Nopeusheitto

Aloittaja Ei osu, maaliskuu 18, 2006, 21:22

« edellinen - seuraava »
Tulosta
Siirry alas Sivuja1
Käyttäjän toimet

Ei osu

maaliskuu 18, 2006, 21:22 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Ei osu
Latailin tuossa 300wsm patruunoita ja mittailin lähtönopeuksia:N160/65grs luoti 47 ja nalli CCI-250. Lämpötila 0 C

Nopeudet vaihtelivat 898 m/s-911 m/s.

vaihdoin Nallin CCI-200, jolloin nopeudet olivat 880 m/s-893 m/s.

Tuntuu aika suurelta tuo nopeushajonta. Missä vika??



ps:Ladatessa punnitsin jokaisen patruunan.

Esa Paananen

#1
maaliskuu 19, 2006, 07:54 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Esa Paananen
Patruunan paine- ja siten myös lähtönopeushajontaan vaikuttavat ainakin seuraavat tekijät: hylsyn tilavuuden vaihtelu, luodin irtiveto- l. liikkkeellelähtövastuksen vaihtelu, luodin halkaisijan vaihtelu, luodin vaippametallin ja sydänlyijyn kovuuden vaihtelu, piippukitkan l. vaipottumisasteen vaihtelu ja patruunapesän ylimenokartion muodon l. palamisasteen vaihtelu. Lähtönopeushajontaan vaikuttavia tekijöitä on siis nallin ja ruutipanoksen lisäksi n. ziljoona, joten kysymykseen "mistä johtuu ..." on  erittäin vaikeaa antaa yksikäsitteistä vastausta varsinkin, kun vikaa ei välttämättä tarvitse olla missään. Luotettavien johtopäätöksien tekeminen patruunan/latauksen ominaisuuksta edellyttäisi suuresta satunnaistekijöiden joukosta johtuen tilastollista tarkastelua, joten muutamien laukauksen mittaustulosten perusteella on patruunan ominaisuuksista vaikea sanoa mitään, mikä kestäisi kriittisempää tarkastelua.



Helpoin konsti pienetää lähtönopeushajontaa on ladata patruuna niin pitkäksi, että luoti ottaa lukkoa suljettaessa rihlaukseen. Tämä minimoi ylimenokartion palamisesta ja irtivetovastuksen veihtelusta syntyvän painehajonnan luo siten paremmat edellytykset pienelle lähtönopeushajonnalle. Myös piipun säntillinen puhdistaminen vaippametallista kasvaa korkoa pientä lähtönopeushajontaa tavoiteltaessa. Lisäksi kannattaa pitää mielessä, ettei lähtönopeushajonnalla ja osunnalla ole välttämättä suoraa korrelaatiota toisiinsa.

Ei osu

#2
maaliskuu 19, 2006, 08:46 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Ei osu
Aseessa on pitkä ylimeno, joten rihlakoskeusta ei saada. Piipussa ei vaipoittumaa.

Hylsyt uusia ja kokosupistettuja.



Ammuin rauhalliseen tahtiin 5 ls sarjan . ( 4x5 ls)

Määräthän ovat todellakin niin pieniä, ettei niistä voi paljon tilastoja tehdä.

Aloittelevana lataajana luulin, että vastaus kaikkeen löytyy, kuin "sian otsasta".

Mutta muuttujiahan on niin paljon, ettei semmosta oraakkelia taida ollakkaan.

Täytyy vain etsiä sopivaa yhdistelmää. Eri latauksilla ja ahkeralla testaamisella.

espo

#3
maaliskuu 19, 2006, 21:36 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä espo
Nopeusvaihteluissa kannattaa muistaa että pienellä määrällä (alle 10 ls) mittauksia ei yleensä saa kunnon kuvaa patruunaerän nopeusvaihtelun tyylistä, sattuma kun saattaa tehdä temput eli viidenkin laukauksen nopeusvaihtelu voi näyttää huomattavasti pienemmältä tai suuremmalta kuin mitä se kyseisellä patruunaerällä tyypillisesti on.. Kun ampuu harvaan tahtiin vaikka parikymmentä patruunaa, voi alkaa tekemään johtopäätöksiä suuremmalla varmuudella siitä mikä on patruunaerän nopeusvaihtelun minimi ja maksimi nopeus, mikä on keskiarvonopeus ja kuinka tiiviisti eri laukaukset asettuvat nopeudeltaa sen keskiarvon ympärille, eli kuinka suuri on nopeuden keskihajonta. Lisäksi pitäisi piipun olla samassa kunnossa mahdollisimman hyvin, eli jos olet ampunut eripintaisia luoteja juuri ennen jotakin erää, tämä vaikuttaa helposti lähtönopeuksiin ensimmäisten laukausten aikana. Isohkoja (kunkin oman maun mukaan) nopeusvaihteluita tulee joskus kaikilla patruunoilla, ellei kyseessä ole kasa-ammuntatyyppinen touhu. Järkevämpää olisikin pitää kirjaa siitä, mitä komponenttien,  latausmenetelmien ym. vaihtaminen aiheuttaa nopeuksien keskihajonnalle tai jollekin muulle hajontaluvulle. Luulisin että tuollainen 3 m/s keskihajonta on helppo saavuttaa huolellisella työskentelyllä ilman esim hylsyjen valintaa tai luotien punnitusta, ja 1,5 m/s keskihajonnan eteen pitääkin jo tehdä pikkuisen enemmän työtä, riippuen tietysti kaliiperista ja nopeudesta, mutta tässä puhun tavallisista ta-kaliipereista joissa poltetaan suht paljon ruutia. Tuo 3 m/s keskihajonta tarkoittaa suunnilleen sitä että miltei kaikki nopeuden asettuvat  alle 10 m/s sisään toisistaan.  En pitäisi saamiasi ääriarvoja mitenkään huonoina, vaan täysin riittävinä TA-tyyppiseen ampumiseen, mielestäni latauksesi on tuolta osin kunnossa, jos sillä osuu siten kuin haluat. Itse en jaksa nysvätä lataamisen kanssa joten jättäisin todennäköisesti pienemmän vaihtelun etsimisen sikseen, jos se vaatisi onnistuakseen esim. tupla ajan käyttämistä lataamistouhuihin.

jartsu

#4
maaliskuu 19, 2006, 22:37 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä jartsu
No jos nyt noin hyvin nopeus on nipussa niin eipä pal heitä kun pitää huomioida et mittari hutkii myös omiansa.



Osunnasta ei tarvii kylläkään välittää tässä tapauksessa kun siihen vaikuttavat tekijät eivät ole aivan nyt kiinni tuossa nopeus vaihtelussa.



Fedskun mag nalli antoi itelle 20m/s lisä kyytiä 308:ssa tavan nalliin verrattuna.(kokeile myös matcin nallia.)

Ei osu

#5
maaliskuu 19, 2006, 23:08 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Ei osu
Kysyjä ei tieltä eksy! Kiitoksia asiallisista vastauksista.
Tulosta
Siirry ylös Sivuja1
Käyttäjän toimet