiumaatteja mitattuihin Vo-arvoihin, kun Ba on ensin täsmäytetty jollekin keskivälin lataukselle (ei max eikä min), niin erot QL:n ja mittausten välillä kutistuvat tyypillisesti alle 5m/s. Tämä ilmio on todettu 12 .338LM latauksella ja 8:lla 308 latauksella. Jos piipun pituutta muuttaa, niin silloin virheet muodostuvat suuremmiksi.



Pidän siis turvallisempana max paineiden kannalta ja yllä olevin perustein totuudenmukaisempana tapana mallintaa lataamiaan patruunoita QL:llä siten, että kalibroi Vo-estimaatinsa täsmäämään muuttamalla Ba:ta kuin esim piipun pituutta.



Tämä kaikki yllä oleva on empiirisen kokeilun tulosta, joka on enemmän tai vähemmän mutua ja voi olla edelleen vain sattumaa että tulokset ovat sangen realistisia ja yhdenmukaisia.



Mutta huomattavinta on mielestäni se, että käytettäessä QL:n vakio Ba-arvoja saadaan helposti mallinnettua liian pienet paineet tietylle lataukselle! Toisaalta sen, että QL arviot ovat hakoteillä huomaa helposti siitä jos mitattu nopeus ei pidä paikkaansa QL:n arvion kanssa.



Lisäksi Bolt-Action ja MJ:n arvot arvot laskettuna QL.ssä molemmat vaativat Ba:n korottamisen... Tämä antaa perusteet epäillä että QL:n vakio Ba N170:lle olisi liian pieni.



Edellisten vuoksi itse teen miedot koe-erät normaaliin tapaan ja mittaan niiden nopeudet, minkä jälkeen vertaan QL:ään ja täsmäytän ruutierän Ba:n



MSa

[MJ]

Moi,



itsekin uskon, että MSa on nyt oikeilla jäljillä paineen muuttamisen suhteen. Toki täytyy myöntää, että "laiskana" olen itsekin muutellut piipun pituutta, jotta nopeudet on saatu kohdalleen.



Jokatapauksessa olen MSa:n kanssa samoilla linjoilla ja uskon siihen, että on paljon fiksumpaa muuttaa painetta kuin piipun pituutta oikean nopeuden saamiseksi kohdalleen.



Näin ollen uskon MSa:n loogisen päättelyn olevan oikea. En minäkään ole mikään QL expertti, mutta vaikuttaa todella vahvasti siltä, että QL:n painearvot ovat juuri jonkinlaisia keskiarvoja ruudille.



Joten erittäin hyvää työtä ja päättelyä MSa, kiitos siitä!



Muuten vielä TM:lle ja TM:n teamikaverille PL:lle onnittelut hyvästä suorituksesta ja Lapua Sniperin voitosta!



Carpe Diem,



MJ

[MSa]

Kiitos vain MJ "tulituesta"  :wink:



Jotta ei jää vääriä termejä pyörimään keskusteluissa, niin muutettu tekijä on brunin rate, palosuhde(?) Ba. Kirjallisuudessa juuri tämän tekijän mainitaan vaihtelevan ruutierien mukaan.



Ba on QL:ssä yhtä helppo muuttaa kuin piippun pituutta ja sen muuttaminen suuremmaksi nostaa nopeuksia ja paineita. Piipun pituuden pidentäminen nostaa lähtönopeutta, mutta ei painetta.



MSa

[JHa]

Ei taida lähtönopeusvirhe selittyä pelkillä ruudinmuuttujilla. Tärkeitä ovat myös piipun tarkat sisämitat, karkeus, pesän tarkat sisämitat jne... Mielestäni ohjelmat antavat vain kohtuullisia laskennallisesti tehtyjä arvauksia. Itse luen paineet hylsystä ja en käytä hylsyjä liian pitkään jotta sen venymisestä johtuvat ongelmat eivät "hyppää silmille".  



Ei kannata tehdä asioista liian teoreettisia. Kaikkia muuttujia tuskin tunnetaan joten saatuja käytännönkokemuksia ei aina tarvitse pystyä tieteellisesti todistamaan. Toki turvallisuus on ehdottamasti pantava etusijalle itseladattaessa ja on hyvä huomio se, että piipun pidentäminen ei ole välttämättä turvallinen "korjauskerroin" maksimeita haettaessa.



Pitäisi pyytää joskun killan vieraaksi joku hylsyn painemerkeistä "riittävästi" tietävä luennoitsija. Monelle tämä tärkeä taito on täyttä salatiedettä.

[Koheltaja]

Ei se hylsystä luettava painemerkki sen kummempaa salatiedettä ole. Jos kampi ei ahdista avattaessa niin silloin ollaan täysin turvallisella alueella, siinä vaiheessa kun lukon kampi alkaa avattaessa hiukan ahdistaa niin silloin ollaan maksimien huitteilla ja kun kampi on jäykkä avata niin siinä vaiheessa on parempi alkaa tosissaan pudottamaan ruutipanosta.



Jos otetaan esimerkkinä vaikka 6mmPPC tai vaikkapa 300JHC joissa käytetään .220 Russianin hylsyä lähtökohtana niin niissä on periaatteessa kaksi "paineenlukuvaihtoehtoa" nimittäin kammen jäykkyys ja puhkeava nalli. Molemmissa tapauksissa, silloin kun pesä/supistusaste, on kohdallaan niin hylsynkannasta/muodosta tai nallista ei pysty päättelemään mitään paineista vaikka ammutaan reilusti yli 4000 baarin paineilla, tässä vaiheessa alkaa monesti .308:lla hylsyista tulla parin latauksen jälkeen roskiskamaa koska nalleja ei saa pysymään taskuissaan kuin fyllin tai tippaliiman kanssa  :wink:



Hurjimmat veikkoset ovat omissa spesiaalikisalatauksissa joutuneet vahvistamaan nallitaskuja hopeateräsrenkaalla siksi että hylsynkannat/nallitaskut kestää jatkuvasti älyttömät käyttöpaineet...



Jos supistaa hylsyt kaulasta tai kokosupistaen niin että hylsyn hartia tukeutuu patruunapesään lukkoa suljettaessa niin silloin ei pysty nalleista lukemaan oikeastaan kovinkaan oaljoa paineista, tällöin on "luotettava" siihen kampituntumaan. Silloin kun kampi alkaa hiukankaan ahdistamaan lukkoa avattaessa niin siinä vaiheessa kannattaa alkaa seuraamaan hylsynkantaa että alkaako siinä näkymään lukonpään jälkiä, jos näin niin annosta pienemmäksi. Myös venähtävät nallitaskut kielii turhan tukevista latauksista. Jos taas kokosupistetaan hylsyt hiukankaan lyhyiksi ja nallitus ryssitään niin nallit saa todella littuun taulukon puolenvälin latauksilla vaikka lataus olisi täysin "lälläri".



Hylsyn venymisestä/trimmauksesta kannattaa pitää kirjaa että suunilleen tietää minkä verran on hylsyjä keskinmäärin lyhennetty ja kannattaa seurata kuroumaa kannan tuntumassa. Pitkä ruuvari on kurouman tarkastukseen hyvä väline, sillä saa hyvin tunnusteltua hylsyn sisältä tätä kurouman aiheuttamaa "uraa" palotilan pohjasta hiukan suuhun päin.

 

Myös eri valmistajien hylsyjen välillä on suuria laatueroja, kun käyttää Lapuan hylsyjä niin silloin ainakin tiedetään että ollaan tekemisissä ehkä maailman parhaiden hylsyjen kanssa ja silloin voi luottaa niiden toimivuuteen.



Oikein käsiteltynä hylsyt kestää uskomattoman monta latauskertaa niin että hylsyt ei käytännössä mene juuri miksikään. Esimerkkinä voin mainita muutaman oman kokemuksen omissa aseissa: 6mmPPC-USA yli 30 latauskertaa, 300JHC:llä ammutaan 300-400 hylsyllä piippu loppuun (15000-20000 laakia?), .308:lla 28 latauskertaa, 300LM:llä on samaa erää ammuttu 10 kertaa ja viimeksi mainitussa aseessa on hylsyt aina kokosupistettu eikä ne ole menneet vielä miksikään. Vielä voin sen mainita että missään aseessa lataukset eivät ole olleet sieltä "kylmemmästä"  :shock:

[MSa]

Moi,



JHa on oikeassa, että lähtönopeusvirheeseen vaikuttavat useat tekijät. Nyt käyty keskustelu on kuitenkin QL viitekehyksessä ja yksinkertaisten muuttujien kuten piipun pituuden tai palonopeuden Ba TURVALLISESTA muokkaamisesta latauksia mallintaessa.



Liika teoria on aina liikaa - varsinkaan jos sillä ei ole sitten linkkä käytäntöön. Tässä tapauksessa olen kuitenkin sitä mieltä, että teoria tukee vahvasti käytännön ymmärryksen muodostumista.  Ja onhan tässä lähihistoriassa esimerkkejä esim korjauskäyrästön käytöstä, jossa todettiin, että kotiläksyt tekemällä saadaan käyttökelpoista ja toivaa apua kentällekin.



Hyvää yllä esittämässäni QL:n kalibrointitavassa on:

- turvallisuus vrt. piipun pituus muutoksiin

- tarkkuus - kerran täsmätyllä QL:llä ja Ba:lla sain esim laskettuani haluamani lähtönopeuden vastaavan ruutipanoksen noin 2m/s Vo virhellä - ei tarvinnut tuupata penkkaan viittä eri latausta oikeaa nopeutta etsiessä.



Tähän mennessä on kokemusta kolmesta eri kivääristä, neljästä eri Vihtavuoren ruudista ja noin 20 eri latauksesta. Kaikissa tapauksissa vasta Ba:ta kasvattamalla saatiin QL:n nopeudet käytännön tasalle.



HUOM: eihän tämä Ba:n arvojen hajonta ole mikään ongelma TURVALLISUUDEN kannalta, jos lataaja tekee, kuten QL ohjelma sanoo. "Älä koskaan käytä latauksia, jotka ovat vähemmän kuin 10% alle max paineiden..." MUTTA kaikkihan me kuitenkin ladataan vähintään max paineisiin, jolloin Ba:lle ilmoitettu toleranssi erästä toiseen 10% voi muodostua vähintään mieleenpainuvaksi oppitunniksi.



Tätä vastaan meille tappiinlataajille tämä teoriatieto on varmasti aivan paikallaan hahmottaa.



MSa

[JHa]

Kammen jäykkyys samalla ruutiannoksella on erinlainen riippuen onko hylsyt kaulasupistettu tai kokosupistettu kun puhutaan kovista latauksista. Kaulasupistuksessa hylsy tyssäytyy pesää vasten tiukemmin. Luovuin itse kaulasupistuksesta koska jouheva lataus ja toimintavarmuus on tärkeämpiä kuin se pieni vaivan ja hylsyjen säästö sekä pieni tarkkuuden paraneminen. Muita kammen jäykkyyteen vaikuttavia tekijöitä on hylsyjen likaisuus ja pesän karkeus yms.



Eli en aivan allekirjoittaisi paineiden luentaa kammen jäykkyydestä. Toki vasaralla avattava lukko on aina merkki jostain.

[HJu]

Tuon Ba:n kanssa kikkailussa kannattaa muista se että se pätee vain sille ruutierälle josta on mittauskokemuksia. Toisessa erässä voipi tulla yllätyksiä. Jostainhan se QL:kin on ne Ba-arvot nykäissyt.



Jos joku nyt lataa 6,3-6,5 gramman N170 latauksia niin seuraavan ruutipurkin kohdalla kannattaa vähän ottaa annosta alemmas ja etsiä sopiva painetaso ampumalla.



No itseladattessa vastuu on aina itsellä joten ei tämä QL mitään siltä osin muuta. Kannattaa pitää järki päässä.

[john]

Käsittääkseni lähtönopeusongelma liittyy vain magnumkaliipereihin. Vanhassa aseessani (308) ei yllä mainittua lähtönopeusvaihtelua ollut lainkaan mutta .300 wm lähtönopeus on todellisuudessa n. 20 m/s kovempi.

[Koheltaja]

Pitää paikkansa että mitä useamman kerran kaulasupistat hylsyä niin jokaisella kerralla kampi on nahkeampi, myös se ollaan varmaankin huomattu että joillain saman erän hylsyillä kampi aukeaa ahdistamatta kun taas toisilla ei vaikka lataus on sama.



Kaulasupistetun hylsyn "tyssääntyminen" johtuu siitä että messingin kimmoisuus/palautuminen on rajallinen varsinkin silloin kun puhutaan kovapaineisista patruunoista kuten 338LM. Jos haluaa käyttää jatkuvassa käytössä kaulasupistettuja hylsyjä kyseisessä kaliiberissa niin painetasosta/nopeuksista joutuu tinkimään todella paljon, tämä tuli huomattua ja itsellä oli sama käytäntö kuin JHa:lla eli aina kokosupistus, ainakin osittainen.



Paras vaihtoehto olisi tällaiseen ongelmaan kaksi eri supistusholkkia, toisella supistetaan pelkkä kaula ja toisella runko. Tällöin päästään optimitilanteeseen patruunan syöttyvyyden kanssa niin että hylsy ei "hölsky" pesässä, näin olen toiminut 300LM:n kanssa ja homma on pelittänyt vähintäänkin kiitettävästi.



Se on totta että aina ei se kammen jäykkyys kerro koko totuutta painetasosta mutta se on tällä hetkellä käsittääkseni yleisin keino "haistella" maksimipaineita, loppu on sitten ampujan/lataajan kokemuksesta kiinni miten hyvin osaa "lukea" eri osatekijöistä johtuvia painemerkkejä.